RAPORTTI 6.11.2014 Järvenpään Poikkitien yritys ja palvelualueen kaavoituksen luontoselvitys vuonna 2014 Espoo 2014
1
2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULOKSET... 5 2.1. Ahokirkiruohon esiintyminen alueella... 6 2.2. Ketoelinympäristöjen, lain mukaan huomioitavien luontotyyppien sekä muiden huomionarvoisten luontokohteiden esiintyminen... 7 2.3. Aiempia kasvihavaintoja... 10 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 11 4. KIRJALLISUUS... 13 LIITE 1. MENETELMÄKUVAUS... 15 LIITE 2. MUITA KUVIA... 17 Kannen kuva: Alueen itäpäässä on tieluiskaksi tasoitettua avointa aluetta, jossa kasvaa runsaasti lupiinia (Lupinus polyphyllus). Kuva: Aapo Ahola / Faunatica Oy 15.7.2014. Valokuvat: Faunatica Oy Karttakuvat: Faunatica Oy Pohjakartat: Maanmittauslaitos Kirjoittaja: Aapo Ahola
3 Tiivistelmä Faunatica Oy suoritti Järvenpään kaupungin toimeksiannosta täydentävän luontoselvityksen Poikkitien yritys- ja palvelualueella sekä sen eteläpuolisella laajennetulla tarkastelualueella. Maastotyönä 15. 16.7.2014 selvitettiin uhanalaisen ja rauhoitetun ahokirkiruohon esiintymistä, huomionarvoisia luontotyyppejä ja elinympäristöjä sekä erityisesti ketoelinympäristöjen esiintymistä alueella. Selvityksessä alue osoittautui luontoarvoiltaan melko tavanomaiseksi, eikä erityisiä luontokohteita juuri löytynyt. Aiemmin havaitulla ahokirkiruohon kasvupaikalla ei vuonna 2014 havaittu lajia, eikä myöskään muualla selvitysalueella. Huomionarvoisia luontotyyppikohteita löytyi yksi paikallisesti arvokas korpikohde, joka sisältää metsälain erityisen tärkeän elinympäristön sekä sen läpi kulkevan vesilain mukaisen norouoman. Löytyneistä pistemäisistä kohteista maininnan arvoisia ovat kaksi isoa puuyksilöä sekä silmälläpidettävän ketoneilikan esiintymä. Lisäksi havaittiin, että Pohjolan tilan rakennukset, erityisesti päärakennus, voivat sisältää lepakoille sopivia piilopaikkoja. Selvityksen perusteella ei löytynyt mitään sellaista, mikä erityisesti estäisi tai rajoittaisi Poikkitien kaava-alueen rakentamista kaavarunkosuunnitelman mukaisesti. Annamme kuitenkin seuraavia suosituksia luontoarvojen huomioimiseksi: Suosittelemme, että ahokirkiruohon esiintymispaikalla tienpiennar säilytetään ennallaan vanhan havaintopaikan alueella. Suosittelemme, että Pohjolan tilan alueella olevat kaksi isoa puuyksilöä, ketoneilikan esiintymä sekä ojanvarren mahdolliset vankkasaran esiintymät mahdollisuuksien mukaan huomioidaan maankäytössä. Suosittelemme, että luontotyyppikuvio A (noro ja sen lähiympäristö) selvitysalueen eteläosassa säilytetään niin, että norouoma ja sitä ympäröivän kuvion kasvillisuus ja muut ominaispiirteet säilyvät. Kuvio olisi suositeltavaa merkitä kaavaan luomerkinnällä metsälain erityisen tärkeänä elinympäristönä. Suosittelemme, että Pohjolan tilan rakennuksista selvitetään mahdolliset niissä olevat lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat. Selvittäminen ei kuitenkaan välttämättä ole tarpeen silloin, jos rakennusten lähiympäristö tullaan kaavoituksessa säilyttämään sellaisena, ettei lepakoille voi koitua muutoksista merkittävää häiriötä.
