1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa kortteli 201 tontti 8, Katajaranta Suunnittelualue Viistokuva KAAVASELOSTUS, luonnos KAAVOITUS 2.5.2018
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 tunnistetiedot Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa kortteli 201 tontti 8 Katajaranta laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki, Tekninen osasto, kaavoitus Timo Hätönen kaavasuunnittelija timo.hatonen@rovaniemi.fi Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi puh. 016-322 8914 / 0400-451 453 tekninen lautakunta 20.2.2018, 27 vireilletulosta ilm. päivämäärä 5.3.2018 valmisteluvaiheen kuuleminen 11.5.-24.5.2018 tekninen lautakunta x.x.201x, xx kaupunginhallitus x.x.201x, xx julkisesti nähtävillä x.x.201x-x.x.201x kaupunginhallitus x.x.20xx, xx kaupunginvaltuusto x.x.20xx, xx 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 4. kaupunginosassa Katajarannan asuinalueella Kivikadun varrella. Tarkempi suunnittelualueen sijainti on esitetty sijaintikartassa sivulla 3. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia rakennusoikeuden lisäämistä tontilla.
3 Sijaintikartta Kartassa on osoitettu kaavoituksen suunnittelualue. Vaikutusalue käsittää lähiympäristön kortteli-, katu- ja virkistysalueet. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset, selvitykset, lähdeluettelo... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset (MRL 62 )... 9 4.3.2 Vireille tulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö MRL 66... 9 4.4 Asemakaavan tavoitteet...10 3
4 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...10 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet...10 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...10 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta...10 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...12 5 Asemakaavan kuvaus...13 5.1 Kaavan rakenne...13 5.1.1 Mitoitus...13 5.1.2 Palvelut...13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...13 5.3 Aluevaraukset...14 5.3.1 Korttelialueet...14 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...14 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...14 5.5 Ympäristön häiriötekijät...14 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset...14 5.7 Nimistö...14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...15 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...15 6.3. Toteutuksen seuranta...15 6.4 Liitteet...15 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Asemakaavan seurantalomake, s. 16 Selvitykset: Havainnekuvat 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulopäätös ja nähtävilläpito; Asemakaavan muutos on käynnistetty teknisen lautakunnan 20.2.2018 päätöksen johdosta. Alueen kaavoitus on kuulutettu vireille 5.3.2018 Lapin Kansassa. Asemakaavan muutoksen vireille tuloon on voinut tutustua 6.3.2018 alkaen palvelupiste Osviitassa, kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla sekä kaupungintalolla kaavoituksessa. Nähtävilläolon aikana ei saapunut mielipiteitä. Valmisteluvaiheen nähtävilläpito; Asemakaavan muutoksesta on laadittu vaihtoehto alueen käytöstä. Kaavaluonnos on asetettu nähtäville 11.5.-24.5.2018 väliseksi ajaksi. Kuulutus nähtävilläpidosta julkaistiin 10.5.2018 Lapin Kansassa sekä kirjeellä asianosallisille. Kaavaluonnoksiin ja aineistoon on ollut mahdollisuus tutustua palvelupiste Osviitassa ja kaupungin internet sivuilla kaavatorilla. Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläpito; Teknisen lautakunnan x.x.201x esityksestä on kaupunginhallitus hyväksynyt x.x.201x asemakaavan muutosehdotuksen ja päättäneet asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville x.x.201x-x.x.201x. Kuulutus nähtävillä pidosta julkaistiin x.x.201x Lapin Kansassa sekä kirjeellä maanomistajalle sekä rajanaapureille. Nähtävillä olon aikana kaavaehdotukseen on ollut mahdollisuus tutustua pal- 4
5 velupiste Osviitassa, kaupungin internet sivuilla kaavatorilla sekä kaavoituksessa. Kaavaehdotuksen hyväksyminen; Julkisen nähtävillä pidon jälkeen on kaupunginhallitus käsitellyt x.x.201x kaavaehdotusta ja esittäneet kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto on x.x.201x hyväksynyt asemakaavan muutoksen. Muutoksenhaku Valtuuston päätöksestä on mahdollisuus hakea 30 vuorokauden aikana muutosta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella on tarkoitus nostaa tontin rakennusoikeutta. Käyttötarkoitus ja kerrosluku tontilla säilyvät entisellään. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kun alueen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja sen jälkeen kuulutettu lainvoimaiseksi, voidaan alueelle myöntää asemakaavamääräysten mukainen rakennuslupa. Hankeen toteuttamistapaa voidaan käsitellä myös kaupunkikuvatyöryhmässä ennen varsinaisen rakennusluvan myöntämistä. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaavoituksen kohteena oleva suunnittelualue sekä Kivikadun ympäristö on pääsääntöisesti rakennettua pientalo- sekä pienkerrostaloaluetta. Osalla aluetta on sijoittunut muutama kerrostalo. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelialue on merkitty asuinkerrostalojen alueeksi. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on maaston muodoiltaan vaihtelevaa korkeuserojen vuoksi. Alueen lähiympäristö on muodostunut pääsääntöisesti pientalo- sekä rivi- ja pienkerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualueen kohde kuuluu 4. kaupunginosaan Katajarannan asuinalueeseen. Alueelta avautuu jollain tasolla näkymät niin Ounasvaaralle, kuin Pöyliövaaran suuntaan. Luonnonolot Pinnanmuodoltaan alue viettää etelän ja lännensuuntaan. Pääpuulaji alueella on mänty. 5
6 Vesistöt, vesitalous ja hulevedet Alueen pinta- ja hulevedet johdetaan ojitusjärjestelmien kautta alueen kunnalliseen hulevesiviemäriverkostoon tai ojitusjärjestelmien kautta Kemijoen vesistöön. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelun kohteena olevalla tontilla on asuinkäytössä oleva puolitoistakerroksinen omakotitalo. Yhdyskuntarakenne Lähialueen yhdyskuntarakenne on toteutunut lähestulkoon voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueella on sekä uutta, että vanhempaa rakennuskantaa. Alueelle on viimeksi hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2018 asemakaavan muutos vanhan päiväkotitontin alueelle. Muutoksessa alueelle on muodostettu 3 uutta kerrostalojen rakennuspaikkaa. Kaupunkikuva Suunnittelualue ja sen lähiympäristö muodostaa kaupunkikuvallisesti matalaa ja väljästi rakennettua, kerrosluvultaan yhdestä neljään kerrokseen muodostunutta rakennuskantaa. Alueen rakennuskanta muodostuu pien-, rivi- sekä luhti- ja kerrostaloista. Rakennukset ovat sijoitettu pääsääntöisesti kaavatiesivuttain. Kaupunkikuvallisesti Kivikadun alue on aika kirjavaa sekä monimuotoista. Näkymä Kivikadulta. Kuvassa vasemmalla, Ilvespolun kohdalla, olevat kaksi uudisrakennusta sekä kuvassa oikealla, entisen Aspin ruokakaupan tontilla oleva uudisrakennus. 6
7 Palvelut Lähimmät palvelut alueella on sijoittunut noin 0,5 km:n päähän Ounasvaarantien varteen. Ydinkeskustan palvelualueelle on matkaa noin kilometri. Virkistys Suunnittelualue liittyy alueen virkistysaluekokonaisuuteen jotka tarjoavat asukkaille hyvät luonnossa liikkumisen mahdollisuudet vesistöineen. Kemijoen rantaalueelle on matkaa noin 0,5 km. Liikenne Kivikatu toimii alueen tonttikatumaisena pääväylänä, jolta on hyvät yhteydet niin auto- kuin kevyenliikenteen osalta eri kaupunginosiin. Liikenteen nopeus alueella vastaa alahaista (40 km/h) taajama-alueen nopeutta. Tekninen huolto Alueen kunnallistekniikka on kaupungin teknisen huollon piirissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä ei ole suojeltavia kohteita tai sellaisia häiriötekijöitä joilla olisi oleellista merkitystä alueen suunnittelussa. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen maa on yksityisen omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset, selvitykset, lähdeluettelo Yleiskaava Rovaniemen yleiskaavassa 2015 alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi AK. 7
8 Asemakaava Suunnittelualueen asemakaava on hyväksytty 27.9.2004. Kaavassa suunnittelualue on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi AK. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 650 k-m 2 ja kerrosluvuksi 3/4r III. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestyksen 16.4.2007, 35. Kiinteistörekisteri Suunnittelualueen tontti-, puistot- sekä katualue on merkitty kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suojelumääräykset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen suunnittelu on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. 8
9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on 20.2.2018 päättänyt 4. kaupunginosan korttelin 201 tontin 8 asemakaavan muutoksen tutkimisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset (MRL 62 ) Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (1441/2006). 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan muutoksen vireille tulo on kuulutettu 5.3.2018 Lapin Kansassa sekä kirjeellä osallisille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on lähetetty sähköinen jakelu laajalle viranomaistaholle ja muille asiantuntija tahoille sekä kirjeellä asianosallisille. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua palvelupiste Osviitassa, kaupungintalolla kaavoituksessa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla. Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu pitämällä voimassa oleva asemakaava sekä asemakaavan muutoksen luonnosvaihtoehdot valmisteluvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Nähtävillä pidosta on tiedotettu kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeitse asianosaisille. Lisäksi kaava-asiaan on voinut tutustua kaupungin internet sivuilla Kaavatorilla sekä Kaavoitus yksikössä kaupungintalolla. Mielipiteitä kuulemisen aikana ei ole saapunut. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat käsitelleet kaava-asiaa valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen ja päättäneet kaavaehdotuksesta sekä julkisesta kaavan nähtävillä pidosta. Nähtävillä pidosta on tiedotettu lehtikuulutuksella Lapin Kansassa sekä lähettämällä tieto muutoksesta rajanaapureille. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus hakea muutosta valittamalla asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö MRL 66 Kaava-alueen vireilletulosta on tiedotettu kirjeellä sekä lähetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ELY-keskuksen alueidenkäyttöyksikköön. Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, merkittäviä maakunnallisia tai joka on valti- 9
10 on viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu olisi tullut järjestää. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti on asemakaavan muutoksella tarkoitus eheyttää olevaa aluerakennetta niin, että se ei kuitenkaan heikennä olevaa elinympäristön laatua. Mahdollistaa käyttötarkoituksen muutoksella toteuttaa alueelle tehokkaampaa kerrostalorakentamista. Yleiskaavan huomioon ottaminen Oikeusvaikutteisessa Rovaniemen yleiskaavassa 2015 alue on merkitty asuinkerrostalovaltaiseksi alueeksi AK. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tukee Rovaniemen kaupunkistrategian linjauksia. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on tarkoitus luoda edellytykset korkealuokkaiselle ja hyvin rakennettuun ympäristöönsä soveltuva sekä laadukas toteuttaminen. Rakennuksen on sopeuduttava hyvin jo alueelle toteutuneeseen rakennuskantaan ja ympäristöönsä nähden. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnittelun yhteydessä alueelle on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja jotka on todettu tontin haasteellisen muodon ja muiden olosuhteiden osalta sellaisiksi, että on päädytty mennä voimassa olevan tilanteen osalta vain yhdellä vaihtoehdolla prosessissa eteenpäin. 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehto 0: Asemakaavaa ei muuteta. Vaihtoehto 1: Tutkitaan mahdollisuutta nostaa tontin rakennusoikeutta ja sen vaikutusta tonttiin sekä ympäristöön. Vaihtoehto 2: Jokin muu, suunnitteluprosessin aikana esille tullut vaihtoehto tai niiden yhdistelmä. 10
11 Asemakaavan muutoskartta ja merkinnät AK = Asuinkerrostalojen korttelialue Rakennusoikeus = 1000 k-m 2 Kerrosluku = 3/4r III 3/4 r = Alimman rinteeseen sijoittuvan kerroksen kerrosala ylemmän kerroksen kerrosalasta le = Leikki- ja oleskelualue, ohjeellinen sijainti p = pysäköimispaikka Asemakaavan muutosvaihtoehto, havainnekuvat 11
12 Tontinkäyttösuunnitelma/toteutus Tontilla rakennus sijoittuu rinteeseen, jolloin suurin sallittu kerrosten määrä muodostuu rinteen alapuolisten kerrosten lukumäärästä. Tontille on osoitettu yksi leikkiin- ja oleskeluun tarkoitettu alue tontin alaosaan. Pysäköinti on sijoitettava kokonaisuudessaan tontin kadunpuoleiselle sekä itäpuoliselle osalla tai mahdollisesti myös osittain rakennukseen toteutettaviin autotalleihin. Kattomuoto sekä väritys tulee toteuttaa alueelle jo toteutettujen lähialueen vastaavanlaisten rakennusten mukaisesti. Rakennuksen korkeustaso tulee määritellä rakennuslupavaiheessa niin, ettei se ylitä normaalia rakentamistasoa suhteessa kadun korkeusasemaa tai muutoin alueen ympäröivään rakennuskantaan. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaupunki on myös päättänyt, että alueen maankäytöllistä toimintaa pitää tehostaa kaupunki strategian periaatteiden mukaisesti. Voimassa oleva rakennusoikeus ei täten palvele kaupungin tavoitteita. Alueen asemakaavan muutosvaihtoehdoksi on valmisteluvaiheensuunnittelu tuonut voimassa olevan asemakaavavaihtoehdon lisäksi muutosvaihtoehdon jossa alueen rakennusoikeutta on nostettu. Kaavoittamisen myötä alueelle on laadittu selvityksenä havainnekuvia alueen rakennusten sijoittelusta, korkeustasosta ja massoittelusta. 12
