Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 1

Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 1

-90 rekrytoitiin työuria jatkamaan Tampereen yliopiston kanssa yhteistyötä sairauspoissaolojen vähentämiseksi: kehittäminen, tutkimus Muovilaatikkoprojekti v. 93-95: robotit tulivat, työntekijät mukaan, ongelmakeskeisyys, pessimismi Broilerteurastamossa Toptiimi hanke v. 95-97: ratkaisukeskeisyys Väitöstutkimus: Toptiimi, kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteisöä tiikerinloikalla ja kukonaskelin oppiminen ja muutokset aktiivisuus myönteisyys vuorovaikutus Kuva Juho Manka Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 2

Psykologia ei ole vain heikkouksien ja vaurioiden tutkimista; se on myös vahvuuksien ja hyvien puolien tutkimista. Ei pidä vain hoitaa kuntoon rikkimennyttä, vaan huolehtia pikemminkin sen ravitsemisesta, mikä meissä on parasta. Jos pomo päättää puolestasi, opit avuttomaksi. Se voi ilmetä myös pessimistisyytenä ja korkeampana sairastavuutena. - Opittu avuttomuus Martin E. P. Seligman 3

Manka 1999 Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 4

Perinteisesti työkyky on määritelty terveydentilassa olevien puutteiden ja niiden lääketieteellisen osoittamisen avulla. Työhyvinvointi nähdään ulkoisten ympäristötekijöiden ja yksilön sisäisten ominaisuuksien välisenä tasapainona. Työhyvinvointi on laaja-alaisempi käsite: se sisältää niin yksilön kuin organisaationkin hyvinvoinnin. Hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvän tuloksen. Organisaation näkökulmasta työhyvinvointi syntyy vastuullisen henkilöstöpolitiikan ansiosta, se myös houkuttelee työntekijöitä rekrytointitilanteessa. Työhyvinvointi on strateginen kilpailutekijä, siksi se kannattaa pitää mukana organisaation strategioissa 4.2.2019 Tampereen yliopisto,tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, HyWin-työhyvinvointi 5

v. 2002 työorganisaatioiden toimintakunnon edistäminen professuurin perustaminen neljäksi vuodeksi lahjoitusvaroin (Valkeakosken kaupunki, Vaske ja yritykset kuten UPM-Kymmene, Metso Paper, Saarioinen sekä työmarkkinajärjestöt) Hakuun v. 2003 syksyllä kaksivuotiskaudeksi v. 2007 uusi lahjoitus 100 000 (eteläpirkanmaalaiset kunnat) Sen jälkeen maksullinen palvelutoiminta, tutkimus, kehittäminen ja koulutusohjelmat sekä luennot tiimin tulonlähteinä 4.2.2019 6

Tehdä tunnetuksi työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteyttä sekä työhyvinvoinnin laaja-alaista ymmärtämistä osallistumalla julkiseen keskusteluun mm. joka vuosi toteutettavalla valtakunnallisella Työrauhanjulistus tapahtumalla tutkimuksella oppailla ja kirjasilla koulutus- ja valmennusohjelmilla sekä luennoilla Työorganisaatioiden Toimintakuntoinstituutti - Työhyvinvointi- Instituutti Waltti - toimiminen Kauppakorkeakoulun nimen alla Tutkimus- ja kehittämisryhmä HyWin työhyvinvoinnin tutkimus ja kehittämisryhmä Johtamiskorkeakoulussa Työhyvinvointikeskuksen ylösajohanke 2007, Pirkanmaan Liitto/ESR, HyWin Oy jätettiin odottamaan parempaa hetkeä 4.2.2019 7

Työelämän kehittämisrahasto TYKES, 1.7.2004-2005 Tavoitteena työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden lisääminen saamalla aikaan harppauksellisia muutoksia työyhteisöjen toimintatavoissa uudistamalla organisaatioiden rakenteita sekä tiedostamisen lisäämisellä. Mukana on noin 30 työyhteisöä 15 eteläpirkanmaalaisista organisaatioista ja yhteensä 1500 henkilöä. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella kehittämistoimet jokaisessa Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 8

Syntyi tarpeesta viestittää, että jokainen voi vaikuttaa työhyvinvointiinsa olemalla ihmisiksi. Hyvä mieli kasvaa ja säästyy resursseja jokaiselta. Muutettiin työnilonjulistukseksi. Maukonen Tyo nilonjulistus kuorolaulu Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 9

Tavoitteena oli lisätä osallistuvien organisaatioiden tuloksellisuutta työhyvinvointiosaamisella. Luotiin välineistö työyhteisön hyvinvoinnin arvioimiseen: työkalupakkii ja kuntokartoitus sekä koulutettiin 60 työhyvinvointivalmentajaa, jotka toimivat työpaikkansa työhyvinvoinnin asiantuntijoina, kuntokartoituksen toimeenpanijoina, puheeksiottajina ja kehityksen aktivaattoreina. Tavoitteena saada aikaan koko maahan työhyvinvointivalmentajien verkosto jotka voivat tukea toisiaan työhyvinvointiosaamisen kehittämisessä. Työhyvinvoinnin tikkataulu, yhteisö ja yksilö Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 10

