1 MAANIITUN KOULUN LUKUVUOSIKOHTAINEN TYÖSUUNNITELMA 2013-2014 Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 25.9.2013
2 1. Koulun toiminta-ajatus ja arvoperusta Maaniitun koulu on yleissivistävä perusopetusta antava oppivelvollisuuskoulu. Sen tehtävänä on kehittää oppilaiden perusvalmiuksia, tukea lapsen monipuolista kasvua ja antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulun tavoitteena on tarjota laadukasta perusopetusta kaikissa oppiaineissa. Koulu ohjaa oppilaitaan aktiivisella ja kriittisellä tiedonhankinnalla perustaitojen hallintaan ja yksilölliseen kasvuun. Laaja-alaisen kulttuurikäsityksen pohjalta koulu rohkaisee myös toiminnallisuuteen hyödyntäen koko työyhteisönsä ja ympäristönsä voimavaroja. Koulun arvoperusta Kasvan oikeudenmukaiseksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi eläen sovussa itseni ja muiden kanssa Opin perustietoja ja -taitoja arvostaen omaa ja toisten työtä Suhtaudun luontoon, luonnonvaroihin ja ympäristöön vastuuntuntoisesti Arvostan perinteitä ja kulttuuria, hyväksyn ja arvostan monikulttuurisuutta ja ihmisten tasa-arvoa Kunnioitan jokaisen omaa vakaumusta 2. Lukuvuoden tavoitteet 2.1 Koulutuspalvelujen talousarvion mukaiset toiminnalliset tavoitteet: Oppilaskuntatoiminnan vahvistaminen alueellisen yhteistyön kautta Opetustilojen TVT peruskalustamisen loppuun saattaminen ja henkilökunnan kouluttaminen laitteiden käyttämiseen 2.2 Koulutuspalvelujen sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Oppilaskuntia ohjaavat opettajat kokoontuvat lukuvuoden aikana jakamaan oppilaskuntatoimintaan liittyviä hyviä käytänteitä. Lisäksi järjestetään alueelliset oppilaskuntien hallitusten edustajien tapaamiset. Oppilaiden tapaamisten koollekutsujina toimivat alueiden yläkoulujen oppilaskuntien hallitukset. 2.3 Koulun omat tavoitteet sekä laatutyö ja kehittämissuunnitelmat Laatutyön tuloksena esiin nousseiden kehittämissuunnitelmien toteutus, seuranta ja väliarviointi - Kuntakohtaisen opetussuunnitelman jalkauttaminen arjen työvälineeksi jatkuu. Lopputuloksena ja seurauksena opetussuunnitelma on entistä selkeämmin opetusta ja koulun toimintaa ohjaava, kaikkien tuntema työväline. Myös opettajien välinen yhteistyö lisääntyy luokka-astekohtaisen yhteistyön ja -suunnittelun lisääntyessä.
3 Opetussuunnitelmatyö merkitsee opetuksen laadun paranemista ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen jatkuvuuden takaamista, opetuksen tasa-arvoistumista ja yhtenäistymistä henkilöstömuutoksista riippumatta. Seuranta ja arviointi kevätlukukaudella 2014. Liikunnanopetuksen järjestäminen ja toteuttaminen lukuvuoden poikkeustilanteessa. 3. Resurssien jako Koulun tuntikehys ja sen käyttö Tuntikehys lukuvuonna 2013-2014 on 470 tuntia, joka käytetään seuraavasti: - yleisopetukseen 437,5 h (427 h + TO 10,5 h) - erityisopetukseen 26 h - erityistehtäviin 4,5 h - luokanvalvontatyöhön 2 h Yhteenveto rehtorin ja opettajien työmääristä/opetustunneista (liite) Opettajien erityistehtävät Kirjaston hoitotyö 0,5 h/viikko Päivi Judd Kirjaston hoitotyö 0,5 h/viikko Katri Kähkölä Musiikkiesitysten hoitotyö 1,0 h/viikko Hanna Kesseli AV-välineiden hoitotyö 1,0 h/viikko Juho Wilska Tietotekniikkavastaavan työ 1,5 h/viikko Raine Ruokokoski Koulussa järjestettävät kerhot Maaniitun koululle on myönnetty opetushallituksen myöntämällä määrärahalla järjestettäväksi kerhotoimintaa 2h/vko. Kerhoja tullaan järjestämään myönnetyn resurssin puitteissa englannin kielessä ja liikunnassa. Koulukohtaiset lisätehtävät ja koulukohtaisen kehittämisrahan kohdentaminen - Koulun toiminnan kehittäminen, VERSO-toiminta + 3-4 luokkien opettajien tiimivastaava, Katja Mattila, 40,44 - Koulun toiminnan kehittäminen, oppilaskunnan ohjaustyö + 5-6 luokkien opettajien tiimivastaava Pia Elg, 40,44 - Koulun toiminnan kehittäminen, oppilaskunnan ohjaustyö + 1-2 luokkien opettajien tiimivastaava Anne-Mari Teppo, 40,44 - Koulun toiminnan kehittäminen, KiVa Koulu vastaava, Hanna Kesseli, 40,44 - Koulun toiminnan kehittäminen, Helmi-vastaava, Anuliisa Lahtinen, 40,44 - Koulun toiminnan kehittäminen, laatutyövastaava, Eeva-Liisa Peltokorpi, 40,44 - Koulun toiminnan kehittäminen, turvallisuusvastaava, Ville Virolainen, 40,44 Lisäksi kuntakohtainen, koululle laatutyöhön kohdennettu määräraha (100 ) jaetaan em. opettajille 14,28 :n osuuksin.
