KERAVA 4. KESKUSTA VIRKAILIJOIDEN TALO (2305) Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 17.9.2015 päivättyä asemakaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 4. KESKUSTA VIRKAILIJOIDEN TALO (2305) Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 17.9.2015 päivättyä asemakaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut 17.9.2015

1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaava-alueen määrittely 1.2 Kaavan hallinnollinen käsittely Virkailijoiden talo, asemakaavan muutos (2305) Asemakaavan muutos Keravan kaupungin 4. Keskustan kaupunginosan kortteliin 157 tonteille 9 ja 10 sekä puistoalueelle. Asemakaavan muutoksella muodostuu 4. Keskustan kaupunginosan korttelin 157 osaan kaksi tonttia ja puistoaluetta. Tämän asemakaavan alueella tonttijako tehdään erillisenä. Vireilletulo kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015 Hyväksyminen kaupunkikehitysjaostossa kaupunginhallituksessa x.x.2015 x.x.2015 1.3 Yhteystiedot Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut PL 123, Kultasepänkatu 7 04250 KERAVA Tommi Jääskeläinen kaava-arkkitehti puh. 040 318 2388 tommi.jaaskelainen@kerava.fi KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut PL 123, Kultasepänkatu 7 04250 KERAVA Virkailijoiden talon asemakaavan muutosehdotuksen selostus Päivitetty 17.9.2015

3 1.4 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Keravan keskustassa rajautuen koillisessa entisen kauppalantalon tonttiin, luoteessa Aleksis Kiven tiehen, lounaassa Eerolantiehen ja kaakossa Hallintopuistoon / Eeronkulman kerrostalotonttiin. Kuva 1. Sijainti opaskartalla 1.5 Kaavan päätarkoitus Kuva 2. Kaavamuutoksen rajaus ortokuvassa 2015 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on väljentää Virkailijoiden talon tontin asemakaavamääräystä siten, että suojeltavaan rakennukseen voisi toteuttaa enemmän asuntoja kuin mitä nykyinen rivitalomääräys mahdollistaa. Muutoksessa ratkaistaan myös talon pysäköintipaikat ja määrät. Lisäksi tutkitaan voidaanko Virkailijoiden talon ja Eeronkulman tonttia laajentaa Eeronpuistoon.

4 1.6 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaava-alueen määrittely... 2 1.2 Kaavan hallinnollinen käsittely... 2 1.3 Yhteystiedot... 2 1.4 Kaava-alueen sijainti... 3 1.5 Kaavan päätarkoitus... 3 1.6 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.7 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.8 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset.. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.4.1 Osalliset... 12 4.4.2 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 12 4.4.3 Asemakaavan muutosluonnos... 13 4.4.5 Viranomaisyhteistyö... 13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 14 4.5.1 Luonnoksena esillä olleet vaihtoehdot... 14 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne... 15 5.1.1 Mitoitus... 16 5.1.2 Palvelut... 16 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.3 Aluevaraukset... 16 5.3.1 Korttelialueet... 16 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 17 5.6 Nimistö... 17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17

5 1.7 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Voimassa oleva asemakaava 2. Asemakaavan seurantalomake 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (päivitetty 26.5.2015) 4. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet niihin 5. Asemakaavan muutosluonnos sekä merkinnät ja määräykset 6. Asemakaavan muutosluonnoksesta saatujen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet niihin 7. Eerontien asemakaavan muutoksen yhteydessä tehty liikenneselvitys, Promethor, 24.1.2010 8. Asemakaavan muutosehdotus 9. Asemakaavan muutosehdotuksen merkinnät ja määräykset 1.8 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Uudenmaan maakuntakaava, YM, 8.11.2006 2. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, YM, 30.10.2014 3. Yleiskaava 2020, Keravan Kaupunkisuunnittelu, lainvoimainen 22.6.2006 4. Keravan liikennejärjestelmä 1999 2020, luonnos, Keravan Kaupunkitekniikka 7.12.1999 5. Maankäyttö- ja rakennuslaki 6. Keravan kaupungin rakennusjärjestys 13.12.2010 7. Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 24.6.2003

