SULKAVAN KUNTA KUUMIENKIVIEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, luonnos 1.11.2012 Asemakaava koskee tilaa 74:2 sekä osaa tilasta 5:153. Asemakaavalla muodostuu osa korttelista 9 ja korttelit 10, 155-163 sekä katuvirkistys- ja maa- ja metsätalousalueet. Kaavan vireilletulo: Kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen: Rakennuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Sulkavan kunta 1 1. Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaava-alueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. Lähtökohdat... 6 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.2. Suunnittelutilanne... 7 4. Suunnittelun vaiheet... 9 4.1. Asemakaavan tarve ja päätökset... 9 4.2. Osallistuminen... 9 5. Asemakaavan kuvaus... 11 5.1. Kaavan rakenne... 11 5.2. Aluevaraukset... 11 5.3. Kadut ja liikennöinti... 12 5.4. Kunnallistekniikka... 12 5.5. Virkistys ja vapaa-aika... 13 5.6. Kaavan vaikutukset... 13
Sulkavan kunta 2 5.7. Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 6. Asemakaavan toteuttaminen... 15
Sulkavan kunta 3 Sulkavan kunta Sulkavan kylä 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 1.11.2012 päivättyä asemakaava karttaa. Asemakaava koskee tilaa 74:2 sekä osaa tilasta 5:153. Asemakaavalla muodostuu osa korttelista 9 sekä korttelit 10, 155-163 sekä katuvirkistys- ja maa- ja metsätalousalueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sulkavan taajamassa etelään avautuvalla Saimaan rannalla. Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä seurakuntakeskus, kolme omakotitaloa skeä rivitaloalue. Pääosa suunnittelualueesta on rakentamatonta. Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan omistuksessa. Kaava-alueen rajaus ja sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva: Suunnittelualueen rajaus
Sulkavan kunta 4 Kuva: Ote voimassa olevista asemakaavoista. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa asuin- ja palvelurakentaminen alueella. 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavanlaatijana on Sulkavan Palvelut Oy. Sulkavan seurakunta, Sulkavan kunta ja Sulkavan Palvelut Oy allekirjoittivat kaavoituksen käynnistämissopimuksen 19.3.2012. Kaavaluonnosvaiheesta laaditaan kaksi eri vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen tarkoituksena on vertailla asuinkerrostalon sijoittumista alueella. Viranomaisneuvottelu on pidetty 16.5.2012. Kaavaluonnos valmistui marraskuussa 2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat nähtävillä pp.kk. pp.kk.2012. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2013.
Sulkavan kunta 5 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 2.2. Asemakaava Asemakaavalla on osoitettu suunnittelualueella vaihtoehto 1:ssä: - 9 omarantaista erillispientalon (AO) tonttia. Tonttien keskimääräinen pinta-ala on 2364 m2. Pienin tontti on 1432 m2 ja suurin 3384 m2. Tontille saa rakentaa 300 330 k-m2. Tehokkuusluku vaihtelee 0,08 ja 0,20 välillä. - 21 sisämaan erillispientalon (AO) tonttia. Tonttien keskimääräinen pinta-ala on 2309 m2. Pienin tontti on 1724 m2 ja suurin 2631 m2. Tonttien tehokkuusluku on 0,2. Keskimäärin tontille saa rakentaa 461 m2. - 2 kpl kerrostalon rakennuspaikkaa (AK). Rakennuspaikkojen keskimääräinen pintaala on 4512 m2. Alueelle saa rakentaa yhteensä 5423 m2:ä - Palveluiden korttelialueet (P). Tontin pinta-ala on 4279. Alueelle saa rakentaa 1069 m2. - Kirkollisten ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue. Tontin pinta-ala on 13521 m2. Tontille saa rakentaa 4056 m2. Tontin tehokkuusluku on 0,3. Alueelle on jo rakennettu 218 m2. - Asuinpientalojen korttelialueet (AP). Tonttien keskimääräinen pinta-ala on4931 m2. Pienin tontti on 2438 m2 ja suurin 8291 m2. Tonteille saa rakentaa yhteensä 2935 m2 ja keskimäärin 738 m2. Alueille on jo rakennettu 1783 m2. Vaihtoehto 2:ssa määrät ovat muuten samoja, mutta sisämaan erillispientaloille on osoitettu 19 rakennuspaikkaa. Rantatonteille saa rakentaa saunan sa rakennusalalla merkitylle alueelle. Saunan etäisyys rannasta vaihtelee 10 20 m:n välillä riippuen tontin koosta ja rannasta. Muuten uudisrakentaminen on kaavassa osoitettu n. 30 m:n etäisyydelle rantaviivasta. Saunan ja rantaviivan välinen alue on osoitettu säilytettäväksi alueeksi. Asukkaita alueelle olisi mahdollista sijoittua n. 250. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa heti sen saatua lainvoiman. Todennäköisesti suunnittelualueen rakentumiseen kuluu aikaa n. 15 vuotta. Rantatontit sekä lähimpänä rantaa sijaitsevat tontit rakentunevat ensimmäisenä. Myös kerrostaloasunnoille on kysyntää Sulkavalla, joskin toisen kerrostalon rakentuminen vienee aikaa n. 10 vuotta.