4 4. Lukuvuonna toteutettavat opetussuunnitelmaprojektit ja koulun ulkopuolella annettava opetus Jatkamme syksyllä 2008 aloitettua vertaissovittelutoimintaa oppilaiden välisten ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. Vertaissovittelutoimintaa ohjaavat opettajat Raine Ruokokoski, Katja Mattila, Minna Seva-Krook, Anuliisa Lahtinen ja Eeva-Liisa Peltokorpi. Myös lukuvuonna 2008 2009 aloitettu oppilaskuntatoiminta jatkuu. Oppilaskunnan hallitukseen on valittu/valitaan edustaja ja hänelle varajäsen jokaiselta luokalta. Oppilaskuntatoimintaa ohjaavat opettajat Pia Elg ja Anne-Mari Teppo. Syyslukukauden 2010 alusta alkaen olemme olleet mukana KiVa Koulu hankkeessa. Hanke pyrkii ennaltaehkäisemään koulukiusaamista. Hanke jatkuu lukuvuonna 2013 2014. Vastuuopettajina toimivat Hanna Kesseli, Katja Mattila, Miia Naskali, Kirsi Paananen ja Eeva-Liisa Peltokorpi. Aihekokonaisuuksien toteutuminen (mm. yhteisissä tapahtumissa, koulun toimintakulttuurissa) Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineiden opetuksessa. Koulun yleinen toimintakulttuuri rakentuu eri aihekokonaisuuksien jokapäiväiseen huomioimiseen. Ihmisenä kasvamisen huomioiminen ja kasvun tukeminen on kantavana peruselementtinä jokaista oppiainetta opetettaessa jokaisella oppitunnilla ja myös välituntisin ja ruokailutilanteessa. Oppilaan kulttuuri-identiteettiä pyrimme rakentamaan ja vahvistamaan eri merkkipäivien vieton yhteydessä. Kansainvälisyys konkretisoituu mm. tehtäessä verkkopohjaista ystävyyskouluyhteistyötä etwinning oppimisympäristössä. Viestintä- ja mediataito aihekokonaisuuden tavoitteita saavutetaan esimerkiksi kannustamalla oppilaita esiintymään koulun yhteisissä tilaisuuksissa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuus painottuu erityisesti koulumme oppilaskunta- ja vertaissovittelutoiminnassa sekä KiVa Koulu-ohjelmaan osallistuttaessa. Vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta konkretisoituu omasta luokkaympäristöstä ja koulun yhteisistä tiloista huolehtimalla sekä vuosittaisilla koko koulun yhteisillä ympäristön siivoustalkoilla. Turvallisuus ja liikenne teema huomioidaan läpi vuoden. Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden tavoitteet huomioidaan esimerkiksi harjoiteltaessa atk-taitoja eri oppiaineiden opiskelun yhteydessä. Koulun tapahtumakalenteri
5 Maaniitun koulun tapahtumakalenteri 2013-2014 SYYSLUKUKAUSI Koulutyö alkaa ma 12.8.2013 Valokuvaus ma-ti 23. 24.9.2013 Liikenneturvallisuusviikko vko 37 Liikuntapäivä la 14.9.2013 klo 9 13 (lyh pvä) Tapakasvatusviikko vko 38 Vipinää välkälle Luokkakohtaiset vanhempainillat loka-marraskuun vaihteessa syyslomaan mennessä Uintijakso pe 8.11. ma 3.12.2013 Jäähallikäyntejä syyslukukaudella Kivi-viikko vko 41 Kirjailijavierailu (Maijaliisa Dieckmann) ke 9.10.2013 Aleksis Kivi to 10.10.2013 Syysloma viikko 42 Adventti pe 29.11.2013 Itsenäisyyspäiväjuhlallisuudet to 5.12.2013 Joulujuhla ke 18.12.2013 klo 18 (Nj:n kirkko) Välitodistusten jako la 21.12.2013 klo 9 KEVÄTLUKUKAUSI Koulutyö alkaa ti 7.1.2014 Uintijakso pe 24.1. ke 26.2.2014 A2-kielen valintaan liittyvä vanhempainilta ke 5.2.2014 klo 18.30 Koulutulokkaiden ilmoittautuminen helmikuun alussa, vko 6? Talviliikuntapäivä to 13.2.2014 Vanhojen tanssit pe 14.2.2014 Talviloma viikko 8
6 Kalevalan päivä pe 28.2.2014 Kyvyt esiin päivä kevätlukukaudella Kirjoituskilpailu/kirjallisuustapahtuma ke 9.4.2014 Pääsiäiskirkko to 17.4.2014 klo 9.30 (lyh.pvä) Pääsiäisloma 18.4. 21.4.2014 Liikuntaseikkailu Unicef-kävely kevätlukukaudella pe 2.5.2014 (lyh.pvä) Koulutulokkaiden tutustumispäivä ke 14.5.2014 klo 8.30-11 Kevätjuhla päätetään myöhemmin Lukuvuositodistusten ja stipendien jako la 31.5.2014 Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat 6A-luokka on leirikoulussa opettaja Minna Seva-Krookin johdolla 27. 30.8.2013 Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla. 6B-luokka on leirikoulussa opettajansa Anuliisa Lahtisen johdolla 2. 5.9.2013 Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla. Maaniitun koulun johtokunta on kokouksessaan 23.5.2013 hyväksynyt leirikoulujen toimintasuunnitelmat. Toimintasuunnitelmat ovat liitteenä (liite 5). Koulun ulkopuolella annettavan opetuksen tarkoituksena on, että oppilaat tutustuvat koulun lähiympäristöön, luontoon, kulttuuriin sekä kotiseudun historiaan. Kaikki luokat voivat tehdä puolipäivä- ja päiväretkiä. Opinto- ja luokkaretkien ohjelma suunnitellaan kouluopintoja täydentäväksi ja samalla virkistäväksi tapahtumaksi. Retkien vastuullisena johtajana toimii aina luokan opettaja. Kaikki opettajan johdolla tehtävät opetussuunnitelman mukaiset retket ovat koulun toimintaa ja Nurmijärven kunnan oppilasvakuutukset ovat tällöin voimassa. Maaniitun koulun oppilaat saavat uinninopetusta Rajamäen uimahallissa erikseen laaditun aikataulun ja opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilailla voi olla lukuvuoden aikana luisteluvuoroja Klaukkalan jäähallilla. Oppilaat voivat osallistua lukuvuoden aikana myös Nurmijärven kunnan kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä eri seurojen järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin.
