ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

YLIVIESKAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Vireille teknisten palveluiden lautakunta 18.11.2009 107 Hyväksyminen kaupunginhallitus 13.09.2010 169 kaupunginvaltuusto 21.09.2010 57

2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA KOSKEE: 10. kaupunginosan (Pyörreperä) tiloja: 977 406-1-96, 977 406-1-244, 977 406-1-244-M604, 977 406-170-0 ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU: Ylivieskan kaupungin 10. kaupunginosan (Pyörreperä) korttelin 9 osa sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Ylivieskan kaupungin 10. kaupunginosan korttelia 1 sekä osia kortteleista 4 ja 20 sekä katu-, puisto- ja rautatiealuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Ylivieskan kaupungin 10 kaupunginosan (Pyörreperä) kortteli 1 sekä kortteleiden 9 ja 20 osat sekä katu-, rautatie- ja suojaviheraluetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti. Alue, pinta-alaltaan yhteensä n. 11 ha, on rajattu osoitekartassa ja sitä rajaa mm. Viljavarastontie, Savontie ja Latvalantie. Suunnittelualue käsittää: 1) kaavamuutosalueen eli nykyisen voimassaolevan asemakaavan mukaisen Ylivieskan kaupungin Pyörreperän (10.) kaupunginosan korttelin 1 (KL III) sekä kortteleiden 4 (TV II ja KL II) ja 20 (KL) osat sekä niihin liittyvää katu-, puisto- ja rautatiealuetta sekä 2) kaavamuutosalueen itäpuolella olevaa kaavatonta aluetta

3 1.3 Kaava-alueen nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU: Ylivieskan kaupungin 10. kaupunginosan (Pyörreperä) korttelin 9 osa sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Ylivieskan kaupungin 10 kaupunginosan (Pyörreperä) kortteli 1 sekä kortteleiden 9 ja 20 osat sekä katu-, rautatie- ja suojaviheraluetta. Tarkoitus Savarin alue sijaitsee Ylivieskan ydinkeskustasta noin 1 km:n etäisyydellä Pyörreperän (10:nnessä) kaupunginosassa, Savontien eteläpuolella. Alueen vetovoimaisuus liike- ja palvelurakentamisen alueena on edelleen kasvamassa. Nykyiset ja uudet liike-elämän toimijat haluavat investoida alueelle ja kehittää alueen palvelutarjontaa. Savarin aluetta kehitetään edelleenkin työpaikka- ja palvelualueena. Tavoitteena on myös palvelurakenteen tiivistäminen eli keskustasta noin 1,5-2 km:n etäisyydellä olevan Savarin hypermarketalueen ja ydinkeskustan yhdistäminen sijoittamalla liikerakennusten korttelialueita nykyisen Latvalantien varteen lähelle alikulkua, mikä johtaa Savarista ydinkeskustaan. Kaava- ja kaavamuutosalue on pinta-alaltaan yhteensä noin 11 hehtaaria.

4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Täydennetty OAS 3. Ote ajantasa-asemakaava 1:2000 4. Asemakaava- ja asemakaavan muutoskartta 5. Havainnekuva 1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava, 29.8.2000, oikeusvaikutukseton 3. Keskustan osayleiskaava 2030, kaavaehdotusvaihe 4. 25.8.2009 hyväksytyn asemakaavan - ja asemakaavan muutoksen selostus 5. Luontoselvitys /ekologi Tapio Koistinaho 6. Ylivieskan liikennesuunnitelma 7. Kauppapaikkaselvitys ja lausunto kaupallisista vaikutuksista, Entrecon Oy 8. Lausunto kaupallisista vaikutuksista koskien Savarin alueen asemakaavoitusta, Entrecon Oy, täydennetty 12.3.2009 9. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. LIME -työryhmän mietintö, Ympäristöministeriö 2001 10. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 11. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 27.3.2001 45, voimaan 1.3.2001 12. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus) 13. Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen Ympäristövaikutusten arviointiselostus

SISÄLLYSLUETTELO 5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1. TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVA-ALUEEN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA.. 4 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 7 2.3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 8 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Luonnonympäristö... 9 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 12 3.1.4 Maanomistus... 19 3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 20 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 31 4.1 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 31 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 31 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 31 4.4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 32 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 32 4.5 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 33 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 33 4.5.2. Mielipiteet ja niiden huomioiminen... 34 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 43 5 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 43 5.1 KAAVAN RAKENNE... 43 5.1.1 Mitoitus... 43 5.1.2 Palvelut... 44 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 44 5.3 ALUEVARAUKSET... 45 5.3.1 Korttelialueet... 45 5.3.2 Muut alueet... 46 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 47 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 47 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 51 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 52 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 53

