Espoon kaupunki Pöytäkirja 101

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (pöydälle , kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh Marika Lostedt, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko antaa valtuutettu Kankkosen ja 30 muun allekirjoittajan valtuustoaloitteeseen seuraavan lausunnon: Valtuutettu Kankkonen ja 30 allekirjoittajaa ovat esittäneet aloitteen , että Espoo yhteistyössä muiden pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa selvittäisi pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliseen opetukseen. Tarkoituksena olisi, että koulussa opetuskielinä olisivat suomi ja ruotsi. Aloitteessa viitataan mm. Helsingissä toimiviin perusopetusta korvaaviin ns. yksityisiin kouluihin. Aloitteessa kuitenkin esitetään perustettavaksi opetustoimen eli kaupungin oma koulu, jossa olisi poikkeuksellisesti vähintään kaksi opetuskieltä. Aloitteessa viitatuista kouluista poiketen tämä perustettava koulu olisi siis lainsäädännöllisesti tavallinen lähikoulu, johon oppilaaksiotto tulee tasavertaisuusperustein suorittaa samoin kuin muihinkin Espoon peruskouluihin lautakunnan hyväksymien kriteerien pohjalta. Perusopetuslaissa 628/ säädetään, että koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielinä voi olla lisäksi myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi todetaan erikseen, että osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. Näin ollen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden suomenkieliselle peruskoululle, jossa osa opetuksesta voidaan järjestää opetuskieleltään ruotsiksi, mikäli se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata annettavaa opetusta. Se, kuinka kielten jakosuhde voidaan toteuttaa jokapäiväisessä opetuksessa, ei kuitenkaan ole kovinkaan helposti määriteltävissä, sillä kaikilla oppilailla tulee säilyä mahdollisuus opiskella lähikoulussaan kolmiportaisen tuen rakentein tuettuna. Kyseisen koulun opetussuunnitelmassa tulee määritellä erikseen kuinka ja millä perusteilla ruotsin kieltä voidaan käyttää tarkoitetulla laajuudella. Todennäköisimpänä pedagogisina vaihtoehtoina olisivat projektiluonteiset suhteellisen

2 Sivu 2 / 2 lyhytaikaiset opetuskokonaisuudet, joissa tämä tulisi kysymykseen. Tällöinkin tulee kuitenkin varata mahdollisuus suorittaa ko. kokonaisuus myös suomeksi, sillä se on koulun pääkieli. Keskustelu kaksikielisestä koulusta on viime vuosina käynyt vilkkaana, mutta yksiselitteistä määrittelyä siitä, mitä kaksikielinen koulu on, ei ole tehty. Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on jo kokemusta kaksikielisistä oppilaista ja opetuksessa on mahdollista tukea kaksikielisyyttä (esim. äidinkielen painotteisen suomenopetuksen kautta). Tasapainoisen kaksikielisyyden tukemiseksi tarvittaisiin kuitenkin myös uutta lähestymistapaa opetuksen järjestämiseksi. Kaksikieliselle koululle on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, kuten suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun siirtäminen saman katon alle, koulu jossa on sekä suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita tai kaksikielinen koulu joka olisi pääsääntöisesti tarkoitettu suomenkielisille (tai mahdollisesti kaksikielisille) oppilaille. Pelkona kaksikielisen koulussa on ollut, että ruotsinkieli jäisi suomenkielen varjoon esim. välitunnilla ja näin ollen vaarantaisi ruotsinkielen asemaa. Kaksikielisen toimivan koulumuodon kehittämiselle, joka tukisi tasapainoisesti suomen ja ruotsin kielen kehitystä, olisi kuitenkin tarve. Suomenkielisen opetuksen osalta on myös jo nyt käytössä kielikylpyopetusta kolmessa pisteessä. Tässä opetusmuodossa on hyvin pitkälle samat tavoitteet mitä valtuustoaloitteessa mainitaan. Kun aloitteen tavoitteena on myös lisätä kieliryhmien vuorovaikutusta, olisi Espoossa mahdollista vastata aloitteeseen yhdistämällä esimerkiksi kouluremonttien yhteydessä suomenkieliseltä ja ruotsinkieliseltä opetustoimelta kaksi hallinnollisesti erillistä koulua samoihin tiloihin. Tällöinkin hallinnollisesti tulee kouluilla säilyä kaksi hallintoa, samoin kuin opetuskielet perusopetuslain 10 :n mukaisesti, mutta käytännössä ne voisivat yhdistää opetusryhmiään joustavasti ja siten oppilaiden opiskelua vaarantamatta olisi mahdollista saavuttaa aloitteessa mainittu tavoite antaa oppilaille mahdollisuus kehittää tasapuolisesti molempia kansalliskieliä, tutustua pohjoismaiseen kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Tällä hetkellä tällaisia mahdollisia yhdistämisiä voisi harkita Leppävaaran koulukeskuksen remontin yhteydessä siten, että nyt suunnitteilla olevan uuden koulukeskuksen tilaohjelmassa otettaisiin huomioon Boställsskolanin tilatarpeet, ja tuo koulu siirrettäisiin rakennettaviin tiloihin. Tällöin voitaisiin myös luopua Boställs-skolanin nykyisestä kiinteistöstä. Käsittely Kujala Malmen kannattamana ehdotti päätösehdotuksen kahden viimeisen kappaleen poistamista. Vuornos ja Nieminen kannattivat esittelijän ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