7 Koulun kansainvälisyyshankkeet Kansainvälisyyshanke jatkuu koulussamme jo kolmatta vuotta. Maaniitun koulun 5.-6. - luokkalaisilla on mahdollisuus osallistua verkkopohjaiseen ystävyyskouluyhteistyöhön etwinningin avulla. etwinning on oppimisympäristö netissä. Sen tavoitteena on kehittää eurooppalaisten koulujen yhteistyötä ja verkossa tapahtuvaa kielenopetusta. etwinning tarjoaa uudentyyppisen ja innostavan tien kielen opiskeluun. Yhteistyökielenä käytetään englantia. Lisätietoa hankkeesta löytyy www.etwinning.net -sivustoilta. 5. Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen järjestäminen Tukiopetus Tukiopetus on osa opiskelun yleistä tukea. Tukiopetusta annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneelle tai muutoin opiskeluunsa tukea tarvitsevalle oppilaalle. Tukiopetuksen antaminen aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella pyritään mm. estämään oppilaan luokalle jäänti. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti oppilaan oma opettaja oppituntien ulkopuolisena aikana. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta, koulun resurssit huomioiden, on tarkoituksenmukaista. Mikäli tukiopetuksella ei saavuteta riittäviä tuloksia, käytetään muita tukitoimenpiteitä. Lukuvuonna 2013 2014 jokaiselle yleisopetuksen opettajalle on varattu mahdollisuus antaa tukiopetusta 0,6 tuntia viikossa. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta eri luokkien oppilaille annetaan yhteensä 26 tuntia viikossa. Opetus voi tapahtua samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena ja poikkeustapauksissa yksilökohtaisena opetuksena. Opetus suunnitellaan yhdessä oppilaan oman opettajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tärkeimpiä tavoitteita on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy, niiden korjaaminen tai lievittäminen. Käytännössä osa-aikainen erityisopetus painottuu niiden oppijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen, joilla on erityisvaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai puheilmaisussa. Eriyttäminen Opettaja eriyttää opetusta erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaisesti. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma.
8 Joustavien opetusryhmien käyttö Oppilaan opetusta eriytettäessä oppilaat voivat työskennellä eri ryhmissä omien oppimisedellytystensä mukaisesti. Koulukäynnin ohjaajan tuki Koulussamme työskentelee neljä koulunkäynnin ohjaajaa. He toimivat oppilaiden oppimisen tukena ja apuna eri luokissa. Koulunkäynnin ohjaajien tuki painottuu alkuopetuksen luokkiin, mutta kaikissa luokissa on koulunkäynnin ohjaaja muutamia tunteja viikossa. Oppilashuollon suunnitelma Oppilashuoltoon kuuluu oppilaan oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltoon kuuluvia tukipalveluja ovat myös koulunkäynnin ohjaajapalvelut, kouluruokailu ja kuljetukset. Koulumme oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä on tukea oppilaan oppimista ja kasvua, opettajan työtä sekä vanhempien kasvatustyötä. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on mm. etsiä keinoja oppilaiden koulunkäyntiongelmien ratkaisemiseksi sekä suunnitella yhteistyössä opettajien kanssa tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulutyön järjestämistä. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain, vähintään kahdesti kuukaudessa. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, psykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja erityisopettaja. Vakituisten jäsenten lisäksi oppilashuoltoryhmään osallistuvat tarvittaessa ne koulun opettajat, joiden läsnäolo asian käsittelyssä on tarpeen, koulun ulkopuoliset oppilashuoltoryhmän kanssa toimivat asiantuntijat ja oppilas/oppilaan huoltajat. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, oppilaan ja hänen huoltajansa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien tukitoimien suunnittelussa kuullaan oppilasta/ huoltajaa. Oppilaan huoltajalle lähetetään aina kirjallinen ilmoitus silloin kun käsitellään yksittäisen oppilaan asioita oppilashuoltoryhmässä. Lukuvuoden aikana oppilashuoltoryhmä käy läpi koulumme luokkien oppilaat luokkakokonaisuuksina. Terveyskeskuspsykologi toimii koulullamme psykologina. Työ painottuu ennaltaehkäisyyn. Koulussa psykologi konsultoi opettajia sekä on tarvittaessa mukana oppilaan koulunkäynnin suunnittelussa. Psykologi myös neuvoo vanhempia lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat lapsen ja nuoren psyykkiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät pulmat. Pulmatilanteita psykologi selvittelee keskustelemalla lapsen ja/tai vanhempien kanssa. Oppilas voi myös tarvita psykologin tutkimusta, joiden pohjalta suunnitellaan oppilaan opetusta, erityisopetusta sekä muita koulun tukitoimia. Käynnit psykologin luona ovat luottamuksellisia. Koulukuraattori Anne Sassi on Maaniitun koululla kahtena päivänä viikossa. Koulukuraattoritoiminta on osa koulun psykososiaalista oppilashuoltoa, sosiaalityön