Sulkavan kunta 6 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen länsiosat ovat rakennettua aluetta. Suunnittelualueella sijaitsee seurakuntakeskus, vanhusten palvelutalo (rivitalo) sekä kolme omakotitaloa. Seurakuntakeskuksesta itäänpäin suunnittelualue on rakentumatonta. Alueella sijaitsee hiihtoreitti. Suunnittelualueella on pinta-alaan. 23 ha. Suunnittelualue käsittää Saimaan rantaviivaa 1,2 km. Alue on pääasiassa loivasti etelään viettävää rinnettä. Aivan nykyisen rakennuskannan vieressä ja lähialueella on voimakkaampia korkeuseroja. Alue sijaitsee Sulkavan ydintaajaman välittömässä läheisyydessä aivan palveluiden vieressä. 3.1.2. Luonnonympäristö Sulkavan keskustassa Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueella tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi heinä-elokuussa 2012 (LIITTEET, Kartta 1.). Työssä inventoitiin suunnitelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvillisuuteen. Kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Muut mahdolliset luontoarvot tai uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin myös läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Inventointi keskittyi kasveihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja linnut ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alueet systemaattisesti osa-alueittain rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Inventointi suoritettiin heinäkuussa 2012. Kasvikartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin yleisesti alueen maaperä- ja vesiolosuhteita. Maaperä- ja valuma-aluehavainnot tehtiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä vertaamalla tehtyjä maastohavaintoja karttojen tietoihin.
Sulkavan kunta 7 Inventoinnissa suunnittelualueelta havaittiin muutama liito-oravalle soveltuva elinympäristö sekä maisemallisesti merkittävä kalliokupoli. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennuskanta painottuu alueen länsiosaan. Tällä alueella sijaitsee seurakuntakeskus, vanhusten palvelutalo (rivitalo) sekä kolme omakotitaloa. 3.1.4. Maanomistustilanne Alueet ovat Sulkavan seurakunnan ja yksityisen omistuksessa. Sulkavan seurakunta, Sulkavan kunta ja Sulkavan Palvelut Oy ovat allekirjoittaneet 19.3.2012 sopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä. 3.1.5. Liikenne ja reitit Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee maantie 15179 (Sulkava kk). Liikennettä tällä tiellä on tällä hetkellä reilut 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueella sijaitsee hiihtolatu sekä rannan aluetta kuntalaiset käyttävät uimarantanaan. 3.1.6. Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella sijaitsee kaksi muinaismuistokohdetta. Toinen näistä kohteista on todettu tuhoutuneeksi. Suunnittelualueella sijaitsevalla peltoalueella on maisemallisia arvoja. 3.1.7. Tekninen huolto Suunnittelualueen länsiosat on kytketty kunnallistekniikan piiriin. Lähialueella sijaitsee pumppaamo, jota voidaan hyödyntää kunnallistekniikan ulottamisessa koko Kuumienkivien alueelle. 3.2. Suunnittelutilanne Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu taajamatoimintojen alue, muinaisjäännös sekä läheisyyteen valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Yleiskaava: Alueilla on voimassa Kirkonkylän osayleiskaava sekä lähialueella Saimaa Siikajärven alueen rantaosayleiskaava. Yleiskaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu asuinpientalojen alue, venesatama, lähivirkistysalue sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alue.
