OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) IMATRA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS nro 1014 Kaupunginosa 31 Tuulikallio, 32 Korvenkanta, 38 Saimaanranta 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue rajautuu Joutsenonkadun pohjoispuolen soranottoalueeseen, hautausmaahan, Asemäentiehen ja Tuulikallion asuntoalueeseen. Alueen eteläpuolella on Korvenkannan pientaloalue, rakentamatonta teollisuusaluetta sekä Mansikkalan Yritystalon kortteli. Lännessä suunnittelualue on rajattu Poventsan alikulkusillan paikkeille. Idässä suunnittelualueen rajana on Karhumäenkatu. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan 31,2 ha. Alueen maanomistajia ovat Ratahallintokeskus, Imatran kaupunki, Tiehallinto sekä yksityiset. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kaavamuutos on käynnistynyt Imatran kaupungin ja Ratahallintokeskuksen välisten neuvottelujen pohjalta. Kaavasuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset rataverkon kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle. Samalla selvitetään korttelialueiden melunsuojaustarpeita ja alueiden sopivuutta mm. asumiseen. Uusi raide on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen raiteen pohjoispuolelle. Kaavasuunnittelua tehdään Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen yleissuunnitteluun liittyen, joka on käynnistynyt vuonna Esiselvityksiä on tehty vuosina Ratasuunnitelmia, niihin liittyviä selvityksiä ja asiakirjoja käytetään hyväksi kaavasuunnittelussa. (Liite 1).

2 2.1 Alueen yleiskuvaus Luonnon ympäristö Alueen luonnontilainen ympäristö on metsittynyttä peltoaluetta. Puusto muodostaa mänty- ja koivuvaltaisia saarekkeita rakennusten, teiden ja radan välisille alueille. Suunnittelualueella ei ole arvokkaita luontokohteita. (Kuva 1) Pohjavesi Kuva 1. Suunnittelualue ortokuvalla esitettynä Osa suunnittelualueesta sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ja osittain I-luokan pohjaveden muodostumisalueella, mikä edellyttää pohjaveden suojaamista ko. alueella (tunnus A, ). (Kartta 1). Kartta 1. Ote pohjavesialuekartasta, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2

3 Maaperä ja rakennettavuus Kaava-alueen jakautuu kahteen rakennettavuusluokkaan. Suurin osa alueesta on karkearakeisten kitkamaalajien aluetta (rakennettavuusluokka II), jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Luokkaan II kuuluvilla alueilla maaperä on enimmäkseen routimatonta, kantavaa ja yleensä kaivettavuudeltaan hyvää. Luokkaan III kuuluvaa aluetta on suunnittelualueen eteläreunalla ja länsiosassa. Se on määritelty hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien alueeksi, jossa vallitsevien siltin ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Maapohjan kantavuus III-luokkaan kuuluvilla alueilla on yleensä hyvä, sen sijaan kaivettavuus vaihtelee suuresti Radon Kartta 2. Suunnittelualueen maaperä Kaava-alueella ei ole kirjattu radonpitoisuuksia Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on viisitoista asuinrakennusta, joista suurin osa sijaitsee radan välittömässä läheisyydessä Joutsenonkadun ja Saarankadun varrella. Suurin osa rakennuksista on rakennettu luvuilla. Katualueiden ja rautatien lisäksi alueella on kunnallistekniikan verkostoja. Kuva 2. Viistokuva radan ja Joutsenonkadun varren pientaloalueelta ( , H. Vallas) 3

4 2.1.3 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyvässä v valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on selvitetty meluhaittoja, meluntorjuntaa ja tärinää. Imatran rataverkko - meluselvitys on valmistunut (RHK) ja Imatran kaupungin katu- ja raideliikenteen meluselvitys Imatran kaupungin meluselvityksen mukaan alueen kiinteistöt sijoittuvat db(a):n melutason alueelle (kartta 3). Kartta 3. Liikennemelualueet, Imatran kaupungin meluselvitys Meluhaitat tulevat lisääntymään raideliikenteen kasvun myötä, mikäli melusuojauksia ei toteuteta. Raideliikenteen tärinäselvityksiä ei ole tehty. Imatran kaupunki on sopinut Ratahallintokeskuksen kanssa käydyssä neuvottelussa, että Ratahallintokeskus teettää kaikki tarvittavat selvitykset (melu, tärinä ym.) asemakaavoitusta varten. Arvokkaita luontokohteita ei suunnittelualueella ole, lukuun ottamatta rataalueella kasvavaa Idänkeulankärkeä, jonka tarkka sijainti selvitetään suunnittelun yhteydessä Suunnittelutilanne Seutukaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan seutukaavassa 4 suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen (A) ja teollisuustoimintojen alueeksi (T). 4