2 Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava- ja kaavamuutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 18.11.2009 107. Sen vireille tulosta ilmoitettiin kaupungin tiedotuslehdissä, kun kaavoitusta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville eli ilmoitus 10.12.2009 ja 11.12.2009. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 14.12.2009 4.1.2010 mielipiteen esittämistä varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa siitä jätti lausunnon Pohjanmaan Puhelin Oy. Muita lausuntoja tai mielipiteitä ei OAS:sta esitetty. Viranomaisten kanssa aloitusneuvottelua luonnoksesta ei pidetty. Sovittu Pohjois- Pohjanmaan ELY keskus, arkkitehti Liisa Ranto-Oikari / Ylivieskan kaupunki, kaavoitus. Kaavoituksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 14 päivän ajan 15.3. 29.3.2010 mielipiteiden esittämistä varten teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 3.3.2010 19. Nähtävillä olleesta valmisteluaineistosta esitettiin 6 lausuntoa ja 3 mielipidettä. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty. Sovittu puhelimitse 17.6.2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus, arkkitehti Liisa Ranto-Oikari / Ylivieskan kaupunki, kaavoitus. Teknisten palveluiden lautakunta päättää 22.6.2010 asemakaava- ja asemakaavamuutosehdotuksen nähtäville asettamisesta ja samalla käsitellään valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen sekä täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi eli 29.6.2010 19.8.2010. Nähtävillä ollessa ehdotuksesta jätettiin 5 lausuntoa ja 1 muistutus. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen 13.9.2010 169 kaupunginhallituksessa. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen 21.9.2010 57 kaupunginvaltuustossa.

7 2.2 Asemakaava Nykytilanne 1) Osa alueesta, pinta-ala yhteensä noin 4,1848 ha, on kaavatonta aluetta, josta kaupunki omistaa noin 78,5 % ja yksityiset maanomistajat noin 21,5 %. 2) Asemakaavan muutosalueella on voimassa asemakaavat, jotka on hyväksytty 3.4.1987, 5.7.1989, 13.9.1991 ja 25.8.2009. Asemakaavan muutosalue on pinta-alaltaan yhteensä noin 6,8664 ha, jossa alueelle on voimassa olevissa asemakaavoissa esitettynä: osa varastorakennusten (TV II) tontista 10-4-2 ja liikerakennusten (KL II) tontti 10-4-1 e= 0,40 liikerakennusten (KL III) tontti 10 20-1 e= 0,50 liikerakennusten (KL II) tontti 10 20-6 e= 0,50 liikerakennusten (KL II) tontti 10-1-1 e= 0,40 rautatiealuetta katu- ja puistoaluetta Kuva: ote ajantasa-asemakaavasta nykyinen kaavatilanne

8 2.3 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaavoittamattomalla alueella on kaupungin maanomistusta noin 78,5 % ja yksityistä maanomistusta noin 21,5 %. Kaavamuutosalueella olevat kadut ja puistot omistaa kaupunki ja muutosalueen liiketontit (KL) 10-1-1, 10-4-1,10-20-1 ja 10-20-6 ovat yksityisessä omistuksessa ja pääosin voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti rakentuneita. Kaavoituksella kaupungin omistukseen muodostuvat liiketontit (KL-4 II), yhteensä kuusi kappaletta, ovat myytävissä, kun kaavoitus on saanut lainvoiman. Alueelta on jo esisopimuksella varattu muodostettavaksi yksi liiketontti Laaksojen Maitokunnan tarpeisiin, jolle on suunnitelmissa rakentaa noin 600 k-m 2 :n liike- ja varastorakennus (Kaavoitus- ja esisopimus käsitelty KH 18.1.2010 23, sopimus allekirjoitettu 4.3.2010). Alueen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vahvistamisen jälkeen alueen liikerakentaminen on mahdollista heti. Kaava-alueelle sijoittuvat Oy Herrfors Ab:n suurjännitevoimajohto ja kaupungin vesi- ja viemärijohto, joita varten voidaan tarvittaessa perustaa rasitteet tai käyttöoikeuden rajoitukset korvauksetta tonttien lohkomistoimituksissa, tai niiden siirrosta sovitaan erikseen, kun tonttia, jonka alueelle vesi- ja viemärijohto sijoittuu aletaan rakentaa. Kaavamuutosalueella kulkeva osa Latvalantiestä nimetään kaavoituksessa Savarinväyläksi. Savarin alueen liikenteen järjestelyt on käsitelty laajempana kokonaisuutena 25.8.2009 hyväksytyn Savarin alueen asemakaavoituksen yhteydessä, jossa linjattiin Savontien eteläpuolelle uusi rinnakkaiskatuyhteys Savontien suuntaisena ja noin 500 metrin etäisyydelle Savontiestä. Savarinväylälle ohjautuu Ratakatua pitkin Savontien alituksen kautta taajaman sisäistä asiointiliikennettä Savariin vähentäen valtatien kuormittumista. Ko. väylälle on kaavarunkotasoisessa suunnitelmassa merkitty liikenneympyrävaraukset. Väylän tarkemmassa jatkosuunnittelussa varaudutaan myös joukkoliikenteen toimintaedellytysten varmistamiseen. Nyt kaavoitettavan alueen sisäisen liikenteen ohjaamista koskeva tarkempi suunnittelu on tehty vuosien 2008-2009 aikana ja sitä jatketaan edelleen. Neuvottelujen kuluessa on jo selvitetty ja suunnittelun yhteydessä selvitetään Oulun ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue kanssa tulevan kaavoituksen vaikutukset Savontien liikenteeseen ja sen liikennejärjestelyihin. Hakatien ja Savontien liittymään on sovittu rakennettavaksi liikennevalo-ohjaus, joka toteutunee vuoden 2010 aikana. Ollilanojankadun ja Savarinväylän katusuunnitelmat on laadittu vuonna 2009 ja katujen rakentaminen on käynnistynyt tammikuussa 2010 ja jatkuu vuosien 2011-2013 aikana edelleen. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila Asemakaavaton alue sijaitsee nykyisen Latvalantien ja Viljavarastontien risteyksen eteläpuolella ja siitä noin 3,5 ha on ollut viljelykäytössä olevaa peltoa. Kaavattomalla alueella on entinen maatilan talouskeskus asunto- ja tuotantorakennuksineen.