4 1. Johdanto Faunatica Oy antoi Järvenpään kaupungin toimeksiannosta Poikkitien yritys- ja palvelualueen luontoarvoja koskevan lausunnon (Faunatica 2014). Lausunnon mukaan alueen luontoarvoja on selvitetty 2000-luvun kuluessa useissa eri selvityksissä melko kattavasti. Luontoarvojen osalta todettiin kuitenkin seuraavat lisäselvitystarpeet: 1) Rauhoitetun, vaarantuneen (VU) ahokirkiruohon (Gymnadenia conopsea var. conopsea) mahdolliset kasvupaikat tulisi selvittää ja esiintymät rajata tarkasti. 2) Arvokkaiden ketoelinympäristöjen esiintyminen alueella tulisi selvittää, koska Järvenpään alueella tehdyssä päiväaktiivisten suurperhosten selvityksessä (Faunatica 2004) alue nousi esiin ketoindikaattorilajien melko runsaan esiintymisen vuoksi. 3) Lain mukaan huomioitavat luontotyypit ja muut huomionarvoiset elinympäristöt alueella tulisi selvittää. Faunatica Oy teki kesällä 2014 alueella lisäselvityksen edellä mainittujen asioiden tarkastamiseksi. Kuvaus selvityksen menetelmästä on liitteessä 1. Selvitysalueeseen kuului kaksi osaa (ks. kuva 1): A) Poikkitien yritys- ja palvelualue (47 ha) ja B) laajennettu tarkastelualue (23 ha). Laajennettu tarkastelualue on Poikkitien yritys- ja palvelualueen eteläpuolella oleva alue, joka on mahdollisesti lähitulevaisuudessa tarkoitus kaavoittaa. Lisäksi tähän raporttiin koottiin aiemmat tiedot uhanalaisten ja silmälläpidettävien kasvilajien havainnoista selvitysalueella (Järvenpään kaupunki, sähköinen aineisto 2014). Tässä raportissa esitetään luontoselvityksen tulokset sekä tehdään johtopäätökset siitä, mitä tulokset merkitsevät alueen maankäytön suunnittelun kannalta. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti.
5 2. Tulokset Maastoselvityksen perusteella alue koostuu kokonaan talousmetsistä, maanviljelysalueista sekä erilaisista pienistä joutomaa- ja piennaralueista. Selvitysalueella lehtoa tavataan lähinnä Pohjolan talon ympäristössä, mutta siellä ei kuitenkaan ole metsälain erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi katsottavia reheviä lehtolaikkuja tai muita ravinteisuutensa takia suojelun arvoisia kohteita. Pohjolan tilaa ympäröivä metsäalue on hyvin epäluonnontilaista mm. melko vähän aikaa sitten toteutetun hakkuun vuoksi. Alue on pääosin tiheää lehtipuutaimikkoa, jonka seassa on siellä täällä järeitä säästöpuita. Kaakkoisosien metsäalue koostuu keskiuusmaalaisittain tavanomaisista, pääosin tuoreen ja lehtomaisen kankaan kasvatusmetsistä. Paikoin on myös turvekangasta sekä ojitettua, tiheää nuorta lehtipuustoa kasvavaa kosteaa lehtoa. Alueen itäpäässä on hiljattain suoritettu Kuva 2. Selvitysalueet ja selvityksessä todetut luontokohteet. Sinisellä rajatut selvitysalueet: A = Poikkitien yritys- ja palvelualue, B = laajennettu tarkastelualue. Ahokirkiruohon esiintymää (piste 5) ei havaittu vuonna 2014, vaan havaintotieto on vuodelta 2008.
6 harvennushakkuita, joiden hakkuutähteitä on runsaasti maassa. Aivan osa-alueen A itäreunassa on ilmeisesti moottoritien työmaa-ajalta peräisin oleva tasainen joutomaa-alue, jonka kasvillisuus on vaatimatonta jokapaikan kasvillisuutta, joukossa vieraslaji lupiinia. Alla on käyty läpi tärkeimmät havainnot huomionarvoisista luontokohteista. Kaikki kohteet on esitetty oheisella kartalla (kuva 2) ja taulukoissa 1 ja 2. Menetelmäkuvaus on liitteessä 1. 2.1. Ahokirkiruohon esiintyminen alueella Maastossa käytiin huolellisesti läpi paikka, jolla ahokirkiruohoa oli havaittu vuonna 2008 (piste 1 kuvassa 2), sekä ympäristön muut ahokirkiruoholle mahdolliset elinpaikat. Pitkällisestä etsimisestä huolimatta piennaralueelta ei löytynyt yhtään ahokirkiruohon versoa. Aiempi havainto (2008) oli vain yhdestä yksilöstä. Havaintopaikka on kevyen liikenteen väylän ja autotien välinen kuivahko piennar, jossa ei nyt tehdyssä selvityksessä havaittu huomionarvoista tai vaateliasta niittylajistoa, vaan pientareen kasvillisuus oli hyvin tavanomaista joka paikan lajistoa (kuva 3). Piennarta niitetään säännöllisesti; maastokäynnin aikaan edellisestä niitosta oli kulunut ehkä n. 2 viikkoa. Muuallakaan selvitysalueella ei havaittu ahokirkiruohoa tai sille kovin hyvin sopivia kasvupaikkoja. Kuva 3. Paikka, jossa ahokirkiruoho on havaittu vuonna 2008.