Sulkavan kunta 8 Lääninhallitus on vahvistanut kirkonkylän osayleiskaavan 12.4.1994. Kirkonkylän osayleiskaava on vanhentunut ja sen uusiminen on käynnissä. Laadinnan alla olevan taajamayleiskaavan tavoitteissa osa suunnittelualueista on osoitettu asuinrakennusalueiksi. Kuva: Ote maakuntakaavasta
Sulkavan kunta 9 Kuva: Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta. Sulkavan kunta on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 17.12.2003. Rakennusjärjestyksen uusiminen on käynnistynyt. Asemakaavan pohjakarttana käytetään XX.XX.2012 hyväksyttyä pohjakarttaa. 4. Suunnittelun vaiheet 4.1. Asemakaavan tarve ja päätökset Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle kunnan ja maanomistajan toivomuksesta. Merkittävänä tekijänä on ollut kaavoitussopimuksen allekirjoittaminen. Sopimusta tarkennetaan kaavaprosessin edetessä. 4.2. Osallistuminen 4.2.1. Osalliset ja yhteistyötahot Osallisia ja yhteystyötahoja kaavahankkeessa ovat ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat - Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat ja näillä alueilla työskentelevät - Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - ETelä-Savon ELY-keskus - Etelä-Savon liitto - Maakuntamuseo - Museovirasto
Sulkavan kunta 10 - Alueelliset sähköyhtiöt 4.2.2. Asemakaavan tavoitteet 4.2.2.1. Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on mahdollistaa uusien vetovoimaisien asuinalueiden osoittaminen ja kaavoittaminen lähelle kunnan palveluita ja vahvistaa tällä tavalla myös osaltaan kunnan palvelurakenteen säilymistä ja kehittymistä. Kaavan laadinnan yhteydessä tutkitaan myös alueen liikennejärjestelyt ja sekä tarkastellaan niiden vaikutukset. 4.2.2.2. Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet Alueen itäosissa ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 4.2.2.3. Alueen oloista johtuvat tavoitteet Sulkavan taajaman laajenemissuunnista merkittävin ja tärkein on juuri Kuumienkivien alue. Alueen mahdollistaa kunnallistekniikan ja tiestön helpon rakentamisen. Alueen rakentaminen ei vaadi yksittäiseltä rakentajaltakaan normaalia merkittävimpiä panostuksia. Luonnosvaiheessa suunnittelualueelta on laadittu kaksi eri vaihtoehtoa kerrostalon sijoitukselle. Vaihtoehtojen tarkoituksena on tutkia ja selvittää kerrostalon sijoittumisesta aiheutuvia maisemallisia vaikutuksia. 4.2.2.4. Prosessin aikana tulleet tavoitteet Prosessin aikana esiin on noussut palvelurakentamisen mahdollistaminen myös jatkossa alueelle. Tämä tullaan tutkimaan normaalin kaavaprosessin yhteydessä. 4.2.3. Vireilletulo Kunnanhallitus käsittelee kaavaa 19.11.2012. Kaavan nähtävillä olosta julkaistiin kuulutus Sulkavanlehdessä. Kaavan nähtävillä olosta on tiedotettu alueen ja lähialueen maanomistajia ja muita osallisia kirjeellä. 4.2.4. Osallistaminen ja vuorovaikutus Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2012. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. - pp.kk.2013. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 4.2.5. Viranomaisyhteistyö
Sulkavan kunta 11 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 16.5.2012. Neuvottelussa esillä oli osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavamuodostuvat osa korttelista 9 ja korttelit 10, 155-163 sekä katuvirkistys- ja maa- ja metsätalousalueet. Kaava on suunniteltu normaalia taajaman pientalovaltaista aluetta varten. Kerrostalo ja uusi palvelurakennus suunnittelualueen länsiosassa olemassa olevan palvelurakenteen välittömässä läheisyydessä ovat alueen tiiviimmin rakennettuja alueita. Kaava mahdollistaa hiihtoladun säilymisen alueella ja ranta-alueen hyödyntämisen myös jatkossa virkistyskäytön piirissä. Kaavassa on osoitettu alueelle uimaranta sekä venesatama alueen asukkaiden käyttöön. Asukkaita alueella olisi mahdollista olla n. 250 kpl. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 25109 m2 aluetehokkuuden ollessa tällöin 0,11%. 5.2. Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 23 ha. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu: Asemakaavalla on osoitettu suunnittelualueella vaihtoehto 1:ssä: - 9 omarantaista erillispientalon (AO) tonttia. Tonttien keskimääräinen pinta-ala on 2364 m2. Pienin tontti on 1432 m2 ja suurin 3384 m2. Tontille saa rakentaa 300 330 k-m2. Tehokkuusluku vaihtelee 0,08 ja 0,20 välillä. - 21 sisämaan erillispientalon (AO) tonttia. Tonttien keskimääräinen pinta-ala on 2309 m2. Pienin tontti on 1724 m2 ja suurin 2631 m2. Tonttien tehokkuusluku on 0,2. Keskimäärin tontille saa rakentaa 461 m2. - 2 kpl kerrostalon rakennuspaikkaa (AK). Rakennuspaikkojen keskimääräinen pintaala on 4512 m2. Alueelle saa rakentaa yhteensä 5423 m2:ä - Palveluiden korttelialueet (P). Tontin pinta-ala on 4279. Alueelle saa rakentaa 1069 m2. - Kirkollisten ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue. Tontin pinta-ala on 13521 m2. Tontille saa rakentaa 4056 m2. Tontin tehokkuusluku on 0,3. Alueelle on jo rakennettu 218 m2.
