HERRASNIITYN PÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (A3501)

KAARINAN KAUPUNKI HERRASNIITYN PÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (A350) KAAVASELOSTUS 2.2.208 KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT 208

2 HERRASNIITYN PÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (A350) SELOSTUS. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Piispanristin, 3. kaupunginosan, osaa korttelista 350. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Piispanristin, 3. kaupunginosan, osa korttelista 350. Asemakaavan muutos on Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukainen muu kuin vaikutukseltaan merkittävä asemakaava. Kaarinan kaupungin hallintosäännön mukaisesti asemakaavaa koskevat päätökset tekee Kaarinan kaupunkikehityslautakunta. Eveliina Eteläkoski, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 7, 2078 KAARINA Asemakaava on tullut vireille 7.0.208 (kuulutus Kaarina-lehdessä) Kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt asemakaavan (pvm).2 Kaava-alueen sijainti.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelualueena on korttelin 350 tontti 4. Suunnittelualuetta rajaavat likimääräisesti Pyhän Katariinantie, Herrasniitynkatu, Nurminiitynkatu ja erillispientalotontit. AP-tontille on poikkeamisluvalla rakennettu päiväkoti. Asemakaavan muutoksella tontti muutetaan kokonaisuudessaan yleisten rakennusten korttelialueeksi. Päiväkotia on tarkoitus laajentaa. Kaava laaditaan Skanska Kodit Oy:n aloitteesta..5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ) tilastolomake 2) ote maakuntakaavasta 3) ote Herrasniityn osayleiskaavasta ja vireillä olevasta Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavasta (hyväksymisvaihe) 4) ote ajantasakaavasta 5) ote vesihuoltokartasta 6) idealuonnos 7) kaavaehdotus 3 LÄHTOKOHDAT 3. Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.. Alueen yleiskuvaus

3 3..2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on entistä peltoa, johon on kaavoitettu rivitalopainotteinen pientaloalue. Suunnittelualue on entistä peltoa, eikä sinne sijoitu Kaarinan luontoselvityksessä (206) inventoituja arvokkaita luontokohteita. Lisäselvityksille ei ole tarvetta. 3..3 Rakennettu ympäristö Väestö Koko Piispanristin alueella on asukkaita noin 3 000. Piispanristin Poikluoman alue on vanhaa omakotitaloaluetta, jossa väestömäärä on vakiintunut tai laskee hieman. Vanhalla pientaloalueella uudisrakentamisen määrä on vähäistä. Alueelle on kaavoitettu yhdyskuntarakennetta tiivistävää ja laajentavaa asutusta (Poikluomantien varteen noin 0 uutta omakotitalotonttia, Herrasniityn rivitalopainotteisen pientaloalue, Mallaskadulle 0 uutta asuinkerrostaloa sekä Lemuntien alkupäähän Uusihaan pientaloalue). Rakenteilla olevat alueet tulevat lisäämään alueen väestöpohjaa merkittävästi. 2020-luvulla Kaarinan asemakaavoituksen painopiste siirtyy Rauhalinnasta Lemunniemeen. Yhdyskuntarakenne Palvelut ja työpaikat Virkistys Liikenne Poikluoman taajamarakenne on hyvin yhtenäinen ja se muodostuu hyvin pitkälle 950 -luvun rakennuskannasta. Erityisesti Poikluomantien varsi ja siitä poikkeavat tonttikadut muodostavat ehjän rakennetun kokonaisuuden. Herrasniitty ja Lemuntien alkupää ovat yhdyskuntarakenteen laajenemisaluetta, jonne rakennetaan ja kaavoitetaan uutta asumista. Suunnittelualueelle on rakennettu päiväkoti (825 k-m2). Suunnittelualueen koillispuolella noin puolen kilometrin päässä sijaitsee Piispanlähteen lastentalo, jossa on päiväkoti, alakoulu sekä terveyspalveluita. Yläkoulu sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella Pyhän Katariinan tien toisella puolella. Piispanristin yritysalue sijaitsee noin kilometrin päässä suunnittelualueelta luoteeseen. Piispanristin alue on Kaarinan merkittävimpiä työpaikka-alueita. Alueella sijaitsee myös suurehko päivittäistavarakaupan yksikkö. Kaarinan keskustan palvelut sijaitsevat noin 2 kilometriä suunnittelualueen itäpuolella. Alueen länsipuolella on Piispanristin merkittävin ulkoilualue, Rauvolanpuisto. Lemunniemessä on laajoja virkistykseen varattuja alueita, joilta on yhteys myös Turun puolelle Katariinanlaaksoon. Rakennetut virkistyspalvelut sijaitsevat pääosin Keskusliikuntapuiston alueella sekä Kaarinan keskustan eteläpuolella noin 2-3 kilometrin päässä suunnittelualueelta. Pyhän Katariinan tie on Kaarinan tärkeimpiä sisäisiä pääkatuja. Muut suunnittelualuetta rajaavat kadut ovat päättyviä pienen asuntoalueen sisäisiä katuja. Pyhän Katariinan tieltä on Kurkelantien tai Poikluomantien ja Kairiskulmantien kautta yhteys päätieverkostoon, Uudenmaantielle. Näiden katujen varsilla on erilliset kevyen liikenteen väylät ja keskisaarekkeelliset suojatiet.

