LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
|
|
- Pirjo Mikkonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖNUMERO: E HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA, ARONIEMI KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
2 Karttakuvat: Maanmittauslaitos (MML)
3 SISÄLTÖ LIITTEET... 4 YHTEYSTIEDOT JOHDANTO JA SUUNNITELMAN KUVAUS LÄHTÖTIEDOT SELVITYSALUEET LINNUT Johdanto Menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio LIITO-ORAVA Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio MUUT ELÄIMET Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio MAISEMA Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio (20)
4 9 YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet (karttaliite) 4 (20)
5 YHTEYSTIEDOT Luontoselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö: Suunnittelija (biologi), Pinja Mäkinen Uudenmaankatu 19 A TURKU Puh pinja.makinen sweco.fi 5 (20)
6 1 JOHDANTO JA SUUNNITELMAN KUVAUS Tämä Hämeenkyrön Aroniemen ranta-asemakaavan luontoselvitys on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain ranta-asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ja 73 ). Luontoselvityksessä on pyritty selvittämään kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet ja tärkeät ekologiset yhteydet. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi maankäytön suunnittelussa ja kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Kaava-alue sijaitsee Hirvonjärven itärannalla, Hämeenkyrön keskustasta noin 25 kilometriä länteen. Kaava-alue käsittää Aroniemen tilan Nyt laadittavan rantaasemakaavan pinta- ala on 21,90 ha. Kaava-alueen (myöhemmin suunnittelualue) rajaus on esitetty kuvassa 1. 6 (20) Kuva 1. Kaava-alueen rajaus. KUVA MAANMITTAUSLAITOS 2016 Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Hirvonjärven rannalle lomarakennuspaikkojen rakentaminen sekä osoittaa rakentamattomana pysyvät alueet. Rantaasemakaava on tullut vireille maanomistajan aloitteesta (MRL 74 ). Luontoselvityksessä keskityttiin lakisääteisesti suojeltuihin ja/tai uhanalaisiin lajeihin ja elinympäristöihin. Selvitys sisältää seuraavat eri selvitykset: pesimälinnustoselvitys luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys
7 liito-oravaselvitys maisemaselvitys Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin Luontoselvityksen tekijänä oli biologi (FM) Pinja Mäkinen Sweco Ympäristö Oy:stä. 2 LÄHTÖTIEDOT Lähtötietoina käytettiin Pirkanmaan ELY-keskukselta saatuja uhanalaisten lajien esiintymistietoja (tiedot saatu ). Uhanalaistiedot pyydettiin ranta-asemakaava-alueelta ja sen ympäristöstä noin 500 m säteeltä kaava-alueen rajasta. Lähtötietoina käytettiin myös Pirkanmaan tärkeät lintualueet -raporttia (Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys, 2014) sekä Vesajärven MAALI-alueen (maakunnallisesti tärkeä lintualue) paikkatietomuodossa olevaa rajausta. Maisemaselvityksen lähtötietona käytettiin tietoja valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (Suomen ympäristökeskus, 2016). 3 SELVITYSALUEET Luontoselvityksen maastokäynnillä läpikäytiin koko suunnittelualue kuitenkin erityisen tarkasti painottaen Hirvonjärven ranta-aluetta, jolle rakentamisen on suunniteltu painottuvan. Lisäksi maastokäynnillä tarkkailtiin Vesajärven pesimälinnustoa järven lounaisreunalta Hirvonjärveä ja Vesajärveä yhdistävän Niemenjoen etelärannalta. 4 LINNUT 4.1 Johdanto Suunnittelualueen koillisreunasta noin 200 metrin päässä sijaitseva Vesajärvi on maakunnallisesti tärkeä lintualue eli MAALI-alue (Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys, 2014). Vesajärvi on luokiteltu MAALI-alueena luokkaan Muutonaikaiset kerääntymisalueet. Vesajärvi on matalarantainen järvi, joka varsinkin keväisin on pääosin vesilintujen kerääntymäalue sekä järven pohjoispään pienehkö kevättulva-alue myös kahlaajien kerääntymäalue. MAALI-alueen koko on 155 ha. MAALI-alueen rajaus noudattelee Vesajärven rantaviivaa jatkuen kuitenkin muutamia kymmeniä metrejä rannan puolelle. Maalialueen rajasta on noin 200 metriä ranta-asemakaava-alueen rajaan (katso liite 1). Elinympäristöjen muutos vaikuttaa yleensä kielteisesti pesimälinnustoon, vaikkakin jotkut lajit, kuten pienet hyönteissyöjälinnut, voivat hyötyä avointen metsän reuna-alueiden lisääntymisestä. Lisääntyvä luonnon virkistyskäyttö voi aiheuttaa häiriötä lintujen pesimiselle tai ravinnonhankinnalle. 4.2 Menetelmät Maastokäynnillä pesimälinnusto selvitettiin koko ranta-asemakaava-alueelta käyttäen sovellettua kartoituslaskentamenetelmää sekä sovellettua vesilintulaskentamenetelmää. Kartoituksessa keskityttiin seuraaviin lajeihin: Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit sekä Suomen kansainväliset 7 (20)