3 Sivu 3 / 3 Äänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänesti 6 jäsentä, Kujalan muutosehdotuksen puolesta äänesti 3 jäsentä ja tyhjää äänesti 3 jäsentä. Puheenjohtaja totesi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 6 äänellä 3 ääntä vastaan, kolmen äänestäessä tyhjää, hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Kujala ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Aloitteentekijä esittää perustettavaksi koulua, jossa on opetusta usealla kielellä ja selkeä pohjoismainen painotus. Vastauksessa päädyttiin ratkaisuun, jossa kaksi eri hallinnon alaista koulua (iso suomenkielinen ja pieni ruotsinkielinen koulu) laitetaan samaan rakennukseen. Tällä säästetään kiinteistökuluissa. Se ei kuitenkaan ole pedagoginen ratkaisu, joka lisäisi ymmärrystä kieliryhmien välillä, kielitaitoa tai kielten osaamista. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Kujala ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Aloitteentekijä esittää perustettavaksi koulua, jossa on opetusta usealla kielellä ja selkeä pohjoismainen painotus. Vastauksessa päädyttiin ratkaisuun, jossa kaksi eri hallinnon alaista koulua (iso suomenkielinen ja pieni ruotsinkielinen koulu) laitetaan samaan rakennukseen. Tällä säästetään kiinteistökuluissa. Se ei kuitenkaan ole pedagoginen ratkaisu, joka lisäisi ymmärrystä kieliryhmien välillä, kielitaitoa tai kielten osaamista. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Äänestyslista - Valtuustoaloite - Svenska rum -lautakunnan päätös (vastaus valtuustoaloitteeseen) Valtuutettu Kankkonen ja 30 allekirjoittajaa ovat esittäneet aloitteen , että Espoo yhteistyössä muiden pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa selvittäisi pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliseen opetukseen. Tarkoituksena olisi, että koulussa opetuskielinä olisivat suomi ja ruotsi. Aloitteen tavoitteena on lisätä kieliryhmien vuorovaikutusta. Vastaus on valmisteltu yhteistyössä Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja Enheten Svenska rumin kanssa. Valtuustoaloite oli opetusja varhaiskasvatuslautakunnan käsittelyssä , jolloin se jäi pöydälle. Svenska rum -lautakunta päätti vastauksen antamisesta esittelijän päätösehdotukseen tekemien muutosten sekä lautakunnan hyväksymän lisäysehdotuksen mukaisesti. Svenska rum - lautakunnan vastaus on oheismateriaalina.

