Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Transkriptio

1 Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen

2 Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa menestyksellisesti. Uudistumista tarvitaan, jotta suomalainen työ, tuotteet ja palvelut pärjäävät kovassa kilpailussa, digitalisaation mahdollisuudet pystytään hyödyntämään, mahdollisimman moni pystyy osallistumaan työelämään sekä hyvinvoinnin ja tuottavuuden edellytykset kyetään turvaamaan. Uudistumisen on perustuttava vahvuuksiimme: Suomen työelämä edustaa maailman kovinta osaamista maailman kehittyneintä yhteistyötä maailman turvallisinta ympäristöä. Visiossa onnistutaan, kun johdon, esimiesten, henkilöstön, palvelun käyttäjien ja erilaisten verkostojen osaaminen saadaan käyttöön ja vuorovaikutukseen keskenään.

3 1. Tuote- ja prosessi-innovaatiot lisääntyivät hieman vuosina (1/2) Tuoteinnovaatioita (%) Prosessi-innovaatioita (%) yhteensä yhteensä Organisaatioinnovaatioita (%) Markkinointi-innovaatioita (%) yhteensä yhteensä Lähde: Tilastokeskus: Yritysten innovaatiotoiminta Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Samoin toimintatapojen tai prosessien kehittäminen (2/2) 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Teollisuus Yksityiset palvelut Julkinen sektori Toimialat yhteensä Teollisuus Yksityiset palvelut Julkinen sektori Toimialat yhteensä On kehittänyt toimintatapoja tai prosesseja On kehittänyt tuotteita tai palveluja Lähde: Työolobarometri, TEM Työ- ja elinkeinoministeriö

5 2. Henkilön mahdollisuudet työpaikan toiminnan kehittämiseen ovat parantuneet (1/2) 1 % 9 % 24% 24% 2% 21% 21% 21% 18% 18% 17% 18% 16% 8 % 7 % 6 % 5 % 46% 4% 41% 38% 35% 41% 37% 33% 35% 36% 35% 4 % 3 % 2 % 1 % 3% 36% 39% 41% 44% 38% 46% 49% 48% 46% 49% % hyvät jonkinlaiset heikot Lähde: Työolobarometri, TEM Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Mutta parannettavaa on vielä (2/2) 7, % 6, % Osallistuu aina tai lähes aina työpaikan toiminnan kehittämiseen, 215 5, % 4, % 3, % 2, % 1, %, % Lähde: Euroopan työolotutkimus, Eurofound Työ- ja elinkeinoministeriö

7 % 3. Työn vetovoimaisuus (1/2) Tuntee itsensä päivittäin vahvaksi ja tarmokkaaksi työssään Tuntee itsensä päivittäin tyytyväiseksi, kun on syventynyt työhönsä, ei kys. 26 On päivittäin innostunut työstään Lähde: Työ ja terveys, Työterveyslaitos Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Työn vetovoimaisuus* kv-vertailussa, 215 (2/2) *Sisältää: Energisyyden tunne työssä Innostus työstä Aika lentää töissä Ei koe työuupumusta Ei epäile työn tärkeyttä Lähde: Euroopan työolotutkimus, Eurofound Työ- ja elinkeinoministeriö

9 4. Palkansaajien työtapaturmat ovat laskussa (1/2) Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Palkansaajat Yrittäjät Palkansaajat Yrittäjät Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

10 mutta alakohtaisia eroja on (2/2) Palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärä valituilla päätoimialoilla F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Z Kuntasektori muut yhteensä C Teollisuus Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Kiitos! Erityisasiantuntija Erno Mähönen

12 Kansallisen toimintaympäristön seuranta INNOVOINTI JA TUOTTAVUUS 1)Kehittämistoimet työpaikalla Kehittämistyö on yleistynyt selvästi viime vuosina Isoilla työpaikoilla on selvästi eniten uusia työmenetelmiä ja tietojärjestelmiä. Myös kehittämistyö on yleisintä isoissa organisaatioissa. Alle kymmenen henkilön työpaikoilla ja isoimmissa organisaatioissa on parhaiten aikaa uuden ideoimiseen. 2)Vaikutus- ja kehittämismahdollisuudet Vaikuttamismahdollisuudet työpaikalla ovat kansainvälisesti hyvät, mutta viime vuosina kehitys on ollut laskusuunnassa 3)Innovaatiotoiminta Tuote ja prosessi-innovaatiot ovat pienessä kasvussa etenkin pienimmissä yrityksissä, vaikka innovaatiotoiminta onkin aktiivisempaa isommissa yrityksissä. 4)Työn tuottavuus Työn tuottavuus ei ole palannut talouskriisiä edeltäneelle tasolle TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS 1)Työtapaturmat Työtapaturmat ovat viime vuosina olleet vähenemään päin. Muutos selittyy hyvin pitkälti teollisuussektorilla, ja voi liittyä osin taantumaan 2)Sairaudesta johtuvat poissaolot Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on kasvanut viime vuosina, mutta kokonaismäärä on pysynyt lähes samana Pitkäaikaisista poissaoloista saa Kelan sairauspäivärahaa. Saajia oli noin alle 29 vuonna 216. Määrä on ollut viime vuosina laskussa. 3)Työn vetovoimaisuus Kolmannes palkansaajista on hyvin motivoitunut ja innostunut työstään. Työhönsä ainakin jossain määrin tyytyväisten osuus on ollut perinteisesti jopa noin 9 prosenttia. 4)Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja joustavat työajat Valtaosa palkansaajista on tyytyväisiä työaikajoustoihin. Joustavan työajan järjestelmässä on mukana jo 7 % järjestelmien yleistyminen on tasaantunut viime vuosina. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ 1)Työorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja vastavuoroisuus Valtaosa, neljä viidestä, kokee, että johdon ja työntekijöiden suhteet ovat luottamukselliset. 7 prosenttia kokee, että tietoja välitetään avoimesti. Hieman alle puolet arvioi, että työpaikalla on piilossa asioita, joista pitäisi keskustella avoimesti. Kehitys on ollut positiivista viime vuosina 2)Yhteistyö verkostoissa Työryhmissä työskentely yhdessä oman työpaikan ulkopuolelta tulevien kanssa on lisääntynyt viime vuosina. Etenkin isoilla työpaikoilla tehdään yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Markkinointimenetelmiä on kehittänyt yhdessä vain noin puolet organisaatioista. OSAAVA TYÖVOIMA 1)Työpaikkakoulutus Lähes 6 % palkansaajista on osallistunut työnantajan tarjoamaan koulutukseen, suurissa organisaatioissa keskimääräistä useampi. Määrä on kasvanut edellisvuodesta vuonna 216. Koulutuspäivien kokonaismäärän lasku taittui vuosina )Työssä oppiminen ja kehittyminen Valtaosan mielestä työpaikalla voi jatkuvasti oppia uutta. Osaamisen lisääminen on myös tunnistettu strategiseksi tavoitteeksi suurimmassa osassa työpaikkoja 3)Omaehtoinen koulutus Suomalaiset ovat ahkeria kouluttautumaan myös omalla ajalla. Suurin osa aikuiskoulutuksesta on työhön liittyvää. Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 22 12