8 vastuulajit. Kartoitus tehtiin klo Pesimälinnustoselvityksen alkaessa lämpötila oli +1 C, lopussa +14 C. Linnustoselvityksen alussa taivas oli lähes pilvetön (1/8 pilvisyys), lopuksi täyspilvinen. Maastokäynnin alussa sää oli tyyni, lopussa tuuli oli heikkoa. 4.3 Tulokset Pirkanmaan ELY-keskuksen toimittamien uhanalaistietojen mukaan ranta-asemakaavan alueella pesii pikkusieppo (tieto vuodelta 1995). ELY:n toimittama pikkusiepon havaintopaikka sijaitsee suunnittelualueen keskellä pienen peltoheiton itäpuolella. Pikkusieppo on lintudirektiivin liitteen I laji. Tämä ELY:n kautta saatu linnustotieto on kuitenkin huomattavan vanha ja siihen pitää siksi suhtautua varauksella. MAALI-hankkeen loppuraportin (Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys, 2014) mukaan lähimmillään noin 200 metrin päässä ranta-asemakaava-alueesta sijaitsevalla Vesajärvellä ruokailee keväisin satoja laulujoutsenia ja useana vuonna joukossa on myös pikkujoutsen. Laulujoutsenia on keväällä ollut enimmillään 415 ja syksylläkin 363 yksilöä. Sorsalinnuista alueella on ollut keväällä mm. 230 telkkää ja 10 lapasorsaa. Pesimäaikaiseen lajistoon kuuluu mm. kaulushaikara ja heinätavi (erittäin uhanalainen laji (EN) (Tiainen ym. 2016). Pesimälintukartoituksessa havaittiin ranta-asemakaava-alueella Lintudirektiivin liitteen I lajeista, erityisesti suojeltavista lajeista kansallisesti ja alueellisesti uhanalaisista lajeista sekä Suomen vastuulajeista pikkusieppo (Ficedula parva) ja pikkulokki (Hydrocoloeus minutus). Lisäksi läheisellä Vesajärven MAALI-alueella havaittiin kaulushaikara (Botaurus stellaris). Näiden lajien havaintopaikat on esitetty liitteessä 1. Kaulushaikaran havaintopaikka on summittainen lajin äänen kantavuudesta (jopa 5 km) johtuen, mutta se sijaitsee vähintään puolen kilometrin päässä suunnittelualueelta ja eri järvellä kuin mihin suunnittelualue rajoittuu. Mainituista huomionarvoisista lintulajeista pikkusieppo on Lintudirektiivin liitteen I laji, pikkulokki lintudirektiivin liitteen I laji ja Suomen kansainvälinen vastuulaji. Kaulushaikara on Lintudirektiivin liitteen I laji. Lintudirektiivin liitteen I lajien suojelu tapahtuu sitä kautta, että niille on osoitettu Natura alueverkostoon kuuluvia erityissuojelualueita. Edellä mainittujen huomionarvoisten lintulajien lisäksi pesimälinnustokartoituksen perusteella tulkittiin alueella pesivän seuraavat lintulajit: harakka, hömötiainen, keltasirkku, lehtokerttu, mustarastas, naakka, naurulokki, pajulintu, peippo, pensaskerttu, punakylkirastas, punarinta, punatulkku, punavarpunen, rantasipi, räkättirastas, sepelkyyhky, sinisorsa, sirittäjä, talitiainen, tiltaltti, töyhtöhyyppä ja varis. Lisäksi alueen ylitse havaittiin lentävän seuraavat, todennäköisesti alueen ulkopuolella pesivät lajit: kanahaukka, kuovi ja kurki. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella havaittiin todennäköisesti alueen ulkopuolella pesivät kalalokki, ruokokerttunen ja rytikerttunen. 8 (20)
9 4.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Suunnittelualueen koillispuolinen Vesajärvi on maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALIalue). Aroniemen ranta-asemakaava ei aiheuta suoraa ympäristön muuttumista Vesajärven MAALI-alueella, eikä ranta-asemakaavan arvioida myöskään merkittävästi lisäävän häiriötä aiheuttavaa liikkumista, melua tai muuta häiriötä Vesajärvellä tai sen rannalla. Kaavan aiheuttama järvellä ja sen rannalla tapahtuva oleskelu ja virkistyskäyttö sijoittunee Hirvonjärvelle, johon kaava länsiosastaan rajoittuu. Varsinkin pesimäkaudella Vesajärvi on maitse vaikeasti saavutettavissa Hirvonjärven ranta-asemakaava-alueen