9 Asemakaavan muutosalue on kaavan mukaisena rakentunutta liikerakennusten ja varastoalueen korttelialuetta eli erilaisten kaupallisten, toimisto- ym. palvelujen alueeksi muodostunutta aluetta. Liikekorttelin (KL III) 10-1 tontilla 1, om. Kiinteistö Oy Viljavarastontie, (e=0,40, rakennusoikeus 3236 k-m 2 ), toimii matkailuautoja ja -vaunuja myyvä yritys, Viitamaa Caravan Oy, jonka tilat 1026 k-m 2 on rakennettu vuonna 2008. Korttelin 10-4 liiketontille (KL II) 1, om. Camtronic Oy, (e= 0,40, rakennusoikeus 3357 k-m 2 ) sijoittuu koneistusalan yrityksen toimitilat. Korttelin 10-4 varastorakennusten tontin osa (TV II) on kaupungin teknisen palvelukeskuksen varikkoaluetta. ( e = 0,40), varikon rakennuksia ei ole kaavamuutosalueella, vaan ne sijoittuvat kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Liikekorttelin (KLII) 10-20 tontti 1, om. Kiinteistö Oy Savontie, on rakennettu vuosina 1987 ja 2008 (e= 0,50, rakennusoikeus 999 k-m 2 ). Toimijoina kiinteistössä ovat Arkkitehtisuunnittelu Niskanen Ky ja Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso ry:n Ylivieskan toimisto. Käytetty rakennusoikeus on 359 k-m 2. Liikekorttelin (KL II) 10-20 tontilla 6, om. Keski-Sipilät Oy, (e= 0,50, rakennusoikeus 2784 k-m 2 ), toimii Savarin Katsastus Oy ja Ylivieskan Autokorjaamo Ky. Toimitilat on rakennettu vuonna 2009. Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Kaavoitettavan alueen lounaispuolella AO I II -kortteli 10-6 on rakentunut omakotialueena ja korttelin 10-4 osalle sijoittuu kaupungin teknisen palvelukeskuksen varikkorakennukset ja sen toimintaa. Eteläpuolella on kaavatonta peltoaluetta sekä pientaloasutusta. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva, luonnonolot

