ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kiviharjuntie

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kiviharjuntie Hyvinkään kaupungin 33. kaupunginosan asemakaavamuutos korttelissa 3202 tontilla 1 ja 2 (106-33-3202-1 ja 106-402-5-115) HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 20.2.2018

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Kaavan nimi, tunnistetiedot ja yhteystiedot Kaavan nimi: Kiviharjuntie Kaavan tunnusnumero: 33:006 Diaarinro: Tekla 57/2017 Asemakaavamuutos koskee: 33. kaupunginosan korttelin 3202 tonttia 1 sekä Kivistön tilaa 106-402-5-115 Asemakaavamuutoksella muodostuu: 33. kaupunginosan kortteli 3202 Kaavan laatija: Hyvinkään kaupunki Kaavoitus Suutarinkatu 2 D, PL 21 05801 HYVINKÄÄ Yhteyshenkilöt: Kaavasuunnittelija Elina Joutsen p. 040 769 8501 Kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen p. 040 155 4221 etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi 1.2. Käsittelyvaiheet Tämä asemakaavaprosessi käsitellään vähäisenä, koska sillä ei muuteta pääasiallista käyttötarkoitusta eli asumista, supisteta virkistysalueita, ei nosteta rakennusoikeutta tai korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, eikä heikennetä ympäristön arvojen säilymistä. (MRL 191 ) Käsittelyvaiheet Kaupunginhallitus 12.2.2018 40 Vireilletulokuulutus 20.2.2018 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) 20.2.- 5.3.2018 Kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä (MRL 65, MRA 27 ) Kaupunginhallitus hyväksynyt xxxx xxxx xxxx 2

1.1. Suunnittelualueen sijainti Kaavamuutos alue sijaitsee 33. eli Tapainlinnan kaupunginosassa Kiviharjuntiellä, Tapainlinnankadun ja Takamartintien risteyksessä. Muutosalue käsittää kaksi kiinteistöä ja on noin 5955 m² kokoinen. Suunnittelualueen kiinteistöillä on rakennuksia. Kuvassa suunnittelualueen likimääräinen sijainti mustalla ympyröitynä 3

Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1. Kaavan nimi, tunnistetiedot ja yhteystiedot... 2 1.2. Käsittelyvaiheet... 2 1.1. Suunnittelualueen sijainti... 3 1.2. Luettelo liitteistä... 5 1.3. Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 6 1.4. Tiivistelmä... 6 2. VUOROVAIKUTUS JA ASEMAKAAVAPROSESSI... 7 2.1. Alustava asemakaavaprosessin aikataulu... 7 2.2. Osalliset... 8 2.3. Osallisten tiedottaminen... 8 Vireilletulon ja valmisteluvaiheen vuorovaikutus... 9 Ehdotusvaiheen vuorovaikutus... 9 Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo... 9 3. LÄHTÖKOHDAT... 10 3.1. Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 10 3.2. Alueen nykytilanteen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva... 10 3.3. Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja hulevedet... 10 3.4. Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö, palvelut ja liikenne... 11 3.5. Olemassa olevat kaavatilanteet... 11 Maakuntakaava... 11 Yleiskaava... 12 Asemakaava... 12 3.1. Maanomistus... 13 3.2. Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot... 13 3.3. Lähtökohtien antamat tavoitteet... 13 3.4. Lähtötietojen luomat selvitystarpeet ja kaavan vaikutusten arviointimenetelmät... 14 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4

