Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportti 28 Csaba Jansik Vilja-alan yhteistyöryhmän yleiskokous Helsinki, 17.9.28
Suomen kansallinen viljastrategia Kansallinen viljastrategia julkaistiin syyskuussa 26 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisusarjassa. Julkaisu sisältää viljaketjun toimijoiden asettamia strategisia linjauksia sekä ennusteita vuosille 26-215.
Kulutus Kauppa Teollisuus Kauppa Alkutuotanto Panokset Strategiaraportin ketjunäkökulma - vilja Kulutustrendit Vähitt hittäiskauppa iskauppa Panimo Meijeri Liha Liha LeipomoLiha Liha Alkoholi Leipomo Leipomo Leipomo Mallas Rehu Rehu Rehu Rehu Rehu Mylly Mylly Mylly Mylly Etanoli Viljakauppa Viljataseet Viljan kysyntä Viljan tarjonta Viljan tuotanto Panokset Suomen vilja ketju Viljataseet
Strategiaraportin ketjunäkökulma - öljykasvit Kulutustrendit Kulutus Teollisuus Kauppa Alkutuotanto Panokset Margariini Kasvi Kasviöljy Kasvi Kasvi Rehu Rehu Rehu Rehu Rehu Energia Kauppa Öljykasvien kysyntä Suomen öljykasvi ketju Tase Tase Öljykasvien tarjonta Öljykasvien tuotanto Panokset
Kulutus Vähittäiskauppa Teollisuus
Viljan globaali kysyntä Viljan globaalikysyntä kasvaa 2-3 prosentin vauhdilla vuosittain. Ruoka- ja rehukäyttö lisääntyvät väestön kasvaessa ja kulutustottumusten muuttuessa. milj. t 1.6 1.4 1.2 1. 8 6 Rehuksi Ruoaksi Bioenergia-käyttö lisää viljan kysyntää ainakin seuraavan vuosikymmenen aikana. 4 2 1995 22 1995 22 Teollisuusmaat Kehitysmaat Lähde: IFPRI Miljardi litra 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aasia ja muut Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka EU 26 212 Bioethanol Miljoona tonni 35 3 25 2 15 1 5 Aasia ja muut Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka EU 26 212 Biodiesel Lähde: Rabobank
Viljan kulutus Suomessa Kansallisen viljastrategian visiossa todetaan: Suomalaiset viljatuotteet ovat haluttuja ja niillä on vahva asema kotimarkkinoilla. Suomessa viljan kulutus henkeä kohti on noussut kahden viime vuoden aikana 78,8 kilosta 8,2 kiloon. Rukiin ja kauran kulutus on noussut reippaasti, vehnän kulutus sen sijaan on laskenut. Kuluttajat suosivat terveysvaikutteisia tuotteita (täysjyvätuotteet, kuidun saanti). Lihan kulutus on lisääntynyt 73 kilosta 76,2 kiloon, minkä myötä on kulunut myös enemmän viljaa. Viljastrategian kulutusennusteet pitävät paikkansa. Viljan kulutuksen ennustetaan kasvavan 86,3 kiloon vuoteen 218 mennessä. kg/henkilö 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 196 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 199 1993 1996 1999 22 25 28 211 vehnä ruis kaura ohra 214 217
Kulutus Vähittäiskauppa Teollisuus
Vähittäiskauppa Suomessa Päivittäistavaramyynnin arvo on noussut samaan aikaan elintarvikkeiden hintakehitys on ollut maltillinen. Vähittäiskauppa keskittyy: kahden johtavan ketjun osuus markkinoista on noussut 66%:sta 75%:iin kahdeksan vuoden sisällä. Vähittäiskauppayritykset ketjuuntuvat, elintarvikkeita hankitaan yhä keskitetymmin. miljardi 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Päivitt ivittäistavarojen istavarojen myynnin arvo 8,6 9,9 1,5 11, 11,4 11,6 11,9 12,4 13, 1995 2 21 22 23 24 25 26 27 Vähitt hittäiskaupan iskaupan keskittyminen (CR2) Lähde: AC Nielsen Kaupan omien merkit yleistyvät. 8 7 6 66,5 69,6 73,3 74,9 5 % 4 3 Vähittäiskaupan neuvotteluasema tavarantoimittajien suuntaan voimistuu. 2 1 2 24 26 27