9 toteutumista koulussa. Sen tavoitteena on tukea ja edistää oppilaiden sosiaalista kasvua ja toimintakykyä. Koulukuraattoritoiminnalla pyritään havaitsemaan, arvioimaan ja ehkäisemään oppilaan koulunkäyntiä vaikeuttavia ongelmia, poistamaan ja lievittämään niiden haittavaikutuksia sekä ehkäisemään niiden syntyä. Koulukuraattori toimii yhdessä oppilaan, vanhempien, koulun sekä tarvittaessa tukipalvelujen kanssa ja tukee koulua sen opetus- ja kasvatustyössä. Kouluterveydenhoitajanamme toimii Mari Murtomäki (Terhi Seppälän sijaisena marraskuun 2013 loppuun asti). Kouluterveydenhoitaja tukee lasten kasvua ja kehitystä tasapainoiseen aikuisuuteen, neuvoo lapsia terveyteen liittyvissä valinnoissa sekä ohjaa heitä vastuuseen omasta terveydestään, yhteistyössä perheiden ja koulun kanssa. Tapaturmatilanteissa koulun henkilökunta antaa oppilaalle ensiavun, ottaa yhteyden huoltajaan sekä tarvittaessa toimittaa oppilaan terveyskeskuksen poliklinikalle huoltajan ollessa estynyt. Oppilaan sairastuessa kesken koulupäivän koulusta otetaan yhteys huoltajaan ja sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Oppilaiden hammashoito järjestetään terveyskeskuksen hammashoitolassa, Aleksis Kiven tie 14. Hammashoitolakäynnit (luokkien vuositarkastukset) hoidetaan 1. luokilla kävellen koulunkäynnin ohjaajan kanssa. Muiden luokkien oppilaat menevät hammashoitolaan itsenäisesti kävellen tai pyörällä. Mikäli vuositarkastuksesta seuraa jatkokäyntejä, oppilas käy oikomishoidossa tai huoltajat tilaavat lapselleen hammashoitolakäynnin itse, kuljetuksesta huolehtivat oppilaan huoltajat. Hammashoitola muistuttaa, että oikomishoito on erikoishoitoa ja suosittaa, että huoltajat ovat mukana varsinkin oikomishoidon alkuvaiheessa tai uuteen oikomiskojeeseen siirryttäessä. Oikomishoitokäyntien kuljetuksista huolehtivat huoltajat. Kouluateria on tärkeä osa oppilaan päivittäistä hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista sekä oppilashuoltoa. Se on myös osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokalan henkilöstö on opettajien rinnalla oheiskasvattaja niin ravitsemusasioissa kuin hyvien tapojenkin opettajana. Ruokailu on sosiaalisen kanssakäymisen eräs muoto. Oppilaita ohjataan hyviin ruokailutapoihin, mm. toisten huomioimiseen ruokailussa. Erilaiset teema- ja juhlapäivät huomioidaan kouluruokailun järjestelyissä. Ruokailun jälkeen oppilaille jaetaan täysksylitolipastilli. Erityisruokavaliot suunnitellaan ja toteutetaan lääkärin lausunnon perusteella. Oppilas voi hakea erityisruokavaliota lomakkeella, joka toimitetaan koulun ruokalahenkilökunnalle. Lomakkeita saa kouluterveydenhoitajalta tai niitä voi tulostaa osoitteesta www. nurmijarvi.fi/palvelut/opetus ja koulutus/kouluruokailu/erityisruokavaliolomake. Koulun toimintamalli oppilaan poissaolojen seurantaan Oppilaiden poissaoloja seurataan säännöllisesti ja ne kirjataan viikoittain Helmireissuvihkoon. Oppilaan poissaolojen seurannasta vastaa oppilaan oma opettaja. Lupa etukäteen tiedossa oleviin poissaoloihin tulee anoa kirjallisesti hyvissä ajoin. Vapautuksen koulunkäynnistä myöntää kolmen ensimmäisen koulupäivän osalta
10 luokanopettaja ja tätä pidemmäksi ajaksi rehtori. Huoltaja täyttää hyvissä ajoin ennen vapautuksen ajankohtaa oppilaan poissaolohakemuslomakkeen ja toimittaa sen luokanopettajalle. Lomakkeen kolmea päivää pidempään poissaoloon voi pyytää luokanopettajalta tai tulostaa kunnan ja koulun kotisivuilta. Huoltaja saa tiedon päätöksestä kirjallisesti. Toivottavaa on, etteivät perheen lomajärjestelyt haittaa tai vaikeuta oppilaan koulutyötä. Pitkien, usein toistuvien poissaolojen vuoksi oppilas jää jälkeen. Poissaolot lisäävät opettajan työtä ja hankaloittavat opetusjärjestelyjä. Huoltaja huolehtii, että koulutehtävät tulevat tehdyksi vapautuksen aikana. 6. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyön painopisteet Perusopetuslaki edellyttää yhteistyötä kotien kanssa oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja oppimisen mahdollistamiseksi. Tässä yhteistyössä opettajan tulee olla aloitteellinen ja aktiivinen. Kodin ja koulun välisen yhteistyön perustana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Koulun tehtävänä on tukea kodin kasvatustehtävää sekä vastata oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteistyötä tekemällä koulu mahdollistaa sen, että huoltajat voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyön muodot Yhteistyön yhtenä välineenä on tiedottaminen sekä koulun että kodin suunnalta. Helmireissuvihko on kaikkien opettajien käytössä ja toimii yhteydenpitovälineenä opettajien ja huoltajien välillä. Koululta jaettava lukuvuositiedote kertoo koulun toiminnasta. Myös koulun kotisivuilla tiedotetaan koulun toiminnasta. Luokanopettaja hoitaa ensisijaisesti yhteydenpidon oppilaan kodin ja koulun välillä. Luokanopettaja/huoltajat sopivat opettajan ja oppilaan/huoltajan välisiä keskusteluja silloin, kun oppilaan koulunkäyntiin liittyvät asiat niin vaativat. Nurmijärvellä oppilaan, huoltajien ja opettajan tapaamiset pidetään vähintään kerran kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla. Vanhempainiltoja järjestetään ainakin syyslukukaudella, mahdollisesti myös kevätlukukaudella. Syyslukukauden vanhempainillat pidetään luokkakohtaisesti syyslomaan mennessä. Mahdollisesta vanhempainyhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestettävästä koko koulun yhteisestä vanhempainillasta kevätlukukaudella päätetään erikseen. Koululla toimii vanhempainyhdistys, joka kuuluu Suomen Vanhempainliitto ry: een. Rehtori osallistuu vanhempainyhdistyksen kokouksiin opettajakunnan edustajana. Vanhempainyhdistyksen toiminnan tarkoituksena on, että vanhemmat oppivat tuntemaan