4.1. Asemakaavanmuutoksen aloitus ja valmisteluvaihe... 14 4.2. Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe (tarkentuu myöhemmin)... 14 4.3. Asemakaavamuutoksen hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin)... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1. Suunnitteluratkaisun perustelut... 15 5.2. Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 15 5.3. Mitoitus ja nimistö... 16 6. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 16 6.1. Yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja ekologisuuteen... 16 6.2. Ihmisiin, terveyteen, sosiaalisiin oloihin, palveluihin, talouteen sekä liikenteeseen ja turvallisuuteen... 16 6.3. Kulttuuriin, ympäristöön, luontoon, maisemaan ja viihtyvyyteen... 17 6.4. Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 17 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 7.1. Suunnitteluratkaisua havainnollistavat suunnitelmat... 17 7.2. Toteutuksen ajoitus ja seuranta... 19 1.2. Luettelo liitteistä Liite 1 Asemakaavan muutosluonnos Liite 2 Asemakaavan muutosehdotus (liitetään myöhemmin) Liite 3 Palautteet, mielipiteet, muistutukset ja lausunnot lyhennettyinä sekä kaupungin antamat vastineet (liitetään myöhemmin) Liite 4 Asemakaavan seurantalomake (liitetään myöhemmin) 5

1.3. Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Hyvinkään kaupungin pelikirja, Kaupunkistrategia vuosille 2017-2027 Hyvinkään kaupungin kaavoitusohjelma 2018-2020 (KH 12.2.2018) Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (KV 27.2.2017) Hyvinkään kaupungin Oili-tietopalvelusta: Johtotiedot Kadut ja tiet: toiminnallinen kunnossapito Liikenne: pysäkit, bussireitit Ympäristö: luonto, meluselvitys 2003, meluselvitys 2012, pohjavedet 2014, sadevedet 2009 1.4. Tiivistelmä Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia tehokasta, ympäristöön soveltuvaa ja tarkoituksenmukaista täydennysrakentamisen mahdollisuutta yhden korttelin osalta. Hakijoiden tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti tontinkäyttöä täydennysrakentamisen muodossa. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa nykyinen asuinkerrostalojen korttelialueen muuttaminen ympäristöön paremmin soveltuvaksi ja vapaammin asumisrakentamisen sallivaksi korttelialueeksi. Tonttien kerrosluku säilytetään kaksi kerrosta sallivana. Asumisrakennusoikeus ei muutu ja muu rakennusoikeus tutkitaan ja tarkastetaan tontin käytön kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Kaupunginhallitus päätti 12.2.2018 40 kaavan valmistelun aloittamisesta. Asemakaavamuutos tullaan laatimaan kaupungin omana työnä. Asemakaavan korttelialueille on laadittava erillinen tonttijako. 6

2. VUOROVAIKUTUS JA ASEMAKAAVAPROSESSI 2.1. Alustava asemakaavaprosessin aikataulu Alla on esitetty kaavaprosessi alustavine aikatauluineen sekä milloin ja miten voi osallistua. Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen kirjaamo@hyvinkaa.fi Kaavan vaihe Suunnitteluprosessi Osallistumismahdollisuus Aloitus- ja Valmisteluvaihe 2/2018 Kaupunginhallitus päättää kaavan valmistelun aloittamisesta ja kaava kuulutetaan vireille. Vireilletulon yhteydessä julkaistaan valmisteluaineisto Osallisilla mahdollisuus antaa palautetta ja ilmaista mielipide kaavan valmisteluaineistosta (MRL 62 ja MRA 30 ) Ehdotusvaihe 3-4/2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus kaavaehdotuksesta. Tarvittavat lausunnot pyydetään (MRL 65 ja MRA 27 ) Hyväksymisvaihe 5-6/2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavan Valitusmahdollisuus on 30 pv kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) Vuorovaikutuksen ja yhteistyön järjestämisestä on kerrottu tarkemmin jokaisen suunnitteluvaiheen yhteydessä. 7