Hintojen kehitys Raaka-aineiden korkea osuus kustannusrakenteessa nostaa hinnankorotustarvetta. Hinnankorotuksia ketjussa on saatu läpi vasta viiveellä. Esimerkkeinä: Mylly- ja leipomotuotteet 23% 22% 21% 2% 19% 18% 17% 16% 15% 14% 13% 12% 11% 1% 9% 8% Vehnäjauhot, 2 KG Kaurahiutaleet, 1 KG Reikäleipä, 1 KG Sekahiivaleipä, 1 KG Vehnä Ruis Kaura I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII 26 27 28
Hintojen kehitys Raaka-aineiden korkea osuus kustannusrakenteessa nostaa hinnankorotustarvetta. Hinnankorotuksia ketjussa on saatu läpi vasta viiveellä. Esimerkkeinä: Liha- ja meijerituotteet 2% 19% 18% 17% 16% 15% 14% Naudan paisti, 1 KG Täysmaito, 1 L Edamjuusto, 1 KG Porsaan kinkku, 1 KG Broilerin rintafile, 1 KG Ohra Kaura 13% 12% 11% 1% 9% 8% I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII 26 27 28
Hintojen kehitys Raaka-aineiden korkea osuus kustannusrakenteessa nostaa hinnankorotustarvetta. Hinnankorotuksia ketjussa on saatu läpi vasta viiveellä. Esimerkkeinä: Kasviöljy ja margariini 21% 2% 19% 18% 17% 16% 15% 14% 13% 12% 11% 1% 9% 8% Talousmargariini, 5 G Jääkaappimargariini, 4 G Rypsiöljy, 1 L Rypsi ja rapsi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII 26 27 28
Hintojen kehitys Raaka-aineiden korkea osuus kustannusrakenteessa nostaa hinnankorotustarvetta. Hinnankorotuksia ketjussa on saatu läpi vasta viiveellä. Esimerkkeinä: Alkoholijuomat 24% 23% 22% 21% 2% 19% 18% 17% 16% 15% 14% 13% 12% 11% 1% 9% 8% Koskenkorvapullo,,5 L III-olut, 12-pack, 396 ML Mallasohra I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII 26 27 28
Vähittäiskauppa Teollisuus Viljakauppa
Viljaa ja öljykasvia jalostavat teollisuusketjut Jatkoasteen jalostustoimialat Leipomo Liha Meijeri Panimo Alkoholi Margariini Ohraentsyymit Kasviöljy Ensiasteen jalostustoimialat Mylly Rehu Rehu Mallas Etanoli Rehu Elintarviketeollisuuden liikevaihdosta 64 %:a on peräisin toimialoilta, joissa viljaa tai öljykasveja käytetään raaka-aineena joko suoraan tai välillisesti. Suomen elintarviketeollisuus on suuntautunut pääosin kotimaanmarkkinoihin, mutta meijeri-, alkoholi, mallasteollisuudella, sekä entsyymituotannolla on merkittävä vienti. Myös liha- ja panimoteollisuus vie osan tuotteistaan ulkomaille.
Elintarviketeollisuuden tunnusluvut Tuotannon bruttoarvo nimellisin hinnoin nousi vain hieman vuosien 1995 ja 25 välillä. Se lähti selvään nousuun vuonna 26. Osasyynä on ollut vihdoin vauhtiin päässyt maatalous- ja elintarvikevienti. Vuonna 28 toteutuneiden hinnankorotusten ansiosta tuotannon bruttoarvo nousee reippaasti ja 1 miljardin euron raja mene rikki. Myös viennissä on odotettavissa uusi ennätys tänä vuonna. Raportissa on selvitetty kunkin toimialan markkinatilanne, rakenne sekä T&K kulujen ja markkinointikulujen merkitys. miljardi 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo 8, 8,3 8,4 8,3 8,3 8,1 8,6 8,8 8,6 8,6 8,4 9, 9,6 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo miljardi 1.4 1.3 1.2 1.1 1..9.8.7.6.5.4.3.2.1.,7,9 1,,9,7,8,9,9,9,9 1, 1,1 1,3 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tullihallitus