11 toisensa yhteisten tapahtumien ja yhteisen toiminnan avulla. Yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia sekä tukee taloudellisesti koulun hankintoja ja luokkakohtaisia retkiä. 7. Lukuvuoden ja päivittäisen työajan järjestäminen Työ- ja loma-ajat Syyslukukausi 12.8. - 21.12.2013 Koulu alkaa ma 12.8.2013 Syysloma 14. - 20.10.2013 (vko 42) Joululoma 22.12.2013-6.1.2014 Kevätlukukausi 7.1. 31.5.2014 Talviloma 17. - 23.2.2014 (vko 8) Pääsiäisloma 18. - 21.4.2014 Lukuvuoden päätöspäivä la 31.5.2014 Lisäksi yksi johtokunnan määräämä lauantaityöpäivä. Johtokunnan määräämän lauantaityöpäivän ajankohta on 14.9.2013 Lyhennettävien koulupäivien ajankohdat Koulupäiviä lyhennetään seuraavina päivinä: 12.8,2013, 13.8.2013, 14.8.2013, 14.9.2013, 22.11.2013, 19.12.2013, 20.8.2013, 21.12.2013, 17.4.2014, 2.5.2014, 28.5.2014, 30.5.2014, 31.5.2014 Päivittäinen työaika (oppituntien alkamis- ja päättymisajat, ks. liite 11) Päivänavaukset Luokanopettajat huolehtivat oman luokkansa päivänavauksista. Koulun tuntijako (liitteenä, liite 6) 8. Koulun suunnitelma oppilaiden osallisuuden lisäämisestä Maaniitun koulun kaikki oppilaat muodostavat oppilaskunnan, jolle on valittuna hallitus kalenterivuosittain. Kultakin luokalta tulee olla valittuna yksi varsinainen ja yksi varajäsen oppilaskunnan hallitukseen ja uusien edustajien vaalit järjestetään tammikuun aikana. Hallitukselle on valittuna pysyvä puheenjohtaja ja sihteeri, jotka vastaavat kokousten läpiviennistä ohjaavan opettajan avustuksella. Oppilaskunnan hallituksella tulee olemaan oma ilmoitustaulu, josta kokousten asialistat ja tehdyt päätökset ovat nähtävillä. Toiminnan tavoitteena on lisätä oppilaiden osallisuutta koulutyössä ja tutustuttaa heidät päätöksenteon eri vaiheisiin. Hallitus kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa keskustelemaan, ideoimaan ja suunnittelemaan mm. ajankohtaisia koulun arkeen liittyviä tapahtumia tai käytänteitä. Toiminnassa pyritään huomioimaan myös koulun yhteistyötahot, kuten vanhempainyhdistys. 9. Koulun tiedottaminen 9.1.Sisäinen tiedottaminen
12 Tiedottamisen käytännöt Koulun sisäisen tiedottamisen runko on opettajainhuoneessa sijaitseva ilmoitustaulu, jota hoitaa lähinnä rehtori. Tauluun kirjataan päivittäisiä tapahtumia ja huomioitavia asioita. Opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat viestivät keskenään asioista paitsi henkilökohtaisesti keskustellen myös sähköpostitse ja Helmi-viestein. Yhteisille kokouksille ja yhteissuunnittelulle on varattu aika tiistaisin klo 14-16. Tarpeellisen tiedon kulkeminen koulun muun henkilökunnan suuntaan tapahtuu henkilökohtaisissa kontakteissa ja sähköpostitse. Työpaikkakokouksia järjestetään kerran kuukaudessa. Vastuuhenkilöt Sisäisen tiedottamisen vastuuhenkilöt ovat rehtori ja apulaisrehtori sekä eri työryhmien nimetyt vastuuhenkilöt. 9.2. Ulkoinen tiedottaminen Tiedottamisen käytännöt Kodin ja koulun välistä viestintää tapahtuu vanhempainilloissa, vanhempainvarteissa ja muissa sovituissa tapaamisissa (erilaiset neuvottelut ja palaverit), puhelinkeskusteluissa, Helmi-viestein, sähköpostitse ja mahdollisesti myös perinteisten reissuvihkojen välityksellä. Koteihin suunnattu tiedottaminen koko koulua koskevista asioista tapahtuu pääsääntöisesti lukuvuositiedotteen ja Helmi-viestien välityksellä. Lukuvuositiedotteen laatii rehtori. Myös koulun kotisivuilta löytyy koulua koskevia tietoja. Koulun kotisivut löytyvät osoitteesta www.nurmijarvi.fi/koulut/maaniittu. Opettajat tiedottavat luokkaansa/oppiainettaan koskevista asioista huoltajille pääsääntöisesti Helmi- viestein, mahdollisesti myös paperitiedottein. Vastuuhenkilöt Opettaja on tiedottamisen vastuuhenkilö luokkansa oppilaiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Koko koulua koskevista asioista tiedottaa rehtori. 9.3. Sähköinen tiedottaminen, Helmi-tiedottaminen Sähköinen tiedottaminen huoltajille tapahtuu pääsääntöisesti Helmi-viestein. Luokanopettaja tiedottaa luokkansa oppilaita koskevista asioista. Aineenopettaja tiedottaa oman oppiaineensa asioista. Koko koulua koskevista asioista tiedottaa rehtori, apulaisrehtori tai tietyn työryhmän vastuuopettaja. Vastaanottajaryhmälle viestejä
13 lähetettäessä käytetään Piilokopio-toimintoa viestin vastaanottajien yksityisyyden turvaamiseksi. Koulun kotisivuilla kerrotaan oman koulun toiminnasta. Kunnan kotisivuilla tiedotetaan opetuksen järjestelyistä koko kunnan osalta. Hätätilanteessa voidaan yksittäisen koulun asioista tiedottaa myös kunnan kotisivuilla. 10. Koulun suunnitelma työyhteisön kehittämistoimenpiteistä Yhteissuunnitteluun varatut ajat : tiistaisin klo 14 16. Työpaikkakokoukselle on varattu aika joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 14 15. Virkistystilaisuudet Joka perjantai järjestetään yhteinen kahvihetki. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan kunnan työntekijöille suunnattuihin liikuntapäiviin. Syyslukukaudella vietetään työhyvinvointi- iltapäivä (22.11.2013). Pikkujoulu vietetään työhyvinvointi-iltapäivän iltana. Koko koulun väen (juhlavat) kahvitilaisuudet vietetään lukukausien päättyessä. Merkkipäivät ja eläkkeelle lähdöt muistetaan ja juhlistetaan. Perinteinen kevätretki/keväinen illanvietto järjestetään, ajankohta ja kohde avoimia. Uusien työyhteisön jäsenten perehdyttäminen Uusille työntekijöille on nimetty tutorit, jotka ohjaavat ja neuvovat arkipäivän työssä. Jokainen työyhteisön jäsen on velvollinen auttamaan, ohjaamaan, opastamaan ja tukemaan paitsi uusia työntekijöitä myös työtoveriaan. Uudelle työntekijälle jaetaan koulun laatima perehdytysopas ( Uuden työntekijän ABC ). 11. Koulun suunitelma henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja täydennyskoulutuksesta Käytössä olevat resurssit Henkilöstön koulutusta varten on vuodelle 2013 varattu 3060. Koulutuksessa olevalle työntekijälle otetaan koulutuksessa olon ajaksi sijainen. Painopisteet Erityisesti pyritään hyödyntämään kunnan sisäisiä ja eri hankkeisiin liittyviä koulutuksia. Myös eri oppiaineiden pedagogiikkaan liittyvään koulutukseen ja erityisesti TIETYhankkeen koulutuksiin osallistumista suositellaan.