- Mahdollisuuksien talo hankkeessa tavoitteena luoda pk-yrittäjien palvelukeskus - pk-yrittäjien haastattelut Valkeakosken seudulla v. 2006: Yrityksissä työhyvinvointi nähtiin usein hyvin pitkälti fyysisiin työoloihin liittyvänä asiana: ergonomia, koneet, laitteet Työterveyshuolto oli monesti työhyvinvoinnin kehittämisen ainoa kumppani - näkemys työhyvinvoinnista oli usein selvästi sairauspainotteinen (tapaturmat, ammattitaudit, flunssat yms.) Työhyvinvointi on sitä, että on kiva tulla töihin Ei sitä oikein ite tiedä mitä pitäis tehdä. Jonkun pitäis tulla tänne jutteleen noiden poikien kanssa ja kyseleen niiltä, mikä täällä mättää, Vois olla hyvä, jos joku tulis neuvomaan, että missä mää teen väärin.

TSR:n rahoittamana 2006-2007: muutoshankkeella tuotetaan uudenlaiset toimintatavat, prosessit ja atk-järjestelmät kuntien HRDtoimintaan ja henkilöstöhallintoon (Pirkkala, Hämeenkyrö ja Lempäälä). Halutaan auttaa kuntia varautumaan tulevaisuuteen ja ennen kaikkea parantavan työelämän laatua, toiminnan tuloksellisuutta, johtajuutta ja työyhteisöjen toimintatapaa yhteistoiminnassa. Kevan rahoittamana 2007-2009: Kuinka työhyvinvointia voi parhaiten edistää käytännön muutosprosesseissa kuntaorganisaatiossa? ESR:n rahoittamana 2007 työhyvinvoinnin edistäminen vaihtelevissa ja paineistetuissa muutostilanteissa Etelä-Pirkanmaan kunnissa, Lempäälässä ja yrityksissä (Aamulehti, KPM-Engineering) Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 12

2009-2012 Työssä jatkaminen, jaksaminen ja uudistuminen pk-työpaikoilla. (STM, ESR). Pk-yrittäjien työhyvinvoinnin edistäminen. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 13

2012-2014 työurien jatkamisen tuki (STM, ESR). Yksityissektorin pk- ja pientyöpaikkojen sekä kuntasektorin henkilöstön työurien jatkaminen Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 14

, esimiesten tunneosaamisen kehittäminen Aalto-yliopiston kanssa 2011-2013 (TEKES) esimiesten tunneälyä koskeva tutkimus yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa, 9 organisaatiota mukana, 50 esimiestä käyttäytyminen toista ihmistä kohtaan voi olla perussävyltään neutraali, positiivinen tai negatiivinen jos vuorovaikutus aloitetaan negatiivisella äänenpainolla tai sisällo llä, kääntyy koko keskustelu negatiiviseksi neutraalit asenteet, viestit ja eleet helpottavat kriittisissä tilanteissa keskustelua ja vuorovaikutusta neutraaliudesta tulee negatiivista, jos se on ainoa tapa. Suomalaiset ovat yhdistäneet neutraalisuuden järkevyyteen. positiivinen vuorovaikutus: katsekontakti, nyökytteleminen, hymy synnyttää yhteyden Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Tunnepyramidi Negatiiviset Positiiviset Halveksunta Kriittisyys, riidan haastaminen, puolustautuminen Dominointi Kiintymys Korkea tukeminen Huumori Kiinnostus, ilo Viha, suru, valitus, inho Jännitys Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Matala tukeminen Jännitys Gottman & Krokoff 1989; Gottman ym. 1996

neutraalius yleisintä - silloin ei synny kontaktia ja dialogin mahdollisuutta 7 % 16 % Positiivinen reaktio Neutraali 77 % Negatiivinen reaktio esimiehen yksikön arvioitu ilmapiiri yhteydessä esimiehen tunneosaamiseen tunneäly ja vähäisempi stressi kytkeytyvät yhteen Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Haku henkilöstön arvoa kuvaavien tunnuslukujen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke (Tekes) 2009-2011. Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona (TSR) 2011-2012 Työvirta tuottavuutta ja hyvinvointia yritysverkostossa (ESR) yhteistyössä Tampere Business Campuksen (TBC:n) kanssa 2011-2013 Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 18

