Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin osumiseen kouluilla Valmistelijat / lisätiedot: Elina Rönkkö, puh. (09) Anna Toro, puh. (09) Astrid Kauber, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen päättää hyväksyä Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikön selvityksen siitä, kuinka koulukohtainen budjetti on vaikuttanut oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin osumiseen kouluilla. Arvioinnin tulokset hyödynnetään, kun tuen muotoja arvioidaan valtakunnallisesti. Käsittely Päätös Esittelijän päätösehdotukseen tekemä muutos on huomioitu pöytäkirjassa. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Avointen kysymysten vastaukset - Kouluille lähetetty Webropol -kysely Espoon Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö sai sisäisen tarkastuksen yhteydessä keväällä 2013 tehtäväksi selvittää valtuustolle, kuinka koulukohtainen budjetti on vaikuttanut a) oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin b) kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin osumiseen kouluilla. Koulujen näkemykset selvitettiin Webropol kyselyllä, joka lähettiin kouluille huhtikuussa (Kysely lähetettiin koulujen rehtoreille ja vastaukset ohjeistettiin laatia yhdessä opettajien, esimerkiksi erityisopettajien kanssa.) Kyselyyn vastasi 68 koulua. Kyselyyn jätti vastaamatta viisi alakoulua, yksi yläkoulu, yksi yhtenäinen peruskoulu sekä kaksi erityiskoulua.

2 Sivu 2 / 2 Kyselyn sisältö Kyselyn alussa selvitettiin, missä määrin koulukohtaisella budjetilla koettiin voivan vaikuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseen kolmiportaisen tuen tasoilla: yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen kohdalla. Asiaa kysyttiin alla olevalla väitteellä: Tämän jälkeen selvitettiin, missä määrin koulukohtainen budjetti on mahdollistanut opetussuunnitelmassa mainittujen tuen muotojen järjestämisen kullakin tuen tasolla. Koulut saivat halutessaan kuvata myös vapaamuotoisesti, millä tavoin koulukohtainen budjetti on vaikuttanut yleisen tuen, tehostetun tuen sekä erityisen tuen antamisen mahdollisuuksiin. Koulukohtaisen budjetin vaikutus kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin osumiseen selvitettiin pyytämällä kouluja kuvailemaan, millä tavoin koulukohtainen budjetti on vaikuttanut kuuteen eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusmuotoon: Ryhmämuotoisen valmistavan opetuksen järjestämiseen Inklusiivisen valmistavan opetuksen järjestämiseen Maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen oppilaiden tuen järjestämiseen Suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämiseen Maahanmuuttajien tukiopetuksen järjestämiseen suomeksi Maahanmuuttajien tukiopetuksen järjestämiseen omalla kielellä Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin Väitteeseen Koulukohtaisella budjetilla voi vaikuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseen koululla koulut vastasit (lukumäärällisesti) seuraavalla tavalla:

3 Sivu 3 / Ei lainkaan Jonkin Melko Paljon Erittäin En osaa Keskiarvo verran paljon paljon sanoa Yleisen tuen kohdalla ,96 Tehostetun tuen kohdalla ,01 Erityisen tuen kohdalla ,99 Kaikilla kolmen tuen tason kohdalla useimmin esiintyvä arvo oli jonkin verran % koki vaikutusmahdollisuutta olevan jonkin verran, tuen tasosta riippuen % koki vaikutusmahdollisuutta koulukohtaisen budjetin keinoin olevan melko paljon. 29 % kouluista koki, että koulukohtaisella budjetilla voi vaikuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseen yleisen tuen aikana paljon tai erittäin paljon. Tehostetun tuen kohdalla vastaavasti koki lähes kolmannes, 32% vastaajista. Useampi koulu mainitsi kyselyssä koulun talouden seuraamisen olevan hankalaa, koska tällä hetkellä käytössä olevat työkalut eivät näytä budjetin reaalitilannetta selkeästi. Kouluilla odotetaan tulevana vuonna käyttöön saatavaa budjetin suunnittelutyökalua. Moni vastaaja kertoi myös, että kokonaisbudjettia enemmän tuen antamisen mahdollisuuksiin on ollut vaikutusta koululle suunnatuilla valtion erityisavustuksilla, joita koulu on pystynyt kohdentamaan haluamallaan tavalla. Yleinen tuki Yleisen tuen aikana koulukohtaisen budjetin koettiin mahdollistavan oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen järjestämisestä parhaiten opetuksen eriyttämisen. Kyselyn osiossa Koulukohtainen budjetti on mahdollistanut seuraavien oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen järjestämisen koulullamme YLEISEN TUEN AIKANA vastaukset jakautuivat lukumäärällisesti näin:

