LIEDON LITTOISTEN ETELÄ-TUULISSUON 2/ALI-SIPPAANTIEN RISTEYSSILLAN LUONTOSELVITYS Tmi Hannu Klemola 2012 Alueen halki virtaa uomassa maisemallisesti kaunis puro, jonka rannoilla kasvaa myös suuria puita.
Johdanto Liedon kunta tilasi Tmi Hannu Klemolalta otsikon mukaisen luontoselvityksen 8.3.2012. Kohteella käytiin 11.3, 18.3, 8.4. ja 21.4. Selvitystyön määräaika oli huhtikuu 2012, joten loppukevään ja kesän lajeja ei voitu kartoittaa, mutta konsultti on käynyt kohteella useana kesänä aiempina vuosina, myös keväällä ja kesällä 2011. Kohde sijaitsee Liedon kunnan eteläosassa ja sitä halkoo kantatie 40 (ohikulkutie), rinnakkaistie meluvalleineen ja kevyen liikenteen väyliä. Selvitysalueeseen kuuluu tien pohjoispuolella peltoa, metsää, kalliota, asutusta ja piha-alueita sekä tien eteläpuolella Sippaanmäen metsikkö. Ali-Sippaantien itäpuolelta alueeseen kuuluu pieni erillinen metsikkö. Alueen halki kantatien alitse virtaa puro. Kohteen pinta-ala on 15 hehtaaria. Kohteella on muutoksenalainen EV-alue, jossa on aiemmin ollut liito-oravan reviiri. Alueella on ollut voimaperäistä maankäyttöä. Metsissä kulkee polkuja. Selvityksessä on kartoitettu luontoarvoiltaan edustavimmat ja mahdolliset suojelua tarvitsevat kohteet, alueen lajistoa sekä esitetty suosituksia maankäyttöön. Aiemmin julkaistu luontotieto ja tehdyt luontoselvitykset käytiin läpi. Toimeksiantoon kuului selvittää, esiintyykö alueella luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä (luonnonsuojeluasetus 14.2.1997/160), metsälain arvokkaita elinympäristöjä (ML 10 ), vesilain suojeltuja kohteita (1. luku 15a ja 17a ), lintudirektiivin liitteen I lajeja, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja tai kansallisen uhanalaisuusluokituksen (v. 2010) lajeja. Mahdollisia liito-oravia (luontodirektiivin liitteet IV (a) laji) selvitettiin kiertämällä kaikki metsäkuviot ja tarkastamalla haapojen, raitojen ja suurien kuusien tyvet mahdollisten liito-oravan papanoiden löytämiseksi. Myös sopivia pesäkoloja ja risupesiä etsittiin. Alueella ei ole muille tiukasti suojeltujen luontodirektiivin liitteen IV a lajeille sopivaa elinympäristöä lain tarkoittamaksi lisääntymis- tai levähdyspaikaksi. Alueella saattaa saalistaa lepakoita, erityisesti tavallisia pohjanlepakoita. Kohteella ei ole kuitenkaan lepakoille sopivia lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Pihoille ei kuitenkaan menty. Linnustoa ja nisäkkäitä selvitettiin luontotyyppien kartoituksen yhteydessä. Kasvillisuudesta tehtiin huomioita erityisesti huhtikuun lopun käynnillä. Ohikulkutien ja Ali-Sippaantien risteys sijaitsee peltojen reunalla ja sen ali virtaa puro.
Alueen kuvaus Ali-Sippaantien itäpuolella on pieni kuusivaltainen sekametsä, jossa kasvaa muutama kolohaapa ja yksi suuri rauduskoivu. Lahopuuta on niukalti, yksittäinen koivupökkelö tikankoloineen, pystyyn kuollut kuiva kuusi ja muutama ohut maapuu. Myös muutama pieni siirtolohkare ja kalliopaljastuma, joilla mänty on valtalajina. Kenttäkerroksessa kasvaa kallioilla valtalajina puolukka ja notkelmissa mustikka. Kuviolla on linkkitorni ja huoltotie. Metsässä on huomattavan suuri kekomuurahaisten pesä Tienvarsialueella on vanhaa, osin metsittynyttä peltoa (koivuja, pajuja, haapoja, raitoja, mäntyjä) ja tavanomaista tienvarsikasvillisuutta sekä avoin ohikulkutien vieressä puronvarsi. Puro kulkee osin putkessa, osin isoja puita kasvavassa notkossa, jossa se putoaa jyrkemmin sekä pellolla avomaalla, jossa kasvaa yksittäisiä nuoria lehtipuita. Kantatien pohjoispuolella on peltoa, tienvarsialuetta, muutama tontti ja luoteiskulmassa pienialainen metsikkö. Tien ali kulkee myös kevyenliikenteen väylä. Täällä metsä on pääosin vesakkoa tai nuorta käsiteltyä metsää tai varttuneempaa piha-alueen reunapuustoa. Peltoa reunustaa ja halkoo avo-ojia, joissa kasvaa osmankäämiä. Koilliskulmauksessa on vanha varasto, jonka pihapiirissä kasvaa puutarhakasvillisuutta: seljoja, vaahteroita, suuri raita. Pihapiirissä kasvaa myös kuusia, joiden juurella on vanhaa kivijätettä. Ali-Sippaantien ja kevyenliikenteen väylän välissä on kalliomännikkö, jossa puusto on nuorta. Kallion reunoilla kasvaa raitoja, pajuja, haapoja ja jokunen yksittäinen kuusi. Sippaanmäki on kallioinen sekametsä, jossa on kosteita painanteita. Metsän eteläreunalla on paikoin viisikin metriä korkea kalliojyrkänne, jonka juurella kasvaa suuria kuusia ja mäntyjä. Rinteessä