Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Transkriptio

1 Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

2 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen kuntien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten muiden viranomaisten kanssa Suunnittelun on perustuttava rautatien kehittämisen tarpeisiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun muuhun alueiden käytön suunnitteluun

3 Tarve kehittää rautateitä Uusi rautatieyhteys Nopeustason nosto Radan sähköistäminen Välityskyvyn parantaminen Akselipainon nosto Aseman seudun, raiteiden ja laitureiden kehittäminen Pieni kehittäminen Ratapihat Raakapuunkuormauspaikat Radanpidon raiteet + kaluston seisotus Maankäytön kehittämiseen varautuminen Yksityisraiteet Rautatien lakkauttaminen

4

5 Suomessa on sekaliikenneverkko Henkilöliikenne ja tavaraliikenne samoilla raiteilla

6

7 Suurimman sallitun nopeuden kehitys v Km/h

8 Hankkeen eteneminen Esiselvitys Tarveselvitykset Liikenteelliset selvitykset Kehittämisselvitykset Alustava yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMA Maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen RATALAKI RATASUUNNITELMA Asemakaavan mukainen Lunastusoikeus RAKENTAMIS- SUUNNITELMA Valtion päätös rahoituksesta MAAKUNTAKAAVA Maakuntaliitto laatii YLEISKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy ASEMAKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy RAKENTAMINEN Heidi Mäenpää 8

9 Suunnittelun vaiheet ja kaavoitus Radan ja maankäytön suunnittelu ovat vaiheittain tarkentuvia prosesseja. Radan strateginen suunnittelu ja yhteysvälin esiselvitys linkittyvät maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmässä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä maakuntakaavaan ja maakuntasuunnitelmaan. Radan yleissuunnitelman tarkkuustaso vastaa yleiskaavaa ja ratasuunnitelman tarkkuustaso asemakaavaa. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta ja yleiskaava asemakaavoitusta. Yleis- ja asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava on mahdollista hyväksyä joko oikeusvaikutteisena tai oikeusvaikutuksettomana. Asemakaava on aina oikeusvaikutteinen. Ratojen suunnittelu kytkeytyy osaksi maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta. Uusia ratoja ei voi toteuttaa, ellei niihin ole kaavoituksessa varauduttu. Ratojen suunnittelu edellyttää kiinteätä yhteistyötä kaavan laatijoiden kanssa ja aikataulujen yhteensovitusta. Ratalaki sisältää säännökset radan yleissuunnitelmien ja ratasuunnitelmien laatimisesta ja hallinnollisesta käsittelystä

10 Suunnittelun vaiheet ja kaavoitus Rautatien rakentamista koskevan yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa rautatiealueen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Alueella, jolla on laadittavana tai muutettavana oikeusvaikutteinen kaava, voidaan ryhtyä toimenpiteisiin kaavan tavoitteisiin perustuvan yleis- tai ratasuunnitelman laatimiseksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaava ja yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Olemassa olevan rautatien parantamista koskeva yleissuunnitelma ja ratasuunnitelma voidaan laatia, jos hankkeen luonne huomioon ottaen suunnitelman suhde muuhun alueiden käyttöön voidaan riittävästi selvittää yhteistyössä liikenneviranomaisten, kunnan, maakunnan liiton sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa

11 Ratasuunnitelman aikataulu ja voimassaolo

12 Suunnittelun eri osa-alueet LÄHTÖTIETOJEN HANKKIMINEN JA ANALYSOINTI LIIKENNE- JA TYÖVAIHESUUNNITTELU RADAN LINJAUKSEN JA KORKEUSASEMAN SUUNNITTELU RADAN POIKKILEIKKAUKSEN JA RAKENTEIDEN SUUNNITTELU ASEMIEN JA RATAPIHOJEN SUUNNITTELU TASORISTEYSTEN POISTO JA TIEJÄRJESTELYJEN SUUNNITTELU GEOTEKNINEN SUUNNITTELU KUIVATUKSEN SUUNNITTELU JA POHJAVEDEN HALLINTA SILTOJEN JA MUIDEN TAITORAKENTEIDEN SUUNNITTELU SILTOJEN JA MUIDEN TAITORAKENTEIDEN SUUNNITTELU TUNNELEIDEN SUUNNITTELU YMPÄRISTÖSUUNNITTELU VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SÄHKÖRATA- JA VAHVAVIRTASUUNNITTELU TURVALAITESUUNNITTELU JOHTOJEN, LAITTEIDEN JA MUIDEN VARUSTEIDEN SUUNNITTELU MAA-AINESTEN OTTO- JA SIJOITUSALUEIDEN SUUNNITTELU KUSTANNUSLASKENTA

13 Rautatien yleiskuva

14 Liikennemäärän kasvu Liikennemäärät pääradalla (junaa/vrk) Seinäjoen ja Oulun välillä vuoden 2008 tammikuussa Liikennemäärät pääradalla (junaa/vrk) Seinäjoen ja Oulun välillä ennustetilanteessa vuonna 2015

15 Välityskyky Yksiraiteinen rata Junat voivat kohdata vain liikennepaikoilla Peräkkäin ajon tiheys riippuu turvalaitteista Välityskyky junaa / vrk Kaksiraiteinen rata Junat voivat kohdata vapaasti Nopeuserot aiheuttavat ohitustarpeita Välityskyky junaa / vrk

16 Liikenteelliset vaikutukset Kaukojunan pysähtyminen lisää matka-aikaa 3 4 minuuttia Taajamajunan pysähtyminen lisää matka-aikaa 2 3 minuuttia Kaukojunan hidastaminen ja kiihdyttäminen täyteen nopeuteen vie jopa yli 10 km, liikenteen taloudellisen hoitamisen kannalta asemaväli pitää olla periaatteellisesti keskimäärin ainakin ~30 km Taajamajunan hidastaminen ja kiihdyttäminen vie muutamia kilometrejä, asemavälin pitää olla yli 5 km

17 Liikenteelliset vaikutukset IC-juna (Sr2+7vaunua) Kaukojunan hidastus- ja kiihdytysmatka ja -aika 94s / 2,62km 343s / 11,5km 66s / 1,29km 191s / 4,17km

18 Liikenteelliset vaikutukset 2xSm4 lähijuna Taajamajunan hidastus- ja kiihdytysmatka ja -aika 57s / 1,28km 164s / 4,99km 43s / 0,72km 83s / 1,79km

19 Liikenteelliset vaikutukset

20 Nopeuden vaikutus vaiheittain toteutettaessa

21 Kaarresäteet (Moottoritien 120 km/h kaarresäde ~1300 m)

22 Suunnittelun alustava aikataulu Alustava aikataulu, Espoo-Salo oikoradan yleissuunnittelu

23 Junien nopeudet TGV 2n2 Sm3 Pendolino Perinteinen kalusto, IC, 200 km/h Pendoliino 220 km/h Maailmalla on mm. nopeuksia, 250 km/h ja 320 km/h Maksiminopeus: 320 km/h Maksiminopeus: 220 km/h Nykyisiä ongelmia (Ranska & Saksa): Käytännössä talvella ei voida kalustolla ajaa näin suurella nopeudella lumen ja jään takia ja nopeutta alennetaan 250 km/h tai 200 km/h

24 Tietomallinnus

25 Tietomallinnus

26 Tietomallinnus