4 Sivu 4 / 4 Päätöshistoria Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko antaa valtuutettu Kankkosen ja 30 muun allekirjoittajan valtuustoaloitteeseen seuraavan lausunnon: Valtuutettu Kankkonen ja 30 allekirjoittajaa ovat esittäneet aloitteen , että Espoo yhteistyössä muiden pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa selvittäisi pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliseen opetukseen. Tarkoituksena olisi, että koulussa opetuskielinä olisivat suomi ja ruotsi. Aloitteessa viitataan mm. Helsingissä toimiviin perusopetusta korvaaviin ns. yksityisiin kouluihin. Aloitteessa kuitenkin esitetään perustettavaksi opetustoimen eli kaupungin oma koulu, jossa olisi poikkeuksellisesti vähintään kaksi opetuskieltä. Aloitteessa viitatuista kouluista poiketen tämä perustettava koulu olisi siis lainsäädännöllisesti tavallinen lähikoulu, johon oppilaaksiotto tulee tasavertaisuusperustein suorittaa samoin kuin muihinkin Espoon peruskouluihin lautakunnan hyväksymien kriteerien pohjalta. Perusopetuslaissa 628/ säädetään, että koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielinä voi olla lisäksi myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi todetaan erikseen, että osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. Näin ollen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden suomenkieliselle peruskoululle, jossa osa opetuksesta voidaan järjestää opetuskieleltään ruotsiksi, mikäli se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata annettavaa opetusta. Se, kuinka kielten jakosuhde voidaan toteuttaa jokapäiväisessä opetuksessa, ei kuitenkaan ole kovinkaan helposti määriteltävissä, sillä kaikilla oppilailla tulee säilyä mahdollisuus opiskella lähikoulussaan kolmiportaisen tuen rakentein tuettuna. Kyseisen koulun opetussuunnitelmassa tulee määritellä erikseen kuinka ja millä perusteilla ruotsin kieltä voidaan käyttää tarkoitetulla laajuudella. Todennäköisimpänä pedagogisina vaihtoehtoina olisivat projektiluonteiset suhteellisen lyhytaikaiset opetuskokonaisuudet, joissa tämä tulisi kysymykseen. Tällöinkin tulee kuitenkin varata mahdollisuus suorittaa ko. kokonaisuus myös suomeksi, sillä se on koulun pääkieli. Keskustelu kaksikielisestä koulusta on viime vuosina käynyt vilkkaana, mutta yksiselitteistä määrittelyä siitä, mitä kaksikielinen koulu on, ei ole tehty. Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on jo kokemusta kaksikielisistä oppilaista ja opetuksessa on mahdollista tukea kaksikielisyyttä (esim. äidinkielen painotteisen suomenopetuksen kautta). Tasapainoisen kaksikielisyyden tukemiseksi tarvittaisiin kuitenkin myös uutta

5 Sivu 5 / 5 lähestymistapaa opetuksen järjestämiseksi. Kaksikieliselle koululle on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, kuten suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun siirtäminen saman katon alle, koulu jossa on sekä suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita tai kaksikielinen koulu joka olisi pääsääntöisesti tarkoitettu suomenkielisille (tai mahdollisesti kaksikielisille) oppilaille. Pelkona kaksikielisen koulussa on ollut, että ruotsinkieli jäisi suomenkielen varjoon esim. välitunnilla ja näin ollen vaarantaisi ruotsinkielen asemaa. Kaksikielisen toimivan koulumuodon kehittämiselle, joka tukisi tasapainoisesti suomen ja ruotsin kielen kehitystä, olisi kuitenkin tarve. Suomenkielisen opetuksen osalta on myös jo nyt käytössä kielikylpyopetusta kolmessa pisteessä. Tässä opetusmuodossa on hyvin pitkälle samat tavoitteet mitä valtuustoaloitteessa mainitaan. Kun aloitteen tavoitteena on myös lisätä kieliryhmien vuorovaikutusta, olisi Espoossa mahdollista vastata aloitteeseen yhdistämällä esimerkiksi kouluremonttien yhteydessä suomenkieliseltä ja ruotsinkieliseltä opetustoimelta kaksi hallinnollisesti erillistä koulua samoihin tiloihin. Tällöinkin hallinnollisesti tulee kouluilla säilyä kaksi hallintoa, samoin kuin opetuskielet perusopetuslain 10 :n mukaisesti, mutta käytännössä ne voisivat yhdistää opetusryhmiään joustavasti ja siten oppilaiden opiskelua vaarantamatta olisi mahdollista saavuttaa aloitteessa mainittu tavoite antaa oppilaille mahdollisuus kehittää tasapuolisesti molempia kansalliskieliä, tutustua pohjoismaiseen kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Tällä hetkellä tällaisia mahdollisia yhdistämisiä voisi harkita Leppävaaran koulukeskuksen remontin yhteydessä siten, että nyt suunnitteilla olevan uuden koulukeskuksen tilaohjelmassa otettaisiin huomioon Boställsskolanin tilatarpeet, ja tuo koulu siirrettäisiin rakennettaviin tiloihin. Tällöin voitaisiin myös luopua Boställs-skolanin nykyisestä kiinteistöstä. Käsittely Kujala Hopsun kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan lausunnon kaksi viimeistä kappaletta. Vuornos vastusti muutosehdotusta. Kujala Järvenpään kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kujalan ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös päätti jättää asian pöydälle. Tiedoksi

6 Sivu 6 / 6