Vastaanottaja: EPV Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 13.11.2013 TEUVAN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET 2011 JA 2013
TEUVAN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 13/11/2013 Laatija Tarkastaja Kirsi Lehtinen, Lotta Sundström Kaisa Torri Viite 82124442 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LIITO-ORAVASELVITYS 3 2.1 MENETELMÄT 3 2.2 TULOKSET 3 2.2.1 LIITO-ORAVIEN ELINALUEET 3 3. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA 6 3.1 SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS 6 3.2 TUULIVOIMALOIDEN JA HUOLTOTEIDEN RAKENTAMISALUEET 6 3.3 110 KV LIITYNTÄVOIMAJOHTO 16 4. LÄHTEET 19
1. JOHDANTO Teuvan tuulivoimahankkeen kasvillisuus- luontotyyppi-, ja liito-oravaselvityksiä on laadittu monivaiheisesti tuulivoimahankkeen sijoitussuunnitelmien etenemisen ja vuodenaikaisvaatimusten mukaisesti sekä hankkeen ympäristövaikutusten arviointi- että osayleiskaavamenettelyn aikana. Kasvillisuus-, luontotyyppi- ja liito-oravaselvitykset aloitettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana kaudella 2009 ja niiden tulokset esitettiin helmikuussa 2011 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Ramboll 2011a). Osayleiskaavaluonnosvaiheessa selvityksiä laadittiin keväällä ja kesällä 2011. Tällöin myös selvitettiin tuulivoimahankkeen liityntävoimajohdon luontoarvot (Ramboll 2011b) ja täydennettiin liito-oravaselvitystä osayleiskaavaalueella. Hankkeen liityntävoimajohdon osalta on laadittu myös sähkömarkkinalain mukainen 110 kv voimajohtohankkeen ympäristöselvitys, joka valmistui syyskuussa 2011 (Sito 2012). Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksiä täydennettiin edelleen sijoitussuunnitelmien päivittyessä kesällä 2013. Tuolloin osayleiskaavaehdotuksen mukaiset tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueet, jotka olivat sijainniltaan muuttuneet tai laajentuneet ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tai osayleiskaavaluonnoksen aikaisiin sijoitussuunnitelmiin nähden. Selvityksessä tarkasteltiin rakentamisalueiden metsätyyppejä ja lajistoa, sekä kiinnitettiin erityistä huomiota luonnonsuojelulain 29 :n mukaisiin luontotyyppeihin, metsälain 10 :n mukaisiin arvokkaisiin elinympäristöihin, vesilain 11 :n mukaisiin kohteisiin ja uhanalaisiin luontotyyppeihin. Tässä selvityksessä on kuvattu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen suunnittelualueella laadittujen kasvillisuus-, luontotyyppi- ja liito-oravaselvitysten tulokset. Keväällä ja kesällä 2011 tehdyistä maastotöistä on vastannut FM (luonnonmaantiede), Kirsi Lehtinen ja alkukesällä 2013 FM, biologi Lotta Sundström Ramboll Finland Oy:stä.
Kuva 1-1. Osayleiskaavaehdotuksen mukainen tuulivoimaloiden ja huoltoteiden sijoitussuunnitelma.