suunnasta, sillä välissä on viljelty pelto, ja Vesajärveä ympäröivät laajat rantaruovikot ovat hyvin vaikeakulkuisia. Järvet yhdistävää Niemenjokea pitkin järvelle voi suuntautua jonkin verran veneilyä, mutta silloinkin rantaruovikot tarjoavat pesimälinnustolle hyvää suojaa häiriötä vastaan. Lisäksi ranta-asemakaavan luonteen takia kaavan aiheuttama virkistyskäyttö painottuu lintujen muuttokauden ulkopuolelle, mikä entisestään vähentää MAALIalueen linnustolle mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä. Näin ollen ranta-asemakaavalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Vesajärven MAALI-alueen sopivuuteen linnuston muutonaikaiseksi levähdyspaikaksi tai alueen linnuston (mm. kaulushaikara ja heinätavi) pesimäalueeksi. Suunnittelualueella pesii kaksi huomionarvoista lajia, pikkusieppo ja pikkulokki. Seuraavissa kappaleissa on esitetty arvio suunnitelman vaikutuksista näihin huomionarvoisiin lajeihin. Pikkusieppo Pikkusieppo on hoitamattomien lahopuuta sisältävien aarnimetsien harvinainen pesimälintu, joka asettuu joskus myös rehevään lehtoon (Laine, 2015). Suunnittelualueen pohjoisosissa on melko runsaasti pikkusiepon elinympäristöksi sopivaa vanhaa, lehtomaista kuusimetsää. Suunnitteilla olevan rakentamisen ja siihen liittyvän liikkumisen lisääntymisen ei arvioida merkittävästi heikentävän pikkusiepon mahdollisuuksia pesiä suunnittelualueella. Näin ollen pikkusieppoa ei tarvitse erityisesti huomioida rakennuspaikkojen sijainnin suunnittelussa. Pikkulokki Pikkulokki pesii rehevillä järvenlahdilla, soilla sekä järvien ja lahtien luodoilla (Laine, 2015). Pikkulokin havaintopaikka Hirvonjärven eteläpäässä rehevällä lahdella sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella. Suunnittelualue rajoittuu rehevän, mm. järvikortetta kasvavan lahden reunaan. Suunnittelualueella tapahtuvan rakentamisen ei arvioida merkittävästi heikentävän viereisen rehevän järvenlahden soveltuvuutta pikkulokin pesimäympäristöksi. Kaavan ei arvioida myöskään merkittävästi lisäävän liikkumista pikkulokin pesimä- ja saalistusalueella, sillä se on vetisyytensä takia mahdotonta saavuttaa jalkaisin ja toisaalta rehevä kasvillisuus rajoittaa voimakkaasta myös veneilyä pikkulokin pesinnän kannalta keskeisissä osissa järven lahtea. Näin ollen pikkulokin elinaluetta ei tarvitse huomioida rakennuspaikkojen sijainnin suunnittelussa. 9 (20)
10 5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Johdanto Luonnonsuojelulain 29, Metsälain 10, sekä Vesilain 11 rajoittavat sellaista maankäyttöä, joka muuttaa tiettyjä luontotyyppejä. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on määritelty seuraavat suojellut luontotyypit, joihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. LSL:n luontotyyppien muuttamiskielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Metsälain 10 :ssä määritellään erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi seuraavat elinympäristöt, joita koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3) rehevät lehtolaikut; 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5) rotkot ja kurut; 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. 10 (20)
11 Näiden elinympäristöjen tulee olla ML 10 :n mukaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Vesilain 11 kieltää toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena. Sama koskee luonnontilaisia pienvesiä (lähteitä ja noroja) muualla kuin Lapissa. Edellä mainittujen lakisääteisesti suojeltujen luontotyyppien lisäksi luontoselvityksessä kartoitettiin muiden arvokkaiden elinympäristöjen esiintymistä alueella. Nämä elinympäristöt määritettiin oppaan Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen, 1998) mukaisesti. Näiden muiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen ei ole lakisääteisesti määrättyä, vaan niiden turvaaminen tapahtuu metsänomistajan omalla päätöksellä. 5.2 Aineisto ja menetelmät Kasvillisuutta ja luontotyyppejä koskevat maastotyöt tehtiin Luontotyyppiselvityksessä kartoitettiin suojellut luontotyypit (luonnonsuojelulain 29, Metsälain 10 ja Vesilain 11 ), uhanalaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen, 1998) Putkilokasvien osalta selvitettiin Luontodirektiivin liitteiden IV(b) ja II lajien, uhanalaisten ja rauhoitettujen lajien sekä Suomen kansainvälisten vastuulajien esiintymät. Kasvillisuutta selvitettiin myös Ympäristöhallinnon uhanalaistiedoista (Herttatiedoista). 