2.2. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat ja naapurit, lähialueen asukkaat Viranomaiset o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkään kaupungin toimialat o Tekninen keskus (viheralueet, suunnittelu, liikenne) o Ympäristökeskus (rakennusvalvonta) o Hyvinkään vesi Asiantuntija viranomaiset o Hyvinkään lämpövoima Oy o Caruna OY o Telia-Sonera Finland OYJ, o Elisa OYJ Muut yhteisöt ja tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa. Halukkuudestaan osallistua kaavamuutokseen tai olla osallistumatta tässä kaavamuutoksessa voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. 2.3. Osallisten tiedottaminen Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. (MRL 6 ) Osallistua voi jokaisessa kaavaprosessin vaiheessa joko suullisesti tai kirjallisesti. Kaavaprosessin vaiheet kerrottu seuraavissa kappaleissa. Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen: kirjaamo@hyvinkaa.fi Asemakaavamuutoksen vireilletulosta, valmistelusta, julkisesta nähtävillä oloista, hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan: - Kaupungin virallisella ilmoitustaululla - Kaupungin internet-sivuilla - Kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja naapureille vireilletulosta ja valmistelusta. - Kaavaehdotuksen julkisesta nähtävillä olosta kuulutetaan lehdessä Hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan kirjeitse vain, jos sitä on kirjallisesti pyytänyt ehdotusvaiheessa ja ilmoittanut osoitteensa (Maankäyttö- ja rakennusasetus 93 ja 94 ). 8

Asiakirjat ovat nähtävillä kuulemisvaiheissa kaavoitusyksikön ilmoitustaululla (Suutarinkatu 2D, 3. krs.) sekä kaupungin verkkosivuilla www.hyvinkaa.fi/vireilla-olevat-asemakaavat Vireilletulon ja valmisteluvaiheen vuorovaikutus Kaupunginhallitus tekee kaavoituspäätöksen asemakaavamuutoksen valmistelun aloittamisesta. Kaavamuutos kuulutetaan vireille samalla kun osallisille varataan mahdollisuus mielipiteensä esittämiseen valmisteluaineistosta. (MRA 30) Osallisilla on 7 päivää aikaa huomautuksen tekemiseen. (MRL 133, MRA 65 ) Asiasta ilmoitetaan maanomistajille ja naapureille kirjeitse sekä niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Tiedoksisaantiaika on 7 päivää. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mahdollisia ennakkolausuntoja voidaan pyytää. Ehdotusvaiheen vuorovaikutus Valmisteluvaiheen suunnitelmaluonnos muokataan asemakaavamuutosehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. (MRL 65, MRA 27 ) Asiasta tiedotetaan niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Lisäksi kuulutus julkaistaan lehdessä. Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta muistutus joko kirjallisesti tai suullisesti kuulutuksessa mainittuun päivämäärään mennessä. Lausunnot pyydetään. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavaehdotus saatetaan hyväksymiskäsittelyyn kaupunginhallitukselle. Hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan, kuten yllä on kerrottu. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Poiketen siitä, mitä valitusoikeudesta kuntalaissa säädetään, vaikutukseltaan vähäisestä asemakaavan muutoksesta valitusoikeus on niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. (MRL 191 ) 9

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelualue ei ole rakentunut nykyisen asemakaavan mukaisesti kaksikerroksisena asuinkerrostalojen korttelialueena (AK). Hyvinkään kaupungin tekninen lautakunta on myöntänyt 25.6.2013 poikkeamisen tontille 33-3202-1, Kiviharjuntie 4. Poikkeaminen on annettu asemakaavan käyttötarkoitusmääräyksestä asuinkerrostalojen korttelialue. Poikkeamisessa on myönnetty lupa rakentaa asuinkerrostalojen korttelialueelle rivitaloja, joista osa on voitu toteuttaa yksikerroksisina. Maanomistajat ovat jättäneet asemakaavamuutoshakemuksen 16.1.2017. Hakijoiden tavoitteena on täydennysrakentaa korttelin kiinteistöjä ainakin osittain olemassa oleva rakennuskanta huomioiden. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia ympäristöön soveltuvaa rakentamista alueella. Kaavamuutos mahdollistaa täydennysrakentamisen ilman nykyisten rakennusten purkamista ja edistää näin muun muassa yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta. Käyttötarkoitusmerkinnän väljentäminen tutkitaan korttelin alueella jo olemassa olevien rakennusten takia. Asemakaavamuutos on mainittu vuoden 2018 kaavoitusohjelmassa. Kaavoitustarve on noussut hakijan toimesta esille. Kaupunginhallitus päätti 12.2.2018 40 kaavan valmistelun aloittamisesta. 3.2. Alueen nykytilanteen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualueen lähiympäristö on rakentunut pääsääntöisesti pientalo- ja rivitalovaltaisena. Alue sijaitsee Tapainlinnan kaupunginosassa, joka ei ole aivan keskustan tuntumassa. Alue on asuinkäytössä. Suunnittelualueella, joka käsittää kaksi kiinteistöä, on tällä hetkellä olemassa olevia rakennuksia, toisella tontilla rivitaloja ja toisella omakotitalo. Nykyinen rakennuskanta huomioidaan kaavamuutoksessa. 3.3. Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja hulevedet Suunnittelualueen ollessa rakentunut, ei sillä ole sellaisia luontoarvoja, jotka tulisi vielä selvittää. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella mutta on sadevesien valuma-alueella, joka purkaa Martinlehdonpuistoon. Alueidenkäytönsuunnittelun tulee tukea siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen ja siitä johtuvien sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen tulevaisuudessa kasvattavat helposti minkä tahansa pinnoitetun alueen hulevesiä. Hulevedellä tarkoitetaan kovilta pinnoilta muodostuvia sade- ja sulamisvesiä. Hulevesien mahdollista kuormittavuutta pyritään estämään kaavamääräyksin. 10