4 Sivu 4 / Ei ole Jonkin Melko Paljon Vaikutus on mahdollistanut ja verran paljon ollut huomattava En osaa sanoa Keskiarvo vaikuttanut lainkaan Tukiopetuksen järjestäminen ,79 Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen ,79 Ohjauksen antaminen ,71 Avustajan työpanoksen lisääminen ,44 Oppilashuollollisen tuen antaminen ,97 Opetuksen eriyttäminen ,85 Yksilöllisen tuen antaminen ,59 Samanaikaisopetuksen järjestäminen ,74 Opettajien yhteistyö mahdollistaminen ,66 Opetusryhmien väliaikainen ryhmittely ,68 Joustavien opetusjärjestelyjen hyödyntäminen ,68 Apuvälineiden tarjoaminen ,32 Vastaukset hajaantuivat useimpien tuen muotojen kohdalla paljon, joten keskiarvot muodostuivat välille jonkin verran, melko paljon. Ainoastaan oppilashuollollisen tuen järjestämisen kohdalla koettiin selkeästi, ettei koulukohtainen budjetti mahdollista tai vaikuta sen järjestämiseen. Koulujen kokemuksen mukaan koulukohtainen budjetti on mahdollistanut parhaiten tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen sekä opetuksen eriyttämisen koululla. Kun kouluilta kysyttiin, mitä muita oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen järjestämistä koulukohtainen budjetti on mahdollistanut yleisen tuen aikana, vastauksissa nousi vahvimmin kerhotoiminnan järjestäminen sekä opetusvälineiden ja materiaalien hankinta. Tehostettu tuki Koulukohtaisen budjetin koettiin mahdollistavan tukiopetuksen järjestämisen ja avustajan työpanoksen lisäämisen tehostetun tuen kohdalla paremmin kuin yleisen tuen kohdalla. Myös tehostetun tuen aikana opetusvälineiden ja lisämateriaalien hankinta olivat merkittävin koulujen mainitsema muu oppimisen ja koulunkäynnin tuen muoto, jonka järjestäminen on koulukohtaisen budjetin avulla mahdollistunut. Kyselyn osiossa Koulukohtainen budjetti on mahdollistanut seuraavien oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen järjestämisen koulullamme

5 Sivu 5 / 5 TEHOSTETUN TUEN AIKANA vastaukset jakautuivat lukumäärällisesti näin: Ei ole Jonkin Melko Paljon Vaikutus on mahdollistanut ja verran paljon ollut huomattava En osaa sanoa Keskiarvo vaikuttanut lainkaan Tukiopetuksen järjestäminen ,71 Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen ,79 Ohjauksen antaminen ,69 Avustajan työpanoksen lisääminen ,63 Oppilashuollollisen tuen antaminen ,09 Opetuksen eriyttäminen ,66 Yksilöllisen tuen antaminen ,82 Samanaikaisopetuksen järjestäminen ,88 Opettajien yhteistyö mahdollistaminen ,75 Opetusryhmien väliaikainen ryhmittely ,66 Joustavien opetusjärjestelyjen hyödyntäminen ,72 Apuvälineiden tarjoaminen ,25 Erityinen tuki Avoimeen (ja vapaaehtoiseen) kysymykseen Kuvailkaa millä tavoin koulukohtainen budjetti on vaikuttanut ERITYISEN TUEN antamisen mahdollisuuksiin koulullanne vastasi 44 koulua. Myönteistä kehitystä koettiin olevan kielteistä enemmän. Toisaalta useimpien mielestä kokonaisbudjetin vaikutusta on vaikea arvioida tai se on koettu neutraaliksi. Myönteinen kehitys kohdistui seuraaviin asioihin: - nopean reagoinnin ja joustavuuden mahdollisuus - oppilaiden integrointi yleisopetuksen ryhmiin ja koko luokka-asteen palkitusryhmiin on helpottunut - mahdollisuus palkata väliaikaista resurssiapua, resurssiopettajan palkkaaminen - mahdollisuus hankkia opetusmateriaaleja ja välineitä - tukiopetustuntien lisääminen Koulukohtaisen budjetin vaikutus kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin osumiseen kouluilla

