1 KEMIÖNSAARI KATAJAMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee 2.5.2011 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee kiinteistöä RNo 322-515-2-38 Kemiönsaaren kunnan Stubbnäsin kylässä. Alue käsittää voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa RA₁ alueen. 1 PERUSTIEDOT 1.1 Kaavatilanne 1.1.1 Maakuntakaava Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava on saanut lainvoiman. Alue on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä MRV, Maa- ja metsätalous- / retkeily- / virkistysalue. Kuva 1. Maakuntakaavaehdotus, ei mittakaavassa.
2 1.1.2 Yleiskaava Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava vuodelta 1998. 1.1.3 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa 1.1.4 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2009. 1.1.5 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaavoituksen pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000 1.2 Maanomistus Kiinteistön omistavat Kirsi ja Marko Heino. 1.3 Rakennettu ympäristö Ranta-asemakaava-alue on rakentamatonta. 2 TAVOITTEET Tonttikohtaisen ranta-asemakaavan tarkoituksena on täsmentää ja korjata rantaosayleiskaavaa niin, että rakentaminen tontilla voitaisiin toteuttaa tontin luonnonolosuhteiden ja muiden edellytysten sekä tilaajan tarpeiden mukaisella tavalla. 3 RANTA-ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT 3.1. Kaavaratkaisu Rantaosayleiskaavan suunnittelualuetta koskeva määräys RA ₁ : Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja yhden saunan, joiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on maaston salliessa 120 m2. Osan loma-asunnosta voi toteuttaa yhtenä erillisenä, korkeintaan 25 m2 suuruisena vierasmajana. Erillisen saunarakennuksen enimmäiskerrosala on 25 m2. Lisäksi saa rakentaa yhden erillisen, enintään 40 m2 suuruisen lämmittämättömän varastorakennuksen. Rakennuspaikan rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen pihapiiri siten, että rakennukset sijoittuvat enintään 40 metrin päähän toisistaan. Enintään 25 m2 suuruisen saunan voi maaston erityisesti vaatiessa sijoittaa myös kauemmaksi pihapiiristä.
3 Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 m päähän rantaviivasta. Enintään 25 m2 suuruisen sauna- tai varastorakennuksen saa maaston ja kasvillisuuden salliessa rakentaa lähemmäksi, kuitenkin vähintään 10 m päähän rantaviivasta. Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa. Rantaosayleiskaavan mukainen rakennusala Rantaosayleiskaavassa rakennusala on sijoitettu tontin eteläosaan. Ranta-asemakaavalla siirretään rantaosayleiskaavassa tontin eteläosaan sijoitettu rakennusala tontin keskiosaan, esitetään saunarakennukselle rakennusala tontin pohjoisosaan sekä lisätään tontin rakennusoikeutta Suunnittelualue käsittää yhden tontin, joka ulottuu niemen poikki, ja siinä on sekä etelä- että pohjoisrantaa. Alueen eteläosaa rasittaa tontin etelärannan läpi kulkeva tie, joka johtaa naapuritonteille. Tontin eteläosan ranta on matalaa, kaislikkoista vesijättömaata. Pohjoisranta on riittävän syvää uimiseen ja venelaiturille ja soveltuu hyvin virkistyskäyttöön. Tontin hienoimmat näkymäsuunnat ovat pohjoisrannalta. Tontin eteläosa, jonne osayleiskaavan mukainen rakennusala on sijoitettu, ei edellä mainituista syistä sovellu vapaa-ajan rakentamiseen ja virkistyskäyttöön. Tontin keskiosa on maastollisesti kaunis ja luonteva paikka loma-asunnon pihapiirille. Auringonkiertoa ja merinäköaloja voidaan tontin keskiosassa hyödyntää optimaalisesti. Olemassaoleva, luoteispuolen naapuritontille johtava tie voidaan luontevasti käyttää ajotienä ja autosuoja varastoineen sijoittaa rajaamaan piha-aluetta naapuritontin suuntaan. Koska tontin uimakelpoinen ranta on pohjoisrannalla, tulee saunarakennus sijoittaa pohjoisrannalle maastollisesti ja maisemallisesti soveliaaseen paikkaan. Tontti viettää kohtalaisen jyrkästi pohjoiseen. Noin 10 15 metrin päässä rannasta on kalliotasanne, jolle saunarakennus on luontevasti sijoitettavissa niin, että sillä on kohtuullisen kulkukelpoinen yhteys laiturille. Molemmilla naapuritonteilla on rakennettu rakennuksia pohjoisrantaan. Lähinaapurit puoltavat idealuonnoksessa esitettyä, rantaosayleiskaavasta poikkeavaa rakennusten sijoittelua. Vastapäätä oleva Hiittisten saaren ranta on kaukana, eikä rakennuksille ole vaikutusta Hiittisten saaren asukkaisiin.