5.3 Tulokset Suunnittelualueen pohjoisosan metsät suunnilleen alueen keskellä olevan peltoheiton tasolta pohjoiseen ovat pääosin lähes luonnontilaisen kaltaisia kuusivaltaisia lehtomaisia kankaita, tuoreita kankaita ja lehtoja. Suunnittelualueen eteläosassa puusto on pääosin lehtipuuvaltaista ja metsät ovat voimakkaan metsätalouskäytön takia nuoria metsiä, taimikoita tai jopa hakkuita. Suunnittelualueen lounaisosan metsäkaistale pellon ja järven välissä on lehtomaista ei-luonnontilaista sekametsää, jonka puusto koostuu pääosin koivuista, kuusista ja harmaalepistä. Luontotyyppikartoituksessa alueella ei havaittu Luonnonsuojelulain, Metsälain tai Vesilain suojelemia, uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia luontotyyppejä. Luontoselvityksen maastokäynnillä ei havaittu huomionarvoisia kasvilajeja. Myöskään Pirkanmaan ELY-keskuksen toimittamien uhanalaistietojen mukaan suunnittelualueella ei esiinny uhanalaisia kasvilajeja. 11 (20)
12 5.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Suunnittelualueella ei havaittu lakisääteisesti suojeltuja, uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia luontotyyppejä eikä kasvilajeja, joita tulisi erikseen huomioida suunnitelmassa. 6 LIITO-ORAVA 6.1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) on luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV (a) laji. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi (NT) (Liukko ym., 2016). Liito-orava elää kuusivaltaisissa sekametsissä, joissa on lehtipuustoa (haapa, koivu, leppä) ja kolopuustoa (Hanski ym., 2001). Liito-oravat suosivat vanhoja metsiä. Liito-oravan levinneisyys Suomessa ulottuu etelärannikolta linjalle Oulu-Kuusamo (Hanski ym., 2001). Paras ajankohta liito-oravainventointiin on keväällä lumien sulettua, ja maastotyöt tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä (Sierla ym., 2004). 6.2 Aineisto ja menetelmät Liito-oravaselvityksen maastotyöt tehtiin lajin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvissa kuusivaltaisissa sekametsissä etsimällä liito-oravien ulosteita järeiden kuusten, haapojen ja muiden lehtipuiden tyviltä. Maastotyöt tehtiin Tulokset Pirkanmaan ELY-keskuksen toimittamissa uhanalaistiedoissa ei ollut mainintaa liitooravan esiintymisestä suunnittelualueella. Luontoselvityksen maastotöissä havaittiin kaksi liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa (Kohde 1 ja kohde 2) suunnittelualueen keskiosissa (katso kuva 2 ja Liite 1). 12 (20)
13 Kuva 2. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainti (kohde 1 ja kohde 2) sekä niiden välinen ekologisen yhteyden tarve. Kohde 1 Liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Kohde sijaitsee Hirvonjärven itärannalla mäen länsirinteellä (katso kuva 2 ja Liite 1). Kohteella havaittiin kahdeksan puuta, joiden alla oli liito-oravan papanoita, osalla puista useita satoja (kuva 3). Kohde on kuusivaltaista lehtomaista kangasta, jossa osa kuusista on hyvin järeitä. Sekapuuna etenkin ylempänä rinteessä ja kohteen kaakkoisosassa kohteen kainaloon jäävän peltotilkun koillisreanalla kasvaa lehtipuita, kuten haapaa, koivua ja metsälehmusta. Koska kohteen muissa osissa on niukasti liito-oravan ruokailupuiksi soveltuvia lehtipuita, tämän kohteen kaakkoisosan sisällyttäminen kohderajaukseen on tärkeää. 13 (20)
14 14 (20) Kuva 3. Liito-oravan pesäkuusi kohteella 1. KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, Kohde 2 Liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Kohde sijaitsee suunnittelualueen keskivaiheilla metsäautotien, ajopolun, pienen sähkölinjan ja pellon rajaamalla alueella kohteesta 1 vajaa 100 metriä itään (katso kuva 2 ja Liite 1). Kohteita 1 ja 2 erottaa lehtipuuvaltainen taimikko, jossa on muutamia korkeampia ylispuita. Kohteella havaittiin seitsemän puuta, joiden alla oli liito-oravan papanoita, osalla puista oli yli 50 papanaa. Kohteen eteläosa on lähes luonnontilaisen kaltainen lehtipuita kasvava rehevä lehtolaikku. Puusto tällä lehto-