7 2.2. Ketoelinympäristöjen, lain mukaan huomioitavien luontotyyppien sekä muiden huomionarvoisten luontokohteiden esiintyminen Pohjolan tilan alue tarkastettiin perinnebiotooppien ja muiden erityisten luontokohteiden varalta, mutta sellaisia ei havaittu. Alueella ei ole pitkiin aikoihin harjoitettu sellaista toimintaa, jonka myötä huomionarvoisia perinneympäristöjä olisi voinut säilyä tilaalueella. Pohjolan tilan ympäristöstä löytyi kaksi kookasta puuyksilöä, jotka näkyvät maisemassa ja jotka voisi pyrkiä säästämään. Toinen puista on Pohjolan pihapiirissä oleva rinnankorkeudelta 67 cm paksu mänty (piste 2; kuva 4) ja toinen on pellonreunan 65 cm paksu kuusi (piste 3; kuva 5). Kasvilajeista ainoa huomionarvoinen havainto on silmälläpidettävän (NT) ketoneilikan (Dianthus deltoides) esiintymä ladon reunuksen korkeakasvuisen niityn seassa (piste 4). Pohjolan tilan vanhan, ränsistyneen päärakennuksen (5) räystäissä ja vintin laudoitukessa havaittiin useita koloja (kuva 6). Alue on rauhallinen eikä siellä ole kirkasta valaistusta, ja ympäristössä on lepakoille sopivia puoliavoimia ympäristöjä ja metsiä. Näin ollen talo on varsin potentiaalinen lepakoiden talvehtimis- tai päiväpiilo. Kaikki lepakkolajimme ovat EU:n luontodirektiivin IV liitteen mukaisia lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kuva 4. Pohjolan talon pihapiirin iso mänty, rinnankorkeusläpimitta 67 cm.
8 Kuva 5. Vasemman puoleinen kuusi on rinnankorkeusläpimitaltaan 65 cm. Kuva 6. Pohjolan tilan päärakennus sopii hyvin lepakoiden piilopaikaksi.
9 Taulukko 1. Pistemäisten luontokohteiden tiedot. Piste Kuvaus Luokittelu Lisätiedot X (KKJ2) Y (KKJ2) 1 Ahokirkiruoho Rauhoitettu, Havaittu 1 yksilö vuonna 2008; 2560871.3 6705508.5 uhanalainen ei havaittu vuonna 2014 2 Iso mänty Ø 67 cm mänty pihapiirissä 2561217.2 6705364.1 3 Iso kuusi Ø 65 cm kuusi pellonreunassa 2561121.6 6705291.3 4 Ketoneilikka Silmälläpidettävä 5 Mahdollinen lepakoiden talvehtimis tai päiväpiilo Mahdoll. lisääntymistai levähdyspaikka Taulukko 2. Luontotyyppikohteen tiedot. Männyn ympärillä kasvustoja yht. n. 2 m 2 alalla, n. 900 1200 kukkaa Pohjolan tilan ränsistynyt päärakennus, jonka vintin laudoissa ja räystäissä useita koloja ja aukkoja 2561218.2 6705304.3 2561149.7 6705373.1 Kuvion tunnus Lakistatus Luontotyypit Kuvaus Arvoluokka A Metsälaki 10 (purojen ja norojen välittömät lähiympäristöt); Vesilaki 11 (noro) Saniaiskorpi (SaK), valtakunnallisesti vaarantunut (VU) luontotyyppi Pienen noron ympäristöön sijoittuva korpinen kuvio. Kuviolla on tehty puuston harvennusta metsälain sallimissa rajoissa; kuvion ominaispiirteet (kosteusolot, pienilmasto, osin varjoisuus) ovat kuitenkin olennaisilta osin säilyneet, joten kohde on metsälaissa tarkoitetulla tavalla luonnontilaisen kaltainen. Noron poikki on ajettu metsäkoneella, harvennustähteitä ja kantoja on paikoin. Kuvion pääpuulaji on koivu (Betula spp.), lisäksi on nuorta harmaaleppää (Alnus incana) ja korpipaatsamaa (Rhamnus frangula). Kenttäkerroksessa valtalajeja ovat hiirenporras (), mesiangervo (), korpikastikka () ja rönsyleinikki (); muita lajeja ovat mm. rentukka (), leskenlehti () ja ojaleinikki (). Kuvion reunoilla on vaihettumisvyöhyke, jonka lajisto on mustikkakorven kaltaista. III (paikallisesti arvokas) Laajennetulla tarkastelualueella sijaitsee yksi paikallisesti arvokas luontotyyppikuvio (taulukko 2, kuva 7). Kuvio sisältää sekä vesilain mukaan suojeltavan kohteen (noro) että metsälaissa mainitun erityisen tärkeän ympäristön (noron lähiympäristö). Kohde on paikallisesti luonnon monimuotoisuudelle arvokas kohde eli arvoluokan III luontotyyppikohde (luokkien selitteet liiteessä 1).