Raaka-aineen vs. jalostettujen tuotteiden vienti Vuonna 27 ja 28 vienti on kasvanut sekä vilja että viljapohjaisten tuotteiden osalta. Puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden suhteellinen painoarvo on laskenut ennätysmäisen viljanviennin takia. % Jalostettujen tuotteiden osuus Viljapohjaiset tuotteet Viljat tuhat t 1 17,7% 627 59 493 383 116 475 71 48 69 14 136 136 135 156 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21,5% 21,7% 22,3% 23,2% 18,% 14,4% miljoona 22 31.% 42 54 61 64 81 33 133 89 43 47 4 49 34 6 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 37.5% 43.8% 44.5% 44.2% 27.7% 38.2% 22 23 24 25 26 27 28-I 22 23 24 25 26 27 28-I Viennin volyymi Viennin arvo
Raaka-ainehankinta Raaka-aineen tarve ja raaka-ainehankinta kytkee teollisuustoimialat alkutuotantoon. Raaka-aineen hankinnan järjestelyllä, logistiikalla, tuotantosopimuksilla on vaikutus teollisuusyritysten tuloksen muodostukseen sekä koko ketjun toimivuuteen. Vilja- ja öljykasvitarpeen määrittämiseksi on laskettu kunkin ensiasteen jalostustoimialan raaka-aineen käyttö viljalajeittain. Rehukäytön pohjana on eläinten lukumäärä ja lihantuotanto. Ennusteet ulottuvat vuoteen 218 saakka. Esimerkkinä on myllyteollisuuden jauhatuksen viljatarve: tuhat t 4 35 3 25 2 15 1 5 1995 1997 1999 21 23 25 27 tuhat t 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1995 1997 1999 21 23 25 27 tuhat t 55 5 45 Vehnä Ruis Kaura 4 35 3 25 2 15 1 5 1995 1997 1999 21 23 25 27
kauppa Teollisuus Viljakauppa Alkutuotanto
Viljakaupan toiminta ja rooli ketjussa Viljelijöiden näkökulmasta kaikki markkinakanavat ovat käytettävissä ja kauppa pyrkii hakemaan myytävälle viljaerälle parasta hintaa. Ulkoistamalla viljan hankintansa viljakaupan tehtäväksi teollisuus voi saada säästöjä raaka-ainehankinnassa. Kauppa pyrkii tuomaan lisäarvoa viljaketjuun etsimällä kullekin viljaerälle parhaan käyttötarkoituksen. Viljan kauppaantulo Kauppaan tullut viljamäärä on pysynyt melko vakaana 2- luvulla 1,7-1,8 miljoonan tonnin välillä. Viime satokautena ennätysmäärä viljaa markkinoilla. Uudet pienet toimijat viljakaupassa. tuhat t 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 163 876 89 94 892 884 955 1177 921 95 889 91 825 91 795 2/1 21/2 22/3 23/4 24/5 25/6 26/7 27/8 syksy kevät
Vilja- ja öljykasviketjun kehitysennusteet
Kysynnän ja tarjonnan ennusteita TARJONTA KYSYNTÄ Purku varastoista Käyttö Maatalous (tilakäyttö) Rehuteollisuus Koko viljaketjun indikaattoreita Tuotanto = Myllyteollisuus Mallasteollisuus Tärkkelys- ja etanoli Muut teollisuusalat Non-food Pinta-ala (ha) Satotaso (t/ha) Tuotanto (t) Käyttö toimialoittain (t) Tuonti (t) Vienti Vienti (t) Tuonti Lisäys varastoihin
Viljan kysyntä kansallinen viljastrategia, 26 tuhat t 45 4 14 54 1 47 5 32 141 258 535 35 233 385 3 5 236 25 442 2 353 532 368 55 23 513 364 621 55 267 59 42 473 41 225 481 46 592 337 35 243 436 442 266 3 254 426 445 731 624 57 3 34 292 276 24 281 436 437 434 418 465 478 493 374 24 24 272 282 449 432 436 395 347 422 463 33 548 57 594 629 648 667 683 32 31 31 251 3 29 29 28 27 27 251 251 251 251 251 251 251 251 251 446 447 449 45 452 453 455 457 459 461 356 346 341 341 342 342 344 347 346 348 15 483 484 527 622 631 626 657 689 612 636 639 624 62 62 63 65 63 65 67 61 Lisäys varastoihin Vienti 1 Muu elintarviketeollisuus 1 46 1 663 1 231 1 331 1 379 1 492 1 334 1 361 Siemenet 1 44 1 427 1 429 1 356 Myllyteollisuus 5 Muu teollisuus (mallas, tärkkelys, etanoli) 1 38 1 287 1 23 1 22 1 21 1 188 1 178 1 166 1 157 Rehu (teollisuus) Rehu (tilojen oma käyttö) 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Viljan kysyntä strategiaraportti, 28 tuhat t 45 4 35 3 25 2 15 212 385 131 236 157 114 