10 Kaavoitettavat alueet nykyisen Latvalankadun eteläpuolella ovat maa- ja metsätalousaluetta, pääosin peltoa, joka on ollut viljelykäytössä ja kaavoitettavalle alueelle sijoittuu myös maatalouden tilakeskus pihapiireineen, jolla on pihapuustoa. Nykyinen kaavamuutosalue on pääosin rakentunut liikerakennusten korttelialueina ja korttelin 10-4 kaavamuutoksessa mukana oleva varastorakennusten tontin osa on kaupungin teknisen palvelukeskuksen varikkoaluetta. Kaavamuutoksen kohteena olevalla osalla ei ole rakennuksia. Kaavamuutosalueella on myös ns. liikennealueitten suojaviheralueita. Luonnonolot ja kasvillisuus Inventointi 12.6.2010 ekologi Tapio Koistinaho: Pääosa rakentumattomasta alueesta on peltoa tai joutomaata. Pellot ovat pääosin olleet aktiiviviljelyssä näihin aikoihin saakka, tai ovat sitä yhä. Osa pelloista on sarkaojitettuja, mikä lisää niiden luonnon monimuotoisuutta. Peltojen reunoilla on pajupensaikkoa, mutta myös puustoa, etupäässä nuoria koivuja ja paikoin tuomiakin, joista osa on pensasmaisia. Nykyisen Latvalantien varressa sijaitsevan tilakeskuksen pihapiirissä on kookkaampia lehtipuita, mutta myös joitakin havupuita, lehtikuusikin. Sisempänä pihalla on luonnollisesti myös istutettua lajistoa. Latvalantien ja Viljavarastontien risteyksessä olevan Camtronic Oy:n tontilla on kadun varressa niin ikään kookkaampaa puustoa. Etenkin joillakin vanhemmilla männyillä on maisemallista merkitystä. Tämän tontin eteläpuolella sijaitsevan ns. kaupungin varikon alueella on runsaammin sekä puustoa että pensastoa. Pääosa puustosta on hieskoivua, mutta joukossa on myös leppiä, tuomia ja jokunen mänty. Alue on osaksi ylitiheää, ja sen aluskasvillisuuskin vaikuttaa rehevältä, mikä lisää luonnon monipuolisuutta sekä tarjoaa suojapaikkoja pienille nisäkkäille. Savontien varressa olevan puiston istutukset, pihlajat ja koivut, ovat vielä pienikokoisia. Kaavoitettavalle alueelle ylikulkusillan kupeessa jäävä, voimassaolevan asemakaavan puistoalue on peltomaista ja lajistoltaan niukkaa Kenttäkerroksen kasvillisuus on tavanomaista, valtalajeina ovat heinät. Ns. varikon alueella on hieman myös metsälajistoa. Itäisen peltoalueen sarkaojissa ja pientareilla on mm. leinikkejä, hiirenhernettä, peltokortetta, kurjenpolvea, poimulehteä, voikukkaa, putkikasveja ja ohdakkeita. Nisäkkäistä inventointikäynneillä havaittiin metsäjänis ja siili. Inventoinnissa havaittu linnusto oli sekoitus peltojen ja pihapiirien lajistoa. Avoimille alueille tyypillisiä lintuja olivat töyhtöhyyppä, isokuovi ja kiuru, joista ainakin töyhtöhyyppä käyttäytymisensä perusteella myös pesii alueen pelloilla. Maatilakeskuksen tuntumassa nähtiin tai kuultiin mm. keltasirkku, varpunen, talitiainen, sinitiainen, kirjosieppo, leppälintu ja peippo. Ylivieskan keskustaajaman valtalajeista havaittiin naakka, harakka, varis, räkättirastas ja kesykyyhky. Kasvillisuuden kukinta oli havaintohetkellä vielä vähäistä. Tuomien kukinta oli lopuillaan, ja pihapiireissä oli kukkivia istutuksia. Alueen itäosan peltoalueen pientareiden ja ojien kasvillisuus monipuolistanee merkittävästi suunnittelualueen hyönteislajistoa. (Kuva 3)

11 Maa- ja metsätalous Alueella on viljelykäytössä ollutta, yksityiseltä vuonna 2009 ostettua ja kaupungin ennestään omistamaa peltoa, jotka kaupunki on vuokrannut vielä kasvukaudeksi 2010 viljelykäyttöön. Viljelykarttailmakuva Vesistöt ja vesitalous Kaavoitettavalla alueella ei ole vesistöjä. Luonnonsuojelu Kaavoitettavat alueet eivät ole luonnonsuojelualueita eikä sen vaikutusalueella ole suojelukohteita.