2. LIITO-ORAVASELVITYS 2.1 MENETELMÄT Suunnittelualueelle ja 110 kv voimajohdon alueelle tehtiin maastokäynnit 12.-13.5. ja 24.5.2011. Selvityskohteiksi valittiin peruskartta- ja ilmakuvatulkintojen perusteella osayleiskaava-alueella esiintyvät potentiaaliset liito-oravan elinympäristöt, kuten varttuneet kuusivaltaiset metsät, pellonreunusmetsät ja haavikot, sekä uomia reunustavat kuusikot. Lisäksi maastokäynneillä selvitettiin liito-oravien esiintymisen nykytilanne sijainniltaan muuttuneiden tuulivoimaloiden ja kaikkien huoltoteiden rakentamisalueilla. Lisäksi selvitettiin liito-oravien esiintyminen 110 kv liityntävoimajohdon alueella. Soveltuvissa elinympäristöissä etsittiin järeiden puiden juurilta liito-oravan ulostepapanoita. Lisäksi tarkasteltiin esiintyykö liito-oravan elinalueilla tai potentiaalisissa elinympäristöissä kokopuita tai risupesiä. Toukokuun 2011 puoliväliin mennessä lumi oli sulanut pois, mutta uusi kasvillisuus ei ollut vielä peittänyt puiden tyviä. Liito-oravan papanat olivat siten selvästi havaittavissa. Papana-, kolopuu- ja risupesähavaintoihin perustuva menetelmä on yleisesti käytetty menetelmä selvittää liito-oravan esiintymistä alueelta. Menetelmällä ei ole mahdollista saada selville liitooravien tarkkoja yksilömääriä, mutta sen avulla voidaan varmistaa liito-oravan esiintyminen kyseisellä metsäalueella. 2.2 TULOKSET 2.2.1 LIITO-ORAVIEN ELINALUEET Suunnittelualueella on tehty viime vuosien ja vuosikymmenien aikana runsaasti metsänhakkuita, mistä johtuen liito-oravan suosimia varttuneita tai hakkuukypsiä sekapuukuusikoita ei ole enää juuri jäljellä. Nykyiset kuusikot ovat pääosin metsänuudistusalojen, eri-ikäisten taimikoiden ja viljelysalueiden rajaamia ja siten pirstoutuneita. Keväällä 2011 suunnittelualueella havaittiin kolme luonnonsuojelulain 49 :n mukaista liitooravan lisääntymis- tai levähdysaluetta: 1. Ampumaradan itäpuoli Ampumaradan itäpuolella sijaitseva sekapuustoinen kuusikko on liito-oravan ydinelinaluetta. Liito-oravan jätöksiä havaittiin useiden järeäkasvuisten kuusten ja haapojen tyviltä. Alueella havaittiin todennäköinen liito-oravan risupesä järeäkasvuisessa kuusessa. Alueella on runsaasti myös haapakolopuita. Tuulivoimala 12 sijoittuu lisääntymis- ja levähdysalueen pohjoispuolella vanhalle metsänuudistusalalle. Liito-oravan jätöshavaintoja ei tehty metsänuudistusalan pohjoispuolelta, eikä alue mäntyvaltaisesta puustostaan johtuen ole liito-oravalle potentiaalista elinympäristöä. Tuulivoimalan rakentamisen aikana tulee huolehtia liito-oravan käyttämien puiden säilymisestä. Puut suositellaan merkittäväksi maastoon esimerkiksi nauhoin. Tuulivoimalalle johtava huoltotieyhteys sijoittuu kiinteistön koillisreunaan varttuneeseen puolukkatyypin (VT) männikköön, eikä sen alueelta tehty jätös-, kolopuu-, tai risupesähavaintoja.
Kuva 2-1. Papanapuiden sekä metsikkörakenteen perusteella rajattu liito-oravan käyttämän elinalueen rajaus ampumaradan itäpuolella. 2. Horontien pohjoispuoli, Korvenhaaran pellonreunusmetsä Korvenhaaran peltoalueisiin rajautuva kuusikko on liito-oravan elinaluetta. Liito-oravan jätöksiä havaittiin useiden järeäkasvuisten kuusten tyviltä. Alueella kasvavissa yksittäisissä haavoissa ei havaittu koloja eikä alueelta löytynyt risupesiä. Liito-oravan käyttämälle alueelle tai sen läheisyyteen ei kohdistu rakentamistoimia. 3. Horontien eteläpuoli Välittömästi Horontien eteläpuolella Paskoonharjun metsätien molemmin puolin sijaitsee liito-oravan elinalue. Alueella sijaitsi mahdollinen liito-oravan risupesä järeäkasvuisessa kuusessa. Jätöshavaintoja tehtiin lisäksi useiden muiden kuusten tyviltä. Alueella vähäisessä määrin kasvavissa haavoissa ei tehty havaintoja koloista. Metsäautotien länsipuolella sijaitsevassa kuusimetsässä on pienialainen haavikko, joka on todennäköinen liito-oravan ruokailualue. Liito-oravan käyttämälle alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei kohdistu rakentamistoimia. Jos alueen keskeltä kulkevaa Paskoonharjun metsätietä käytetään rakentamistoimien aikana, tulee huolehtia tien reunassa sijaitsevien liito-oravan käyttämien puiden säilyttämisestä. Kuva 2-2. Papanapuiden ja metsikkörakenteen perusteella rajattu liito-oravan käyttämän elinalueen rajaus Horontien etelä- ja pohjoispuolella.