442 555 368 153 23 151 115 513 483 484 98 621 155 267 194 126 59 527 473 14 225 183 124 481 592 337 144 243 23 13 436 622 1 63 266 129 254 198 148 426 631 33 36 6 51 728 624 57 493 18 374 126 134 91 55 281 292 272 282 276 176 192 214 158 199 223 154 17 173 155 436 437 449 432 434 657 689 626 612 636 46 618 64 256 184 184 436 595 92 265 72 645 654 652 659 663 664 667 675 682 69 59 66 53 54 54 55 55 56 56 57 57 58 58 281 276 268 269 27 27 27 271 271 271 271 272 243 161 198 199 2 22 23 24 25 25 25 25 19 19 19 19 22 214 226 238 25 25 25 25 447 447 45 452 455 458 461 463 466 469 471 474 597 652 653 637 638 637 636 637 637 638 638 64 1 5 1 334 1 361 1995 1996 Varastojen lisäys Vienti Muu teollisuus Siemenet 1 46 1 663 Mallasteollisuus 1 44 1 231 1 331 1 379 1 492 1 427 1 429 1 243 Ohratärkkelys ja etanoli Myllyteollisuus Rehu (teollisuus) Rehu (tilakäyttö) 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 1 541 1 468 1 457 1 437 1 438 1 432 1 428 1 425 1 421 1 419 1 417 1 419 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218
Viljan tarjonta - kansallinen viljastrategia, 26 tuhat t 45 4 24 35 37 18 3667 3 3298 32 173 3758 842 355 339 345 286 444 122 167 3626 84 23 3888 126 119 3744 5 85 29 19 3572 3973 238 232 227 221 216 212 28 24 21 198 25 2836 3189 3199 3215 3233 3252 3274 3292 331 3322 3338 2738 2 15 1 Purku varastoista Tuonti 5 Tuotanto 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Viljan tarjonta - strategiaraportti, 28 tuhat t 45 4 263 198 31 19 171 297 14 21 11 249 7 85 92 6 6 61 61 63 64 67 7 74 35 196 775 329 3 3667 3758 368 355 444 3626 3888 3744 3572 3973 3736 49 3931 3823 3834 385 3865 388 3894 399 3915 3922 3934 25 3298 2 2738 2836 15 1 5 Varastojen vähennys Tuonti Tuotanto 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218
Öljykasvien tarjonta - strategiaraportti, 28 58 35 49 99 94 95 87 73 8 17 15 132 131 174 19 184 178 165 157 151 146 138 131 128 149 145 136 128 89 93 64 88 71 11 13 94 75 16 148 114 9 76 82 9 14 113 121 127 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 tuhat t Tuonti Tuotanto
Viljakauppa Alkutuotanto Tuotantopanokset
Viljan hinnat Hintamuutosten kaksi aspektia: Hinnan nousu, tänä vuonna lasku Hinnat erkaantuvat toisistaan Jatkossa hintojen heilahdukset kasvavat Hintasuhteet ohjaavat pellonkäyttöä /t 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Mallasohra Ruis Vehnä Ohra Kaura I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII 25 26 27 28
Pellonkäyttöennuste tuhat ha 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 223 179 162 1 755 85 341 516 62 389 61 387 543 583 65 46 578 63 423 581 53 73 42 559 44 468 443 547 523 68 75 531 21 35 23 36 45 31 31 29 12 11 113 125 137 118 15 145 175 192 1995 1 99 72 1996 687 1997 167 211 96 682 1998 97 671 1999 181 22 211 22 196 241 253 232 187 179 172 165 158 151 144 136 129 122 115 94 92 92 92 687 664 638 629 2 21 22 23 99 62 83 39 363 565 31 19 12 62 625 654 77 18 9 595 14 112 374 382 564 55 14 15 14 137 135 131 127 122 118 113 115 646 65 389 613 643 641 638 636 633 63 628 625 623 62 57 64 68 72 77 83 89 95 11 14 412 414 416 419 421 423 425 427 429 427 57 571 572 572 573 574 575 576 576 578 22 32 24 2 24 24 24 25 25 25 25 26 236 215 192 24 219 219 219 219 218 218 217 217 216 216 215 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 26 218 Kesanto Muut viljelykasvit Nurmet Rypsi ja rapsi Kaura Ohra Ruis Vehnä