Sulkavan kunta 12 - Asuinpientalojen korttelialueet (AP). Tonttien keskimääräinen pinta-ala on4931 m2. Pienin tontti on 2438 m2 ja suurin 8291 m2. Tonteille saa rakentaa yhteensä 2935 m2 ja keskimäärin 738 m2. Alueille on jo rakennettu 1783 m2. Kaava mahdollistaa kaksikerrosrakentamisen alueelle. Rantatonteille saa rakentaa saunan sa rakennusalalla merkitylle alueelle. Saunan etäisyys rannasta vaihtelee 10 20 m:n välillä riippuen tontin koosta ja rannasta. Muuten uudisrakentaminen on kaavassa osoitettu n. 30 m:n etäisyydelle rantaviivasta. Saunan ja rantaviivan välinen alue on osoitettu säilytettäväksi alueeksi. Yleisiä määräyksiä Pintavesien johtamiseen ja viemäröintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennukset tulee toteuttaa yhtenäisellä tavalla siten, että ne sijoitukseltaan, ilmeeltään, korkeusasemiltaan, kattomuodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopivat toisiinsa ja ympäristöönsä. Rakentamattomat alueen osat sekä pysäköinti-, huolto-, varastointi- ja alueen sisäiselle liikenteelle varattujen alueiden ulkopuoliset alueen osat tulee pitää istutettuina ja hoidettuina. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. 5.3. Kadut ja liikennöinti Liikennöinti suunnittelualueelle tulee tapahtumaan Vilkaharjuntien kautta. Terveyskeskukselle johtava liittymä tulee hieman muuttumaan. Muutos edesauttaa liikenneturvallisuuden parantumisen jatkossa vilkkaassa risteyksessä. Liikenneväylät alueelle on tarkoitus toteuttaa tasokkaina. Katujen mitoituksessa on varauduttu viherkaistan rakentamiseen ajoradan ja kevyenliikenteen väylän väliin. Tämä viherkaista helpottaa myös talviaikaista hoitoa alueella. Suunnittelualueen sisäinen katuverkko myötäilee maastonmuotoja. Katuverkko on kaavaratkaisussa pidetty mahdollisimman pienenä. Näin on saavutettu kaavataloudellisesti merkittäviä hyötyjä. 5.4. Kunnallistekniikka Kaikki alueella toimivat yksiköt on mahdollista liittää kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikka on mahdollista sijoittaa katujen kanssa samaan linjaukseen. Tällä tavalla on saavutettu kaavataloudellisesti merkittäviä hyötyjä. Kortteleiden 160 ja 161 rantaan sijoittuvien saunojen kohdalle ei rakenneta erillistä viemärilinjaa vaan jätevedet hoidetaan kadunvarressa sijaitsevaan viemärilinjaan kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla.