6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloite Keravan kaupunki 2014 Vireilletulo Oas (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015 Oas nähtävillä 23.3. - 7.4.2015 Luonnos Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 Kirjeet osallisille 15.6.2015, lausuntopyynnöt viranomaisille ja muille yhteistyötahoille 22.6.2015 Ilmoitus lehdessä 17.6.2015, internetissä ja ilmoitustaululla 22.6.2015 Nähtävillä 22.6-21.7.2015 Ehdotus Kaupunkikehitysjaosto 15.9.2015 Kirjeet osallisille x.x.2015, lausuntopyynnöt viranomaisille ja muille yhteistyötahoille x.x.2015 Ilmoitus lehdessä x.x.2015, internetissä ja ilmoitustaululla x.x.2015 Nähtävillä 28.9 28.10.2015 Hyväksyminen Kaupunkikehitysjaosto x.x.2015 Kaupunginhallitus x.x.2015 Kaupunginvaltuusto x.x.2015 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutoksella muodostuu asuinrakennusten ja asuinkerrostalojen korttelialueet sekä puistoaluetta. Suojelumääräyksiä, kerroskorkeutta ja rakennusoikeutta ei muuteta, vaan ne säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisina. Virkailijoiden talon kaavamääräys muutetaan rivitaloalueesta asuinrakennusalueeksi. Osa Eeronpuistosta muutetaan asuinrakennusten korttelialueiksi. Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Kaupunki huolehtii tontin mittauksesta ja kiinteistörekisteriin merkitsemisestä, mutta ei osallistu alueen toteuttamiseen vaan myy omistamansa tontin.

7 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alkujaan Keravan kauppalan virkailijoiden asuinrivitaloksi rakennettu rakennus toimi myös useita vuosia Keravan kaupungin toimitiloina. Vuonna 2010 rakennus suojeltiin asemakaavalla ja muutettiin yleisten rakennusten alueesta rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Samalla Virkailijoiden talon ja Eeronkulman tontin osat muutettiin Eeronpuistoksi, jota ei kuitenkaan ole toteutettu. Uuden virastorakennuksen valmistuttua Sampolaan jäi Virkailijoiden talo tyhjilleen ja Keravan kaupunki päätti myydä rakennuksen. Syksyllä 2014 järjestettiin tarjouskilpailu, joka ei kuitenkaan johtanut rakennuksen myyntiin, koska tontin kaava ei vastannut ostajan toiveita. Tämän asemakaavamuutoksen tarkoituksena taata suojellun rakennuksen säilyminen ja muuttaa kaavaa siten, että se vastaisi paremmin kysyntää. Suunnittelualue on Keravan kauppalan ja kaupungin historian kannalta merkittävää aluetta, jolla on säilynyt hyvin 1950 luvun miljöö, rakennuksineen ja ympäristöineen. Maisemarakenne, maisemakuva Alueen maasto on melko tasaista. Lähiympäristön korkein kohta muodostuu suunnittelualueelta itään loivasti nousevasta kumpareesta, joka sijoittuu kauppalantalon puistomaiselle tontille. Kauppalantalon tontti on jatkoa keskeiselle Hallintopuistolle. Virkailijoiden talon ja Eeronkulman sisäpiha on muutettu osittain puistoalueeksi (Eeronpuistoksi) viime asemakaavan muutoksen yhteydessä. Eeronpuistossa kasvaa kolme täysikasvuista poppelia, muutama vanha omenapuu ja vanha orapihlaja-aita. Luonnonolot Pienilmastoltaan suunnittelualueen sisäpiha on suotuisa. Ympäröivä rakennusmassa muodostaa hyvän tuulensuojan. Rakennusmassa sitoo myös lämpöä ja tasaa lämpötilavaihtelua. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueen lähiympäristössä on asukkaita noin 64 henkilöä, joista suurin osa on yli 50 vuotta täyttäneitä. Alueen korkea keskiikä selittyy sillä, kuin muutosalueen läheisyyteen sijoittuu nk. senioritalo. Eeronkulmassa asuu muutama lapsiperhe, mutta alle 15- vuotiaita on vain noin 5 % koko lähiympäristön väestöstä. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on melko tehottomasti rakennettu, samoin kuin asemakaavan muutosalueen lähi ympäristökin. Rakennukset ovat