15 laikulla on pääosin haapaa, seassa on muutama koivu, kuusi, metsälehmus ja pihlaja. Rehevän pensaskerroksen muodostavat mm. lehtokuusama, metsälehmus, vadelma ja taikinamarja. Tässä kohteen eteläosassa havaittiin neljän haavan alla liito-oravan papanoita. Kyseessä lienevät ruokailupuut, koska puissa ei näkynyt pesäkoloja. Kohteen pohjoisosassa kasvaa muutama järeä kuusi. Kolmen kuusen alla havaittiin liito-oravan papanoita, kahdella näistä yli 50 kappaletta, jolloin kyseessä tulkittiin olevan liito-oravan pesäpuut. 6.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Luontoselvityksen maastotöissä havaittiin kaksi liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa (Kohde 1 ja kohde 2) suunnittelualueen keskiosissa (katso kuva 2 ja Liite 1). Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Näin ollen nämä liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikat tulee kaavassa rajata merkittävästi ympäristöä muuttavan maankäytön ulkopuolelle. Kuitenkin esim. pienen venevalkaman rakentaminen kohteen 1 kohdalle rantaan on mahdollista, jos papanapuita ei kaadeta eikä puustoa muutenkaan merkittävästi harvenneta. Lisäksi näiden kohteiden 1 ja 2 välille tulee jättää sellainen viheryhteys (kuva 2 ja liite 1), jota myöten liito-orava pystyy liikkumaan näiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välillä. Tällä viheryhteydellä puiden väli ei saa olla yli 20 metriä toisistaan tai enemmän kuin puiden korkeus, molempien ehtojen tulee täyttyä. 7 MUUT ELÄIMET 7.1 Johdanto Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Todennäköisimmin alueella esiintyvänä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja suunnitelma voisi heikentää, pidettiin liitooravaa. Liito-oravan osalta tehtiin maastoselvitys, jonka tulokset on esitetty edellisessä luvussa. Tässä luvussa käsitellään muita luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. 7.2 Aineisto ja menetelmät Muiden luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien kuin liito-oravan esiintymistä suunnittelualueella arvioitiin asiantuntija-arvioina perustuen lähtötietoihin, maastohavaintoihin ja kirjallisuuteen (mm. Nieminen & Ahola, 2017). 7.3 Tulokset Luontoselvityksen maastokäynnillä havaittiin suunnittelualueella Hirvonjärven rantaviivalla sekä suunnittelualueen pohjoislaidalla kulkevan, Vesajärveä ja Hirvonjärveä yhdistävän Niemenjoen rannalla kymmeniä majavan kaatamia haapoja. Koko suunnittelualueen rantaviiva käytiin läpi, eikä sillä havaittu majavan pesää. Käytännössä lajille sopiva pesäpaikka voisikin suunnittelualueella sijaita lähinnä suunnittelualueen pohjoislaidalla virtaa- 15 (20)
16 vassa pienessä Niemenjoessa. Suunnittelualueen maanomistajan Jarmo Jokiniemen tietojen mukaan (henkilökohtainen tiedonanto ) majavalla on pesäkeko Vesajärven länsiosissa. Luontoselvityksessä tehtyjen havaintojen perusteella ei voida päätellä varmaksi, onko suunnittelualueella elävä majava luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluva euroopanmajava (Castor fiber) vai kanadanmajava (Castor canadensis), joka ei kuulu luontodirektiivin suojelemiin lajeihin. Kuitenkin euroopanmajavan levinneisyysalue ulottuu suunnittelualueen tuntumaan (Nieminen & Ahola, 2017). Euroopanmajavan lisääntymispaikkoja ovat kaikki pesät ympäristöineen sisältäen lisääntymispaikan säilymiselle välttämättömät patorakennelmat, patoaltaan sekä padon ja pesän rakennusaineiden kokoamiseen tarvittavat alueet (Nieminen & Ahola, 2017). Pesä on myös levähdyspaikka, joten lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat sisäkkäisiä. Muista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläimistä suunnittelualueella voisivat esiintyä lähinnä saukko ja viitasammakko. Saukon suotuisat lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat yleensä jokialueilla, joiden rannoilla kasvaa puuvartisia kasveja (Nieminen & Ahola, 2017). Näin ollen suunnittelualueella voisi olla saukon lisääntymis- ja levähdyspaikka korkeintaan suunnittelualueen pohjoisreunalla Niemenjoen rannalla, eikä sellaisesta havaittu merkkejä maastokäynnillä. Hirvonjärven ranta ei sovellu saukon lisääntymis- tai levähdyspaikaksi. Hirvonjärven tai suunnittelualueen pohjoispuolisen Niemenjoen rannat voisivat soveltua viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi, mutta joen virtauksen ja rannan tuulialttiuden takia viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikan sijoittumista suunnittelualueelle ei voida pitää todennäköisenä. 