Sulkavan kunta 13 5.5. Virkistys ja vapaa-aika Kaava mahdollistaa rannan virkistyskäytön myös jatkossa. Myös alueella sijaitsevalle hiihtoreitille on osoitettu oma ohjeellinen väylänsä. Kaava mahdollistaa virkistyskäytön ja viheryhteyksien rakentamisen jatkossa myös edelleen itään päin. Suunnittelualueelle on osoitettu uimaranta (VV)- ja venevalkama (LV)-alueet. Kaavalla on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti joka turvaa hiihtoladun säilymisen alueella. Kaavalla ei oteta tarkkaan kantaa hiihtoladun linjaukseen alueella. Kaavalla on osoitettu merkittävät sisämaan alueen yleiseen virkistykseen. VR alueen pinta-ala on n. 4,5 ha ja maa- ja metsätalousvaltaisen alueen pinta-ala on n. 1,6 ha. Kaavalla on osoitettu muinaisjäännösalue omalla merkinnällään. Merkintä turvaa alueen arvojen säilymisen. 5.6. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä kaavoittajan ja sidosryhmien välillä. 5.6.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuspäätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä 31.8.2009 mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa. 5.6.1.1. Toimiva aluerakenne
Sulkavan kunta 14 Kaavassa toiminnot on osoitettu Sulkavan taajamaan, kävelymatkan päähän ydinkeskustasta. 5.6.1.2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaava ei hajota yhdyskuntarakennetta. Kaava mahdollistaa elinvoimaisen taajamaalueen kehittyminen myös jatkossa. Kaavamuutos lisää taajama-alueen vetovoimaa ja vähentää samalla haja-asutusalueelle kohdistuvia rakennuspaineita. 5.6.1.3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Suunnittelualueella sijaitseva muinaisjäännöskohde on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. Toinen alueella sijainnut muinaisjäännöskohde on inventointien yhteydessä todettu tuhoutuneeksi. Kaava mahdollistaa virkistyskäytön ranta-alueella ja mahdollistaa ko. käytön jouhevan suuntautumisen myös alueen itäpuolelle. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Kaava-alueelta havaitut arvokkaat luontokohteet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle. 5.6.2. VAT-vuoksi 5.6.2.1. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot Kaava ei vaaranna geologisen historian kannalta merkittäviä kohteita tai siitä johtuvia luonnonoloja. Suunnittelualueella sijaitsee maisemallisesti arvokas peltoalue. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen ja viranomaisien kanssa käytävien neuvottelujen jälkeen arvioidaan tarkemmin rakentamisen vaikutukset peltoalueen maisemaan. VE 2:ssa esitetyllä vaihtoehdolla on suurempia vaikutuksia maisemaan kuin VE 1 vaihtoehdolla. Suunnittelualueelta ei tunneta muinaisrantoja. Alueella ei myöskään ole mäki- tai vaara-asutusta tai Vuoksen vesistöalueeseen oleellisesti liittyvää vanhaa huvilarakentamista. Suunnittelualueella sijaitseva peltoalueella on perinteiseen maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä piirteitä. 5.6.2.2. Reittivesiluonne Kaava ei vaaranna Vuoksen vesistöalueen reittivesiluonnetta. Suunnittelualueella ei sijaitse vesitierakennelmia tai vedenalaisia suojelukohteita. Alue ei sijaitse vesistön ja maareittien vanhoissa solmukohdissa. 5.6.2.3. Raja-alueen historia ja kulttuuri Suunnittelualueelta ei tunneta raja-alueen historiaan tai kulttuuriin liittyviä kohteita tai ominaispiirteitä. 5.6.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan.
Sulkavan kunta 15 5.6.4. Kaupalliset vaikutukset alue- ja palvelurakenteeseen Alueen rakentamisella ei ole nykyistä alue- ja yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta vaan jopa päinvastoin. Alueen rakentaminen täydentää hyvin nykyistä keskustaa. Kuntakeskuksen kehitykseen vaikuttavat palvelutarjonnan ohella myös monet muut tekijät. Eri toimijoiden on huolehdittava yhteistyössä keskustan jatkuvasta kehittämisestä ja taajamakuvan parantamisesta. 5.6.5. Vaikutukset liikenteeseen Toteutuessaan uusi maankäyttö tulee lisäämään Vilkaharjuntien alueella sekä terveyskeskuksen liittymässä. Ajoneuvoliikenne lisääntyy liikenteen tuotosarvion mukaan noin 220 matkalla arkivuorokaudessa. Liikenne alueelle tulee suuntautumaan pääasiassa Sulkavan ydinkeskustaan, mutta myös Savonlinnan suuntaan. Katujen nykyinen mitoitus mahdollistaa liikennemäärien kasvun ilman liikenteellisiä sujuvuusongelmia. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat keskustaan suuntautuvat kattavat kevyenliikenteenväylät. Uusissa liittymissä kevyen liikenteen turvallisuus tulee varmistaa ajoneuvoliikenteen risteämiskohdissa riittävillä näkyvyyksillä. 5.6.6. Sosiaaliset vaikutukset Kaava ei heikennä yleistä virkistyskäyttöä alueella voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Virkistyskäyttö alueella tulee jatkumaan. Kaava ei aiheuta yleisen turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.7. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteenä. 6. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista ohjaa kaavakartan ja määräysten ohella tämä selostus. Aluetta voidaan alkaa toteuttamaan heti kun kaava on saanut lainvoiman. Sulkavan kunta valvoo viranomaistoiminnallaan alueen rakentamista. Sulkavan Palvelut Oy Sulkavalla 1.11.2012 Simo Kaksonen DI, Kaavoitusinsinööri