Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Transkriptio

1 Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

2 Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittamaan tutkimushankkeeseen CAP 2013 uudistus ja Suomen maatalouden sopeutumismahdollisuudet Tutkimushankkeessa on tarkasteltu minkälaisia muutoksia, haasteita ja mahdollisuuksia yhteisen maatalouspolitiikan uudistus aiheuttaa Suomen maa- ja elintarviketaloudelle

3 Tutkimusryhmä ja -raportti MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyrki Niemi Heikki Lehtonen Petri Liesivaara Ellen Huan-Niemi Lauri Kettunen Pellervo Kässi Heini Toikkanen

4 EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ja Suomi

5 Vuonna 2013 sovittu yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus koskee i) suoria CAP-tukia ii) yhteistä markkinajärjestelyä iii) maaseudun kehittämistä ja iv) yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa

6 Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rakenne EU:n yhteinen maatalouspolitiikka 1. Pilari (73 % rahoituksesta) 2. Pilari (27 %) Suorat CAP-tuet Tuotantoon Markkina- sitomaton ja tilatuet tilatuki ja tuotantoon sidotut tuet Markkinajärjestelyt Interventiotoiminta, varastointi ja tarjonnan säätely Maaseudun kehittämistuet Maatalouden ympäristötuki Epäedullisten alueiden tuki Rakenne- ja investointituet Maaseudun kehittämis- ja yrityshankkeet Leadertoiminta

7 Maatalouden kokonaistuoton rakenne Suomessa vuonna 2012 Yhteensä 5871 milj. Kotieläintuotto 2011 milj. Kasvinviljelytuotto 769 milj. 34 % 13 % CAP-tuet 568 milj. 10 % 13 % 14 % 11 % 5 % Kasvihuone- ja avomaan tuotto 781 milj. Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki 820 milj. Kansalliset tuet ja investointituet 624 milj. Muu tuotto 298 milj. Lähde: MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotulokset (

8 CAP-uudistuksessa Suomen maatalouden kannalta oleellista! (1) EU:n rahoittamien tukien kokonaistaso (2) Maatalouspolitiikan eri pilareiden välinen painotus maaseudun kehittämisrahoitus (eli II pilarin tuet) tärkeä Suomelle ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen jatkuvuus (3) Tuotantosidonnaisten tukien tulevaisuus tuotantosidonnaisen tuen merkitys on Suomessa suuri erityisesti kotimaisen naudanlihan tarjonnassa (4) Ehdot maataloustukien viherryttämiseksi Miten viherryttämisen yleiseurooppalaiset ehdot sopivat Suomen erityisoloihin?

9 EU-tukien kokonaistasoon ei merkittäviä muutoksia, pilareiden välinen painotus muuttuu hieman Muutos- % Milj. euroa/ vuosi %- osuus Milj. euroa/ vuosi %-osuus Maatalouden suorat CAP-tuet Maaseudun kehittäminen , ,6-6,1 % , ,4 +10,4 % Yhteensä , ,0-0,2 %

10 Tuotantosidonnaisten CAP-tukien osuus kasvaa Suomi sai CAPn terveystarkastuksessa vuonna 2008 luvan maksaa 10% CAP-tuesta tuotantosidonnaisena vuoteen 2013 saakka tuotantosidonnaisen CAP-tuen merkitys on Suomessa suuri erityisesti kotimaisen naudanlihan tarjonnassa merkitystä myös Etelä-Suomen maidontuotannolle tuotantosidonnainen tuki nousee 20 %:iin CAPtuesta vuonna 2015, josta se alenee 18:%:iin vuoteen 2020 mennessä MTT Agrifood Research Finland