Suunnittelualueen keski- ja länsiosassa on lisäksi pienialaisia kuusikoita, joiden alueelta tehtiin yksittäisiä liito-oravan jätöshavaintoja keväällä 2009 ja 2011. Alueilta ei tehty havaintoja kolopuista tai risupesistä, eivätkä ne ole jätöshavaintojen ja metsikkörakenteen perusteella luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueita. Kuva 2-3. Muut alueet, joilta tehtiin havaintoja liito-oravan jätöksistä. Huoltoteiden tai 110 kv liityntävoimajohdon alueella ei havaittu merkkejä liito-oravista.
3. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALU- EILLA 3.1 SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualueen metsät ovat pääosin metsätalouskäytössä olevia niukkaravinteisia kuivia ja karuja kangasmetsiä. Tuoreita kangasmetsiä kasvaa alueella vain vähän ja ne sijoittuvat maaston painanteisiin suunnittelualueen keski- ja eteläosiin. Valtaosa suunnittelualueella kasvavasta puustosta on ikärakenteeltaan nuorta. Varttunutta puustoa kasvaa niin ikään pääasiassa suunnittelualueen keski- ja eteläosissa. Alueella on runsaasti osin tuoreitakin metsänuudistusaloja, jotka tekevät yhdessä tiheän kiinteistöjaon kanssa suunnittelualueen metsikkökuvioista pirstaleisia. Päämetsätyyppinä Paskoon- ja Kinnasharjun lakialueilla ovat puolukka- ja kanervatyypin (VT, CT) mäntymetsät. Alueella on runsaasti kalliopaljastumia, joiden painanteissa kasvava puusto on valtaosin metsänhakkuin käsiteltyä. Lisäksi varsinkin Horontien pohjoispuolella kasvaa laajoja ikärakenteeltaan nuoria männiköitä, joiden sekapuuna tai alikasvoksena kasvaa rauduskoivua tai kuusta. Myös metsänuudistusalueille on pääsääntöisesti istutettu mäntyä, vaikkakin osaa uudistusaloista luonnehtivat eri-ikäiset lehtipuutaimikot. Suunnittelualueen keskiosissa kasvavat varttuneet metsikkökuviot ovat valtaosin metsätalouskäytössä olevia mustikkatyypin (MT) kuusikoita, joiden sekapuuna kasvaa rauduskoivua tai haapaa. Maaston painanteissa kasvavat metsät ovat paikoin soistuneita ja metsäojituksia on tehty runsaasti. Suunnittelualueella sijaitsevat suoalueet, kuten Paskoonneva, Kankaanneva ja Korteslakso, ovat Rempunrämäkkää lukuun ottamatta ojitettuja ja osin kuivuneet muuttumiksi ja turvekankaiksi. 3.2 TUULIVOIMALOIDEN JA HUOLTOTEIDEN RAKENTAMISALUEET Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden suunnitelluilla rakentamisalueilla ei sijaitse luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, eikä alueilla tehty havaintoja uhanalaisista kasvilajeista. Tuulivoimalat ja huoltotiet sijoittuvat yleisesti metsätalousalueille, joissa metsien ekologiset ominaispiirteet ovat laadultaan heikentyneet luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Rakentamisalueiden kuvaukset on esitetty ohessa. Tuulivoimalan 1 ja 2 alue Tv-alueen länsiosa ja huoltotieyhteys sijoittuvat nuoreen kuivan kankaan (CT) mäntytaimikkoon. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat kanerva, puolukka ja variksenmarja. Alue on hiljattain harvennettu niin että harvennetut taimet on jätetty maahan. Istutettujen mäntyjen lisäksi alueella on myös hieman koivun- ja kuusen taimia. Kuva 2-1 Tuulivoimalan 1 ja 2 alueen länsiosaa.