10 Kuva 7. Luontotyyppikuvio A: noron ympäristön saniaiskorpi. 2.3. Aiempia kasvihavaintoja Järvenpään arvokkaiden luontokohteiden tietokannassa (Järvenpään kaupunki, sähköinen aineisto 2014) alueelta on lisäksi muutamia vanhoja tietoja silmälläpidettävistä kasvilajeista. Tällaisia havaintoja on vankkasarasta (Carex riparia, NT) alueen läpi virtaavan Ristinummenojan varresta sekä selvitysalueen pohjoisreunassa olevasta ojasta, musta-apilasta (Trifolium spadiceum, NT) yhteensä neljältä kuviolta, sekä havainnot keltaapilasta (Trifolium aureum, NT) ja ketoneilikasta (kuva 8). Havainnot ovat peräisin Ympäristötutkimus Metsätähti Oy:n vuosina 1997 2000 tekemistä kartoituksista. Tiedot ovat kuviokohtaisia, joten esiintymien tarkka sijainti voi olla missä tahansa kuvion alueella. Esiintymiä ei etsitty vuoden 2014 kartoituksessa. Erityisesti vankkasaran huomioiminen olisi kuitenkin suositeltavaa ja mahdollista, sillä esiintymät voidaan paikantaa kohtalaisella tarkkuudella alueella oleviin ojiin. Tarkemmin dokumentoitu esiintymä (Vainio 2004) sijaitsee Ristinummenojan peltojen keskellä kulkevassa osuudessa, ei kuitenkaan Poikkitien läheisyydessä, vaan hieman tätä etelämpänä. Esiintymä on mainittu niukaksi (Vainio 2004). Ojanvarren suunnittelussa olisi hyvä ottaa lähtökohdaksi, että luontainen kasvillisuus ja nykyiset olosuhteet säilyvät ojassa ennallaan. Toinen vankkasaran esiintymä on kuviotiedon perusteella havaittu alueen luoteisreunassa olevassa ojassa, mutta tarkempaa tietoa tästä esiintymästä ei ole saatavilla. Vanhojen musta- ja kelta-apilan sekä ketoneilikan esiintymien huomioiminen kaavoituksessa on sen sijaan varsin vaikeaa, koska tarkkoja aiempia esiintymispisteitä ja
11 Kuva 8. Huomionarvoisia kasvihavaintoja vv. 1997 2000 kartoituksista (Metsätähti Oy). Havainnot ovat kuviokohtaisia, tarkempi sijainti kuvion tai viivan alueella ei ole tiedossa. Kaikki mainitut lajit ovat uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäviä (NT). esiintymien tilannetta ei ole tiedossa. Näiden lajien esiintymät voivat varsin nopeasti hävitä umpeenkasvun takia. Todennäköisesti esiintymät ovat sijainneet tien- ja pellonpientareiden uusympäristöissä, sillä alueella ei ole varsinaisia perinnebiotooppeja. 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Selvityksen perusteella ahokirkiruoholle erityisen hyvin sopivia elinympäristöjä ei esiinny alueella. Aiemmin havaittu esiintymä on ollut todennäköisimmin yksittäinen yksilö, joka on kulkeutunut alueelle siemenenä ja löytänyt tienpenkalta ns. uudisympäristön. Esiintymä epäoptimaalisella kasvupaikalla on voinut jäädä lyhytaikaiseksi. Ahokirkiruoho saattaa kuitenkin edelleen elää alueella, vaikka sitä ei nyt havaittu. Kämmekkäkasvit ovat yleisesti esiintymisessään oikukkaita ja vuosien välistä vaihtelua on paljon. Tienpientareella ollut esiintymä ei tarvinne tässä vaiheessa varsinaista suojelualuevarausta tai muuta kaavamerkintää, sillä on varsin epävarmaa, onko laji edelleen paikalla. Alueen