6 Sivu 6 / 6 Ryhmämuotoisen valmistavan opetuksen järjestämiseen Ryhmämuotoista valmistavaa opetusta järjestetään 12 peruskoulussa. Kyselyyn vastanneista kouluista ryhmämuotoista valmistavaa opetusta annetaan 8 koulussa. Koulukohtainen budjetti ei ole vaikuttanut ryhmämuotoisen valmistavan opetuksen järjestämiseen, mutta on mahdollistanut riittävän laaja-alaisen erityisopettajan tuen valmistaville luokille, samanaikaisopetuksen ja helpottanut oppimateriaalien hankintaa. Inklusiivisen valmistavan opetuksen järjestämiseen Inklusiivista valmistavaa opetusta järjestetään 26 peruskoulussa. Kyselyyn vastanneista kouluista inklusiivista valmistavaa opetusta annetaan 17 koulussa. 10 vastanneen mielestä kokonaisbudjetilla ei ole ollut vaikutusta inklusiivisen valmistavan opetuksen järjestämiseen. 7 koulussa koulukohtainen budjetti on vaikuttanut inklusiivisen valmistavan opetuksen järjestämiseen: mahdollistanut jakotunnit, samanaikaisopetuksen, resurssiopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan tuen inklusiivisen valmistavan opetuksen oppilaille. Maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen oppilaiden tuen järjestämiseen Maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen tukea annetaan 49 peruskoulussa. Kyselyyn vastanneista kouluista maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen tukea annetaan 32 koulussa. 18 vastanneen mielestä koulukohtainen budjetti ei ole suoranaisesti vaikuttanut tuen järjestämiseen. 14 koulussa koulukohtainen budjetti on mahdollistanut resurssiopettajan laajemman tuen ja erityisopettajan lisätuen. Suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämiseen Suomi toisena kielenä opetusta annetaan 77 peruskoulussa. Kyselyyn vastanneista kouluista suomi toisena kielenä opetusta annetaan 67 koulussa. 54 vastanneen mukaan koulukohtainen budjetti ei ole tuonut lisäarvoa suomi toisena kielenä opetuksen järjestämiseen. 13 koulussa koulukohtaisella budjetilla on ollut vaikutusta suomi toisena kielenä opetuksen järjestämiseen: budjetti on mahdollistanut lisätuntien osoittamisen, resurssiopettajan ja/tai laaja-alaisen erityisopettajan lisätuen, antanut enemmän väljyyttä opetuksen järjestämiseen. Maahanmuuttajien tukiopetuksen järjestämiseen suomeksi Maahanmuuttajien tukiopetusta suomen kielellä annetaan 44 peruskoulussa. Kyselyyn vastanneista kouluista maahanmuuttajien tukiopetusta annetaan 33 koulussa. 23 vastanneen mielestä koulukohtainen budjetti ei ole vaikuttanut tukiopetuksen järjestämiseen. 10 koulussa koulukohtainen budjetti on tuonut joustavuutta tukiopetuksen järjestämiseen oppilaan tarpeiden mukaan. Maahanmuuttajien tukiopetuksen järjestämiseen omalla kielellä

7 Sivu 7 / 7 Kyselyyn vastanneista kouluista maahanmuuttajien tukiopetusta omalla kielellä on annettu 4 koulussa. Koulukohtaisella budjetilla ei ole ollut vaikutusta maahanmuuttajien tukiopetuksen järjestämiseen omalla kielellä. Kohdennettu resurssi on mahdollistanut kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestämiseen koululla, koulukohtaisen budjetin vaikutus on jäänyt kokonaisuudessa vähäiseksi. Tiedoksi

8 Sivu 8 / 8