4 Rakennettu kulttuuriympäristö Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt 3..4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2. Maakuntakaava 3.2.2 Yleiskaava 3.2.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei sijaitse rakennussuojelun mukaisia kohteita tai tunnettuja muinaismuistoja. Suunnittelualueella on rakennettu kunnallistekniikan verkosto. Osa verkostosta sijoittuu korttelialueille. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelialueelle sijoittuvat verkostot on merkitty rasitteina, jotka on tarpeen säilyttää. Suunnittelualueen läheisyydessä jäteveden peittosyvyys on aika pieni, ja riippuen rakennusten sijainnista saattaa olla tarpeellista rakentaa kiinteistökohtainen pumppaamo. Suunnittelualueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Pyhän Katariinan tie on kokoojakatuja. Jo rakennetut rakennukset suojaavat suunnittelualueen rakentamatonta osaa liikennemelulta. Suunnittelualue on Siklatilat Oy:n omistuksessa. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Lisäksi alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta. Suunnittelumääräyksen mukaan yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. (liitekartta) Herrasniityn osayleiskaavassa (2009) suunnittelualue on asuntoaluetta (A-): Uusi asuntoalue. Asemakaavoitettava alue, joka on tarkoitettu pääasiassa rivitaloja varten. Yleiskaavan ohjeellinen rakennusoikeus on 2400 ja kerrosluku II. Pyhän Katariinan tien varressa on autopaikkojen aluetta (LPA): Alueelle rakennettavat autokatokset toimivat meluesteinä. Alueelle on vireillä Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan muutos. Kaavatyö on hyväksymisvaiheessa. Siinä alue on pientalovaltaista asuntoaluetta: asemakaavoitettu asuntoalue. Aluevaraus sisältää myös katujen ja lähipuistojen alueet. (liitekartta)