34 32 3 28 26 24 22 2 18 Maitotilat Tilarakennekehitys Viljatilojen rakennekehitys on ollut paljon hitaampaa kuin kotieläintiloilla. Yli 5 ha viljatilat: Yli 5 sian tilat: Määrä Peltoala Määrä Eläimet 1995 2.744 32% 1995 8 13% 27 5.9 48% 27 284 5% 3 28 26 24 22 2 18 Viljatilat 16 14 12 Yli 1 tuhannen kanan tilat: Määrä Eläimet 1995 8 4% 27 13 56% 16 14 12 1 8 6 4 2 1995 1997 1999 21 23 25 27 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1995 1997 1999 Nauta 21 23 25 27 1995 Lihatilat 1997 1999 Sika 21 23 25 27 1995 1997 Siipikarja 1999 21 23 25 27 1 8 6 4 2 1995 1997 1999 21 23 25 27
Alueellinen kehitys Viljanviljely on keskittynyt Eteläja Länsi-Suomeen. Kotieläinkeskittymien läheisyys luo jatkossa selkeitä etuja viljatiloille: lannanlevitys ja viljan myyntimahdollisuudet Markkinatilanne ja toimintaympäristön haasteet luovat pohjan maataloutta uudella tavalla palvelevalle sektorille: riskien hallinta, markkinointi, konekeskus, varastojen yhteiskäyttö, urakointi, mobiilipalvelut
Alkutuotanto Tuotantopanokset
Panosten hinnat Vuonna 27 ensimmäinen vuosi, kun viljan hinnat ohjasivat kylvöpinta-alaa. Vuonna 28 ensimmäinen vuosi, kun panosten hinnat tulevat ohjaamaan kylvöpinta-alaa. Optimaalisen panos-tuotos suhteen merkitys kasvaa. Tärkeimmät tuotantopanokset: lannoitteet, maanparannusaineet, siemenet, torjunta-aineet, polttoaineet, koneet, vuokrat, vakuutukset. Eri panosten hinnat muuttuvat eri tahtiin. % 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 I II III IV Panosten ja tuotosten hintakehitys Tuotantopanokset Kasvinviljelyn tuotot I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II 2 21 22 23 24 25 26 27 28
Johtopäätökset (1) Viljaketjun kokemat muutokset toimintaympäristössä: Politiikan painopiste on siirtymässä tuotannon ohjauksesta mm. ympäristön hoitoon ja maaseudun kehittämiseen Markkinat ohjaavat tuotantoa Riittävä ja laadukas raaka-aine on kotimaisen viljaketjun kannattavan toiminnan perusedellytys. Markkinavoimat vaikuttavat nyt alkutuotannon (1) tehokkuuden nostamiseen, (2) laadun parantamiseen ja (3) tuotantosuuntien välisen rakenteen ohjaamiseen. Markkinavoimat vaikuttavat myös koko ketjun tehostamiseen. Transaktiokustannukset Korkeat viljan hinnat saivat aikaan hinnankorotusaallon ketjussa. Raaka-ainehankinnassa riskien hallinnan merkitys korostuu, teollisuuden ja vähittäiskaupan välisiin toimitussopimuksiin hinnantarkistuksia. vertikaalinen integraatio
Johtopäätökset (2) Suomen viljatuotanto on 4 m tonnia EU:n 3 m tonnista. Massatuotannolla ei ole syytä eikä mahdollisuutta kilpailla kansainvälisellä areenalla. Laatuviljaan erikoistuminen on Suomen ainoa oikea vaihtoehto, Euroopan markkinoilla laatu- ja massaviljan väliset hintaerot tulevat kasvamaan. Leipävehnä, mallasohra ja kaura tarjoavat parhaat mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla. Kaura on Suomen erikoisviljalaji. Elintarvikekauralla ja rehukauralla on hyvä potentiaali vientimarkkinoilla, mutta markkinointiin on panostettava. On pyrittävä muuttamaan jyvien vienti puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden vientiin. Suomen viljaketju tulee olemaan kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla sekä tuontielintarvikkeita vastaan kotimarkkinoilla, jos pysyy tutkimuksen ja kehityksen kärjessä, keskittyy laadukkaisiin ja innovatiivisiin tuotteisiin ja pystyy niitä hyvin markkinoimaan.