8 pääsääntöisesti matalia. Sibeliuksentien varrella (Eerontie 3.) on rakennettu autoton uudiskerrostalo, jonka suurin sallittu kerroskorkeus on V ja se on lähialueen korkein rakennus. Kaupunkikuva Kaupunkikuva muodostuu matalasta yhtenäisestä 50-luvun julkisista rakennuksista vanhoine asuinrakennuksineen, vehreine piha- ja puistoalueineen. Rakennukset ovat harjakattoisia ja vaaleiksi rapattuja. Kauppalantalon tontti on vehreää jatketta keskeiselle Hallintopuistolle. Sibeliuksentien suunnalla alueen kaupunkikuvaa hallitsee uusi viisikerroksinen kerrostalo. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen lähiympäristössä on kaupallista tarjontaa ja palveluita sekä palvelualan työpaikkoja runsaasti, mutta itse suunnittelualueella palveluita ei ole. Virkistys Kaavamuutosalue rajautuu Hallintopuistoon ja puistomaiseen Kauppalantalon tonttiin. Myös Aurinkomäki on kävelymatkan etäisyydellä. Liikenne Alueella on rakennettu katuverkko, jossa kevyt- ja muu liikenne ovat eriytettynä. Aleksis Kiven tietä liikennöi paikallinen ja seudullinen linja ja Sibeliuksentietä seudullinen linja. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Aleksis Kiven tiellä torin laidassa ja kaupungintalon edessä noin 50 metrin etäisyydellä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavanmuutosalueella ja siihen rajautuvat kauppalantalo ja entinen opettajien talo muodostavat ajallisesti yhtenäisen pienimittakaavaisen, arkkitehtonisesti korkeatasoisen miljöön, joka kertoo Keravan kauppalavaiheen ja kunnan julkisen rakentamisen historiasta. Rakennusryhmä on harvinaistunut ja erityisesti yhtenäisyytensä ja hierarkiansa vuoksi rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja. Muinaismuistoja ei alueella ole. Tekninen huolto Alue sijaitsee keskellä valmista vesi- ja viemäriverkostoa. Alueen rakennukset on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon sekä kaukolämpöverkkoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Eerontien (2252) asemakaavamuutoksen yhteydessä vuonna 2010 Promethor Oy on laatinut alueelle meluselvityksen, jonka mukaan alueelle aiheutuu tieliikenteen melua päivällä 45-60 db ja yöllä 40-55 db. Sisäpihan puolella melutasot pysyvät kuitenkin sekä yöllä että päivällä valtioneuvoston asettamat ohjearvot (päivällä 50-55 db ja yöllä 45-50 db). Selvitys on selostuksen liitteenä 7.

9 Sosiaalinen ympäristö Asemakaavan muutoksella pyritään edistämään tasapainoista asukasrakennetta. Olemassa olevat puitteet mahdollistavat hyvän ja monipuolisen sosiaalisen kanssakäymiset. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistama. Eeronkulma on vuokrattu. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3.2.2 Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. 3.2.3 Yleiskaava Kuva 3. Vasemmalla ote Uudenmaan maakuntakaavasta ja oikealla ote Uudenmaan 2. vaiheenmaakuntakaavasta Keravan kaupungin oikeusvaikutteisessa valtuuston 14.6.2004 hyväksymässä yleiskaavassa suunnittelualue on keskustoimintojen aluetta (c). Alue sijaitsee kaupunkikuvallisesi arvokkaalle alueelle. Alueen merkittävien rakennusten suojelu on ratkaistu 17.5.2010

