MRL-kokonaisuudistus. PKS-yhteistyöryhmä Matti Vatilo, YM

Transkriptio

1 MRL-kokonaisuudistus PKS-yhteistyöryhmä Matti Vatilo, YM

2 Rakennuslainsäädännön uudistusvaiheet 1856 Asetus kaupunkien järjestämisen ja rakentamisen perusteista 1931 Asemakaavalaki 1945 Laki rakentamisesta maaseudulla 1959 Rakennuslaki 2000 Maankäyttö- ja rakennuslaki Rakennuslain kokonaisuudistus käynnistyi 1969, jolloin eduskunta edellytti ryhtymistä toimenpiteisiin rakennuslainsäädännön kokonaistarkistuksen aikaansaamiseksi. Kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukunnan mietintö 1974, jonka pohjalta rauenneita uudistusesityksiä ja osauudistuksia 1977, 1981, 1984 ja 1996 HE rakennuslain muuttamisesta > raukesi eduskuntavaaleihin Rakennuslakitoimikunta > yksimielinen esitys johti nykyiseen lakiin

3 MRL:n lähtökohtia Mitä tavoiteltiin: Suunnittelutarpeeseen suhteutettu maankäytön ja rakentamisen ohjaus Hyvä suunnitteluprosessi ja kattava vaikutusten arviointi hyvien ratkaisujen avaimina Valtiokeskeisyydestä kunnallisen itsehallinnon korostamiseen Vuorovaikutus ja osallistuminen kuntavallan vahvistumisen vahtina Kestävän kehityksen periaatteiden konkretisointi Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3

4 Tulos MRL 1 (Lain yleinen tavoite): Hyvän elinympäristön edellytysten edistäminen Ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen tukeminen Jokaiselle osallistumismahdollisuudet asioiden valmistelussa Suunnittelun avoimuus, laatu ja vuorovaikutteisuus Asiantuntemuksen monipuolisuus Avainpykäliä: Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (5 ) Kaavojen sisältövaatimukset (28, 39 ja 54 ) Vuorovaikutus (6, :t) Rakentamisen tavoitteet ja yleiset edellytykset (14, :t) Muutoksenhaku ja valitusoikeus (188, 191 ) Laissa monien muutosten jälkeen yhteensä 33 lukua ja 327 pykälää Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 MRL:n toimivuutta on seurattu kiinteästi Arviointeja tehtiin pian lain voimaantulon jälkeen vuosina 2001 ja 2002 ja perusteellisemmin vuonna 2005 Laajin kokonaisarviointi valmistui helmikuussa 2014 Arviointien perusteella lakiin on tehty lukuisia tarkistuksia ja uusia säännöksiä

6 Kohti MRL:n uudistamista alueiden erilaistuminen ja uudistuvat hallintorakenteet muuttavat merkittävästi lain toimintaympäristöä lain tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen eivät aina kohtaa yksittäisiin asioihin liittyvien kehittämistarpeiden vieminen lakiin on toistuvien muutosten myötä yhä vaikeampaa käsitys alueidenkäytön suunnittelun ydintehtävistä ja suunnittelutarpeesta on muuttunut digitalisaatio mahdollistaa suunnittelun sisällön ja prosessien päivittämisen ja uudistamisen rakentamisen ohjaus ja rakentamisen vastuut hämärtyneet

7 Uudistuksen tavoitteita (1/2) Tavoitteena mm. yksinkertaistaa ja ajantasaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamista koskevaa ohjausjärjestelmää sekä selkeyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviä. Uudistuksessa otetaan huomioon mm. muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat kehittämistarpeet ja aluehallinnon rakenteiden muutosten vaikutus Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

8 Uudistuksen tavoitteita (2/2) Erityistä huomiota säädösten vaikutuksiin mm. alueiden elinvoimaan sekä kestävän kehityksen ja hyvän elin- ja toimintaympäristön edellytyksiin; rakentamisen laatua tukeviin vastuusuhteisiin ja rakentamisen viranomaisohjauksen toimivuuteen; osallistumismahdollisuuksien kannalta tarpeellisen vuorovaikutuksen turvaamiseen; muun lainsäädännön rajapintoihin ja niistä johtuviin kehittämistarpeisiin; Suomen EU-jäsenyyden velvoitteiden ja kansainvälisten sitoumusten toteutumiseen

9 MRL-uudistus, organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä Lakia valmisteleva työryhmä Valmistelujaostot Alueidenkäyttö Rakentaminen Vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi Kaavojen toteuttaminen ja kiinteistönmuodostus Digitalisaatio Rajapinnat Sidosryhmäforum Yhteys valmistelujaostoihin pysyvien asiantuntijoiden kautta mm.

10 Parlamentaarinen seurantaryhmä Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänä on tukea lakiuudistusta, ottaa kantaa lakiuudistuksen päälinjauksiin, arvioida maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelutyötä, edistää uudistusta palvelevaa vuorovaikutusta erityisesti poliittisten toimijoiden kesken sekä osallistua asiaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puheenjohtaja ministeri Kimmo Tiilikainen

11 Lakia valmisteleva työryhmä Työryhmän tehtävänä on valmistella parlamentaarisen seurantaryhmän linjausten pohjalta ehdotus uudeksi maankäyttöja rakennuslaiksi. Työryhmä vastaa lakivalmistelun osa-alueiden yhteensovittamisesta ja aikataulutuksesta, vaikutusten arvioinnista, sidosryhmäyhteistyöstä sekä koordinoi asetettavien valmistelujaostojen työtä. Työryhmä nimeää valmistelujaosten jäsenet ja pysyvät asiantuntijat jaostojen työn alkaessa Puheenjohtaja ylijohtaja Helena Säteri

12 Sidosryhmäforum Sidosryhmäforumin tehtävänä on varmistaa monipuolisen vuorovaikutuksen toteutuminen uudistusta valmisteltaessa lain täytäntöönpanijoiden, soveltajin ja muiden sidosryhmien kesken. Sen asiantuntemusta hyödynnetään työryhmän ja valmistelujaostojen työssä mm. kutsuseminaarien ja työpajojen, sähköisten kanavien ja yhteiskehittämisen keinoin. Puheenjohtaja professori Ari Ekroos

13 MRL-uudistus, ote vuorovaikutussuunnitelmasta

14 Kiitos mielenkiinnostanne! Lisätietoa: ym.fi/mrluudistus