Suunnittelualueen maa-ala viettää etelän suuntaan, kohti Kiviharjuntietä ja sen maaperä on hiekkamoreenia. Suunnittelualue on N2000 korkeusjärjestelmän mukaan korkeuskäyrien +96 - +100 metrin välillä koordinaattijärjestelmässä ETRS89-GK-25FIN. Alueen välittömässä läheisyydessä on Martin ulkoilu- ja urheilupuisto. 3.4. Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö, palvelut ja liikenne Lähiympäristössä on I-II kerroksisia taloja. Alueen ympäristön rakennukset, kadut ja kunnallistekniikka ovat rakentuneet. Suunnittelualueen välittömästä läheisyydestä löytyy palveluista mm. koulu ja päivittäistavarakauppa. Kiviharjuntien on liikenteellisesti tonttikatu. Takamartintie kokoaa nämä tonttikadut Tapainlinnankadulle, joka toimii alueen kokoojakatuna. Julkisenliikenteen pysäkkejä on lähiympäristössä. 3.5. Olemassa olevat kaavatilanteet Maakuntakaava Suunnittelualue on Uudenmaan maankuntakaavayhdistelmässä taajamatoimintojen aluetta. Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sekä kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Suunnittelussa on toimintojen sijoittelulla ja alueiden käytön riittävällä tehokkuudella edistettävä pyöräilyä, jalankulkua ja joukkoliikennettä tukevaa yhdyskuntarakennetta. Kuvassa Uudenmaanmaakuntakaava 11

Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman osayleiskaava (KV 16.4.2012). Alue on merkitty asuinkerrostalojen alueeksi (AK). Alueen kerrosalasta pääosa varataan asuntokäyttöön kerrostaloissa. Alueelle saa sijoittaa myös palveluja ja toimitiloja, joiden käyttö ei aiheuta häiriötä asuinympäristölle. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,4-0,6. Kuvassa yleiskaavaote, suunnittelualue valkoisella Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 27.5.1996 vahvistettu ja 6.7.1996 voimaantullut asemakaava 33:003. Suunnittelualue on merkitty merkinnällä asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Suunnittelualueella korttelissa 3202 on sallittu rakentaminen kahteen kerrokseen. Tapainlinnankadun puoleiselle reunalle tulee istuttaa puita ja pensaita ja siltä reunalta on liittymäkielto tontille. Rakennukset on määrätty kaavassa rakennettaviksi siten, että ne ensisijaisesti on rakennettava kiinni rakennusalan rajoihin katujen puoleisilla rajoilla. Kaavan mukaisen tontin 1 rakennusoikeus on 900+ yt 55, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku sallitun asukkaiden yhteiseen käyttöön varattavan kerrosalan sekä maantasossa olevien asuntojen asuntokohtaisen kylmien varastojen yhteenlasketun kerrosalan neliömäärän. Lisäksi kaavatonttia 1 koskee määräys a 195, joka kertoo auton säilytyspaikan rakennusalan ja sille varatun rakennusoikeiden. Kaavatontin 2 vastaavista rakennusoikeuksista kertovat luvut ovat 730+ yt 40 ja a 150. AK määräyksien yleisessä määräyksessä määrätään autopaikkoja varattavan 1 autopaikka / 70 m² asuinkerrosalaa. 12