on kantoja, vanhoja räjäytyslouheita ja lasten maja. Jyrkänteen alla on kosteapohjainen painanne, kaivoja ja nuorta lehtipuustoa. Erityisen runsaasti kasvaa nuoria raitoja. Kallioilla kasvaa myös jonkun verran katajia. Metsän länsipäässä kasvaa suuria puita, myös lehtipuita ja siellä on poikkeuksellisen paljon lahopuuta, mm. isoja kuivuneita kuusia, maapuita, koivupökkelö ja tuoreempia myrskynkaatoja, mm. suuri raita. Alueella on myös tuoreita myrskytuhoja. Myös jokunen nuori tammi kasvaa kuviolla. Metsän pinta-ala on pieni ja se on eristynyt muista alueen metsistä, joten lajistoarvot eivät ole muutoin merkittäviä. Kantatie alitse virtaa vuolas puro, jonka eteläpuolella kasvaa isoja kuusia, raitoja ja haapoja, mutta kauempana kevyen liikenteen väylästä puusto on harvaa ja puuttuu paikoin kokonaan. Puron varsi kulkee paikoin luonnollisessa uomassaan mutkitellen, mutta paikoin se kulkee muokatussa uomassa ja putkessa. Myös puusto on käsiteltyä ja harvaa. Liito-orava Ali-Sippaantien itäpuolella lähellä ohikulkutietä, matonpesupaikan ja linkkitornin ympäristön haapaa kasvavasta sekametsästä tunnetaan papanahavaintoja ja pesäkolohavainto keväältä 2003. Papanoita on löytynyt myös viereisen pellon eteläpuolelta metsänreunasta, joka jää tämän selvitysalueen ulkopuolelle. Lisäksi Sippaanmäellä linkkitornista länteen oli todennäköinen liito-oravareviiri v. 2004 ohikulkutien ja asutuksen välisessä varttuneessa kuusivaltaisessa sekametsässä. Samasta kohteesta on kt 40:n perusparantamiseen liittyvässä luontoselvityksessä tulkinta siitä, että liitooravat käyttävät aluetta vain läpikulkumatkalla. Talvella 2007 metsän poikki on rakennettu tie. Keväällä 2011 ja 2012 konsultti kävi läpi lähes runko rungolta kaikki selvitysalueen sopivat puut, mutta papanahavaintoja ei tehty, eikä lumiaikaan 2012 tehty myöskään virtsajälki-havaintoja.
Sippaantien metsikössä kasvaa isoja puita, mutta alueella on myös lahopuuta ja tuoreempia myrskytuhoja. Linnusto Alueen linnusto on tavanomaista, siihen kuuluu harakka, sepelkyyhky, käpytikka, mustarastas, punakylkirastas (2 paria), räkättirastas laulurastas, tiltaltti, kirjosieppo, punarinta (2 paria), hernekerttu, pajulintu (2 paria), peippo (4 paria), vihervarpunen, hippiäinen, talitiainen (2 paria), sinitiainen (2 paria) ja töyhtötiainen. Pellolla pesii kiurupari ja pellon laidalla viherpeippo ja hemppo. Osa havainnoista on vuodelta 2011.
Satunnaisesti alueella saalistaa huuhkaja, joka pesii läheisen Lohja-Ruduksen louhoksen ympäristössä. Linnun voi nähdä istumassa valotolpan päässä. Talvella alueella on tavattu hiirihaukka ja isolepinkäinen. Johtopäätökset ja suositukset Alueella ei ole luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä, metsälain arvokkaita elinympäristöjä, vesilain suojeltuja kohteita, pesiviä lintudirektiivin liitteen I lajeja, erityisesti suojeltavia lajeja tai kansallisen uhanalaisuusluokituksen (Rassi 2010) lajeja. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saalistaa todennäköisesti tavallisia pohjanlepakoita. Linnusto ja kasvillisuus ovat tavanomaista. Pitkäaikaisesta havainnoista huolimatta lisääntymis- ja levähdyspaikka lienee todennäköisesti autioitunut, mihin viittaa havaintojen puuttuminen kahdelta peräkkäiseltä lisääntymiskaudelta sekä jo vuoden 2007 tulkinnasta, jossa ei myöskään löydetty lain tarkoittamaa lisääntymis- ja levähdyspaikkaa löydetty. Alue on todennäköisesti tienrakentamisten, viereisen peltoalueen rakentamisen ja mm. merkittävien myrskytuhojen takia menettänyt reviirille tarvittavan pinta-alan ja puustorakenteen Sen sijaan alueella on huomionarvoinen puronvarsi, joka on suositeltavaa säästää rakentamattomana ja avoimena puustoineen kevyen liikenteenväylän molemmin puolin parinkymmenen metrin matkalta, mutta kohde ei ole lakikohde ja sen merkitys on maisemallinen, ei niinkään luonnon monimuotoisuusarvoihin liittyvä. Sippaanmäen metsässä ja Ali-Sippaantien varren metsikössä on suositeltava säästää kolohaavat, lahopuut, pökkelöt, suuret raidat, joilla on luonnon monimuotoisuusmerkitystä erityisesti kolopesijöille ja hyönteisille. Myös muut maisemallisesti merkittävät suuret puut kuten kuuset ja männyt on hyvä säästää. Lähteet Muurassuon asemakaava-alueen luontoselvitys, Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Kantatie 40:n perusparannukseen liittyvä luontoselvitys Liedon liito-oravaselvitys 2007, Tmi Hannu Klemola