10 hyväksytyssä asemakaavassa. Kesällä 2013 käynnistettiin koko Keravan kaupungin kattava yleiskaavan tarkistus. Kaava on edennyt luonnosvaiheeseen, jossa suunnittelualueelle ei ole tulossa kaavamuutoksia. 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Kuva 4. Ote yleiskaavasta 2020 Alueella on voimassa 17.5.2010 hyväksytty asemakaava, jossa Virkailijoiden talo on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR-20) ja Eeronkulma on asuinkerrostalojen korttelialeutta (AK-77). Kaavamuutosalueen keskiosa on puistoaluetta (VP). Eeronkulman tontilla varattava yksi autopaikka per 100 k-m² ja Virkailijoiden talon neljä autopaikkaa sijaitsee korttelissa 415 LPA-alueella. Virkailijoiden talon tontin rakennusoikeus on 805 k-m 2 ja Eeronkulman 1120 k-m 2. Molempien tonttien suurin sallittu kerrosluku on II ja rakennukset ovat suojeltuja (sr-10). Kuva 5. Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualueen likimääräinen rajaus punaisella) Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011.

11 Tonttijako ja kiinteistörekisteri Tontit ovat merkitty kiinteistörekisteriin tonttijaon mukaisina. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin Mittauspalvelut ja pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa eikä muutosaluetta ole asetettu rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten. Suojelupäätökset Virkailijoiden talo sekä Eeronkulman aravakerrostalo ovat asemakaavassa osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristössä on voimassa olevat asemakaavat. Suunnittelualueen pohjoispuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialue, Aleksis kiven tien toisella puolella on torialue, koillispuolella yleisten rakennusten korttelialuetta, kaakossa puistoaluetta ja lounaassa asuinkerrostalojen korttelialuetta. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos on käynnistynyt Keravan kaupungin aloitteesta. Tämän asemakaavamuutoksen tarkoituksena taata suojellun rakennuksen säilyminen ja muuttaa kaavaa siten, että se vastaa paremmin kysyntää. Muutoksessa ratkaistaan myös talon pysäköintipaikat ja määrät. Lisäksi tutkitaan voidaanko Virkailijoiden talon ja Eeronkulman tonttia laajentaa Eeronpuistoon. Kunnan asettamat tavoitteet - Lisätä keskustan asuntojen määrää - Muuttaa Virkailijoiden talon tontti asuintalojen korttelialueeksi ja ratkaista sen autopaikkojen sijoitus ja määrä. - Lisätä alueen tonttikohtaista leikki- ja oleskelualuetta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan muutos noudattaa, maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteita. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuvalliset tekijät Asemakaavan muutoksella pyritään turvaamaan alueen paikallishistoriallisten arvojen säilyminen osana keskeistä vehreää keskusta-aluetta. Alueelle ei tule uusia rakennuksia, joten kaavalla ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen.

12 4.4 Osallistuminen ja yhteystyö 4.4.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän alueen suunnittelussa osallisia ovat: Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja rajoittuvat naapurit Alueella toimivat yhdistykset ja yhteisöt: Keravan Omakotiyhdistys ry, Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry, Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Keravan Vanhusneuvosto Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: Kaupunkitekniikka ja Rakennusvalvontatoimisto Valtion viranomaiset ja muut viranomaiset sekä yhteisöt: Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Keski- Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Keravan Energia Oy, Elisa Oyj ja Sonera Carrier Networks Oy 4.4.2 Päätökset sekä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi 11.3.2015 kokouksessaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 23.3.- 7.4.2015 kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet sivuilla mielipiteiden esittämistä varten. Osallisten mielipiteet pyydettiin 7.4.2015 mennessä. Kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviontisuunnitelman nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteen ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Tuusulanjärven Viikkouutisissa sekä kaupungin internet-sivuilla (www.kerava.fi). Osallisille lähetettiin kirjeitse tai sähköpostitse tieto nähtävilläolosta. Kirjeen / sähköpostin liitteenä oli osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutoksesta on tiedotettu myös Keravan kaavoituskatsauksessa 2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin / saatiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry 9.4.2015 Keravan Vammaisneuvosto 9.4.2015 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 13.4.2015 Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Elisa Oyj