4 Tontin rakennusoikeutta esitetään ranta-asemakaavalla lisättäväksi rantaosayleiskaavan mukaisesta 12040 k-m2:stä 240 k-m2:iin. Tällöin tontin rakennusoikeus tulee määritellyksi samalla tavoin kuin Kemiönsaaren kunnan muissa vastaavissa ranta-asemakaavoissa. 3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Alueen luonne ja suppeus merkitsee, ettei erillisen luontoinventoinnin suorittaminen ole perusteltua. 4 TOTEUTTAMINEN Tontin rakentaminen tapahtuu maanomistajan tarpeiden mukaan ilman eri aikataulua. 5 SUUNNITTELUVAIHEET 5.1 Aloitus - maanomistajat ovat tehneet hakemuksen ranta-asemakaavan laatimiseksi 27.4.2011. - kaavan laadinta aloitettiin toukokuussa 2011 5.2 Luonnosvaihe - osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos valmistuivat toukokuussa 2011 - tekninen lautakunta kuulutti kaavan vireille tulon 8.6.2011 ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti 09.06-23.6.2011 väliseksi ajaksi 5.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistui..2011 - kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan. -..2011 ja kaavasta pyydettiin tarvittavat lausunnot lautakunnalta ja viranomaisilta - lausuntonsa antoivat - tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen..2011 ja päätti esittää kunnanhallitukselle että kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan
5 5.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle asemakaavan hyväksymistä..2011 - kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan..2011 Kemiö, 8.7.2011 Kirsti Sivén arkkitehti, YKS 363 Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy Juha Suominen Kaavoittaja, YKS 451 Kemiönsaaren kunta Liitteet: 1. Seurantalomake 2. Ranta-asemakaava määräyksineen 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteineen
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 322 Kemiönsaari Täyttämispvm 15.09.2011 Kaavan nimi Katajamäen ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 08.06.2011 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,8400 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,8400 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,10 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 1 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha /-] [k-m² /-] Yhteensä 0,8400 100,0 240 0,03 0,0000 120 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 0,4600 54,8 240 0,05 0,8000 120 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,3800 45,2-0,8000 W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha /-] Kerrosalan muut. [k-m² /-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm /-] [k-m² /-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha /-] [k-m² /-] Yhteensä 0,8400 100,0 240 0,03 0,0000 120 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 0,4600 54,8 240 0,05 0,8000 120 RA 0,4600 100,0 240 0,05 0,8000 120 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,3800 45,2-0,8000 M-1 0,3800 100,0-0,8000 W yhteensä
Kemiönsaaren kunta Katajamäen ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa (322 Stubbnäsin kylässä (515 tilalla 2:38 Katajamäki. Suunnittelualue sijaitsee Rosalan Stubbnäsin niemellä. Alue ulottuu niemen poikki, ja siinä on sekä etelä- että pohjoisrantaa. Aluerajauskartta liitteessä A. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,84 hehtaaria. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelualueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava vuodelta 1998. Ote rantaosayleiskaavasta liitteessä B. Rantaosayleiskaavan suunnittelualuetta koskeva määräys RA ₁: Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja yhden saunan, joiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on maaston salliessa 120 m2. Osan loma-asunnosta voi toteuttaa yhtenä erillisenä, korkeintaan 25 m2 suuruisena vierasmajana. Erillisen saunarakennuksen enimmäiskerrosala on 25 m2. Lisäksi saa rakentaa yhden erillisen, enintään 40 m2 suuruisen lämmittämättömän varastorakennuksen. Rakennuspaikan rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen pihapiiri siten, että rakennukset sijoittuvat enintään 40 metrin päähän toisistaan. Enintään 25 m2 suuruisen saunan voi maaston erityisesti vaatiessa sijoittaa myös kauemmaksi pihapiiristä. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 m päähän rantaviivasta. Enintään 25 m2 suuruisen sauna- tai varastorakennuksen saa maaston ja kasvillisuuden salliessa rakentaa lähemmäksi, kuitenkin vähintään 10 m päähän rantaviivasta. Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa. Rantaosayleiskaavan mukainen rakennusala Rantaosayleiskaavassa rakennusala on sijoitettu tontin eteläosaan.