7.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Luontoselvityksen maastokäynnillä havaittiin suunnittelualueella majavan kaatamia haapoja. Laji saattaa olla luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluva euroopanmajava. Maastokäynnin havaintojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että majavan pesä ei sijaitse suunnittelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä, joten suunnittelualueella ei ole euroopanmajavan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Asiantuntija-arvion perusteella suunnittelualueella ei arvioida olevan muidenkaan luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja (luvussa 6 käsiteltyä liito-oravaa lukuunottamatta), jotka tarvitsisi huomioida suunnitelmassa. 8 MAISEMA 8.1 Johdanto Ranta-asemakaavan toteuttamiseen liittyy maiseman muuttumista mm. vapaaajanasuntojen rakentamisen myötä. Maisemavaikutukset ovat metsäisessä rantamaisemassa huomattavimpia järveltä päin tarkasteltaessa. Maisemavaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa se, kuinka kauas rannasta rakennuspaikat sijoittuvat, mutta erityisen paljon se, kuinka paljon rantapuustoa jätetään. Maiseman muuttumisella on vaikutusta kaikille järvellä ja järven takana kulkevalla tiellä liikkuville. Erityisen oleellista maiseman muuttumi- 16 (20)
17 nen on kuitenkin Hirvonjärven länsirannalla asuvien ihmisten kannalta, koska he tarkkailevat Hirvonjärven rantamaisemaa päivittäin. 8.2 Aineisto ja menetelmät Maastokäynnin yhteydessä tarkasteltiin alueen nykyistä maisemaa ja otettiin valokuvia maisemallisen tarkastelun kannalta merkittävimmiltä paikoilta. 8.3 Tulokset Lähtötietojen perusteella suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemaalueisiin. Koska suunnittelualue on pääosin metsäinen, vapaa-ajanasuntojen rakentaminen ei muuta voimakkaasti maisemakuvaa suunnittelualueen sisällä, vaan voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat Hirvonjärven länsipuolelta järven itärannalla avautuvaan maisemaan. Kuva 4. Maisema suunnittelualueen lounaispuolelta Hirvon talon kohdalta. Suunnittelualueen eteläreuna sijoittuu kuvassa oikealla olevan talon vasemman reunan kohdille. Kuvassa vasemmalla taka-alalla olevan talon katon yli siintää se Hirvonjärven rannan kohta suunnittelualueen pohjoisosassa, jossa peltoaukea ulottuu lähimmäksi rantaa. KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, (20)
18 Nykyisellään Hirvonjärven itärannalla on vain yksi rakennettu tontti suunnittelualueen keskivaiheilla sekä kaksi rakennettua tonttia järven koillispäässä. Kuvassa 4 on esitetty maisemakuva Hirvonjärven länsipuolella kulkevalta maantieltä Hirvon talon kohdalta suunnittelualueen lounaispuolelta. Suunnittelualueelle rannan lähistölle sijoitettavat rakennukset saattavat näkyä myös suunnittelualueen koillisosassa näkyvän peltoaukean kaakkoisreunassa sijaitseviin rakennuksiin, mikäli rakennuksia sijoitettaisiin pelloin länsinurkkaan. Kuvassa 5 on esitetty maisema suunnittelualueen itäreunasta pellon yli kohti Hirvonjärveä. Kuva 5. Maisema suunnittelualueen itäreunasta pellon yli kohti Hirvonjärveä. Kuvan vasemmassa laidassa näkyvän asuntovaunun kohdalla on pellon läntisin osa, joka ulottuu lähelle Hirvonjärven rantaa. KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Suunnitelman merkittävimmät maisemavaikutukset liittyvät Hirvonjärveltä ja sen länsipuolelta suunnittelualueelle aukeavaan maisemaan. Kielteisiä maisemavaikutuksia olisi suositeltavaa vähentää jättämällä mahdollisuuksien mukaan rantapuustoa rakennusten ja järven väliin. 18 (20)