Kuvassa voimassa oleva ajantasa-asemakaavaote, suunnittelualue punaisella 3.1. Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. Maankäyttösopimuksen tarve tutkitaan kaavaprosessin yhteydessä. 3.2. Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot Pohjakartasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinkään kaupungin tonttipalvelut. Suunnittelualueen tila 106-402- 5-115 on lohkottu vuonna 1972 ja on kooltaan noin 2647 m². Suunnittelualueen toinen tontti on kooltaan 3313 m² ja sille on tehty erillinen sitova tonttijako vuonna 2013. Hyvinkään kaupungissa noudatetaan 6.3 2017 voimaan tullutta kaupungin rakennusjärjestystä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. Alueella on voimassa olevat Rakentamisohjeet vuodelta 1996. Tämän kaavamuutoksen yhteydessä ei laadita rakennustapaohjeita. 3.3. Lähtökohtien antamat tavoitteet Asuinkerrostalojen korttelialue tutkitaan muutettavaksi väljemmällä määräyksellä asuinrakentamisen korttelialueeksi. Asuinrakentamisen korttelialue merkinnän käyttäminen on tällä korttelialueella tehokas ratkaisu, joka mahdollistaa tonttien lisärakentamisen ja mahdollisesti nykyisien rakennuksien säilymisen. 13

Kiinteistölle 33-3202-1 on vuonna 2013 myönnetty poikkeaminen. Poikkeamispäätös on ollut voimassa kaksi vuotta. Suunnittelun tarve on kuitenkin kaavallinen käyttötarkoituksen muuttaminen väljemmäksi, jotta kiinteistöjä voidaan täydennysrakentaa ja samalla huomioida olemassa oleva rakennuskanta alueella. 3.4. Lähtötietojen luomat selvitystarpeet ja kaavan vaikutusten arviointimenetelmät Asemakaavamuutosprosessi käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä, koska katsotaan että kaavan muuttamisella ei ole laajempia vaikutuksia ympäristöön. Alueelle on rakentunut matalampaa ympäristöön soveltuvaa rakentamista. Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Kaavan suunnittelun aikana käytetään jo olemassa olevia perusselvityksiä. Selvitykset antavat riittävän tietopohjan kaavasuunnittelun lähtökohdiksi. Lisäselvityksiä voidaan tarpeen vaatiessa tehdä kaavasuunnittelun edetessä. Asemakaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä mm. ihmisen elinoloihin, maisemaan, rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupungin omana työnä koko kaavaprosessin ajan ja tulokset esitetään kaavaselostuksen lopussa. Vaikutusten arviointi perustuu suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä käytössä oleviin perustietoihin, yhteistyötahojen kanssa käytyihin neuvotteluihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavanmuutoksen aloitus ja valmisteluvaihe Kaupunginhallitus päätti 12.2.2018 40 kaavan valmistelun aloittamisesta. Kaavan aloittamisesta tiedotetaan, kuten vuorovaikutuksesta on kerrottu. Valmisteluaineisto asetetaan nähtäville kaavan osallisille mielipiteen ilmaisua varten. Mahdolliset mielipiteet ja ennakkolausunnot käsitellään ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnos on esitetty liitteessä 1 4.2. Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe (tarkentuu myöhemmin) 4.3. Asemakaavamuutoksen hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin) 14