11 Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen hehtaarin viljelyalan tiloilla: vähintään 2 viljelykasvia, joista suurempi enintään 75 % kokonaisalasta Yli 30 hehtaarin viljelyalan tiloilla: vähintään 3 viljelykasvia, joista suurin enintään 75 % ja kaksi suurinta yhteensä enintään 95 % kokonaisalasta Ei koske tiloja, joilla yli 75% nurmea 62. leveyspiirin pohjoispuolella vaaditaan vain 2 kasvia kaikilta yli 10 ha:n tiloilla Ekologinen ala Ylläpidettävä yli 15 hehtaarin viljelyalan osalta 5 % luonnonhoitoalaa Ei koske tiloja, jotka sijaitsevat kunnissa, joissa metsämaata kolme kertaa enemmän kuin peltoa Pysyvän nurmialan säilyttäminen Säilytettävä vähintään 95 % pysyvistä nurmista laskettuna kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti

12 Tutkimushankkeen tavoite ja tutkimusmenetelmät

13 Tavoite analysoida miten ennakoidut keskeisimmät CAPmuutokset erityisesti tukipolitiikassa vaikuttavat Suomessa tuotannon kannustimiin, tuotannon määrään ja rakennekehitykseen maatalouden kokonaistasolla tutkimuksellisesti keskeistä eri vaihtoehtojen keskipitkän aikavälin vaikutusten arviointi maatalouden tuotantovolyymeihin eri tuotantosuunnissa, maatalouden tulo- ja rakennekehitykseen

14 Tutkimushankkeessa politiikka- ja markkinamuutoksen vaikutuksia on tarkasteltu kahden eri mallin avulla EU-27:n maataloutta kuvaavan ekonometrisen markkinamallin (AGMEMOD) avulla on analysoitu markkina- ja politiikkamuutosten vaikutuksia Suomen maatalouteen osana EU:n yhteisiä maatalous- ja elintarvikemarkkinoita Suomen maatalouden alueellista sektorimallia (DREMFIA) on käytetty tutkittaessa politiikka- ja markkinamuutosten alueellisia vaikutuksia maataloustuotannon määrään, maataloustuloon ja maatalouden rakennekehitykseen Suomessa

15 Oletukset hintojen kehityksestä Viljan ja öljykasvien hintataso vuosina selvästi korkeampi kuin 2000-luvun alkuvuosina /100 kg Rypsi Ruis Vehnä Kaura Ohra

16 Oletukset hintojen kehityksestä Kotieläintuotteiden hinnat nousevat edelleen tuotantopanosten hintojen nousua vastaavasti /100 kg Nauta Lammas Sika Broiler

17 Arviot maatalouden tuotantovolyymien kehityksestä

18 Suomen kokonaisvilja-ala säilyy melko vakaana, alentuen hieman vuoteen 2020 mennessä 1000 ha Vilja yht Ohra Kaura Vehnä Öljykasvit Ruis

19 Maidon kokonaistuotannon väheneminen hidastuu milj. litraa Tuotanto Meijerimaito

20 Naudanlihantuotanto (milj. kg) alenee, jos emolehmätuotanto ei kasva milj. kg

21 Sianlihantuotanto painuu tulevina vuosina pysyvästi alle kotimaisen kulutuksen tason milj. kg Kulutus Tuotanto Tuonti Vienti

22 Siipikarjanlihan tuotanto nousee edelleen kasvavan kulutuksen tahdissa milj. kg Tuotanto Kulutus Vienti

23 Kananmunien tuotantomäärä alenee hieman ja lähestyy kotimaisen kulutuksen tasoa milj. kg Tuotanto Kulutus Vienti

24 MTT Agrifood Research Finland Yhteenveto: CAP-uudistuksen vaikutukset tuotantoon Suomessa näillä näkymin CAP 2013-uudistuksesta tuskin seuraa erityisen dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle. maataloustuotanto pysyy Suomessa keskimäärin nykyisellä tasolla vuoteen 2020, mikäli maataloustuotteiden hintakehitys vastaa vähintään tuotantopanosten hintakehitystä ja maatalouden kansallinen tukijärjestelmä säilyy ennallaan tuilla edelleen keskeinen rooli tuotantovolyymien ylläpitäjänä vaikka tukien reaalinen arvo asteittain väheneekin markkinat kuitenkin ohjaavat jatkossa yhä enemmän maataloustuotantoa

25 w w w. m t t. f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, Helsinki puh s-posti: etunimi.sukunimi@mtt.fi MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011