5 Asemakaava: Herrasniityn asemakaava (hyv. 20) Alue on asuinpientalojen korttelialuetta (AP) - Rakennusoikeus on e=0.30 (= 234.8 m2). - Suurin sallittu kerrosluku on II. - Rakennusalan pohjoissivulla (Pyhän Katariinan tien puolella) on asuinrakennusten julkisivuja rakennettava kiinni rakennusalan rajaan. Rakennusalan rajaan kiinni rakennettujen julkisivujen tai umpinaisten aitojen yhteen lasketun pituuden tulee olla vähintään 30% merkinnän pituudesta. - Rakennusalan itäsivulla (Herrasniitynkadun puolella) on asuinrakennusten julkisivuja rakennettava kiinni rakennusalan rajaan. Rakennusalan rajaan kiinni rakennettujen julkisivujen tai umpinaisten aitojen yhteen lasketun pituuden tulee olla vähintään 50% merkinnän pituudesta. - Autopaikkoja on rakennettava kaksi asuntoa kohden. - AP-korttelialueella rakennukset voidaan rakentaa kiinni naapurin tontin rajaan. - Rakennettaessa 4 m lähemmäs naapurin tontin rajaa ei rajan puoleisessa seinässä saa olla ikkunoita alle 60 cm:n korkeudella lattiatasosta. - AP-korttelialueella on varattava tontin rakennusoikeudesta asuntokohtaisten varastojen ja taloyhtiön yhteisten varasto-, teknisten-, VSS- ja jätehuoltotilojen rakentamiseen vähintään 2 k-m2/ asunto. Edellä mainituista tiloista tulee käyttää asuntokohtaisten varastojen rakentamiseen vähintään 7 m2 / asunto - AP-korttelialueella saa rakentaa tontin rakennusoikeuden lisäksi autosuojia enintään 8 k-m2/asunto. - AP-korttelialueella tulee rakennusten olla massoittelultaan pienimuotoisia. Yksittäisen rakennusmassan pituus saa olla enintään 35 m. Mikäli asuinrakennuksia kytketään yhteen varastolla, autokatoksella tai vastaavalla tavalla, voi näin muodostuvan kokonaisuuden pituus olla edellä mainittua suurempi. - Korttelialueiden osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. - RakM A2: mukainen suunnittelijan pätevyys on AP-korttelialueella A-luokka - Tontin rakennusoikeuden lisäksi saa AP-korttelialueella rakentaa asuntokohtaisia erillisiä viherhuoneita enintään 7 k-m2 / asunto. - AP-korttelialueille saa myöntää rakennusluvan kun alueelta on laadittu korttelisuunnitelma, jonka kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt. Korttelisuunnitelmassa tulee esittää alueen käytön lisäksi julkisivuluonnoksia, joista ilmenee värit ja käytettävät materiaalit. (liitekartta) 3.2.4 Rakennusjärjestys Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 0.0.20. Rakennusjärjestyksen uusiminen on vireillä. 3.2.5 Tonttijako ja -rekisteri 3.2.6 Pohjakartta Suunnittelualue on kiinteistörekisterissä. Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos pitää pohjakarttaa ajan tasalla. Pohjakartan tarkistus suoritetaan kaavatyön yhteydessä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