Tv-alueen itäinen osa sijoittuu kuivahkolle (VT) alaharvennetulle mäntytaimikolle, jossa kasvaa paikoin myös kuusta. Alue on ojitettua. Kenttäkerroksen kasvillisuuden valtalajeina esiintyvät puolukka, kanerva, mustikka ja variksenmarja. Tv-alueen keskiosa on kauttaaltaan ojitettua, alaharvennettua mäntytaimikkoa. Kuva 2-2 Tuulivoimalan 1 ja 2 alueen itäistä osaa. Tuulivoimaloiden 3 ja 4 alue Tv-alueella kasvaa puolukkatyypin (VT) nuorehkoa männikköä. Aluskasvillisuudessa on runsaasti nuorta koivua sekä jonkun verran kuusta ja pihlajaa. Alueella on myös ojituksia sekä metsäkoneen ajouria. Kenttäkerroksen kasvillisuudessa esiintyvät mm. puolukka, metsälauha, oravanmarja sekä kevätpiippo. Alueen keskiosa on puustoista kallioselännettä. Selänteellä kasvaa muutamia harvennushakkuissa jätettyjä varttuneita mäntyjä. Maaston lakialueella aluskasvillisuudessa vallitsevat poronjäkälät ja kanerva. Kasvillisuus vaihettuu kallioselänteen ympäristössä nuoreksi kanerva- ja puolukkatyypin mäntymetsäksi. Tuulivoimalalle suunniteltu huoltotie hyödyntää vanhaa metsäkoneen uraa ja sijoittuu varttuneeseen puolukkatyypin (VT) mäntymetsään. Paikoin esiintyy kalliopaljastumia. Alueella on tehty harvennuksia ja maassa on harvennustähteitä. Kuva 2-3 Tuulivoimalan 3 alue.
Tv-alueen itäinen osa sijoittuu kuivahkoon (VT) varttuneeseen männikköön. Sekapuuna kasvaa nuorempaa kuusta sekä koivun taimia. Kenttäkerroksen kasvillisuuden valtalajistoa ovat puolukka, mustikka, metsätähti, kanerva, kevätpiippo sekä metsälauha. Tv-alueella kulkee myös vanha, huonokuntoinen metsäautotie ja alueen kaakkoisosissa on sekapuustoista kuusivaltaista puolukka- ja mustikkatyypin varttunutta metsää. Alueen luoteisosassa on metsän uudistusala. Kuva 2-4 Tuulivoimalan 4 alue. Tuulivoimalan 5 alue Tv-alue sijoittuu laajaan nuoreen kuivahkon kankaan (VT) mäntytaimikkoon. Tv-alueen länsiosissa on myös vanhempaa sekä nuorempaa mäntytaimikkoa. Kuva 2-16 Tuulivoimalan 5 alue. Tuulivoimalan 6 alue Tuulivoimala ja sille johtava huoltotieyhteys sijoittuvat varttuneeseen kuivahkon kankaan mäntytaimikkoon. Taimikossa kasvaa sekapuuna hieman rauduskoivua. Aluskasvillisuus on puolukka- ja kanervavaltaista. Maasto on paikoin ojitettua ja alueella esiintyy pienialaisia kalliopaljastumia.
Kuva 3-1. Tuulivoimalan 6 rakentamisaluetta. Tuulivoimalan 7, 8 ja 15 alue Tv-alueen keskiosa sijoittuu Kinnasharjun metsäautotien läheisyyteen. Alueella on radiomasto sekä pieni työmaakoppi. Mastoa ympäröi nuori puolukka- ja kanervavaltainen tiheä kuivan kankaan (CT) mäntymetsä, jonka alikasvoksena kasvaa koivua. Kuva 2-5 Tuulivoimalan 7 alue Kinnasharjun metsäautotien länsipuolelle sijoittuvassa osassa kasvaa nuorehkoa kuivahkon kankaan (VT) harvaa kivikkoista männikköä. Alueella on myös kalliopaljastumia joilla kasvaa poronjäkäliä. Pensaskerroksessa on koivun, kuusen ja pihlajan taimia. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. puolukkaa, mustikkaa ja metsälauhaa. Pohjoispuolella on kosteampaa mäntytaimikkoa. Kuva 2-14 Tuulivoimalan 8 alue.