Tontin ominaisuuksista johtuvat lähtökohdat Suunnittelualue käsittää yhden tontin, joka ulottuu niemen poikki, ja siinä on sekä etelä- että pohjoisrantaa. Alueen eteläosaa rasittaa tontin etelärannan läpi kulkeva tie, joka johtaa naapuritonteille. Tontin eteläosan ranta on matalaa, kaislikkoista vesijättömaata. Pohjoisranta on riittävän syvää uimiseen ja venelaiturille ja soveltuu hyvin virkistyskäyttöön. Tontin hienoimmat näkymäsuunnat ovat pohjoisrannalta. Tontin eteläosa, jonne osayleiskaavan mukainen rakennusala on sijoitettu, ei edellä mainituista syistä sovellu vapaa-ajan rakentamiseen ja virkistyskäyttöön. Tontin keskiosa on maastollisesti kaunis ja luonteva paikka loma-asunnon pihapiirille. Auringonkiertoa ja merinäköaloja voidaan tontin keskiosassa hyödyntää optimaalisesti. Olemassaoleva, luoteispuolen naapuritontille johtava tie voidaan luontevasti käyttää ajotienä ja autosuoja varastoineen sijoittaa rajaamaan piha-aluetta naapuritontin suuntaan. Koska tontin uimakelpoinen ranta on pohjoisrannalla, tulee saunarakennus sijoittaa pohjoisrannalle maastollisesti ja maisemallisesti soveliaaseen paikkaan. Tontti viettää kohtalaisen jyrkästi pohjoiseen. Noin 10 15 metrin päässä rannasta on kalliotasanne, jolle saunarakennus on luontevasti sijoitettavissa niin, että sillä on kohtuullisen kulkukelpoinen yhteys laiturille. Molemmilla naapuritonteilla on rakennettu rakennuksia pohjoisrantaan. Lähinaapurit puoltavat idealuonnoksessa esitettyä, rantaosayleiskaavasta poikkeavaa rakennusten sijoittelua. Vastapäätä oleva Hiittisten saaren ranta on kaukana, eikä rakennuksille ole vaikutusta Hiittisten saaren asukkaisiin. Tontin rakennusoikeutta esitetään ranta-asemakaavalla lisättäväksi rantaosayleiskaavan mukaisesta 12040 k-m2:stä 240 k-m2:iin. Tällöin tontin rakennusoikeus tulee määritellyksi samalla tavoin kuin Kemiönsaaren kunnan muissa vastaavissa ranta-asemakaavoissa. 3. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Kyseessä on yhden tontin suuruinen ranta-asemakaava, jonka pohjana on tontin rakennussuunnittelu. Maanomistajalle on kaavaluonnoksen pohjaksi esitetty rakennusten alustavia luonnosvaihtoehtoja, joiden perusteella kaavaluonnoksessa esitetyt rakennusalat on sijoitettu. Rakennusalojen paikat on selvitetty maastokäynneillä. Rakennusten sijoittelusta on myös suullisesti kuultu lähinaapurien puoltavat mielipiteet. Kaavaluonnokseen tehdään tarkennuksia tarpeen mukaan ja kun muutostarpeita ei enää ole, asetetaan kaavaehdotus kuntaan hyväksyttäväksi. 4. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ranta-asemakaavalla pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon tontin luonnoympäristö ja siitä aiheutuvat olosuhteet sekä maanomistajan toivomukset. Naapuritonteille johtavat ajorasitteet säilytetään, mutta samalla turvataan suunnittelualueen tontin mahdollisimman häiriötön käyttö.