12 jatkosuunnittelussa riittää, että aiemman havaintopisteen välitön lähiympäristö säilytetään kaavasuunnittelussa sitä muuttavilta toimenpiteiltä. Suosittelemme, että kaavasuunnittelussa ahokirkiruohon esiintymispaikalla tienpiennar säilytetään nykyisellään havaintopisteen (piste 1, kuva 2) kohdalla sekä siitä 20 metrin matkalla sekä itään että länteen päin. Alueen ääripisteet ovat näin ollen KKJ2-koordinaatistossa: 6705507:2560851, 6705510:2560891. Selvityksen perusteella alueella ei ole muita erityistä suojelua vaativia pistemäisiä kohteita. Alueella havaittiin kuitenkin kaksi maisemassa hyvin näkyvää puuyksilöä sekä yksi silmälläpidettävän kasvilajin esiintymä. Lisäksi etuudestaan alueelta on tiedossa silmälläpidettävän vankkasaran esiintymiä, jotka voidaan kohtalaisella tarkkuudella paikantaa alueen kahteen ojaan. Suosittelemme, että kaksi isoa puuyksilöä, ketoneilikan esiintymä (pisteet 2 4, kuva 2) sekä vankkasaran mahdolliset ojanvarren esiintymät huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavoituksen suunnittelussa. Pohjolan tilan päärakennus (ja mahdollisesti jokin muukin tilan rakennuksista) soveltuu hyvin lepakoiden talvehtimis- tai päiväpiiloksi. Kaikki lepakkolajimme ovat EU:n luontodirektiivin IV liitteen mukaisia lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Alueen suunnittelussa Pohjolan tila on tarkoitus säilyttää, joten kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen ei sinänsä uhkaa mahdollista lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Rakennusten lähiympäristöön on kuitenkin suunnitteilla runsaasti rakentamista ja uusia kulkureittejä, ja sen myötä voi tapahtua muutoksia mm. valaistusolosuhteissa ja lepakoille tärkeissä siirtymäreiteissä. Näistä syistä voi olla tarpeen selvittää, esiintyykö tilan rakennuksissa lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Suosittelemme, että Pohjolan tilan rakennuksista selvitetään mahdolliset niissä olevat lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat. Selvittäminen ei kuitenkaan välttämättä ole tarpeen silloin, jos rakennusten lähiympäristö tullaan kaavoituksessa säilyttämään sellaisena, ettei lepakoille voi koitua muutoksista merkittävää häiriötä. Luontotyyppien ja elinympäristöjen osalta Poikkitien yritys- ja palvelualueella ei ole erityisiä suojeluarvoja. Laajennetulla tarkastelualueella sen sijaan on yksi metsälain ja vesilain mukainen kohde (kuvio A), joka on luonnon monimuotoisuudelle paikallisesti arvokas luontokohde. Erityisiä ketoelinympäristöjä tai muita perinnebiotooppeja ei havaittu selvitysalueella. Aiemmassa perhosselvityksessä (Faunatica 2004) todettu korkea havaintomäärä voi olla seurausta alueen joutomaiden ja pellonpientareiden monista avoimista, paisteisista laikuista. Näiden joukossa ei kuitenkaan ole luontoarvoiltaan merkittäviä kuvioita. Kymmenessä vuodessa tilanne on voinut avoimien ympäristöjen osalta myös muuttua merkittävästi epäedullisemmaksi. Suosittelemme, että noro ja sen lähiympäristö (kuvio A, kuva 2) selvitysalueen eteläosassa säilytetään kaavoituksessa niin, että norouoma ja sitä ympäröivän kuvion kasvillisuus ja muut ominaispiirteet säilyvät. Kuvio olisi suositeltavaa merkitä kaavaan luo-merkinnällä metsälain erityisen tärkeänä elinympäristönä.