6 4. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistynyt Siklatilat Oy:n aloitteesta. Kaavatyö sisältyi kaupunginhallituksen hyväksymään syyskauden 208 kaavoitusohjelmaan (KHA 24.9.208 300). 4.2 Vireilletulo, osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan muutos on Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukainen muu kuin vaikutukseltaan merkittävä asemakaava. Kaava laaditaan kevennetyllä menettelyllä. Kaavan osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, infrapalvelut ja vesihuoltolaitos, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna Oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia Kaavatyön aloittamisesta on lähetetty kirje suunnittelualueen lähiympäristön asukkaille. Asemakaava on tullut vireille osallisille lähetetyn kirjeen perusteella sekä Kaarinalehden kuulutuksella 7.0.208. Kirjeen mukana on lähetetty idealuonnos sekä tiedote kaavatyön tavoitteista ja kaavaprosessista. Idealuonnoksesta on voinut lähettää palautetta 5..208 mennessä. Idealuonnoksesta ei saapunut mielipiteitä. Kaavan idealuonnoksesta on neuvoteltu ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, infrapalveluiden, sivistyspalveluiden, maaomaisuuden hallinnan ja kiinteistö- ja paikkatietopalveluiden kanssa. Infrapalvelujen pyynnöstä idealuonnokseen lisättiin erinäisiin määräyksiin kohta f) Alueella on tarvittaessa rakennettava kiinteistökohtainen pumppaamo. Pumppaamon rakentamisesta ja käyttökustannuksista vastaa maanomistaja. Rakennusvalvonta ehdotti, että suunnittelualueella tulisi määritellä yhteen tasoon rakentamisen enimmäismäärä, autopaikkojen ei tulisi sijoittua istutettavalle tontin osalle, rakennusalan rajaan kiinni rakennettavien julkisivujen määrä tulisi tarkistaa toteutuneen mukaiseksi ja hulevesien viivyttämisestä tulisi ohjata. Rakennusalan rajat tarkennettiin 2,5 m etäisyydelle katualueen reunasta. Herrasniitynkadun puolelta poistettiin määräys rakentaa julkisivuja kiinni rakennusalan rajaan. Yhteen tasoon rakentamista rajoittaa käyttötarkoituksesta johtuvat pihatilojen ja autopaikkojen määrä, eikä sitä ole tarpeen määritellä erikseen. Alueella ei ole muilla tonteilla edellytetty hulevesien viivyttämistä. 4.3 Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen 4..208 4. Hyväksytty kaavaehdotus asetettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 mukaisesti julkisesti nähtäville 22..- 7.2.208. Nähtävillä olosta kuulutettiin Kaarina-lehdessä 2..208. Osallisille lähetettiin kuulutus ja kaavaehdotus kirjeitse. Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaarinan virastotalolla (Oskarinkatu 4), kaavoituksen ilmoitustaululla sekä internetissä. Kaavaehdotuksesta saapuneisiin muistutuksiin laaditaan vastineet ja ne liitetään kaavaselostukseen. Kaavan idealuonnoksesta kaupungin eri toimialojen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella todettiin, että kaavasta ei ole tarpeen pyytää lautakuntien lausuntoja. Kaavamuutos ei vaikuta pelastuslaitoksen toimintaan, ihmisten terveyteen tai ra-

7 kennetun ympäristön suojelukohteisiin. Tontin sisäiset ratkaisut tarkistetaan rakennuslupien käsittelyn yhteydessä. Kaavasta ei siten ole tarpeen pyytää lausuntoja viranomaisilta. Asemakaavan muutoksen käynnistymisestä on tiedotettu ELYkeskusta. Kaavasta ei ole tarpeen pyytää ELY-keskuksen lausuntoa. Siten kaavaehdotuksesta ei pyydetä lausuntoja. 4.4 Asemakaavan hyväksyminen Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan (pvm). Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. Valitusosoituksen saa tilaamalla pöytäkirjan otteen kaupunginkansliasta. Valitusajan päätyttyä ilmoitetaan Kaarina-lehdessä asemakaavan voimaan tulosta. 4.5 Asemakaavan tavoitteet AP-tontille on poikkeamisluvalla rakennettu päiväkoti. Asemakaavan muutoksella tontti muutetaan kokonaisuudessaan yleisten rakennusten korttelialueeksi. Päiväkotia on tarkoitus laajentaa. Kaavaluonnokseen on tehty seuraavat muutokset ajantasakaavaan verrattuna: - käyttötarkoitus on muutettu yleisten rakennusten korttelialueeksi - ohjeellinen tonttijako on muutettu toteutuksen mukaiseksi - kaavamääräykset on tarkistettu vastaamaan käyttötarkoitusta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5. Aluevaraukset Yleisten rakennusten korttelialue (Y) Kortteli 350 tontit 5 ja 6 Rakennusoikeus on tehokkuusluku e=0.30 ja suurin sallittu kerrosluku on III. Y- korttelialueella autopaikkoja on rakennettava yleensä ap / kerrosalan 50 m2 kohti, päiväkodille ja niihin verrattaville tiloille ap / kerrosalan 00 m2 kohti. Korttelialueiden osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. Rakennukset tulee sopeuttaa ympäröivään pientaloympäristöön. Yhtenäisen suoran julkisivun enimmäispituus saa olla enintään 35 metriä. Mikäli julkisivu jaetaan osiin sommittelullisin keinoin, voidaan enimmäispituus ylittää. Y- korttelialueille saa myöntää rakennusluvan kun alueelta on laadittu korttelisuunnitelma, jonka kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt. Korttelisuunnitelmassa tulee esittää alueen käytön lisäksi pysäköintijärjestelyt sekä julkisivuluonnoksia, joista ilmenee värit ja käytettävät materiaalit. Tontille on merkitty johtorasitteita vesihuollolle. Rasitteet perustuvat jo rakennettuun verkostoon. Rakennusalan pohjoisrajalla (Pyhän Katariinan tien puolella) on rakennusalan rajaan kiinni rakennettujen julkisivujen ja muiden rakenteiden kuten aitojen yhteenlasketun pituuden oltava vähintään 30% rakennusalan pituudesta. Alueella on tarvittaessa rakennettava kiinteistökohtainen pumppaamo. Pumppaamon rakentamisesta ja käyttökustannuksista vastaa maanomistaja. 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja palvelujen saavutettavuuteen