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Suunnitteluratkaisun perustelut Asemakaavan käyttötarkoituksen väljentyminen asuinrakentamisen sallivaksi on perusteltua lähiympäristö huomioiden. Alueen yleisilme on matalaa rakentamista Takamartintien molemmin puolin. Yleiskaavamääräyksen kerrostalovaltaisesta rakentamisesta poikkeaminen ei ole merkittävää, koska kerrosluku on nykyisin voimassa olevassa asemakaavassa ollut vain II kerrosta salliva. Tonttitehokkuus on yleiskaavassa suositeltu e=0.4-0.6 kerrostalovaltaisilla alueilla. Kaupunkikuvallisesti kyseisille kiinteistöille ei sovellu korkea rakentaminen ja näin ollen pientalovaltainen rakentaminen on parempi vaihtoehto. Rakennusoikeus säilyy asuinrakentamisen osalta tehokkudella e =0.27. Olemassa olevat rakennukset saadaan kaavanmukaisiksi muuttamalla kaavamääräystä. Kaavamääräyksen vaihtaminen väljemmäksi noudattelee ympäristön kaavamääräyksiä ja soveltuu paremmin ympäristöön. Kaavamääräyksen muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi helpottaa alueen täydennysrakentamista. 5.2. Kaavan rakenne ja aluevaraukset Korttelialueet Asuinkorttelialue, A Asuinrakennusten korttelialue, tulee mahdollistamaan sekoittuneet asumisen muodot korttelialueella. Käyttötarkoitusmerkinnällä voidaan ottaa huomioon myös nykyiset rakennukset. Muut alueet Rakennusalat Rakennusalat sijoitetaan hakijoiden alustavien suunnitelmien mukaisesti. Pysäköimispaikka Tontin pysäköinti hoidetaan sille varatulla alueella. Yleiset määräykset Melu, hulevedet ja autopaikat huomioidaan näissä määräyksissä, sen lisäksi että leikkialueen koko määritetään. 15

5.3. Mitoitus ja nimistö Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 5955 m² joka käsittää kaksi kiinteistöä. Kiinteistön 106-33- 3202-1 pinta-ala on noin 3313 m² ja kiinteistön 106-402-5-115 pinta-ala on noin 2643 m². Asuinrakennusoikeus kiinteistöllä 106-33-3202-1 säilyy 900 k-m², mutta yhteistentilojen osuus nostetaan 55 k-m²:stä 75 k-m²:n siten, että rakennusjärjestyksessä määrätyt varastorakennukset on mahdollista tehdä. Autonsäilytyspaikkojen rakennusoikeus 195 k-m² poistuu. Asuinrakennusoikeus kiinteistöllä 106-402-5-115 säilyy 730k-m², mutta yhteistilojen osuus nostetaan 40 k-m²:stä 75 k-m²:n siten, että rakennusjärjestyksessä määrätyt varastorakennukset on mahdollista tehdä. Autonsäilytyspaikan rakennusoikeus 150 k-m² poistuu. Suunnittelualueen asuinrakennusoikeus tarkasteltuna tonttitehokkuutena säilyy ennallaan, kun taas yhteistilojen, varastojen ja autosuojien muu rakennusoikeus tarkasteltuna tonttitehokkuutena e= 0.07 laskee e=0.02. Suurin sallittu kerrosluku säilyy ennallaan. Mitoitus esitetään asemakaavan seurantalomakkeessa liitteessä 4 (liitetään myöhemmin). Alue on pääosin rakentunut. Alueen nimistö ei muutu. 6. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 6.1. Yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja ekologisuuteen Asemakaavamuutoksen vaikutus rakentamiseen on pysyväisluontoista ja täydentää jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutos vaikuttaa alueen yhdyskuntarakenteeseen tiivistävästi. Yhdyskuntarakenne ei merkittävästi muutu, koska alue on asumiskäytössä jo nykyisellään. Kaavallisesti alue ei ole toteutunut nykyisen kaavan mukaisena vaan on rakentunut tilan osalta aikaisemmin ja tontin osalta poikkeamispäätöksellä. Tuleva kaava muuttaa asumisen muotoa kerrostalosta vapaammin asumisen sallivaksi. 6.2. Ihmisiin, terveyteen, sosiaalisiin oloihin, palveluihin, talouteen sekä liikenteeseen ja turvallisuuteen Kaavamuutoksen vaikutus kohdistuu pääosin jo alueella asuviin henkilöihin. Väestömäärän kasvu alueella ei ole merkittävää. Alueen sosiaalinen luonne ei muutu, sillä asumisen luonne pohjautuu alueen identiteettiin ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen, koska väestömäärä ei lisäänny merkittävästi ja rakentamisen määrä säilyy ennallaan. Kaavamuutos ei mahdollista minkäänlaisia palveluita tai muuta yritystoimintaakaan tontille, mikä voisi olla merkittävää alueen väestölle. 16