5 2.2.2 Maakuntakaava Maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja uudelleen Maakuntakaavan vahvistaa Ympäristöministeriö. Rautatiealue on merkitetty merkittävästi kehitettäväksi pääradaksi. Suunnittelualue on merkitty tuotantotoiminnan ja palvelujen alueeksi (TP) sekä taajamatoimintojen alueeksi (A) Yleiskaava Kartta 4. Ote maakuntakaavaehdotuksesta Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa Rautatieliikenteenalue (LR) rajautuu lähivirkistysalueeseen (VL) sekä teollisuusalueeseen (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kaava-alueeseen kuuluu myös työpaikka-aluetta (TP). Kaavaalueen rakennetut omakotitalot sijoittuvat VL-, TY- ja TP -alueille. Kaavaluonnos ei ole kaikilta osiltaan yleiskaavan mukainen. Kartta 5. Ote yleiskaavasta 5

6 2.2.4 Voimassa olevat asemakaavat ja tonttijaot Alueella on voimassa sisäasiainministeriön vahvistama kaava nro 605, ympäristöministeriön vahvistama kaava nro 676, Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen vahvistama kaava nro 800 sekä kaupunginvaltuuston hyväksymä kaava 971. Kaava 605 on voimassa Korvenkannan kaupunginosan alueella. Se käsittää kortteli-, rautatie- (LR), virkistys- (VL, VU) ja katualueita. Rautatiealueella on Korvenkannantien kohdalla eritasoristeys (e) ja kortteleiden 1 ja 2 välissä olevan Liudunpuiston kohdalla liikennealueen alittava jalankulkukatu (a) / ulkoilureitti (ur). Korttelit 1 ja 2, Saarankadun varrella, on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-2). Alueelle saa sijoittaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle ja siihen rinnastettavalle yritystoiminnalle, joka ei aiheuta melua, ilman, maaperän tai veden saastumista, raskasta liikennettä tai muuta ympäristöhaittaa. Alueelle saa sijoittaa pääkäyttöön liittyvää myymälätilaa enintään 50 % toteutetusta kerrosalasta. Kullekin tontille saa sijoittaa 2 asuntoa yrityksen toiminnalle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Kortteleiden tehokkuus e=0,4 ja kerrosluku II. Osa kortteleiden tonteista on omakotikäytössä, osa on rakentamattomia. Rakentamaton, kaupungin omistuksessa oleva kortteli 24 on merkitty teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi (T-5). Kortteliin saa sijoittaa myös huoltoja kuljetustiloja sekä tukkukauppaa palvelevia rakennuksia. Kullekin tontille saa sijoittaa 2 asuntoa yrityksen toiminnalle välttämätöntä henkilökuntaa varten, ellei rakennusalamerkinnöin ole muuta määrätty. Alueelle saa sijoittaa pääkäyttöön liittyvää myymälä- ja koulutustilaa enintään 50 % toteutetusta kerrosalasta. Alueelle sijoittuva toiminta ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa ympäristölle, eikä siitä kaavan mukaiselle asutukselle aiheutuva melutaso saa ylittää 55 db LAeq. Korttelin tehokkuus e=0,4 ja kerrosluku III. Kortteli 31 on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-2). Alueelle saa sijoittaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle ja siihen rinnastettavalle yritystoiminnalle, joka ei aiheuta melua, ilman, maaperän tai veden saastumista, raskasta liikennettä tai muuta ympäristöhaittaa. Alueelle saa sijoittaa pääkäyttöön liittyvää myymälätilaa enintään 50 % toteutetusta kerrosalasta. Kullekin tontille saa sijoittaa 2 asuntoa yrityksen toiminnalle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Korttelissa on omakotitalo, jonne kulku tapahtuu Suikinpuisto -nimisen viheralueen kautta. Kortteleille 24 ja 31 johtaa rakentamaton Tuotteenkatu. Toinen kaava-alueen rakentamaton katu on Salomenkatu, joka on suunniteltu rakennettavaksi Tuotteenkadun kohdalle Korvenkannantien ja Saarankadun väliin. Saarankadun ja Juuliankadun risteystä ei ole rakennettu voimassa olevan kaavan mukaiseksi. Juuliankatu välillä Joutsenonkatu ja Saarankatu on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi (pp). Lisäksi kaavassa 605 on jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja katu-ulkoilureittejä (pp/ur) Tuotteenkadulla sekä viheralueilla se- 6