14 Menettelyt koulutukseen hakemisessa Koulutukseen hakeudutaan neuvottelemalla asiasta rehtorin kanssa. Mikäli rehtori katsoo koulutuksen tarkoituksenmukaiseksi, koulutukseen hakeutuja anoo virkavapautta ja liittää anomukseensa koulutuksen ohjelman. Myönnetty koulutus maksetaan rehtorin koulutuspäätöksen mukaisesti henkilön koulutukseen ja matkakuluihin varatusta määrärahasta. Suunnitelma veso- ja muusta koulutuksesta Maaniitun koulun opettajat osallistuvat lukuvuoden aikana kolmeen veso-koulutuspäivään. Lukuvuoden 2013-2014 ensimmäinen veso-koulutuspäivä on ns. koulun 1) suunnitteluveso 9.8.2013. 2) KAIKILLE PAKOLLINEN VESO: TVT- taidot, Harri Luttinen - oppimisympäristökoulutus; opettajan sähköinen työpöytä, TVT + some opetuksessa - alustavasti kouluittain, 2-3 koulua samassa tilaisuudessa - joulukuu 2013-huhtikuu 2014 3) Kunnan koulutuspalveluiden vesotarjottimelta valitaan tarjolla olevista koulutuksista 1x 6h koulutus, 2x 3h koulutus tai tarjottimen ulkopuolelta jokin muu rehtorin hyväksymä koulutus. Muihin koulutuksiin opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat hakeutuvat tarpeidensa ja tarjonnan mukaan. Periaatteet koulutuksessa olevan opettajan työn järjestämisessä Työaikana koulutuksessa oleva opettaja saa palkallista virkavapaata ja hänelle hankitaan sijainen. 12. Oppimisympäristöt ja turvallisuus Koulun toimintamalli oppilaan ojentamisen ja kurinpitotoimenpiteiden kirjaamiseen sekä näihin liittyvät käytännöt Kurinpito- ja ojentamistoimet on määritelty Perusopetuslain 36 : ssä. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Tällöinkin tulee huolehtia oppilaan valvonnasta. Mikäli oppilas ei määräyksestä huolimatta poistu luokasta, hänet voidaan poistaa kohtuullisia voimakeinoja käyttäen. Poistamisen voi suorittaa opettaja tai rehtori. Epäselvyyksien välttämiseksi on suositeltavaa, että paikalla on vähintään kaksi aikuista. Luokasta poistaminen kirjataan ja asiasta ilmoitetaan huoltajalle. Lisäksi voimakeinojen käytöstä on annettava erillinen kirjallinen selvitys opetuksen järjestäjälle.
