Maankäyttö- ja rakennuslaki muutoksessa

Transkriptio

1 Maankäyttö- ja rakennuslaki muutoksessa MRL toimivuusarvioinnin jatkotoimenpiteet MRL:n muutos: kilpailun edistäminen ja maapolitiikka Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Matti Laitio ja Susanna Wähä ympäristöministeriö

2 Keskittyminen jatkotoimenpiteisiin Säännösten kehittäminen osauudistuksina Toimintakäytäntöjen kehittäminen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 Lyhyt kuvaus keskeisimmistä johtopäätöksistä maakuntakaavoituksen näkökulmasta Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että kukin kaavataso huolehtii sille kuuluvista tehtävistä ja kaavat pidetään ajan tasalla. Ongelmia erityisesti kaupunkiseutukokonaisuuksien ohjaamisessa Maakuntakaavat sisällöllisen kattavuuden näkökulmasta täyttäneet tehtävänsä. Ohjaustehtävää selkeytettävä ylikunnallisessa yhteensovittamisessa. Kaupunkiseutujen alueidenkäytön suunnittelun ongelmallisuus kiteytyy valintatilanteisiin, joissa koko seudun kehittymisen edellyttämä ratkaisu koetaan yksittäisen kunnan edun vastaiseksi. Yleiskaavoitus pirstaloitunutta, laajempia alueita koskevien strategisen yleiskaavoituksen kehittäminen. Kannusteet / laatimistarpeen terävöitys. Yleiskaavoituksen toimivuutta maaseudun rakentamisen suorassa ohjaamisessa selvitettävä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3

4 Toimivaan suunnittelujärjestelmään kuuluu myös se, että yleispiirteiset kaavat ovat riittävän strategisia eli ne osoittavat suuntaa, mutta niissä ei pyritä ratkaisemaan asioita liian pitkälle. Tämä turvaa järjestelmän joustavuuden ja reagointiherkkyyden. Lisäksi alueiden erilaisuus ei suunnittelujärjestelmässä nouse riittävästi esiin. Tämä pitää ottaa huomioon suunnittelujärjestelmää ja siihen liittyvää ohjeistusta kehitettäessä. Asemakaavoitettujen taajamien ulkopuolisten alueiden alueidenkäytön ohjauksessa on syytä erottaa kaupunkiseutujen taajamien kehysalueet ja kaupunkien läheinen maaseutu ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun ohjauksesta. Kaupunkiseutujen alueidenkäyttöä ohjaavien yleispiirteisten kaavojen toteuttamisen ohjelmointia pitää kehittää. MAL -aiesopimusten kytkennät maankäyttö- ja rakennuslakiin selvitettävä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 Maankäytön suunnittelun strategisen otteen kansainvälisiä painotuksia, keskusteluun osallistuminen Rakennemallityön kehittyminen ja mallien analysointi joillakin kaupunkiseuduilla Haastatteluja kokemuksista epämuodollisten rakennemallien käytöstä Tutkimus päättyy näkemykseen, että strateginen suunnittelu ei kuulu erityisesti millekään kaavahierarkian tasolle, vaan siinä on kysymys kaavahierarkian strategisesta käytöstä Johtopäätöksissä korostuu strategisen luovuuden ja harkinnan taidon merkitys kaikessa maankäytön suunnittelussa ja siihen liittyvässä vuorovaikutuksessa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

6 Strateginen suunnittelu: Kaavoituksen jatkuva strateginen arviointi (kaavahierarkian strateginen käyttö) Maakuntakaava Yleiskaava Osayleiskaavat Strateginen kehystäminen - näkökulmien avautuminen - jaetun ymmärryksen laajeneminen - strategisten ideoiden ja suuntien kirkastuminen Asemakaavat Luvat, tontinluovutusehdot, toteuttamissuunnitelmat, jne. (Kuvan laatinut raportin aineiston pohjalta Olli Maijala)

7 Miten tästä jatketaan? Perustuslaki VAT Kaupunkiseudut ja maaseutu Poikkeamis Kaavaohjauksen menettely kehittäminen Kaavajärjestelmä ja sen soveltaminen (sisältää kyja ly näkökulman) Muutoksenhaku Sähköinen asiointi Kaupan ohjaus Kehittämis alueet ja raakamaan Kaavojen lunastus toteuttaminen RAPOpaketti Rajapintakysymykset Rakentamisen säännökset Perustuslakiin liittyvä tarkastelu liitetään lain eri osauudistusten yhteyteen läpimenevästi