7 kä kadun ylittävä jalankulkukatu (y) Korvenkannantiellä radan eteläpuolelle, joita ei ole rakennettu. Kaava 676 on voimassa Joutsenonkadun ja Asemäentien (Asomäentie) kulmauksessa. Kaava käsittää katu- ja puistoaluetta (VP). Kaava 800 on voimassa alueen itäosassa. Kaava käsittää rautatie- (LR) ja lähivirkistysaluetta (VP). Kaava 971 on voimassa Tuulikalliossa. Asemäentien ja radan välinen alue on merkitty EV -alueeksi. Kaavatonta aluetta on suunnittelualueen länsiosassa rautatien pohjoispuolella. Voimassa olevat tonttijaot: 32 Korvenkanta k.1, t. 2-6, 1/60, hyväksytty Korvenkanta k.1, t. 7, 25/85, hyväksytty Korvenkanta k.2, t. 8-14, 13/85, hyväksytty Rakentamisrajoitus Osa suunnittelualueesta on ilman asemakaavaa olevaa taaja-asutusaluetta, jolla rakentamista säädellään MRL 16 ja 137 :iin perustuen. Niissä määritellään rakentamisen edellytykset ns. suunnittelutarvealueilla. Rakentamisrajoitus on ollut voimassa vuodesta 1985 lähtien. Se poistuu, kun asemakaava saa lainvoiman Poikkeamispäätökset ja kaavoitusaloitteet Kartta 6. Ote rakentamisrajoitusalue -kartasta Poikkeamispäätöksiä on alueelle myönnetty yksi kappale, (349 / , omakotitalon laajennus). Kaavoitusaloitteita ei ole kirjattu Rakennusjärjestys Pohjakartta Imatran rakennusjärjestys on hyväksytty kaupungin valtuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset (nro 1284/1999, annettu ). 7

8 2.2.9 Muut selvitykset, ohjeet ja päätökset Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteista 2000 ja VN:n päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteisiin on kirjattu mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä toimivat yhteysverkostot. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. 3. ASEMAKAAVASUUNNITTELU (vireilletulokuulutus ) 3.1 Vireilletulovaiheen asemakaavaluonnoksen sisältö Kaavaluonnos käsittää rautatiealueen ja katualueiden lisäksi korttelialuetta, suojaviheralueita sekä lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen pinta-ala on 31,2 ha, josta korttelialuetta on 8,5 ha. Rautatiealue (LR) on rajattu ratasuunnitelmien, voimassa olevan asemakaavan ja sidosryhmäpalaverissa käydyn keskustelun pohjalta. Alueelle rakennettava melueste -merkinnät on sijoitettu olemassa olevan asutuksen kohdalle, lukuun ottamatta Joutsenonkadun varren omakotialuetta, jonka lunastuskysymyksiä selvitetään suunnittelun edetessä. Asemakaavaton pientaloalue on merkitty rautatiealueeksi, koska osa kiinteistöjen talousrakennuksista jää yleissuunnitelman mukaan rata-alueelle, jolloin tonttien koko pienenee merkittävästi. Melusuojauskustannukset tulevat olemaan suuret. Rautatiealueeksi on merkitty myös yksittäisen pientalon alue Asemäentien ja Korvenkannantien kulmauksessa. Pientalokorttelit 1 ja 2, jotka sijaitsevat Saarankadun varrella, on muutettu voimassa olevan kaavan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta (TY-2) erillispientalojen korttelialueeksi (AO-6). Kerrosala saa olla enintään 250 m 2. Toteutettavasta kerrosalasta saa enintään 1/3 käyttää sellaiseen yritystoimintaan, joka ei aiheuta ympäristöön melua, tärinää tai ilman pilaantumista. Kortteleiden kerrosluku on II. Rakennusala on rajattu siten, että radan osa tonteista on istutettavaa aluetta, jonka kasvillisuus tulee olla melua eristävää. Radanpuoleisilla rakennusalan sivuilla on merkintä 35 db(a). Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db(a). Tonttien rajoihin ei ole tehty muutoksia, vaan ne säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Voimassa olevan kaavan teollisuuskorttelit 24 ja 31 sekä lähivirkistysaluetta on yhdistetty yhdeksi korttelialueeksi, josta muodostuu osa kortteliin 26. Se on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-11). Tonteilla tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa terveydellistä haittaa, eikä asemakaavan mukaiselle ympäröivälle asutukselle saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa hajun, savun, pölyn, noen ja kaasujen muodossa. Asutukselle aiheutuva ulkoinen melutaso ei saa ylittää ulkona klo melun ekvivalenttitason ohjearvoa 55 db L (Aeq) ei- 8