13 4. Kirjallisuus Faunatica Oy 2004: Järvenpään päiväaktiiviset suurperhoset 2001 2004. Raportti Järvenpään kaupungille. Faunatica Oy 2014: Luontoarvojen huomioimista koskeva soveltuvuus- ja sopeuttamislausunto Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoluonnoksesta. Lausunto Järvenpään kaupungille. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. ja Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 4. täysin uudistettu painos. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: 14.2.1997 annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen 17.11.2005 annettu muutos (913/2005) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970160; http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050913]. Luonnonsuojelulaki 1996: 20.12.2006 annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961096] ja luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960079]. Maa- ja metsätalousministeriö 2012: Kansallinen vieraslajistrategia. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus, Helsinki. 2. painos. Metsälaki 1996: 12.12.1996 annettu metsälaki (1093/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093] ja metsälain perustelut (HE 63/1996) [http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960063] sekä laki metsälain muuttamisesta (1085/2013) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131085] Ohtonen, A., Lyytikäinen, V., Vuori, K.-M., Wahlgren, A. & Lahtinen, J. 2005: Pienvesien suojelu metsätaloudessa. Suomen ympäristö 727, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000. Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskuksen moniste 188. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ranta, P. 2014: Villit vihreät kaupungit. Suomen kaupunkikasvio. Vastapaino, Tampere. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskus 2010: Ahokirkiruoho. Internet-sivut: SYKEn lajiesittelyt. [http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7b35b78ed6-34fc-4976-b58b- E2946367059A%7D/38926] viitattu 21.10.2014
14 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus., Helsinki. Vainio, E-L. 2004: Järvenpään kasvillisuuskartoitus 1997 2000 /Ympäristötutkimus Metsätähti Oy. Kartoituksen aikana havaittuja merkittäviä elinympäristökohteita ja huomionarvoisten kasvien esiintymiä. Julkaisematon raportti/yhteenveto. Järvenpään kaupunki, tekninen toimi. 12 s. Vesilaki 2011: 27.5.2011 annettu vesilaki (587/2011) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587]. Ympäristöministeriö 2013a: Alueellisesti uhanalaisista lajeista. Internet-sivut, [http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_punainen_lista_2010/Alueellisesti_uhanalaisista_lajeist a], viitattu 20.10.2014. Ympäristöministeriö 2013b: Luonto- ja lintudirektiivin lajit. Internet-sivut, [http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit], viitattu 20.10.2014. Ympäristöministeriö 2013c: Rauhoitetut lajit. Internet-sivut, [http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Rauhoitetut_lajit], viitattu 20.10.2014. Ympäristöministeriö 2013d: Kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut, [http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit], viitattu 20.10.2014.
15 Liite 1. Menetelmäkuvaus Työn tavoitteena oli paikantaa seuraavat kohteet: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996, Luonnonsuojeluasetus 1997/2005, Pääkkönen ja Alanen 2000) Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (Metsälaki 1996, Laki metsälain muuttamisesta 2013, Meriluoto ja Soininen 2002) Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet (Ohtonen ym. 2005, Vesilaki 2011) Muut huomionarvoiset luontotyypit, erityiset luontoarvot ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet (esim. runsaasti lahopuuta sisältävät kohteet) sekä muilla tavoilla arvokkaat luontokohteet (mm. Raunio ym. 2008) ja huomattavan isot puuyksilöt. Työssä noudatettiin soveltuvin osin mm. teosten Pääkkönen ja Alanen (2000), Meriluoto ja Soininen (2002) ja Söderman (2003) ohjeistuksia ja määrittelyjä huomioitavista luontoarvoista. FM, biologi Aapo Ahola teki maastotyöt 15. 