12 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavattomalla alueella on yksi entinen maatilan talouskeskus, jolla asuu kolme henkeä. Asemakaavamuutosalue on työpaikka-aluetta, johon on osoitettu palvelu- ja toimistoalan työpaikkoja eikä se sisällä asuntoalueita. Liikekorttelin ydinvaikutusaluetta on Ylivieskan kaupunki ja muuta vaikutusaluetta ovat Ylivieskan ympäryskunnat. Väestön määrä Ylivieskassa on notkahtanut vuosituhannen vaiheessa, mutta on lähtenyt kasvuun vuoden 2003 jälkeen. Savarin alue jää tiiveimmän asutuksen ulkopuolelle. Vuosien 2002-2005 välisellä ajanjaksolla väestö on Ylivieskassa kasvanut erityisesti Savontien eteläpuolisella alueella. (Kaupallisten vaikutusten arviointi /Entrecon Oy s. 12. Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue liittyy eteläosiltaan osittain Myrskytien varteen rakentuneeseen pientaloalueeseen ja osittain kaavattomaan peltoalueeseen. Latvalantien pohjoispuoli sekä Latvalantien ja Viljavarastontien risteysalue on rakentunut liikealueena voimassaolevan kaavan mukaisena. Kaavoitettavan alueen itäpuolella on Savarin alueen vähittäiskaupan suuryksikköjen keskittymä, (Kärkkäisen kauppakeskus, Citymarket / Ylivieskan Savarikeskus sekä S-Market ja rakenteilla oleva Prisma. Kaupunkikuva-analyysi Kuva: Liikerakentamista kaavoitettavan alueen lounaispuolella Kaupunkikuvaltaan kaava-alueen ympäristö on osittain uutta ja osittain vanhaa liikeja teollisuusrakentamista, rakentumatonta peltoaluetta ja haja-asutusalueen luontoista omakotialuetta. Nyt kaavoitettava alue sijoittuu keskustasta Savariin johtavan alikulun ja Savarin itäosan tilaa vievän kaupan alueen väliin. Savarin alueen itäosa on rakentunut ja rakentumassa voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti isojen liikerakennusten kortteleina Kärkkäisen läheisyyteen ja muodostaa seudullisesti merkittävän kauppakeskittymän. Savarissa, Savontien eteläpuolella, on kaavallisesti

13 tällä hetkellä noin 166 0000 k-m 2 kaupan pinta-alaa, josta toteutunutta noin 77 000 k- m 2. Vähittäiskaupan suuryksiköiden (KM, KM-3, KM-4) rakennusoikeutta em. kaavoitetusta kaupan rakennusoikeudesta on yhteensä noin 93 200 k-m 2 ja siitä on toteutunut tai toteutumassa (Prisma) noin 65 000 k-m 2 ). Alueella on kaksi erilaista mittakaavaa ja arkkitehtuuria, tosin omissa ryhmissään. Kauppakeskittymän eteläpuolella ei ole kaupunkimaista korttelirakennetta. Maisematila avautuu laajana, avoimena peltonäkymänä Latvalantieltä etelään kohti Pyörreperän asutusta. Savontien ja katujen ympäristöt ovat vielä avoimia tiloja ilman rajaavaa puustoa. Isot kauppaliikkeet laajoine pysäköintialueineen avautuvat Savontien suuntaan. Savontie on luonteeltaan ohikulkutie ja sisääntulokatuja ovat Ollilanojankatu ja Hakakatu sekä pohjoiseen Tulolantie. Kevytliikenteen reitti on Savontien ja nykyisen Savarinkadun varressa. Liikenteen solmukohtia ovat Savontiellä Ollilanojantien, Hakatien ja Tulolantien risteykset. Nykyinen Latvalantie on sijainniltaan kokoojakatu, mutta rakenteiltaan asuntokatu. Latvalantien varressa ja sen pohjoispuolella olevat liikerakennukset ovat rakentuneet vuosina 1987 2009 ja ovat mittakaavaltaan selvästi pienimuotoisempia kuin Savarin itäosan rakennuskanta. Rakennukset eivät rajaa katutilaa ja paikoitusalueet ovat jäsentymättömiä. Myös rakennusten mittakaava, muoto ja rakennusmateriaalit ovat riitasointuisia. Savarin katuverkon roolin selkiydyttyä ja Savarin kaupan alueen rakentumisen täydentyminen myös länsiosaltaan eli ns. Savarin etuosan rakentumisen myötä muodostuu alueelle korttelirakennetta. Latvalantien (Savarinväylän) rakentaminen kauppakatumaisemmaksi houkuttelevilla liikkeitten sisäänkäynneillä ja katutilaa rajaamalla edistää ydinkeskustan ja Savarin yhdistymistä ja edistää myös radan itäpuolen kehittämistä yleiskaavan tavoitteiden pohjalta keskustatoimintojen (C-2) alueena. Porttimainen rakenne on Savontien alikäytävä Ratakadulla.