8 Maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys: kilpailun edistäminen ja maapolitiikka 1. Elinkeinoelämän kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulma sisällytetään kaavoitusta koskeviin säännöksiin: alueidenkäytön suunnittelun tavoitteisiin, kaavojen vaikutusten arviointiin kaikilla kaavatasoilla ja asemakaavan laatimisharkintaa koskeviin säännöksiin 2. Maapolitiikan harjoittamisen kodifiointi kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi Edellyttää maapolitiikan määritelmän lisäämistä MRL:in 3. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan siirtymäajan jatkaminen v asti 4. Rakennusvalvonnan hallintopakkoihin muutoksenhakulupa Satu Airas

9 1. Kaavoitus ja kilpailu ehdotetut muutokset MRL MRL 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: -- 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä; -- MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Satu Airas

10 1. Kaavoitus ja kilpailu ehdotetut muutokset MRL MRL 51 Asemakaavan laatimistarve (uusi 2 mom) Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen. Satu Airas

11 1. Kaavoitus ja kilpailu - ehdotetut muutokset MRA MRA 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: -- 4 a) toimivan kilpailun kehittymiseen; -- Satu Airas

12 2. Kunnan maapolitiikan harjoittaminen kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi Uusi MRL 5 a : Kunnan maapolitiikka Kunnan maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien suunnitelmalliselle kehittämiselle. MRL 20 Kunnan tehtävät Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä maapolitiikan harjoittamisesta alueellaan. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus -- Satu Airas

13 3. TiVa-kaupan siirtymäsäännöksen jatkaminen vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeva suunnitteluvelvoite ulotetaan koskemaan myös TiVa-kauppaa alkaen Siirtymäajan jatkaminen saakka 4. Rakennusvalvonnan hallintopakko: valituslupa Velvoitteen asettamista koskevaa päätöstä koskien Tarve jouduttaa hallintopakon täytäntöönpanoa Esim. tilanteissa, joissa rakennuksen omistaja/haltija viivyttäen laiminlyö maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n mukaisen rakennuksen ja sen ympäristön kunnossapidon tai kyse on luvattomasta rakentamisesta. Osa laajempaa valituslupasääntelyn laajentamista (OM) Satu Airas

14 Miten tästä jatketaan? Entä sitten? Kaavajärjestelmä ja sen soveltaminen Koko kaavajärjestelmän tarkastelu yhtä aikaa Kaavojen tarkoitus, sisältövaatimukset, täydennysrakentamisen edistäminen VAT Kaupunkiseutujen kehysalueet ja maaseudun rakentamisen ohjaus Poikkeamismenettely Kaupan ohjaus, sähköinen asiointi, kuntien maapoliittisten toimenpide-edellytysten parantaminen Rajapintakysymykset Rakentamisen säännökset Kaavaohjauksen kehittäminen Muutoksenhaku Kaavojen toteuttaminen Eduskuntavaalit 2015 hallitusohjelmasta aiheutuvat tarkistukset?

15 Metropolihallinnon ja metropolikaavan eteneminen Hallituksen linjaus : Metropolihallinnolle tulee maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyviä tehtäviä. Metropolihallinnon tehtäviksi tulee metropolikaavan (maakuntakaavan, yleiskaavan ja tarvittaessa jatkovalmistelussa päätettävällä tavalla osayleiskaavan) laatiminen ja sen toimeenpanon varmistaminen (asemakaavaohjelmilla ja muilla riittävillä toimilla) Merkitsee mittavia muutoksia ja lisäyksiä MRL:iin (n. 15 uutta pykälää ja muutoksia yli 30 pykälään) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15

16 Metropolikaavaan liittyviä linjauksia (ovat vielä työn alla ) Metropolikaava keskittyy metropolialueen kehityksen ja kaavan tavoitteiden kannalta keskeisten kysymysten ratkaisemiseen ja siinä osoitetaan metropolialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevan kehityksen kokonaiskuva. Metropolikaava korvaa alueellaan maakuntakaavan. Siihen voi tarvittaessa sisältyä yleiskaavan / osayleiskaavan kaltaisia tarkasteluja. Voi olla myös maakuntakaavan tapaan yleispiirteisempi. Suunnitelmaosa ja toimeenpano-osa. Toimeenpano-osassa esitetään kaavan toteuttamisperiaatteet, lähivuosien kehittämiskohteet ja toteuttamistoimenpiteet sekä toteuttamisjärjestys ja toteutuksen ajoitus kaavan tarkoituksen edellyttämällä tavalla. Toimeenpano-osan lisäksi kaavan toteuttamista ohjaa metropolisopimus. Kunnille jäisi mahdollisuus laatia yleis- ja osayleiskaavoja ja ne olisivat joko metropolikaavaa tarkentavia tai merkitykseltään paikallisia. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16