8 Kortteliin on jo toteutettu 825 k-m2 kokoinen päiväkoti. Kortteli sijaitsee keskeisesti suhteessa rakennettaviin uusiin asuinalueisiin. Päiväkoti on helposti saavutettavissa eri kulkuvälineillä. Sijainti alueen kokoojakadun varrella mahdollistaa saavutettavuuden myös joukkoliikenteellä. Yhdyskuntarakenne laajenee kohti Lemunniemeä. Asemakaavan muutos tukee alueen palveluiden kehittämistä ja saavutettavuutta. 5.2.2 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan muutoksessa rivitalotontti muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi. Kortteliin on jo toteutettu päiväkoti. Asemakaavan muutos mahdollistaa päiväkodin laajentamisen. Kortteli rajautuu alueen pääkatuun ja alueellisen kokoojakatuun (Pyhän Katariinan tie), joiden liikenteen välityskyky ovat riittävät. Kaavan toteuttaminen ei siten vaikeuta liikenteen sujuvuutta alueella. Alueelle on jo toteutettu yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto. Päiväkotien saattoliikenteen ratkaisut suunnitellaan tarkemmin rakennusluvissa. 5.2.2. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella ei juuri ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Kaavamuutosalueella ei ole rakennetun ympäristön suojelukohteita tai muinaismuistoja. 5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualue on entistä peltoa, joka on kaavoitettu pientaloalueeksi. Siten vaikutukset luonnonympäristöön jäävät hyvin vähäisiksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan tultua voimaan alueelle laaditaan tonttijako. Kaavan toteuttaminen ei edellytä kadun- tai yhdyskuntatekniikan lisärakentamista. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Eveliina Eteläkoski toimistoarkkitehti

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 202 Kaarina Täyttämispvm 0..208 Kaavan nimi Herrasniityn päiväkodin asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 7.0.208 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,7807 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,7807 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0,7807 00,0 2342 0,30 0,0000 A yhteensä -0,7807 P yhteensä Y yhteensä 0,7807 00,0 2342 0,30 0,7807 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0,7807 00,0 2342 0,30 0,0000 A yhteensä -0,7807 AP -0,7807 P yhteensä Y yhteensä 0,7807 00,0 2342 0,30 0,7807 Y 0,7807 00,0 2342 0,30 0,7807 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-]

Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: :0000 Pvm:..208 4.5 maakuntakaava 500 m