14 Kuva: Pohjakartta, jolla esitettynä Savarin alueen kaupunkikuva-analyysi kaavoituksessa, joka hyväksyttiin 25.8.2009

15 Palvelut Kaavamuutosalueella korttelissa 20 on: toimistorakennus Kiinteistö Oy Savontie, jossa toimii metsänhoitoyhdistys ja arkkitehtisuunnittelu T. Niskanen liikerakennus, jossa Ylivieskan Autokorjaamo Ky ja Savarin Katsastus Oy Korttelissa 20 on lisäksi: liikerakennus, jossa Laaksojen maitokunnan Justus myymälä liikerakennus, jossa urheilutarvikkeita ja vaatteita myyvä Urheilu ja Lelu Oy liikerakennus, jossa Haanpään autoliike ja huoltokorjaamo Kaavamuutosalueella korttelissa 1 on Viitamaa Caravan Oy:n toimitilat, joissa myydään ja vuokrataan asuntoautoja ja vaunuja. Kaavamuutosalueella korttelin 4 liikerakennusten tontilla on koneistusalan (Camtronic Oy) yrityksen toimitilat. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueelle sijoittuu pääasiassa kaupan alan työpaikkoja ja Savarin alue kokonaisuudessaan muodostaa merkittävän työpaikkakeskittymän Ylivieskaan samoin kuin ydinkeskustan alue. Kaavamuutosalueella työllistyy nykyisellään 47 henkilöä, joista myymälöissä: Viitamaa 5 henkilöä. toimistoissa: Metsäliitto 4 ja Arkkitehtisuunnittelu Niskanen 1 henkilöä teollisuudessa: Camtronic 20 henkilöä tuotannossa ja 5 toimihenkilöä muut työpaikat: Savarin Katsastus 9 henkilöä. Ylivieskan Autokorjaamo Ky 3 henkilöä. Liikenne Savontien liikennejärjestelyissä on huomioitu liikekeskuksen kehittyminen alueelle järjestämällä kevyen liikenteen ja henkilöautoliikenteen tarpeita varten Savontien alitus eritasoristeyksenä aikaisemmin hyväksytyllä asemakaava-alueella (13.9.1991) ja kaavoitettavalta alueelta on pääsääntöisesti hyvät kevyen liikenteen yhteydet kaupungin keskustaan johtavaan katuverkkoon.

16 Kuva: Nykyverkon liikennemäärät vuonna 2006 (ajon/vrk) Lähde: Ylivieskan keskustaajaman ja ympäristön liikennejärjestelyjen yleissuunnitelma. Nyt kaavoitettavan alueen länsipuolella olevan Viljavarastontien liikennemäärät Pyörreperän suunnalta on arvioitu yleissuunnitelmassa noin 340 + 630 ajon/vrk ja kaava-alueeseen rajoittuvan Latvalantien liikennemääräksi yleissuunnitelmassa on arvioitu liikenne-ennusteena vuodelle 2020 noin 2540 ajon/vrk. Vuonna 2008 Savontien liikennemäärä oli rautatien ylikulkusillalla ja korttelin 20 kohdalla n. 13 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, Savarikeskuksen kohdalla 10 000. Liikenneverkko toimii nykyisillä liikennemäärillä pääsääntöisesti hyvin, kuitenkin ajoittaisia toimivuusongelmia esiintyy kaupan sesonkien ja markkinatapahtumien aikana. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueen ja kaupungin kesken on menossa EAKR- hanke, jolla suunnitellaan mm. Hakatien liittymän liikennevalo-ohjausta. Valot toteutetaan vuoden 2010 aikana. Hakatien liittymästä on kaavoitettavalta alueelta lähin pääsy valtatie 27:lle. Maankäytön laajentuessa valtatie 27, Savontie, on jäänyt taajamarakenteen sisälle ja sen merkitys sisäisen liikenteen väylänä on kasvanut. Kaupallisten palveluiden tukeutuminen voimakkaasti Savontiehen on osaltaan voimistanut tätä kehitystä. Ongelmana on tähän asti ollut sujuvan rinnakkaisyhteyden puute Savontien eteläpuolella. Savarin alueen maankäyttö on kehittynyt viime vuosina merkittävästi keskustatoimintojen alueeksi ja Savariin on 25.8.2009 kaavoituksen yhteydessä suunniteltu Savontielle rinnakkaisväylänä Savarinväylä, jonka toteuttaminen aloitetaan 2010. Kevyen liikenteen kannalta on ongelmia aiheuttanut rautatien estevaikutus ja vilkkaat pääväylät, kuten Savontie, on ollut kevyelle liikenteelle huomattava este. Maankäytön tehostumisen myötä kevyen liikenteen pääverkkoon on tullut kehittämistarpeita. Valtatie 27 kehittämistä sen nykyisellä paikalla jatketaan Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen ja kaupungin kesken. Kehittämissuunnitelma valmistuu toukokuussa