Tv-alueen itäosa ja huoltotie sijoittuvat Paskoonnevalle jätekeskuksen kupeeseen. Paskoonneva on ojitettua isovarpurämettä. Kenttä- ja pensaskerroksen tyypillisiä lajeja ovat suopursu, vaivaiskoivu, kanerva ja variksenmarja. Kuva 3-2. Näkymä Paskoonnevalle. Tuulivoimaloiden 9 ja 19 alue Tv-alueen lounaisosa sijoittuu turvekankaalle, jonka puusto on melko varttunutta männikköä. Pensaskerroksessa kasvaa kuusen, koivun, pajujen ja pihlajan taimia. Kenttäkerroksen kasvillisuuden valtalajeina esiintyy mustikka, puolukka, juolukka ja suopursu. Lisäksi tv-alueella kasvaa myös kuivan kankaan (CT) mäntytaimikkoa. Tv-alueen koillisosa sijoittuu ojitetun isovarpurämemuuttuman uudistusalalle. Ala on uudistettu männylle, mutta seassa on myös runsaasti koivua. Kenttäkerroksen kasvillisuudessa vallitsevat juolukka, suopursu, puolukka, kanerva sekä pajut. Kuva 2-6 Tv-alueen 9 ja 19 lounaisosaa. Kuva 2-10 Tv-alueen 9 ja 19 koillisosaa.
Tuulivoimalan 10 alue Tv-alue sijoittuu Paskoonharjun metsäautotien alkupäähän. Alue on kokonaisuudessaan varttunutta tuoreen kankaan (MT) kuusimetsää. Alueella on ojituksia. Pensaskerroksessa on runsaasti kuusen, koivun ja pihlajan taimia. Kenttäkerroksen lajistossa esiintyvät mm. mustikka, metsäkorte, puolukka ja riidenlieko. Kuva 2-21 Tuulivoimalan 10 alue. Tuulivoimalan 11 alue Tuulivoimalan rakentamisalueella vaihtelevat kuivahkon kankaan varttuneet ja taimikkovaiheiden metsätyypit. Tuulivoimalalle johtava huoltotieyhteys sijoittuu tasarakenteiseen varttuneeseen puolukkatyypin (VT) mäntymetsään. Kuva 3-3. Oikealla huoltotien ja vasemmalla tuulivoimalan 11 rakentamisaluetta. Tuulivoimalan 12 alue Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu vanhalle metsänuudistusalueelle ja osin varttuneeseen, sekapuustoiseen kuivahkon kankaan mäntymetsään. Metsänuudistusalueella kasvaa pieni mäntytaimikko. Rakentamispaikalle johtavan huoltotien alueella puusto on pääosin mäntyvaltaista. Eteläosassa kasvaa taimikkovaiheen mäntymetsää ja pohjoisosassa varttunutta, avoimeen asentoon hakattua kuivan kankaan mäntymetsää. Pohjoisosassa huoltotie sijoittuu lisäksi ojitusten halkomaan varttuneeseen mustikkatyypin (MT) kuusikkoon, jossa kasvaa sekapuuna vaihdellen mäntyä ja rauduskoivua.
Kuva 3-4. Vasemmalla ylhäällä tuulivoimalan 12 rakentamisalue. Muut kuvat huoltotien alueelta. Tuulivoimalan 13 alue Tuulivoimala ja huoltotie sijoittuvat ojitetun rämeen, turvekankaiden ja varttuneen kanervatyypin (CT) mäntymetsän luonnehtimalle alueelle. Kuva 3-5. Näkymä tv-alueelle 13. Tuulivoimalan 14 alue Tuulivoimala sijoittuu ojitetulle isovarpurämeelle, joka vaihettuu turvekankaaksi ja kanervatyypin (CT) nuoreksi mäntymetsäksi. Huoltotieyhteys sijoittuu nuoreen, tiheäkasvuiseen kuivahkon kankaan mäntymetsään, jossa kasvaa sekapuuna kuusta ja rauduskoivua.
Kuva 3-6. Näkymiä tuulivoimalan 14 rakentamis- ja sille johtavan huoltotien alueelle. Tuulivoimaloiden 16 ja 18 alue Tv-alueen eteläosa sijoittuu kuivan kankaan (CT) mäntytaimikkoon. Kenttäkerroksen kasvillisuudessa esiintyvät mm. kanerva, puolukka ja variksenmarja. Alueella on myös matalia jäkäläkallioita, joilla kasvaa poron- sekä hirvenjäkäliä, sekä paikoin soistuneita nuoria kuivahkon (VT) ja kuivan (CT) kankaan mäntymetsiä. Alueen läpi kulkee melko hyväkuntoinen metsäautotie. Kuva 2-8 Tuulivoimalan 16 ja 18 alueen eteläosaa. Tv-alueen pohjoisosa sijoittuu metsäautotien viereen. Tien läheisyydessä kasvaa kuivahkon kankaan (VT) männikköä. Alikasvoksena on runsaasti kuusta, koivua ja pihlajaa. Kenttäkerroksen kasvillisuudessa esiintyvät mm. puolukka, metsäkastikka, metsälauha, metsätähti ja mustikka. Tv-alueen pohjoisosissa on myös matalia jäkäläkallioita, joilla kasvaa poron- ja hirvenjäkäliä. Kuva 2-15 Tuulivoimalan 18 alue.
