Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Transkriptio

1 Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos

2 Yleistä selvityksestä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaama selvitys pk-yritysten nykytilasta liittyen Työelämä 2020 strategian teemoihin tavoitteena toimia alueellisena lähtötilannemittauksena Työelämä hanketyöryhmän toiminnalle sekä tuottaa tietoa yrityskohtaisen ja alueellisen kehittämistyön suunnittelua ja käynnistämistä varten web-kysely toukokuussa 2014 (n=138, vastausprosentti 16 %) Kyselyssä 28 kysymystä seuraavista aihepiireistä (suunniteltiin yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan Työelämä alueryhmän kanssa): 1) työhyvinvointi yleisesti 2) työ ja terveys 3) yhteistyö 4) osaaminen ja uudistuminen 5) johtaminen 6) ikäjohtaminen Työpaja puimala-menetelmällä (Arnkil ym. 2010) pk-yrityksille ja sidosryhmille syyskuussa 2014 (n=17)

3 Kyselyyn vastanneiden taustatietoja Sukupuoli (n=138) nainen mies 30 % 70 % Tehtävänimike (n=138) Toimiala (n=134) toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja hallituksen puheenjohtaja yrittäjä johtaja (esim. talousjohtaja tai tuotantojohtaja) päällikkö (esim. tuotantopäällikkö tai myyntipäällikkö) toimihenkilö teollisuus rakennus-, huolto-, varastointi- ja kuljetusalat palvelualat 38 % 4 % 9 % 17 % 25 % 7 % 54 % 17 % 29 % Liikevaihto (n=138) 0-0,2 milj. euroa 0,2-0,4 milj. euroa 0,4-1 milj. euroa 1-2 milj. euroa 2-10 milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa yli 100 milj. euroa 1 % 0 % 14 % 18 % 44 % 5 % 9 % 5 % 2 % Henkilöstömäärä (n=138) 5-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 23 % 28 % 25 % 8 % 17 %

4 Kyselyn tuloksia Myönteistä henkilöstön vaihtuvuus ja sairauspoissaolot vähäisiä (yli 80 %) työterveyshuolto kattaa sairaanhoidon (lähes 80 %) työntekijöille on määritelty tehtävänkuvat (yli 80 %) ja tehtäviin perehdytetään järjestelmällisesti (lähes 80 %) kattava näkemys osaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista (lähes 80 %) suunnitelmia liiketoiminnan laajentamiseksi lähivuosina (65 %) kiinnostus rekrytoida alle 30-vuotiaita (yli 60 %)

5 Kyselyn tuloksia Kehitettävää työhyvinvointisuunnitelma ja säännölliset työilmapiirikartoitukset (puuttuu puolelta) puheeksi ottamisen pelisäännöt ongelmatilanteiden varalle (puuttuu puolelta) ennakoiva vaarojen ja riskien arviointiprosessi, johon työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa (puuttuu lähes 40 %) kehityskeskustelut (säännöllisesti alle puolessa yrityksistä) yhdessä ideointia uusien toimintatapojen synnyttämiseksi (puuttuu yli puolelta) henkilöstön kehittämis- ja koulutussuunnitelma (puuttuu lähes 60 %) johtamisen kehittäminen (vain n. 40 %) yleisin kehittämisen tapa koulutukset ja esimiesvalmennukset Ikääntyvien (50+) jaksamisen tukeminen (alle 40 %) ei juurikaan yleisempää yrityksissä joiden työntekijöiden keski-ikä yli 45 v. yleisimmin tuetaan työtehtäviä muokkaamalla sekä osa-aikatyön tai osa-aikaeläkkeen mahdollisuuksilla

6 Kyselyn tuloksia Yrityksen koon ja toimialan mukaisia eroja Yli 100 hengen pk-yrityksissä työhyvinvointisuunnitelmaan ja johtamisen kehittämiseen panostetaan pienempiä yrityksiä enemmän (erot tilastollisesti erittäin merkitseviä, p=0,0004 ja p=0,0001). Yli 50 hengen yrityksissä tehdään pienempiä enemmän ilmapiirikartoituksia ja panostetaan henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen (erot tilastollisesti erittäin merkitseviä, p=0,0007 ja p=0,0002). Yli 20 hengen yrityksistä löytyy pienempiä yleisemmin perehdyttämisjärjestelmä/-ohjeet (p=0,0002, tilastollisesti erittäin merkitsevä). Sairauspoissaolojen määrä arvioidaan sitä pienemmäksi mitä pienemmästä yrityksestä on kyse (p=0,0233, tilastollisesti melkein merkitsevä). Palvelualojen ja teollisuuden työntekijät jakavat keskenään kokemuksia työn tekemisestä enemmän kuin rakennus-, huolto-, varastointi- ja kuljetusalojen työntekijät (p=0,0194, tilastollisesti melkein merkitsevä).

7 Kyselyn tuloksia Avoin kysymys Jos ihme on tapahtunut ja kaikki on kunnossa työpaikalla v. 2020, mikä se ihme olisi? Ajattele omaa yritystäsi, johtamista, osaamista, itseäsi, työntekijöitä. (N=53) Yhteistyö ja yhteisöllisyys työpaikalla: yhteiset toimintatavat, toiminnan kehittäminen yhdessä, tiedonkulku, johtamis- ja toimintakulttuurin muutos Osaaminen ja motivaatio: osaamisen kehittäminen, moniosaajuus, motivoitunut henkilöstö Toimintaympäristön muutokset: talouden ja työllisyyden kasvu, viennin ja tilausten lisääntyminen, halpatuotannon vähentyminen, muutokset EU-säädöksissä ja verotuksessa Liiketoiminnan ja tuotannon kehittäminen: tuote-/palvelukehitys, tuotannon laajentaminen, asiakasyhteistyön ja asiakastyytyväisyyden kehittäminen, strategian ja tavoitteiden säännöllinen päivitys Terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen: sairauspoissaolojen, tapaturmien ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentyminen, työn kuormittavuuden vähentäminen

8 Työpaja 17 osallistujaa, pk-yritysten ja sidosryhmien edustajia keskustelu kyselyn tulosten ja virikeluennon pohjalta, keskustelunaiheena: Minkälainen on hyvin menestyvä työpaikka vuonna 2020? Mitä siihen pääsemiseksi pitäisi tehdä? Työpaja toteutettiin puimala-menetelmää (Arnkil ym. 2010) soveltaen. Työskentely jakautui kolmeen vaiheeseen: kuunteluvaihe (4 haastateltavaa, keskustelun vetäjä haastatteli) keskusteluvaihe (kommentoitiin haastattelussa esiinnousseita asioita) yhteisen käsityksen rakentamisen vaihe (ryhmätyöt haastattelujen ja keskustelun pohjalta)

9 Työpajan tuloksia

10 Lähteet Arnkil, R., Ihanainen, P., Jokinen, E., Rinne, T. & Spangar, T. (2010). Matkaopas uudistumisen tielle Puimala-menetelmä vertaisoppimisen vahvistamiseen ja kehittämistyön tulosten levittämiseen. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.