15 Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Asia kirjataan ja siitä ilmoitetaan huoltajalle ennakkoon. Epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. Perusopetusasetuksen mukaan oppilaan määrääminen jälki-istuntoon tulee kirjata ja ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulussamme tämä tapahtuu lähettämällä kotiin lomake ( Ilmoitus huoltajalle oppilaan jälki-istunnosta ), jossa asiasta tiedotetaan. Huoltaja palauttaa lomakkeen allekirjoitettuna oppilaan mukana koululle. Allekirjoitettu lomake arkistoidaan. Edellä mainitut ns. kurinpitotoimenpiteet ovat tavallisia koulun käyttämiä keinoja oppilaan ojentamiseksi. Kurinpitorangaistuksia annetaan vasta erittäin vakavissa tapauksissa. Kurinpitorangaistuksia ovat oppilaalle annettava kirjallinen varoitus tai oppilaan erottaminen koulusta määräajaksi. Ennen em. rangaistusta on kuultava sekä oppilasta että huoltajaa. Liitteinä Koulun järjestyssäännöt (liite 7) Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (liite 8) Koulun kriisinhallintasuunnitelma (liite 9) 13. Koulun suunnitelma itsearvioinnista ja kehittämistoimenpiteistä Itsearvioinnin muodot ja ajankohdat Kehittämisen periaatteet ja painopisteet - Koulun toiminta-ajatus ja työskentely, kouluyhteisön toiminta Koulun toiminta-ajatuksen toteutumista, kouluyhteisön toimintaa ja työskentelyä arvioidaan kehityskeskusteluissa ja yhteisissä neuvonpidoissa läpi lukuvuoden. Keskusteluissa pyritään avoimesti nostamaan esiin epäkohtia ja kehitettäviä seikkoja näihin ratkaisua/parannusta hakien. Työpaikkakyselyihin osallistutaan kahden vuoden välein ja siinä saadut tulokset käydään huolellisesti läpi kunnan ohjeistusta noudattaen. Tulosten pohjalta määritetään mahdollinen kehittämistavoite. Koulu on mukana kunnan laatutyössä ja sen pohjalta on koululle määritetty kehittämistavoitteita. - Opettajan työ Jokaisen opettajan jatkuva oman opetustyön arviointi on keskeinen osa koulun arviointijärjestelmää. Opettajan omaan toimintaan, sen tavoitteisiin ja tuloksiin kohdistuva
16 itsearviointi on työväline, joka ohjaa opettajaa kehittymään työssään, lisää motivaatiota ja työhön sitoutumista. Kirjallinen opettajan työn arviointi tehdään kerran lukuvuodessa. Tuolloin opettaja arvioi omaa ammatinhallintaansa, työnsä tuloksellisuutta, uudistumiskykyään sekä yhteistyökykyään. Itsearvioinnin lisäksi opettajat arvioivat työskentelyään rehtorin kanssa kerran lukuvuodessa käytävässä kehityskeskustelussa. Kehityskeskustelujen tarkoituksena on myös selvittää työpaikan ilmapiiriä ja työyhteisön hyvinvointia. Keskusteluissa esiin nostetut ideat ja parannusehdotukset otetaan huomioon koulun toimintaa suunniteltaessa. Opetustyön arvioinnin lisäksi opettajan tulee kehityskeskustelussa arvioida toimintaansa työyhteisössä sekä itseään työyhteisön jäsenenä. Tällöin tulee muistaa, että jokainen vaikuttaa - omaan työhönsä - toisten työskentelyyn - työyhteisön ilmapiiriin - koulun kehittymiseen tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden mukaisesti
17 liite 1 Taulukko Maaniitun kouluun muodostuneista perusopetusryhmistä ja niiden oppilasmääristä lukuvuonna 2013 2014 luokka 1 2 3 4 5 6 yhteensä 1A 22 22 1B 22 22 2A 20 20 2B 21 21 2C 21 21 3A 23 23 3B 25 25 3C 23 23 4A 24 24 4B 23 23 4C 23 23 5A 18 18 5B 18 18 5C 19 19 6A 20 20 6B 21 21 Yhteensä 44 62 71 70 55 41 343
18 MAANIITUN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT (Hyväksytty johtokunnassa 23.4.2002) 1. Koulumatkalla noudatan liikennesääntöjä. 2. Vasta toisella luokalla saan tulla pyörällä kouluun. Pyörä kannattaa lukita telineeseen koulupäivän ajaksi. Rullaluistimet, rullalauta ja potkulauta kuuluvat vapaa-aikaan. 3. Ennen koulun alkua ja välituntien aikana olen ulkona pihaalueella. Välituntien aikana en oleskele sisätiloissa. 4. Leikin välitunnilla turvallisia leikkejä sovussa muiden kanssa. En heitä kiviä tai lumipalloja. 5. Kävelen koulun sisällä meluamatta. 6. Tunnin alussa olen omassa luokassani omalla paikallani. 7. Oppitunneilla annan kaikille työrauhan. 8. Pidän hyvää huolta koulun yhteisestä omaisuudesta ja omista tavaroistani. tarpeettomat tavarat jätän kotiin. En koske toisten omaisuuteen ilman lupaa. Olen velvollinen korvaamaan tahallisesti aiheuttamani vahingon. 9. Ylläpidän oma-aloitteisesti koulun viihtyvyyttä ja siisteyttä. 10. Puhun ja käyttäydyn kauniisti. 11. Noudatan opettajan ja muun henkilökunnan antamia ohjeita. 12. Ruokalassa noudatan hyviä ruokailutapoja.
19 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ "Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön." (PoL 29 )
20 1. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän määritelmä Väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaavaa tai vahingoittavaa voimakeinojen käyttöä. Kiusaamisella tarkoitetaan tahallista ja toistuvaa pahan mielen, harmin tai haitan aiheuttamista, joka kohdistuu heikommassa valta-asemassa olevaan henkilöön. Häirintä on ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan oppilaan henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä, seksuaalinen tai ahdistava ilmapiiri. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi siis olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä toisen vahingoittamista. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. 2. Ennaltaehkäisevät toimet ja huomaaminen Jokaisen luokan ja ryhmän yhteisöllisyyttä rakennetaan ja tuetaan säännöllisesti 1. luokalta alkaen. Oppilaita ryhmäytetään aktiivisesti lukuvuosittain. Luokissa käydään läpi koulun järjestyssäännöt ja määritellään luokan omat säännöt. Tarkoituksenmukaiset oppilasryhmittelyt ja välituntivalvonta vähentävät konfliktien syntymistä. Oppiainekohtaisissa keskusteluissa opitaan elämän pelisääntöjä ja toisten kunnioittamista. Pyritään herättämään oppilaiden tietoisuutta omista oikeuksista ja toisaalta oivaltamaan oma vastuu luokan hyvinvoinnista. Jokainen oppilas voi vaikuttaa muiden hyvinvointiin omalla toiminnallaan. Koko koulun yhteisöllisyyttä lisätään koulussamme osallistamalla oppilaita mm. Välkkäri-, Verso-, Kiva- ja oppilaskunta- sekä kummioppilastoiminnassa. Moniammatillisella sekä kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan oppilaiden kasvua. Vanhempainyhdistyksen toiminta vastuuttaa vanhempia ja oppilaita yhteisen hyvän eteen. Koulussamme pyritään tunnistamaan ja puuttumaan tilanteisiin etukäteen tai ennen kuin tilanne ehtii kehittyä pahaksi. Tähän auttavat hyvä oppilaantuntemus ja riittävä valvonta oppi- ja välitunneilla sekä siirtymätilanteissa. Rohkaistaan koulussa työskenteleviä ja huoltajia ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä koulun aikuisiin ja pyritään avoimeen, keskustelevaan ja kannustavaan ilmapiiriin. Kiusaamistilanteissa käytetään KiVa-seulontalomaketta. Kummiluokkatoiminta Ekaluokkalaisen aloittaessa koulunkäynnin, on kouluympäristö hänelle vieras ja jännittävä. Jännittämisen ja pelkojen lieventämiseksi on koulussamme kummiluokkatoimintaa. Heti syksyllä ekaluokkalaiset saavat oman kummiluokan (yleensä viidesluokkalaisista) ja sieltä oman henkilökohtaisen kummioppilaan. Kummiluokilla on alkuopetuksen ajan yhteisiä tunteja, mm. pelataan, askarrellaan, luetaan ja ulkoillaan yhdessä. Kummioppilaat huolehtivat ekaluokkalaisista välitunneilla päivittäin ja ekaluokkalaiset tietävät saavansa apua kummioppilaaltaan.