13 Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka 2.4.2015 Rakennusvalvontatoimisto Tiivistelmät lausunnoista ja niihin laaditut vastineet ovat liitteenä 4. Asemakaavan muutosluonnos Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi 6.10.2015 kokouksessaan Virkailijoiden asemakaavan muutosluonnokset (2305). Luonnos oli nähtävillä mielipiteiden kuulemista varten (MRA 30 ) 22.6. - 21.7.2015. Nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteen ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Tuusulanjärven Viikkouutisissa sekä kaupungin internet-sivuilla (www.kerava.fi). Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävilläolosta ja viranomaisilta pyydettiin lausunnot sähköpostilla. Luonnoksesta pyydettiin / saatiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty Saatu Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry 26.6.2015 Keravan Vammaisneuvosto 19.7.2015 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 31.8.2015 Uudenmaan ELY-keskus 18.8.2015 Uudenmaan liitto Museovirasto 1.7.2015 Elisa Oyj 20.7.2015 Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka Rakennusvalvontatoimisto Lausuntopyyntöihin saatiin kuusi vastausta, joista osalla ei ollut kuitenkaan mitään lausuttavaa. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo tukee luonnosvaihtoehdon 1 mukaista asemakaavan muutosta. Keravan Vammaisneuvoston lausunnon perusteella kaavaselostuksen liitteisiin lisättiin vuonna 2010 laadittu meluselvitys ja Keravan Seura ry:n lausunto käsitteli rakennusten suojelua ja ympäristön huomioimista sekä autopaikoituksen minimointia. Lausunnot ja niihin laaditut vastineet ovat liitteenä 6. Muutosehdotus Kaupunkikehitysjaosto käsitteli 15.9.2015 pidetyssä kokouksessaan 8.9.2015 päivättyä kaavamuutosehdotusta, joka oli laadittu luonnosvaihtoehdon 1 pohjalta. Kaupunkikehitysjaosto päätti hyväksyä ehdotuksen siten muutettuna, että julkisesti nähtäville asetetaan luonnosvaihtoehto 2. Asemakaavan muutosehdotus asete-

14 taan julkisesti nähtäville mahdollisia muistutuksia varten (MRA 27 ) 28.9. - 28.10.2015. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot seuraavilta: Pyydetty Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka Rakennusvalvontatoimisto Vapaa-aikalautakunta Saatu 4.4.6 Viranomaisyhteistyö 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 4.5.1 Luonnoksena esillä olleet vaihtoehdot Ehdotuksesta saadut lausunnot ja mahdolliset mielipiteet vastineineen liitetään tämän selostuksen liitteisiin kaavamuutoksen hyväksymisvaiheessa. Asemakaavan muutoksesta ei ole järjestetty erikseen viranomaisneuvottelua. Suunnittelualueesta laadittiin kaksi luonnosvaihtoehtoa. Keskeisin eroavaisuus niissä muodostui Virkailijoiden talon ja Eeronkulman väliin sijoittuvalle piha-alueelle. Suojelumääräyksiä, kerroskorkeutta ja rakennusoikeudet pysyivät voimassa olevan kaavan mukaisina. Vaihtoehto 1 Virkailijoiden talon tontin käyttötarkoitus muutetaan rivitaloalueesta asuinrakennusten korttelialueeksi. Eeronpuisto jaetaan osaksi Virkailijoiden talon tonttia ja Eeronkulman kerrostalotonttia. Tonttien laajennusosaan osoitetaan auton säilytyspaikan rakennusala ja istutettavan alueen osat, joita tulee toteuttaa puistomaisena. Autopaikkoja Virkailijoiden talolle tulee neljä omalle tontille ja toiset neljä Eerontien lounaispuolelle esitetylle LPA-alueelle ja Eeronkulman tontilla autopaikat säilyvät ennallaan omalla tontilla. Vaihtoehto 2 Virkailijoiden talon ja Eeronkulman tonttien väliin jätetään kapea kaistale Eeronpuistoa. Muutoin VE2 ei juuri eroa VE1:sta.