Tuulivoimalan 17 alue Tv-alueen pohjoisosissa kasvaa kuivan kankaan (CT) mäntytaimikkoa. Mäntytaimikon kenttäkerroksen valtalajeja ovat kanerva, puolukka, juolukka ja metsälauha. Alueella on myös joitain ojituksia. Suunnittelualueen keski- ja eteläosissa on sekä kuivahkon kankaan (VT) harvaa mäntyvaltaista, varttunutta sekametsää että harvaksi hakattua varttunutta männikköä. Huoltotieyhteys kulkee kuivan kankaan (CT) mäntytaimikossa. Kuva 2-9 Tuulivoimalan 17 alue. Tuulivoimalan 20 alue Tv-alue sijoittuu Rempunkallioiden kaakkoispuolelle. Kalliomaiden välissä kasvaa vaihtelevan ikäistä kanervatyypin pääosin varttunutta männikköä, rauduskoivuja ja vesasyntyistä haapaa. Eteläisellä alueella kasvaa tiheää kuivahkon kankaan (VT) mäntytaimikkoa, jossa kasvaa myös kuusen ja koivun taimia. Alueella on tehty myös ojituksia. Kuva 3-7. Näkymä tuulivoimalan 20 rakentamisalueelle. Tuulivoimaloiden 21 ja 23 alue Tuulivoimala sijoittuu metsäautotien varteen. Alueen länsiosassa kasvaa eri-ikäisiä kuivahkon kankaan (VT) männiköitä: nuorta taimikkoa, vanhempaa taimikkoa sekä hakkuukypsää mäntymetsää. Kenttäkerroksen kasvillisuuden valtalajeja ovat puolukka, kanerva, mustikka, metsätähti ja metsälauha. Alueella kasvaa myös kuusen ja koivun taimia.
Kuva 2-17 Tuulivoimalan 21 alue. Alueen itäosassa on varttunut tuoreen kankaan (MT) kuusikko, jonka aluskasvillisuudessa kasvaa kuusen, koivun ja pihlajan taimia. Alueella kulkee metsäkoneenajoura. Kenttäkerroksessa kasvavat mm. mustikka, puolukka ja riidenlieko. Alueen keskiosissa kasvaa kuivahkon kankaan (VT) eri-ikäisiä männiköitä. Kuva 2-19 Tuulivoimalan 23 alue. Tuulivoimalan 24 alue Tuulivoimala sijoittuu Paskoonharjun metsätien varrelle. Alueella kasvaa tiheä kuivahkon kankaan (VT) mäntytaimikko, jossa kasvaa myös kuusen ja koivun taimia. Alueella on tehty myös ojituksia. Kuva 2-20 Tuulivoimalan 24 alue.
3.3 110 KV LIITYNTÄVOIMAJOHTO Tuulivoimalat yhdistetään alueverkkoon rakentamalla suunnittelualueen länsiosaan uusi sähköasema ja Fingrid Oyj:n Kristiina-Tuovila 220 kv (400) ja 220 kv voimajohtojen rinnalle uusi 110 kv voimajohto. Liityntävoimajohdon pituus on noin yhdeksän kilometriä ja se liitetään kantatie 67:n eteläpuolella sijaitsevaan EPV Energia Oy:n omistamaan Kurikka-Närpiö 110 kv voimajohtoon. Voimajohdon alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei havaittu metsälain 10 :n mukaisia arvokkaita elinympäristöjä tai uhanalaisia luontotyyppejä. Voimajohtoreitille sijoittuvat metsät ovat metsätaloustoimin hoidettuja ja metsikkökuvioiltaan pirstoutuneita. Valtaosa metsistä on ikärakenteeltaan nuoria metsiä. Myös laajoja metsänuudistusalueita ja eri taimikkovaiheiden metsiä esiintyy runsaasti. Voimajohtoalueella esiintyvät luontotyypit eivät ole määrällisesti tai laadullisesti uhanalaisiksi luokiteltuja luonnontilaisia metsiä (Raunio ym. 2008). Voimajohtoreitillä ei ole huomionarvoisia luontoarvoja tai kasvillisuutta, joihin liityntävoimajohdon toteutuminen vaikuttaisi. Voimajohdon rakentamisalueen kuvaukset on esitetty ohessa. Uuden sähköaseman rakentamisalue sijaitsee sekapuustoisessa varttuneessa kasvatuskoivikossa. Alueelle johtaa heinittynyt vanha metsäautotie. Voimajohto sijoittuu reitin pohjoispäässä ikärakenteeltaan vaihteleviin sekapuustoisiin metsiin. Metsänhoitotoimenpiteiden johdosta metsikkökuviot ovat pienialaisia ja pirstoutuneita. Päämetsätyyppinä vallitsevat tuoreen ja paikoin lehtomaisen kankaan eri-ikäiset kuusikot, joissa kasvaa sekapuuna ja alikasvoksena rauduskoivua. Aluskasvillisuus koostuu talousmetsille tyypillisestä lajistosta. Myös metsänuudistusaloja esiintyy. Maasto on paikoin ojitettua. Kuva 3-8. Vasemmalla ylhäällä sähköaseman rakentamisaluetta. Muut kuvat voimajohdon pohjoisosasta.