17 2010 ja sitä esitellään kaupunkilaisille asemanseudun kaavoitukseen liittyvänä liikenteen selvityksenä yleisötilaisuudessa 23.6.2010. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava- ja kaavamuutosalue eivät ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta, eikä niillä sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä olemassa olevan museoviraston antaman selvityksen mukaan, joka on annettu vuonna 2000 hyväksytyn Keskustan osayleiskaavan tarkistus 2015 yhteydessä. Vireillä olevan osayleiskaava 2030 aluerajauksen mukaisesti ei myöskään kaavoitettavalle alueelle eikä sen läheisyyteen sijoitu muinaismuistoja, mikä selviää osayleiskaavan tarkistusta varten laaditusta uudesta muinaismuistoselvityksestä. Tekninen huolto Kaavoitettavalla alueella ja sen ympäristössä on vesi- ja jätevesiviemärit vesijohto on nykyisen Latvalantien ja Viljavarastontien varressa, sadevesiviemäröinti on rakennettuna Viljavarastontien varteen ja osittain Latvalantiellä, korttelin 10-4 varastorakennusten tontilla on vesijohto ja jätevesiviemäri, jotka siirretään, kun korttelialue rakentuu, korttelialueilla on maanalaisia pienjännitelinjoja ja sähkökaapeleita, ilmajohtona alueella on 20 KV:n sähköjohto ja ilmajohtona myös suurjännitelinja, alueella on puhelinjohtoja. Kuva: Tekninen huolto

18 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Alueeseen kohdistuu alueen länsipuolella sijaitsevan rautatien raideliikenteen aiheuttama melu, jonka on todettu kantautuvan 55 db:n suuruisena noin 50-1500 metrin päähän. Rata on kaava-alueesta noin 100-500 metrin päässä. Savontien aiheuttamaa ohikulkuliikenteen liikennemelua ei ole mitattu. Kaava- ja kaavamuutos-alueelle ei sijoitu asumista. Kuva: Ote raideselvitys Pilaantuneet maa-alueet Kaava- ja kaavamuutosalueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita eikä käytettävissä ole tarkempaa tietoa. Korttelin 4 teollisuustontilla on toiminut 1970 luvulta asti tähän päivään saakka kaupungin teknisen palvelukeskuksen varikko, jolla on ollut mm. korjaamotoimintaa. Sosiaalinen ympäristö Savarin alue on noin 1,5 1,9 km:n etäisyydellä keskustasta ja se on kauppaliikkeitten aluetta. Kaavoitettavaa aluetta olevat lähimmät asuntoalueet ovat Myrskytien varressa kaupungin nykyisen varikkoalueen takana ja Pyörreperällä. Merkittävimmät uusien kauppapaikkojen kriteerit ovat liikepaikan toimivuus, muiden toimintojen läheisyys, kävelykadut sekä muut asiointia parantavat kaupunkielementit. Kaava- ja kaavamuutosalue ovat saavutettavissa kevyen liikenteen väyliä pitkin eripuolilta kaupunkia. Suuret kertaostokset ja raskaat tavarat on kuitenkin kätevintä kuljettaa autolla. Koululaisten kulkureittejä asuntoalueilta liikekeskittymän kautta on vielä kehitettävä ja ne muodostuvat samalla aikavälillä, kun kuntatekniikan ja liikenteen järjestelmät rakennetaan. Savarin alueen nopean rakentumisen vuoksi kevyen liikenteen verkoston toteuttaminen on vielä kesken. Savontien alitus ajoneuvo- ja kevyelle liikenteelle, ydinkeskustasta Savariin johtavan Ratakadun kohdalta, parantaa liikekorttelialueiden saavutettavuutta ja alueen kevyen liikenteen väylästöjä kehitellään edelleen. Asemakaavoitus ei muuta ihmisten ja yhteiskunnan nykyisiä elinoloja, mitä tulee ihmisten hyvinvointiin ja hyvinvoinnin jakautumiseen. Kauppaliikkeet ovat 2000- luvulla muodostuneet myös yksilön ja yhteiskunnan vapaaaikaan liittyväksi palveluksi, jonka voidaan olettaa olevan virkistystä, viihtyisyyttä lisäävä