15 Vaihtoehtojen vertailu 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaihtoehto 1 - suuremmat tonttikoot vastaavat paremmin alueen käyttötarkoituksen mukaista toimintaa - tontin laajennukset lisäävät pihan käyttömahdollisuuksia ja parantavat asukasviihtyvyyttä (myös rauhallisempi ja turvallisempi) - visuaalisesti osa puistoaluetta, joten tärkeä puistomainen ilme säilyy - Kun tontti vastaa paremmin alueen käyttötarkoitusta ja kysyntää, saadaan rakennukseen todennäköisemmin asukkaita ja näin ollen Virkailijoiden talon säilymisedellytykset paranevat - positiivinen vaikutus kuntatalouteen (kiinteistökaupasta saadaan tuloja ja vuorostaan säästöjä saadaan, kun puistoaluetta ei tarvitse rakentaa ja kunnossapitää kaupungin toimesta) Vaihtoehdon 2 mukainen puistoalueen toteuttaminen kaavamuutosalueen tonttien väliin saattaa aiheuttaa häiriötä alueen asukkaille. Puistoalueen rakentaminen ja kunnossapito tuo kaupungille lisää kustannuksia. VE2 mukainen puistoalue mahdollistaa suunnittelualueen läpikulun, kuten se nykyisin on ollut mahdollista tyhjillään olevan Virkailijoiden talon pihan poikki. Helmi-huhtikuussa tutkittiin alueen läpikulkuliikennettä lumeen syntyneiden jälkien perusteella. Piha-alueen tiepinnat olivat aurattuja, mutta lunta oli sen verran, että jäljet erottuivat lumesta. Läpikulkuliikennettä ei juuri ollut, vain yhdet jalanjäljet kulkivat pihan poikki Eerontieltä Kauppalan talon tontille. Pienimuotoisen tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei läpikulkuväylälle ole tarvetta ja nykyinen kevyenliikenteen verkosto palvelee hyvin jalankulkijoita sekä polkupyöräilijöitä. Vaikka maankäyttöpalvelut puolsivat luonnosvaihtoehdon 1 mukaista kaavamuutosta, kaupunkikehitysjaosto päätti kokouksessaan, että ehdotus laaditaan vaihtoehdon 2 mukaan. Kokouksessa vedottiin Keravan keskusta-alueen puistojen vähyyteen ja siihen, että kaupungin omistuksessa puistomainen tunnelma saadaan varmemmin säilymään. Jaoston mielestä vaihtoehto 2 vastaa myös paremmin keskustan kehittämisraporttia ja parantaa keskustan kehittämismahdollisuuksia. Maakuntamuseon antaman lausunnon perusteella kaavaehdotuksen pohjaksi valittuun luonnosvaihtoehtoon 2 lisättiin istutettavan alueen osia ja puistoalueelle tehtiin tarkentava kaavamääräys Keravan 1950-luvun yhtenäiseen keskustakokonaisuuteen olennaisesti kuuluvan vehreyden säilyttämiseksi. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu asuinrakennusten ja asuinkerrostalojen korttelialueet. Osa Eeronpuistosta muutetaan osaksi Virkailijoiden talon ja Eeronkulman tontteja ja vastaavasti osa Eeronkulman tontista muutetaan Eeronpuistoksi.