Liite 3 Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaava (hyväksymisvaihe) 4 26.0 22.5 24.9 24.0 2. 9 28.8 2 9.9 26.4 Piispanlähteen k oulu 5 k II 9. 2.9 I 52 8.8 22.4 734 7. 4 Ke nt ä t 6.3 PY- 4.2 4 3.9 6. 3.2 6.3 5.8 43 0 4.3 Vaarnie m en koulu ET 4 6 Z Mu unt oa lu e 3 jl- 3.8 pk hule 4.2.9.8.0 2.3.8 4.2 VL.6 jl- 2. 4 hule tr k 2.0 22. 0 kh 43 kh kh 26.5 3.3 6.2 5. 5 5. 5 2.9. 0 4. 0 2 a l as 2.5 0.8 2. 5.8 9. 7 AP-4 85 0. 8 2. 5 ASNIITTY 84 0.6 2. 3.0 0.8 7.3 kk 0. 9 0006 20. 5 83 luo-4 3. 9 2. 5 3528 82 luo-4 20.7 8 2.7 PY Ö 02. 0 A-3 26.2 5 8.2 20.0 kk 24 33.3 22 A-3 VR 9.7 25. 7.4 7.6 26.2 A-3 7.8 22.6 KAARINA 20. 7.8 2 7.3

Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Tasot: Yleiskaava Mittakaava: :5000 Pvm: 2..208 9:35 Käyttäjä: etelaev 200 m

3224 3223 4 3 2 5 6 5 6 7 8 0 350 4 2 350 3 3 3506 3508 2024 2 3507 3509 35 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: :2000 Pvm:..208 4.20 ajantasakaava 00 m

6 rp 40 39 39 54 55 53 52 8 5 5 57 50 74 3:350:4-M502 60 5 3 58 62 3:350:4-M50 59 63 0 9 3K20 22 78 65 52 77 2 70 76 3K9 2 20 9 Kaarinan kaupunki 8 Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: :000 Pvm:..208 4.23 vesihuolto 50 m 73

3K9 3K23 3K20 409:2:2 403::44 403::43 426:2:45 444:2:6 444:2:9 448:8:2 426:2:73 4 3:350:4-M50 444:2:9-M50 409:2:2-M60 3:350:4-M502 Nurminiitynkatu Herrasniitynkatu Pyhän Katariinan tie 3508 3509 35 4 3 5 tr 0.8.0 2.5.6 7 74 73 69 64 48 75 76 77 78 79 4 5 6 7 8 9 60 40 47 0 22 59 62 65 63 20 2 3 2 58 76 68 9 70 77 78 79 5 52 50 5 52 53 60 5 54 55 57 74 8 85 Y 350 5 6 II e=0.30 3. PIISPANRISTI v v 30% 50%

HERRASNIITYN PÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (A350) KAAVALUONNOS :000 3.0.208 Asemakaavalla muutetaan Kaarinan Piispanristin, 3. kaupunginosan korttelin 350 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan Piispanristin, 3. kaupunginosan korttelin 350 osa. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:. Aluevarausmerkinnät: Y Yleisten rakennusten korttelialue. 2. Muut määräykset: 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. Osa-alueen raja. 3. PIISP 3280 Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. 7 Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. III Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. e=0.30 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 50% Merkintä osoittaa rakennusalan sen sivun, johon rakennusten julkisivuja on rakennettava kiinni. Rakennusalan rajaan kiinni rakennettujen julkisivujen ja muiden rakenteiden kuten aitojen yhteen lasketun pituuden tulee olla vähintään prosenttiluvun osoittama osuus merkinnän pituudesta. v Johtoa varten varattu alueen osa. v = vesihuolto k = kaukolämpö z = sähkö Istutettava alueen osa. 3. Erinäisiä määräyksiä: a) Y-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava yleensä ap / kerrosalan 50 m2 kohti, päiväkodille ja niihin verrattaville tiloille ap / kerrosalan 00 m2 kohti. b) Korttelialueiden osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. c) Tälle asemakaava-alueelle tehdään erillinen tonttijako. d) Y-korttelialueella tulee rakennukset sopeuttaa ympäräröivään pientaloympäristöön. Yhtenäisen suoran julkisivun enimmäispituus saa olla enintään 35 metriä. Mikäli julkisivu jaetaan osiin sommittelullisin keinoin, voidaan enimmäispituus ylittää. e) Y- korttelialueille saa myöntää rakennusluvan kun alueelta on laadittu korttelisuunnitelma, jonka kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt. Korttelisuunnitelmassa tulee esittää alueen käytön lisäksi pysäköintijärjestelyt sekä julkisivuluonnoksia, joista ilmenee värit ja käytettävät materiaalit. Pohjakartta on hyväksytty..20 Sami Kääriäinen paikkatietopäällikkö KAARINAN KAUPUNGIN KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT..20 Pasi Aromäki Eveliina Eteläkoski kaupunginarkkitehti toimistoarkkitehti