Altistuminen ilmansaasteille ja niistä mahdollisesti aiheutuvat terveyshaitat ovat sitä suurempaa mitä korkeampia hengitysilman hiukkaspitoisuudet ovat ja mitä kauemmin ihminen hengittää saastunutta ilmaa. Kaavamuutoksella ei lisätä liikennettä merkittävästi, jolloin terveydelliset vaikutukset ilmanlaadussa ovat vähäiset. Suunnittelualueen kaavamuutoksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Alueen väestö tukeutuu paikallisiin palveluihin lähialueen ympäristössä ja keskustassa. Tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa myös palvelujen hyvän saavutettavuuden edellytykset. 6.3. Kulttuuriin, ympäristöön, luontoon, maisemaan ja viihtyvyyteen Lähiympäristön asukkaiden kohdalla muutos maisemaan on vähäinen, koska alue säilyy hakijoiden alustavien suunnitelmien mukaan matalana rakentamisena. Kaavamuutos laskee rakentamisen kokonaismäärää kiinteistöillä. Luonto-, kasvi- tai muuta ympäristöselvitystä alueelle ei nähty tarpeellisena, koska alue on rakentunut. Rakentamisen vaikutukset lähiympäristöön eivät ole kovin merkittäviä. 6.4. Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuessa muutokset eivät oleellisesti lisää ympäristön häiriötekijöitä alueella. Tulevat rakennukset suojaavat melulta, joten meluvaikutus ei ole merkittävä ympäristön häiriötekijä kaavallisesti. Kaavassa noudatetaan valtiovarainministeriön ohjeita melutasomääräyksissä. Rakennusaikana rakentamisesta aiheutuvat ympäristön häiriötekijät voivat olla hetkellisesti merkittäviä kaavamuutosalueen ja sen ympäristön asukkaille. Rakentamisvaiheessa tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon melu, lika ja tärinä ja näiltä suojaaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuva hulevesien mahdollinen lisääntyminen pyritään huomioimaan kaavamääräyksin. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava mahdollistaa toteutuessaan täydennysrakentamisen korttelialueella, joka käsittää kaksi tonttia. Kaupunkikuvallinen yhtenäinen ilme on mahdollista säilyttää paremmin ympäristöön soveltuvalla tavalla, kun alue rakentuu. Hakijan tavoite, tehokas täydennysrakentaminen, lisää tiivistyvää kaupunkirakennetta ja on infrastruktuurin kannalta järkevää. 7.1. Suunnitteluratkaisua havainnollistavat suunnitelmat Hakijoiden toimesta laadittiin ennen asemakaavamuutoksen aloittamista havainnemateriaalia kaavasuunnittelun taustaksi. Havainnemateriaalin tarkoitus oli osoittaa tontin mahdollista käyttöä 17

yksikerroksisena. Alustavasa asemapiirroksessa tuli osoittaa tilojen mitoituksellista käyttöä siten, että kaikki toiminnat mahtuivat tontille. 18

7.2. Toteutuksen ajoitus ja seuranta Asemakaavan toteutus on mahdollista, kun kaikki tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on tehty ja kaava saa lainvoiman sekä kuulutetaan voimaan tulevaksi. Rakennuskielto on voimassa alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. (MRL 53 ) Hyvinkäällä 20.2.2018 Kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen Kaavasuunnittelija Elina Joutsen 19