9 kä yöohjearvoa klo db L (Aeq). Korttelin tehokkuusluku e=0,40. Kerrosluku on III. Kaava-alueelle sijoittuu osa Joutsenonkatua, Korvenkannantietä, Asemäentietä, Saarankatua ja Juuliankatua sekä rakentamattomat Salomen- ja Tuotteenkadut. Katualueiden rajauksiin on tehty muutoksia voimassa olevaan kaavaan nähden. Suojaviheralueet (EV) sijoittuvat radan eteläpuolelle. Lähivirkistysaluetta (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen (VU) aluetta on Saarankadun eteläpuolella. Suunnittelualueen kautta kulkeva hiihtolatu on merkitty ohjeellisella ulkoilureitti - merkinnällä (ur). Se alittaa radan Korvenkannantien länsireunalla. Joutsenonkadun kohdalle on merkitty alikulku (a). Yleismääräyksiin on kirjattu pohjaveden suojelumääräys. Radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Autopaikkoja on varattava 2 ap/ asunto ja T-alueelle 1 ap/100 m 2. Varastoalueella rakennustarkastaja voi myöntää poikkeuksen autopaikkamääräyksestä. Istutettavaksi merkityille alueille saa järjestää kulkuyhteydet. Kortteleiden 1 ja 2 tonttijaot säilyvät ennallaan. Korttelin 26 tonttijako tehdään erillisenä. Kaupunginosien rajoja on määritelty uudelleen. Tuulikallion ja Korvenkannan välinen raja on sijoitettu uudelleen rajatun rautatiealueen pohjoispuolelle jatkuen Korvenkannantien länsipuolella pohjoiseen. Saimaanrannan ja Korvenkannan kaupunginosien välinen raja on sijoitettu Joutsenonkadun pohjoispuolelle. 4. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Vaikutuksia on arvioitu ratasuunnitteluun liittyen mm. ympäristövaikutusten osalta. Kaavoituksen vaikutuksia tullaan arvioimaan mm. yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun osalta. 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, 62 JA 63, MRA 30 ) 5.1 Osalliset (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapuritonttien maanomistajat Lähialueen asukkaat Kaupungin toimialueet -Maanhankinta ja luovutus -Kartta ja kiinteistönmuodostus -Kunnallistekniikka -Viheralueet -Liikennesuunnittelu -Rakennusvalvonta -Ympäristötoimi -Pelastuslaitos -Vesilaitos -Lämpölaitos -Vapaa-aikatoimi TeliaSonera Oy Imatran Seudun Sähkö Oy Savonlinnan Puhelin Oy Kymen Puhelin Oy Fingrid Oyj Gasum Oy Liikennevirasto, Rautatieosasto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) 9