3K9 3K23 3K20 409:2:2 403::44 403::43 426:2:45 444:2:6 444:2:9 448:8:2 426:2:73 4 3:350:4-M50 444:2:9-M50 409:2:2-M60 3:350:4-M502 Nurminiitynkatu Herrasniitynkatu Pyhän Katariinan tie 3508 3509 35 4 3 5 tr 0.8.0 2.5.6 7 74 73 69 64 48 75 76 77 78 79 4 5 6 7 8 9 60 40 47 0 22 59 62 65 63 20 2 3 2 58 76 68 9 70 77 78 79 5 52 50 5 52 53 60 5 54 55 57 74 8 85 Y 350 5 6 II e=0.30 3. PIISPANRISTI v v 30%

HERRASNIITYN PÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (A350) KAAVAEHDOTUS :000 4..208 Asemakaavalla muutetaan Kaarinan Piispanristin, 3. kaupunginosan korttelin 350 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan Piispanristin, 3. kaupunginosan korttelin 350 osa. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:. Aluevarausmerkinnät: Y Yleisten rakennusten korttelialue. 2. Muut määräykset: 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. Osa-alueen raja. 3. PIISP 3280 Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. 7 Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. III Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. e=0.30 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 30% Merkintä osoittaa rakennusalan sen sivun, johon rakennusten julkisivuja on rakennettava kiinni. Rakennusalan rajaan kiinni rakennettujen julkisivujen ja muiden rakenteiden kuten aitojen yhteen lasketun pituuden tulee olla vähintään prosenttiluvun osoittama osuus merkinnän pituudesta. v Johtoa varten varattu alueen osa. v = vesihuolto k = kaukolämpö z = sähkö Istutettava alueen osa. 3. Erinäisiä määräyksiä: a) Y-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava yleensä ap / kerrosalan 50 m2 kohti, päiväkodille ja niihin verrattaville tiloille ap / kerrosalan 00 m2 kohti. b) Korttelialueiden osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. c) Tälle asemakaava-alueelle tehdään erillinen tonttijako. d) Y-korttelialueella tulee rakennukset sopeuttaa ympäröivään pientaloympäristöön. Yhtenäisen suoran julkisivun enimmäispituus saa olla enintään 35 metriä. Mikäli julkisivu jaetaan osiin sommittelullisin keinoin, voidaan enimmäispituus ylittää. e) Y- korttelialueille saa myöntää rakennusluvan kun alueelta on laadittu korttelisuunnitelma, jonka kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt. Korttelisuunnitelmassa tulee esittää alueen käytön lisäksi pysäköintijärjestelyt sekä julkisivuluonnoksia, joista ilmenee värit ja käytettävät materiaalit. f) Alueella on tarvittaessa rakennettava kiinteistökohtainen pumppaamo. Pumppaamon rakentamisesta ja käyttökustannuksista vastaa maanomistaja. Pohjakartta on hyväksytty..20 Sami Kääriäinen paikkatietopäällikkö KAARINAN KAUPUNGIN KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT..20 Pasi Aromäki Eveliina Eteläkoski kaupunginarkkitehti toimistoarkkitehti