Terveellä järjellä parasta perusturvaatutkimus- ja kehittämishanke, 2009-2011,TEKES: tavoitteena kehittää Pirkkalan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollolle uusi toimintapa, joka perustuu käyttäjälähtöisyyteen ja palveluprosesseihin osallistuvien yhteistyöhön. Kuntajohtamisen tilaa selvittävä tutkimus, KAKS 2014. Parhaan mahdollisen johtamisen visioissa ei esitetty korkealentoisia unelmia, vaan pääasiassa toivottiin perusasioiden laittamista kuntoon. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pitempiä työuria? 2015. STM. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 19

Esimiesten ketterä työkalu työhyvinvoinnin arviointiin ja kehittämiseen, 2014-2015 KAKS. Samalla kaikkien käyttöön materiaalipankki. Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Energiaa arkeen -työhyvinvoinnin ja työyhteisötaitojen vahvistaminen, Iittala Group 2008-2010, Tekes Vakuutusyhtiö Turva, työhyvinvointi ja uudistusmiskykykartoitukset SaaRa 2008-2011. Saarioinen Oy:n kanssa, Tekes, luoda toimintamalli, joka auttaa siirtämään osaamista tarvittaviin kohteisiin niin kotimaassa kuin ulkomailla Nokia Siemens Networks 2008-2014. Esimiehen työkalupakin luominen työhyvinvoinnin kartoittamiseen ja kehittämiseen sekä opetus Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 2010 2013 Acuta (Keva) ja Huollon palvelualue Kunnan Taitoa 2012-2014, muutosjohtamisen kehittämishanke Kuva Tomi Malkki, Talouselämä Acuta: Lataamo Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 21

Työttömille ja työttömyysuhanalaisille työvoimahallinnon rahoittamana, ensimmäinen käynnistyi v. 2007, sen jälkeen yhdeksän ohjelmaa, painotusta muutettiin työhyvinvoinnin asiantuntijuuteen. Koulutuksen tavoitteena on ollut vahvistaa opiskelijoiden henkilöstöalaan (HR) sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävää osaamista ja tukea heidän työllistymistään. Noin 8 kk kestävien koulutusohjelmien työllistävyysvaikutus on ollut 80-90 prosenttia eli erittäin korkea. Opiskelijat ovat harjoitelleet asiakasyrityksissä. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 22

Ehdotus yliopistolle työhyvinvoinnin maisteriohjelmasta 2011, vastaus: samankaltaista oltiin suunnittelemassa Työelämän tutkimuskeskuksessa. Yhdistettiin voimat. 1. Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma aloitti 2013. Sisäänotto joka toinen vuosi. Ehdotettiin myös kaikille opiskelijoille työhyvinvoinnin perusopintoja 5 ov ja oman hyvinvoinnin perusteita 5 ov. Ensiksi avoimessa korkeakoulussa syksyllä 2012, perusopiskelijoille tammikuussa 2013. Opiskelijaryntäys: noin 700 haki, 500 otettiin. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 23

v. 2003 % v. 2017 % Vaikutusmahdollisuus työtahtiin Paljon tai melko paljon Työtehtäviin Paljon tai melko paljon Työpaikkakiusaaminen Jatkuvasti tai joskus Työ rasittaa henkisesti Täysin tai jokseenkin samaa mieltä Työ rasittaa fyysisesti Täysin tai jokseenkin samaa mieltä Työpaikalla on liian vähän työntekijöitä töihin nähden Melko tai erittäin paljon samaa mieltä 45 43 38 31 42 38 58 60 36 36 55 55 Lehto, A-M. & Sutela, H. 2008, Lyly-Yrjänäinen, M. 2018

Työpaikalla voi oppia koko ajan uutta Väittämä sopii melko tai erittäin hyvin Tietoja välitetään avoimesti Samaa mieltä Työntekijöiden ja johdon väliset suhteet avoimet Samaa mieltä v. 2003 % v. 2017 % 77 86 64 73 75 80 Työstä poissaolo oman sairauden takia 8 päivää 8 päivää Lehto, A-M. & Sutela, H. 2008, Lyly-Yrjänäinen, M. 2018

Vaikka työhyvinvoinnin käsite on laajentunut ja samalla toimijoiden määrä moninkertaistunut, perusasioissa on vielä kehittämistä. Barometrien tilastot ovat ennallaan. Suuntaamalla katse ongelmista työn ja omiin voimavaroihin selvitään paremmin muutoksista. Tutkimustietoa voisi hyödyntää enempi. Työnantajat voivat vaikuttaa hyvällä johtamisella ja henkilöstön mukaan ottamisella Myös tunteiden/kokemusten huomioon ottaminen faktojen rinnalle Mahdollisuusnäkökulma uhkien sijasta laajentava tuunaaminen Yksilöllisten voimavarojen tukeminen - psykologinen pääoma, kiireen taltutus ja palautumisen mahdollistaminen Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 26

https://shop.almatalent.fi/tyohyvinvointi.html Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 27