Varisnevan kaakkoispuolella sijaitseva ojitettu mäntyvaltainen isovarpuräme ulottuu voimajohdon alueelle. Kivennäismaa-alueilla kasvaa paikoin sekapuustoista varttunutta kuivahkon kankaan mäntymetsää. Paikoin kasvaa pienialaisia varttuneita kuusikoita. Korteslakson alueelta Varisnevan suuntaan johtavan metsäautotien ympäristössä kasvaa varttuneita sekapuustoisia taimikoita. Aluskasvillisuus on puolukka-, kanerva- ja mustikkavaltaista. Kuva 3-9. Vasemmalla ojitettua isovarpurämettä ja oikealla varttunutta sekapuustoista mäntytaimikkoa. Kinnasharjun metsäautotien ympäristössä puusto muuttuu mäntyvaltaiseksi. Voimajohto sijoittuu ikärakenteeltaan nuoriin ja eri taimikkovaiheiden tiheäkasvuisiin mäntymetsiin. Metsätyyppinä vallitsevat kuivan ja kuivahkon kankaan metsät. Metsäojituksia on tehty runsaasti, mutta soistumia tai suoalueita ei esiinny. Isonlakson alueella on tehty laajoja metsänuudistuksia. Kuva 3-10. Eri ikävaiheen taimikoita ja nuoria metsiä.
Riitakiiman laidoilla kasvaa sekapuustoista varttunutta mäntymetsää. Riitakiima on ojitettua isovarpurämettä, jolla männyn sekapuuna kasvaa hieman koivua. Aluskasvillisuudessa vallitsevat vaivaiskoivu, kanerva, suopursu ja tupasvilla. Rämeen etelälaidalla on tehty laaja avohakkuu. Kuva 3-11. Näkymä Riitakiimalle. Teiriläntien ylityksen alueella esiintyy pienialaisia kalliopaljastumia. Kasvillisuus on sekapuustoista varttunutta mäntymetsää, jonka kenttäkerroksessa vallitsevat kanerva ja puolukka. Kuva 3-12. Nuorta sekapuustoista mäntymetsää. Teiriläntien ylityksen jälkeen voimajohto sijoittuu pääosin varttuneisiin sekapuustoisiin kuivan ja kuivahkon kankaan mäntymetsiin. Paikoin esiintyy pienialaisia varttuneita tuoreen kankaan kuusikoita. Kantatien ylityksen jälkeen voimajohtoalueella kasvaa varttunutta sekapuutaimikkoa. Kuva 3-13. Tuoreen kankaan kuusikkoa voimajohdon etäosassa.
4. LÄHTEET Ramboll 2011a. Teuvan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. EPV Tuulivoima Oy Ramboll 2011b. Teuvan tuulivoimapuiston täydentävät luontoselvitykset 2011. EPV Tuulivoima Oy Sito 2012. Teuvan 110 kv voimajohto ympäristöselvitys. Metsälaki 1996/1093 Rassi P., Hyvärinen E., Juslen A., & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Raunio, A. Schulman, A. & T. Kontula (toim.): Suomen luonnon luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2. Vesilaki 2011/587 Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu: wwws.ymparisto.fi