13 Kaavaehdotuksesta ja sen julkisesta nähtävilläpidosta päätetään kaupunginhallituksessa teknisen lautakunnan esityksestä valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan vireilletulon aikana ei saapunut yhtään mielipidettä. Valmistelusekä ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen kaavaselostusta päivitetään mahdollisten mielipiteiden, muistutusten ja lausuntojen osalta ja ne saatetaan teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Käsitellyt mielipiteet, muistutukset ja lausunnot tuodaan esille kaavaselostuksessa. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Teknisen lautakunnan 20.2.2018 päätös kaavoituksen käynnistämisestä. Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen on tekninen lautakunta x.x.201x esittänyt kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutos valittaisiin jatkokaavoituksen pohjaksi. Kaupunginhallitus on päättänyt x.x.201x teknisen lautakunnan esityksestä asemakaavan muutosehdotuksesta ja päättäneet asettaa sen julkisesti nähtäville. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Tuleva toteuttaminen nivoutuu luontevasti jo alueella olevaan rakenteeseen, niin kerroskorkeudeltaan, kuin rakennustehokkuudellakin. 5.1.1 Mitoitus Alueen kaavoitus ja sen toteutuminen lisäävät jonkin verran alueen asukasmäärää. Keskimäärin käytettynä ja toteuttamistavasta riippuen, noin 60 m 2 asuntokokoa, syntyy tontille noin 16 uutta asuntoa. Muut mitoitukseen liittyvät seikat on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa. 5.1.2 Palvelut Katajarannan alueen palvelukokonaisuus on tulevan kaavaratkaisun osalta hyvä. Lähialueelta, noin 1 km säteellä, löytyy monipuolinen palvelukeskittymä jossa on sijoittuneena mm. kioski, apteekki, kauppa, ravintola ja polttoaineen jakelupiste. Rakennukseen on sijoittunut myös vapaa-aikaan ja liikuntaan liittyvää toimintaa sekä eläinlääkäriasema. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos toteutuessaan täydentää ja monipuolistaa luontevasti alueelle jo toteutettua kaupunkirakennetta. Hyödyntää alueelle rakennettua tekniikkaa ilman lisärakentamista. 13
14 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinrakennusten korttelialueet Rakennukset tontilla sijoittuvat rinteeseen ja oleskelualue tontin takaosaan. Muut pienemmät toiminnot esimerkiksi pienet katokset/pyöräsuojat voidaan sijoittaa tontille vapaasti rakennusluvan yhteydessä asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Hulevedet 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tavoitteena eheyttää kaupunkistrategian mukaisesti aluerakennetta, lisätä asuntotarjontaa sekä lisätä vaihtoehtoja eri asumismuotoihin. Muutos lisää hieman alueen asukasmäärää. Kaavassa uudisrakentaminen muokkaa alueen kaupunkikuvaa uudella tavalla. Tavoitteena on, että kaupunkikuva yhtenäistyy Kivikadulla. Ilmastollisten vaikutusten osalta aluesuunnittelussa pitää huomioida mm. rankkasateista johtuvien vesimassojen hallinta jo tonttialueella, ettei niiden osalta tule lähiympäristöön ongelmia. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muutos ei luo vaikutuksia olevaan luonnonympäristöönsä, koska alue on jo osittain rakennettua korttelialuetta pysäköintialueineen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole muita varsinaisia ympäristön häiriötekijöitä, kuin liikennemelu, joka pieniltä osin leviää alueelle. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa esitetyt merkinnät ja määräykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kokonaisuudessaan asemakaavakartalla. 5.7 Nimistö Uutta nimistöä asemakaavan muutoksella ei synny. 14
15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alue voidaan toteuttaa, kun kaava on lainvoimainen. Rakentamisessa tulee noudattaa asemakaavamääräyksiä. Ennen rakennusluvan myöntämistä asiaa käsitellään kaupunkikuvatyöryhmässä. 6.3. Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutusta seurataan viranomaisten eri rekistereillä sekä valvontatoiminnalla. 6.4 Liitteet Liite 1 Asemakaavan seurantalomake, s. 16 Rovaniemellä 2.5.2018 Timo Hätönen kaavasuunnittelija Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö 15
16 Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm 05.04.2018 Kaavan nimi Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa kortteli 201 tontti 8, Katjaranta Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 05.03.2018 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 698 2018-3 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1600 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1600 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,1600 100,0 1000 0,63 0,0000 350 A yhteensä 0,1600 100,0 1000 0,63 0,0000 350 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 16
17 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,1600 100,0 1000 0,63 0,0000 350 A yhteensä 0,1600 100,0 1000 0,63 0,0000 350 AK 0,1600 100,0 1000 0,63 0,0000 350 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 17