10 5.2 Lähtötietojen selvittäminen, maastotarkastelut - alkuvuosi Kaavasuunnittelu / neuvottelut osallisten kanssa suunnittelun eri vaiheissa - Luumäki-Imatra suunnitteluhankkeen kuntakokous ja yleisötilaisuus sidosryhmäpalaverit tarvittaessa Kaavan vireilletulo, alustavien luonnosten esittely - lehtikuulutus Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla, Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä sekä kutsukirjeet suunnittelumateriaalin esittelyyn kaava-alueen maanomistajille ja rajanaapureille. - asemakaavaluonnosten ja ratasuunnitelmien esittely kaupungintalon 1. kerroksen aulassa ja valtuustosalissa klo ja klo tiedote kaupungin sidosryhmille kaavahankkeesta ja suunnitelmaluonnos kommentoitavaksi, palaute mennessä. - suunnitteluaineisto nähtävillä koko suunnitteluprosessin ajan suunnitteluprosessin ajan kaupungintalolla kaavoituksessa sekä kaupungin internet-sivulla (linkki: hakusana esim Luumäki-Imatra -kaksoisraide suunnitelma-asiakirjat ovat nähtävillä => Luumäki-Imatra - kaksoisraiteen yleissuunnittelu. - osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmista ja arvioida niiden vaikutuksia, palaute mennessä. 5.5 Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen huhtikuu-toukokuu Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) 5.7 Lausunnot Aikataulu määräytyy ratasuunnittelun sekä lisäselvitys- ja muutostarpeiden pohjalta. Laatimisvaiheesta kuulutetaan vakiintuneen käytännön mukaan. Osallisille varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmista ja arvioida niiden vaikutuksia sekä antaa palautetta. Liikennevirasto, Rautatieosasto Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Imatran seudun ympäristölautakunta Imatran rakennusvalvonta- ja ympäristöjaosto 6. KAAVOITUKSEN PÄÄTÖKSENTEKO 6.1 Tekninen lautakunta, hyväksyminen ratahankkeen aikataulusta riippuen 10

11 6.2 Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27, 32 ) Kaavaehdotus on yleisesti nähtävillä teknisen toimen, kaupunkirakenteen ja kunnallistekniikan asiakaspalvelussa (kaupungintalo, III kerros, huone 380), 30 päivää. Lehtikuulutus julkaistaan Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä, tiedoksi kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille. Muistutukset asemakaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja Imatran kaupungin hallitukselle osoitettuna jätettävä kaupunginkanslian kirjaamoon kaupungintalossa, osoite Virastokatu 2, Imatra. 6.3 Kaupunginhallitus, hyväksyminen ratahankkeen aikataulusta riippuen 6.4 Kaupunginvaltuusto, hyväksyminen (MRL 52 ), tieto hyväksymisestä niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). 6.5 Asemakaava lainvoimainen 7. YHTEYSTIEDOT Valtuuston hyväksymispäätöksen jälkeen kaava saa lainvoiman (valitusaika 30 pv), jollei päätöksestä ole tehty määräaikana valitusta tai MRL:n 195 :n mukaista oikaisukehotusta tai valitukset on ratkaistu hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaava tulee voimaan (MRL ), kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRA 93 ). Lisätietoja asemakaavamuutoksen valmistelusta: kaavoitusinsinööri Ulla Karjalainen, puh sähköposti: ulla.karjalainen@imatra.fi kaupungintalo 3. krs, huone PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA (MRL 64 ) Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella Imatran kaupunki Virastokatu IMATRA 11

12 Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, osoitteella Kaakkois-Suomen ELY-keskus Alueiden käyttö PL 1041, Kouvola Imatra Kaavan laatija Ulla Karjalainen kaavoitusinsinööri suunnitteluavustaja, kaavoitusassistentti Tiia Sillgren Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan, täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. 12

13 LIITE 1 Luumäki - Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelu kooste asemakaava nro 1014 alueelta Internet-karttapalautejärjestelmä: => Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen yleissuunnittelu Lunastustarpeet asemakaava-alueilla, ote luonnoskartasta

14 LIITE 1

15 LIITE 1

16 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja maankäyttöön LIITE 1

17 Vaikutukset maisemaan ja luonnonoloihin LIITE 1

18 Jatkosuunnittelun aikana melusuunnitelmat ovat muuttuneet LIITE 1

19 LIITE 1

20 LIITE 1

21 LIITE 1

22 LIITE 1