21 Oppilaskunta Maaniitun koulun oppilaskunta aloitti toimintansa lukuvuonna 2009-2010. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan luokkakohtaiset edustajat vuosittain. Oppilaskuntatoiminta harjaannuttaa oppilaita neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Oppilaskunnassa vaikuttavat oppilaat omaksuvat aktiivisen ja vastuullisen roolin oman koulunsa toiminnan kehittäjinä sekä oppilaiden vuorovaikutuksen havainnoitsijoina. Oppilaskuntatoiminta on osa ennaltaehkäisevää kiusaamista vähentävää toimintaa. Välkkäri toiminta Välkkärit ovat toimineet koulussamme lukuvuodesta 2012-2013 alkaen. Välituntiliikuttajat ovat ylempien luokkien oppilaita, jotka järjestävät välitunneilla ohjattua liikuntaa pienemmille oppilaille. Välkkäri -toiminnassa eri luokka-asteet kohtaavat, mikä avaa mahdollisuuksia myös luokkarajat ylittäville ystävyyssuhteille. Mielekkään välituntitoiminnan tarjoaminen vähentää turhautumista ja kiusaamista. Verso Koulumme on ollut mukana Verso-toiminnassa vuodesta 2008 alkaen. Vertaissovittelu on ratkaisukeskeinen menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Versossa sovitellaan mm. nimittelyä, haukkumista, tönimistä ja selän takana puhumista. Menetelmän tarkoituksena on edistää oppilaiden vuorovaikutustaitoja ja vähentää häiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan oppilaiden väliseen mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelussa on yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti sovittelijoiksi koulutetut 3. 6. luokkalaiset auttavat riidan osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Vastuu vertaissovittelusta säilyy aina aikuisilla eli koulumme opettajilla ja ammattihenkilöstöllä sekä tehtävään koulutetuilla ohjaavilla opettajilla. Sovittelu etenee aina ohjaavien opettajien kautta. KiVa Maaniitun koulu on ollut KiVa-koulu vuodesta 2010. KiVa-koulu on koko koulua koskeva kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Ohjelma koostuu yleisistä ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä kaikille koulun oppilaille sekä kohdennetusti kiusaamistapauksiin osallistuneille. KiVa-oppitunteja pidetään ainakin 1. ja 4. luokkien oppilaille. Muilla luokka-asteilla KiVa-koulun teemoja otetaan esille lukuvuoden aikana eri oppiaineiden sisällöissä. Teemme vuosittain toukokuussa KiVa-tilannekartoituksen, johon vastaavat kaikki koulun oppilaat. 3. Toimenpiteet eri tilanteissa Opettajista koostuva KiVa-tiimi toimii KiVa-ohjelman mallin mukaisesti kiusaamistapauksissa. Aluksi selvitetään, onko tilanne kiusaamista vai tasavertaisten oppilaiden välinen konfliktitilanne. Tasavertaiset konfliktitilanteet ohjataan Verso-käsittelyyn. Kiusaamisepäilystä tiedon saanut opettaja täyttää seulontalomakkeen, joka toimitetaan KiVa-tiimille. KiVa-tiimi keskustelee kiusatun kanssa kiusaamisen muodosta sekä kiusaamisen määrästä ja kestosta. Kiusatun kanssa puhutaan myös aktiivisesti kiusaamiseen osallistuvista sekä kiusaamista tukevista oppilaista.
22 KiVa-tiimi keskustelee kiusaajan/kiusaajien kanssa. Heidän kanssaan käydään lyhyt keskustelu ja pääpaino on kiusaamisen lopettamissopimuksessa. Tarvittaessa kiusattu ja kiusaaja/kiusaajat käyvät yhteiskeskustelun tilanteesta aikuisen johdolla. Painotetaan, ettei kiusaamista hyväksytä koulussamme. KiVa-tiimi ilmoittaa kiusatun sekä kiusaajan/kiusaajien huoltajille käsittelyn etenemisestä. Tarvittaessa KiVa-tiimi sopii yhdessä luokanopettajan kanssa kiusattua oppilasta tukevia henkilöitä luokan sisältä tai muusta ystäväjoukosta. Kiusaamistapauksia seurataan keskusteluissa sovitulla tavalla. Kiusaamistapaukset voivat edetä myös koulumme moniammatillisen oppilashuoltoryhmän käsittelyyn. (Verso- ja KiVa-käsittelyn lomakkeet liitteenä.) Väkivalta- tai häirintätilanteen selvittelyn aloittaa tapahtuman nähnyt tai kuullut opettaja ja tarvittaessa oppilas tai oppilaat ohjataan terveydenhoitoon. Huoltajia tiedotetaan välittömästi. Vakavassa häirintä- tai väkivaltatilanteessa otetaan yhteys poliisiin / sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Vakavista väkivaltatilanteista täytetään Läheltä piti -lomake, joka toimitetaan rehtorin kautta turvallisuuspäällikölle.