19 9 YHTEENVETO Aroniemen ranta-asemakaava-alueen koillispuolinen Vesajärvi on maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI-alue). Aroniemen ranta-asemakaavalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Vesajärven MAALI-alueen sopivuuteen linnuston muutonaikaiseksi levähdyspaikaksi tai alueen linnuston (mm. kaulushaikara ja heinätavi) pesimäalueeksi. Suunnittelualueella pesii kaksi huomionarvoista lajia, pikkusieppo ja pikkulokki. Suunnittelualueen pohjoisosissa on melko runsaasti pikkusiepon elinympäristöksi sopivaa vanhaa, lehtomaista kuusimetsää. Suunnitteilla olevan rakentamisen ja siihen liittyvän liikkumisen lisääntymisen ei arvioida merkittävästi heikentävän pikkusiepon mahdollisuuksia pesiä suunnittelu-alueella. Näin ollen pikkusieppoa ei tarvitse erityisesti huomioida rakennuspaikkojen sijainnin suunnittelussa. Pikkulokin havaintopaikka Hirvonjärven eteläpäässä rehevällä lahdella sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella. Pikkulokin elinaluetta ei sen sijainnin vuoksi tarvitse huomioida rakennuspaikkojen sijainnin suunnittelussa. Suunnittelualueella ei havaittu lakisääteisesti suojeltuja, uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia luontotyyppejä eikä kasvilajeja. Luontoselvityksen maastotöissä havaittiin kaksi liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa suunnittelualueen keskiosissa. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Näin ollen nämä kohteet tulee kaavassa rajata ympäristöä merkittävästi muuttavan maankäytön ulkopuolelle. Lisäksi näiden kohteiden 1 ja 2 välille tulee jättää sellainen viheryhteys, jota myöten liito-orava pystyy liikkumaan näiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välillä. Suunnittelualueella ei arvioida olevan muiden luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien kuin liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Suunnitelman merkittävimmät maisemavaikutukset liittyvät Hirvonjärveltä ja sen länsipuolelta suunnittelualueelle aukeavaan maisemaan. Kielteisiä maisemavaikutuksia olisi suositeltavaa vähentää jättämällä mahdollisuuksien mukaan rantapuustoa rakennusten ja järven väliin. 19 (20)
20 10 LÄHTEET Hanski, I., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto M. & Mäkelä A., Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459, Luonto ja luonnonvarat, 130 s. Laine, L. J., Suomen linnut, tunnistusopas. Kustannusosakeyhtiö Otava. 399 s. Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M. & Pitkänen, J., Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus. 34 s. Meriluoto, M. & Soininen, T., Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys (2014). Pirkanmaan tärkeät lintualueet. Loppuraportti MAALI-hankkeesta. (luettu ) Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M., Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, Luonto ja luonnonvarat, s Suomen ympäristökeskus, Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (luettu ) Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. 20 (20)
21 HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA TYÖNUMERO: E LIITE 1 Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet Merkintöjen selitys Maastokartta (C) MML m Kaava-alueen raja Liito-oravan lisääntymis- tai levähdysalue Liito-oravan papanapuut Ekologinen yhteys Linnut Pikkulokki Pikkusieppo Kaulushaikara Vesajärven Maakunnallisesti tärkeä lintualue
LIITO-ORAVAN ELINPIIRIN TARKASTUS
KH 13.8.2018 Liite 5 TYÖNUMERO: 20601932 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN OSAYLEISKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2018 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU YHTEYSTIEDOT Luontoselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö:
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E VIRTAIN KAUPUNKI PUUKKONIEMEN ASEMAKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY 2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E20601305 VIRTAIN KAUPUNKI PUUKKONIEMEN ASEMAKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY 2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Karttakuvat: Maanmittauslaitos (MML) SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT... 5 1 JOHDANTO... 6 1.1 Hankealueen
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotLUONTOSELVITYS SOMERON KAUPUNKI MÄKELÄN ALUEEN (JAATILANTIE) ASEMAKAAVAN LAAJENTAMINEN TYÖNUMERO: KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2017