5. OSALLISET Osallisia ovat mm. seuraavat tahot: - maanomistaja ja rajanaapurit - kunnan rakennusvalvonta ja kaavoituspalvelut - Varsinais- Suomen ELY-keskus - Varsinais-Suomen liitto 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Rajanaapureille lähetetään tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma toukokuun 2011 aikana. Kaavoitushankkeen alkamisesta ilmoitetaan Annonsbladetissa ( suomeksi Ilmoituslehti Luonnos- ja ehdotusvaiheessa ei kaavasta tiedoteta kirjeitse muille kuin suunnittelualueen ulkopaikkakuntalaisille rajanaapureille sekä sellaisille, jotka sitä erikseen ovat pyytäneet. Muiden mahdollisten osallisten kanssa vuorovaikutus tapahtuu viranomaisneuvotteluissa sekä postitse. Lehtikuulutusten lisäksi kaavan etenemisestä ilmoitetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Kemiönsaaren kaupungin kotisivuilla. Ilmoituslehtenä käytetään Annonsbladetia (suomeksi Ilmoituslehteä. Kuulutuksissa ilmoitettujen aikojen puitteissa kaava-asiakirjat ovat nähtävillä kunnan virastotalolla Kemiössä. Paras tapa kysellä kaavasta tai vaikuttaa siihen on ottaa yhteyttä suoraan kaavoittajaan tai maanomistajaan. 7. KAAVATYÖN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Kaavatyön tavoitteellinen aikataulu käsittelyvaiheineen: Kaavoituspäätös 5/2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5/2011 Lähtötiedot ja tavoitteet 11/2010-4/2011 Ranta-asemakaavaluonnos 5/2011 Ranta-asemakaavaehdotus 7/2011 Julkinen nähtävilläolo 8/2011 Lausunnot 9/2011 Vahvistaminen ja kuulutus 11/201 8. YHTEYSTIEDOT
5. OSALLISET Kaavan laatimisesta vastaa arkkitehti Kirsti Sivén puh 09 68601611 kirsti.siven@arksi.fi Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy Korkeavuorenkatu 25 A 5 00130 Helsinki Yhdyshenkilönä Kemiönsaaren kunnassa toimii kaavoittaja Juha Suominen puh 02 4260881 LIITTEET A B aluerajauskartta ote rantaosayleiskaavasta C idealuonnos, havainnekuva 1:2000
9:33 10:32 9:33 10:32 10:6 2:18 9:5 2:16 2:16 9:5 2:16 9:5 3:26 3:25 2:52 2:26 2:49 4:3 4:6 3:26 2:36 1:0 29:0 29:0 6:26 6:26 14:20 14:20 6:26 3:26 12:22 11:47 12:22 2:37 29:0 2:35 2:17 2:19 2:38 13:30 13:30 2:47 10:3 2:1 2:41 2:44 23:0 2:45 2:4 7:65 2:46 5:3 2:12 5:26 5:29 5:41 13:5 13:30 4:31 3:22 4:6 5:41 2:45 2:44 5:39 4:31 5:29 17:6 Smf. 878:7 14:3 1:38 1:16 5:34 12:27 10:9 3:22 5:41 7:54 7:53 13:30 1:38 5:31 10:9 12:27 5:34 9:24 3:26 Smf. 878:4 16:0 14:7 11:47 11:47 9:25 14:13 6:21 11:47 3:22 14:13 9:27 13:30 19:0 17:3 13:30 12:9 13:20 17:5 8:50 12:25 30:0 12:44 8:6 Smf. 878:7 2:45 10:9 13:30 4:26 25:0 8:28 29:0 32:0 8:1 12:24 17:1 7:10 7:2 9:20 33:0 8:49 8:35 8:41 6:21 6:23 8:49 6:26 6:23 29:0 Smf. 878:10 9:19 9:21 11:8 15:9 14:5 14:17 17:2 3:23 17:4 26:0 31:0 Smf. 878:10 15:6 11:4 13:2 11:3 11:47 9:18 3:24 15:12 3:23 13:3 9:27 14:13 29:0 2:48 1:10 3:26 3:3 9:0 1:0 Smf. 876:3 3:25 7:35 8:49 7:24 7:51 3:8 12:16 12:16 12:16 2:1 7:34 7:52 7:51 3:5 7:39 7:50 7:50 7:38 33:0 8:46 7:24 7:23 7:36 12:6 8:19 Smf. 876:5 3:6 3:7 8:0 7:48 8:45 12:40 12:16 2:2 4:19 895:1:2052 12052 Hiittinen Österudd Österviken Bibliotek Kirjasto Kyrka Kirkko Hitis Harah Höterön Rågön Notgrundet Södra Furuholmen Tjäruholmen Bånklobben Norra Furuholmen Byholmen Enholmen Ekenäset Kattgrundet Ledervikholmarna Östersviken Lederviken Lyssklinten Vedaholms udden Västanörs bukten Kyrkfjärden Mellarstviken Snäckjestenen Paloas. Brandst. P Hdl Kpa Västerviken Hitislandet 12052 Mossarna näset en det!! g * *! * *!