19 tai muuten arkielämässä tärkeä. Kaava- ja kaavamuutosalue on jo rakennettua, urbaania, kaupunkipalveluympäristöä, jossa autoistuminen on vahvasti läsnä. Savarin alueelle kokonaisuudessaan sijoittuu seudullisesti merkittävässä kokoluokassa päivittäistavaraa ja tilaa vievää erikoiskauppaa ja yhä suurempi osa päivittäistavarakaupan myynnistä tapahtuu hypermarketeissa, mikä on kaupan yleinen kehityspiirre. Asiakkaat kaipaavat kaupoilta yhä laajempia valikoimia ja palvelujen saavutettavuus on erittäin tärkeää. Savarin alue on tärkeä erikoiskaupan keskittymä myös lähikuntien asukkaille, joissa palvelutarjonta on huomattavasti vaatimattomampaa. Savarin alueen merkitys on jo vahvasti seudullinen. Seudullista kaupan asemaa ei ole mahdollista kehittää kevyen liikenteen tai julkisen liikenteen yhteyksien varassa. Ylivieskan paikallismarkkina-alue on kuntienkeskustaajamia lukuun ottamatta luonteeltaan pääosin maaseutumaista haja-asutusaluetta, jossa pitkät etäisyydet ja heikko julkisen liikenteen tarjonta edellyttävät ostosmatkoilla henkilöauton käyttöä. (lähde:entrecon Oy / Kauppapaikkaselvitys s. 35.) 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa ja alueella on myös yksityistä maanomistusta. Kiinteistöluettelo Kaupungin maanomistus Kiinteistötunnus 977 406-1-96 Kiinteistötunnus Aaltola 977-406-1-244-M603 977-406-1-244-M604 977-406-1-312-M602 977-406-7-15 Perkkaus 977-406-89-0 Salma 977-406-140-1 Ruutihaka 977-406-170-0 Takusta 977-10-9901-0 Katualueet 977-10-9903-0 Puistoalueet 977-878-2-0 Lakanneita yhteisiä alueita 977-895-2-1 Yleinen tie Yksityiset maanomistajat Kiinteistötunnus 977-406-1-244 Hakapelto Mattila Pentti ja Päivi 977-406-1-425 Sivula Mattila Risto 977-10-1-1 KL-tontti Kiinteistö Oy Viljavarastontie 977-10-4-1 KL-tontti Camtronic Oy 977-10-20-1 KL-tontti Kiinteistö Oy Ylivieskan Savontie 977-10-20-6 KL-tontti Keskisipilät Oy

20 3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset SUUNNITELMA, PÄÄTÖS TAI SELVITYS Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet PÄIVÄMÄÄRÄ Valtioneuvosto 26.11.2001 täydennetty 1.3.2009 SISÄLTÖ Kaavoitettavalla alueella ei ole alueiden käyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallista merkitystä (MR 25 ) Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ote sivulla 21 YLEISKAAVA Keskustan osayleiskaavan tarkistus 2015, ote sivulla 22 Keskustan osayleiskaava 2030 luonnos, ote sivulla 22 ASEMAKAAVA Ote ajantasa-asemakaava 1:2000 sivulla 7 Vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 KV 29.8.2000 75 KH 5.11.2008 205 Luonnos nähtävillä 17.11.2008-9.1.2009 03.04.1987 05.07.1989 13.09.1991 25.08.2009 Oulun eteläinen kaupunkiverkko kk-3 Taajamatoimintojen aluetta (A) Oikeusvaikutukseton Alue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle keskustatoimintojen alueelle (C ) Oikeusvaikutteinen Alue sijoittuu luonnoksessa keskustatoimintojen ( C-3) alueelle. Ehdotuksena nähtävillä kesällä 2010, jossa alue on C-3 aluetta edelleen. Nykytilanne Asemakaavan muutosalue, 6,9 ha, jolla KL II / e= 0,40 ja TV II / e= 0,40 korttelialueita sekä katu- ja puistoaluetta. MUUT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET TONTTIJAKO Asemakaava-alueella kaavamääräyksellä edellytetään laadittavaksi erillinen tonttijako (MRL 79), mikäli tarpeen. Tekla 18.11.2009 107 25.2.2009, 12.3.2010 25.3.2010 KH 18.1.2010 Kaavatonta aluetta 4,2 ha Aloite: Kaupunki Vireilletulo Kaupallinen selvitys / Entrecon Oy Maankäyttöyksikön laatima selvitys liiketilojen rakennusoikeudesta Savarissa Kaavoitus- ja esisopimus Laaksojen maitokunta/ Kaupunki Korttelialueille laaditaan kaavan mukaiset tonttijaot. KIINTEISTÖREKISTERI Alueella on kiinteistörekisterissä: kts. luettelo 3.1.4 maarekisterikiinteistöjä RAKENNUSJÄRJESTYS KV 27.2.2001 45 voimaan 1.3.2001 RAKENNUSKIELTO ei rakennuskiellossa POHJAKARTTA 17.6.2010 Maankäyttöyksikkö SUOJELUPÄÄTÖKSET Ei ole