SOMERON KAUPUNKI MÄKELÄN ALUEEN (JAATILANTIE) ASEMAKAAVAN LAAJENTAMINEN KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Karttakuvat: Maanmittauslaitos (MML) SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT... 4 1 JOHDANTO
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys
16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotPinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotSELVITYSALUEEN SIJAINTI
Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18 B 20520 Turku Muuramen kunta Kivijärven ranta-asemakaava Luontoselvitys, luonnos Päiväys 31.8.2007 Viite Sivu 1 (4) Yhteyshlö Soile Turkulainen Puh. 010 33 31525 soile.turkulainen@poyry.com
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
Lisätiedot1. Selvitys. 2. Kohteet
Kuhmalahden ROYK Luontoselvityksen täydennys 24.10.2017 1. Selvitys Luontoselvitystä täydennettiin maastokäynneillä 11.5. ja 17.5.2017. Maastokäynnit toteuttivat FM Tiina Virta ja MMM Heikki Holmén. Kohteille
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 1. JOHDANTO
Pöyry Finland Oy Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Turku Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 33310 www.poyry.fi Siilinjärven kunta Kehvo-Väänälänranta rantaosayleiskaava Liito-oravaselvitys
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 9.6.2016 ENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 9.6.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kaisa
LisätiedotLIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa
LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut
LisätiedotESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki
ESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2012 Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki 1 Johdanto... 3 2 Liito-oravan biologia ja suojelu lyhyesti... 3 3 Menetelmät... 3 4 Tulokset... 4 5 Yhteenveto... 4
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotYmpäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys
LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotSavonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys
Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotNurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007
Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotEspoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017
1 (6) Espoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017 Johdanto Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon Otaniemen Servinniemessä pääasiassa Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille
LisätiedotKUHMALAHDEN OSAYLEISKAAVOJEN TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS
KUHMALAHDEN OSAYLEISKAAVOJEN TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 31.7.2018 KUHMALAHDEN OSAYLEISKAAVOJEN TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 4 3 Tulokset... 5 3.1 Viitasammakko...
LisätiedotPlanterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.8.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN
LisätiedotKLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS
KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 5.6.2015 1 JOHDANTO Uudenmaan ELY-keskus on käynnistänyt Klaukkalan ohikulkutietä koskevan maantielain mukaisen
LisätiedotVUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
LisätiedotVaskiluodon kosteikko
Vaskiluodon kosteikko Pinta-ala: 10,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V). Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotVäinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten
Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotVT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus
2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.
LisätiedotRUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28378 2 (8) Ruskon kaupan suuryksikkö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotTapanilan tilan ranta-asemakaava
Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti)
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotKankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014
Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotLeivonmäen kunta Niininiemen asemakaava
Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
Lisätiedot