16.7.2014. Ajankohta oli erinomainen luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen tekemiseen, sillä putkilokasveista mahdollisimman suuri osa on tähän aikaan havainnoitavissa ja luontotyypit parhaimmin määritettävissä. Selvitysalue kierrettiin jalan kattavasti läpi kasvillisuutta ja elinympäristöjä havainnoiden. Yllä lueteltujen kohteiden sijainnit rajattiin maastossa tarkasti kartalle. Paikannuksessa käytettiin apuna tarkkuus-gps-laitetta (Trimble GeoXT 6000). GPS-mittauksille tehtiin jälkikorjaus, jonka jälkeen päästiin yleensä alle 1,8 m tarkkuuteen ja korkean, peittävän puuston alueillakin 1 4 m tarkkuuteen. Kunkin luontotyyppikuvion kasvillisuus ja kasvilajisto, puuston rakennepiirteet, lahopuusto sekä muut ominaispiirteet kirjattiin kattavasti maastolomakkeelle. Kasvilajit määritettiin paikan päällä. Kohteet valokuvattiin. Maastotyön aikana havainnoitiin kaikkien eliöryhmien huomionarvoista lajistoa, josta tehdyt havainnot kirjattiin, paikannettiin tarvittaessa GPS-laitteella ja merkittiin kartalle. Huomattavan isojen puuyksilöiden tiedot kirjattiin ylös; yleisesti ottaen tämä tarkoittaa rinnankorkeusläpimitaltaan (dbh) vähintään 50 cm olevia lehtipuita ja vähintään 60 cm olevia havupuita. Paikkatiedon ja kartta-aineiston käsittely tehtiin ESRI ArcGis 10.2-ohjelmistolla; rajauksien tekemisessä ja tulkinnoissa apuna käytettiin tarvittaessa myös ilmakuvatarkastelua (pohjakartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos). Selvitysalueen luonnon yleispiirteistä, luonnonoloihin ja luontoarvoihin vaikuttavista tekijöistä (mukaan lukien ihmisvaikutus) sekä erityisistä luontokohteista laadittiin myös kuvaukset. Luontotyyppikuvioiden kuvauksessa kerrotaan, mikäli kyseessä on jonkin lain määritelmien mukainen kuvio, sekä raportoidaan luontoarvoihin vaikuttavista tekijöistä, ominaispiirteistä ja kasvilajistosta. Luontotyyppikuviot luokiteltiin arvoluokkiin niiden luonnonsuojelullisen arvon perusteella: Luokka I (huomattavan arvokas): Alueellisesti huomattavan merkittävä tai jopa valtakunnallisesti merkittävä kohde. Harvinaista lajistoa ja/tai
16 edustavia uhanalaisia luontotyyppejä. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Luokka II (arvokas): Alueellisesti merkittävä tai paikallisesti huomattavan merkittävä kohde. Kohteen arvoa lisää usein sen merkitys osana isompaa luontokokonaisuutta tai alueellista arvokkaiden luontoalueiden verkostoa. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Luokka III (kohtalaisen arvokas): Joitakin (tai joskus runsaastikin) paikallisesti merkittäviä luontoarvoja, luontoarvot korkeintaan hieman heikentyneet. Myös alueellisesti merkittäviä luontoarvoja voi olla, mutta tällöin luonnontila on selvästi heikentynyt. Luokka IV (ei merkittävä): Vain niukasti luontoarvoja; kohde ei juuri erotu edukseen ympäröivästä alueesta. Luonnontila selvästi heikentynyt. Edellä olevassa alueellisesti arvokas rinnastuu tavallisesti maakunnallisesti arvokkaaseen. Luokan IV kohteita ei tavallisesti esitellä raportissa, eikä niiden perusteella esitetä suosituksia maankäytölle.
17 Liite 2. Muita kuvia Pohjolan tilan pohjoispuolella on aukkoista, hiljattain uudistettua metsää. Osa-alueen A itäosassa on tehty äskettäin harvennushakkuita. Pohjolan talon ympärillä on paikoin lehtokasvillisuutta, joka on kuitenkin varsin tavanomaista eikä nouse huomionarvoiseksi kohteeksi. Osa-alueen B eteläosassa on virkistysalueeksi hyvin soveltuvia tuoreen kankaan varttuneita kuusivaltaisia metsiä.
Lansantie 3 D 02610 Espoo http://www.faunatica.fi/ Marko Nieminen Dosentti, tutkimuspäällikkö p. 0400 628 328 marko.nieminen@faunatica.fi Kari Nupponen FM, projektipäällikkö p. 0400 333 688 kari.nupponen@faunatica.fi Aapo Ahola FM, tutkimussuunnittelija p. 050 562 2751 aapo.ahola@faunatica.fi Elina Manninen FM, tutkimussuunnittelija p. 050 538 4777 elina.manninen@faunatica.fi