16 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 4139 m², josta asuinrakennusten aluetta on 1565 m 2, asuinkerrostaloaluetta on 2008 m² ja puistoaluetta on 566 m 2. Alueella rakennusoikeus säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena, mitä on yhteensä 1925 k-m². 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalue ei lisää palveluja eikä palvelujen tarvetta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, koska muutokset kaavaan ovat pieniä. Asuinrakennusten korttelialue (A-29) Alue käsittää Virkailijoiden talon tontin, jolle sijoittuva rakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Tontille saa rakentaa pienkerrostaloja, rivitaloja tai kytkettyjä pientaloja. Rakennusoikeutta tontilla on 805 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennukseen saa rakentaa kellarikerroksen. Tontin etelänurkkaan on osoitettu auton säilytyspaikalle rakennusala. Autosuojan tulee sopia tyyliltään ja yksityiskohdiltaan ympäristöön. Autopaikkoja Virkailijoiden talolla on neljä (omalla tontilla) + neljä viereisen korttelin LPAalueella. Tontille on määrätty myös istutettavan alueen osia. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-77) Alue muodostuu Eeronkulman tontista, jolle sijoittuva rakennus on suojeltu. Rakennusoikeutta tontilla on 1120 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Tontin länsinurkkaukseen on osoitettu auton säilytyspaikan rakennusala. Autosuojan tulee sopia tyyliltään ja yksityiskohdiltaan ympäristöön. Tontin reunoihin on osoitettu istutettavan alueen osia. Puisto (VP) Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallinen luonne ja kaupunkikuvallinen merkitys. Alueen käyttöä on ohjattava siten, ettei siitä aiheudu häiriötä alueeseen rajautuville asuinalueille. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella on tällä hetkellä asumaton Virkailijoiden talo ja kaksikerroksinen vuokrakerrostalo Eeronkulma. Asemakaavan muutos mahdollistaa Virkailijoiden talon muuttamisen kerrostaloksi, jolloin taloon arvioidaan tulevan noin 8-10 asuntoa neljän sijaan.

5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö 17 Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva säilyvät ennallaan. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Alueelle ei muodostu paleluita eikä työpaikkoja. Virkistysalueet Pieni toteutumaton Eeronpuisto muutetaan takaisin osaksi Virkailijoiden talon ja Eeronkulman tonttia. Liikenne Alueen rakentuminen ei juurikaan tule lisäämään ajoneuvoliikenteen määrää. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella on asemakaavalla suojeltavia rakennuksia, Virkailijoiden talo ja Eeronkulman asuinkerrostalo. Tekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekninen verkosto. Ympäristöhäiriöt Alueella ainoa ympäristöhäiriö on liikenteen aiheuttama melu, mutta se pysyy sisäpihan puolella alle valtioneuvoston antamien ohjearvojen. Sisäpihan melutasot yöllä ovat 40-45 db tai sen alle ja päivällä 45-50 db. Asemakaavamuutoksen kaavamerkinnät ja -määräykset ovat tämän selostuksen liitteenä 8. Puistoalueen nimi Eeronpuisto poistuu. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualueen toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja uudet tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin.

LIITE 2. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 245 Kerava Täyttämispvm 17.09.2015 Kaavan nimi Virkailijoiden talo Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2305 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,4139 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,4139 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,4139 100,0 1925 0,47-0,0001 0 A yhteensä 0,3573 86,3 1925 0,54 0,0285 0 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0566 13,7-0,0286 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2 1925

LIITE 2. Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,4139 100,0 1925 0,47-0,0001 0 A yhteensä 0,3573 86,3 1925 0,54 0,0285 0 A-29 0,1565 43,8 805 0,51 0,1565 805 AK-77 0,2008 56,2 1120 0,56-0,0021 AR-20-0,1259-805 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0566 13,7-0,0286 VP 0,0566 100,0-0,0286 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2 1925 Asemakaava 2 1925