17 Yleispiirteistä alueidenkäytön suunnittelu koskeva kansainvälinen vertailututkimus (YLKÄ-hanke) Selvityksen tavoitteena on tuottaa aineistoa maakunta- /seututasoisen alueidenkäytön suunnittelun ja yleiskaavoituksen luonteesta ja asemasta alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä sekä niiden suhteesta valtakunnan tasoiseen suunnitteluun. Tarkastelussa Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Englanti. Yleiskuvaus suunnittelujärjestelmistä Kuvaus siitä, millä tavoilla lainsäädännöllä ja ohjauksella halutaan varmistaa suunnitelmien toimivuus niille tarkoitetun luonteen mukaisesti Kuvaus suunnitelmiin liittyvien prosessien keskeisistä piirteistä sekä niihin kytkeytyvistä osallisista Tekijänä Aalto-yliopisto / YTK Esittäjän nimi alatunnisteeseen 17

18 Mihin YLKÄ-hankkeessa keskitytään? Keskittyminen kaupunkiseutuihin Miten voidaan turvata riittävän yhtenäinen näkemys kaupunkiseuduilla? Mitä virallisia / epävirallisia välineitä tässä käytetään? Miten käsitellään kuntien kilpailua / intressiristiriitoja? Miten turvataan strategisten linjausten siirtyminen eteenpäin yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja toteuttamiseen? Kysymys siitä, mikä turvaa, kannustaa, ohjaa, pakottaa kohti tavoiteltua kehitystä? Alueidenkäytön ohjauksen rajautuneisuus? Mitä alueidenkäytössä ohjataan ja mikä meillä ohjauksen kannalta tärkeä asia hoituu ao. maassa muulla tavalla? EVÄITÄ KAAVOJEN SISÄLTÖVAATIMUSTEN KEHITTÄMISEEN Esittäjän nimi alatunnisteeseen 18

19 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 19

20 Kaupunkiseutujen kehysalueiden ja maaseudun alueidenkäytön ohjaaminen (KAMA hanke) Tavoitteet: Kehittää alueidenkäytön ohjausta sekä erityisesti yleiskaavoituksen toimivuutta ja mahdollisuuksia maaseudun rakentamisen ja alueidenkäytön suorassa ohjaamisessa; Tarkastella alueidenkäytön ohjaukseen liittyvien säännösten eriyttämisen tarvetta kaupunkien taajamien kehysalueilla / kaupunkien läheisellä maaseudulla sekä ydinmaaseudulla / harvaan asutulla maaseudulla; Käsitellä suunnittelutarvealueiden määräytymisen perusteita ja suunnittelutarveratkaisujen edellytyksiä sekä suoraan lain nojalla suunnittelutarvealueiksi määritellyillä alueilla että yleiskaavoissa ja rakennusjärjestyksissä suunnittelutarvealueiksi tulleilla alueilla; Käsitellä kysymystä yleiskaavan / asemakaavan laatimista edellyttävän suunnittelutarpeen määrittelemiseksi kaupunkien taajamien kehysalueella rantojen tapaan sekä Tehdä tältä pohjalta ehdotuksia MRL:n säännösten kehittämiseksi. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 20

21 KAMA hankkeen toteuttamistapa Hankkeen 1. vaihe: SYKE tuottaa valituilta kaupunkiseudulta / muusta taajamasta lähtöaineistoa, jota voidaan käyttää pohjana alueen suunnittelutarvetta analysoitaessa. Keskeinen kysymys: mistä suunnittelutarve syntyy? Aineisto käsittää tietoja alueen yhdyskuntarakenteen kehittymisestä, infrastruktuurista ml. liikenneverkko, sähköverkko ja vesihuolto, alueen muista suunnittelua edellyttävistä erityispiirteistä (esim. luonnon- ja kulttuuriympäristön erityiskohteet sekä virkistykseen liittyvät kysymykset) ja olemassa olevasta suunnittelutilanteesta Suunnittelutarpeen määrittelemiseksi laaditaan muistilistoja. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 21

22 Hankkeen 2. vaihe: Hankkeeseen valittava konsultti tuottaa ehdotuksia: yleiskaavoituksen kehittämisestä maaseudun rakentamisen suorassa ohjaamisessa; autioituvien ja rakentamispaineettomien alueiden maaseutuasumisen suunnittelun yksinkertaistamisesta; maaseudun elinkeinojen kehittämisen tukemisesta alueidenkäytön suunnittelussa; kriteereiksi alueidenkäytön ohjaukseen liittyvien säännösten eriyttämiseksi kaupunkien taajamien kehysalueilla / kaupunkien läheisellä maaseudulla sekä ydinmaaseudulla / harvaan asutulla maaseudulla; suunnittelutarvealueiden määrittelyjen kriteereiksi ja suunnittelutarveratkaisujen edellytysten kehittämiseksi sekä kaavan laatimista edellyttävän suunnittelutarpeen määrittelemiseksi eräillä kaupunkien taajamien kehysalueilla. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 22

23 Selvitys maakuntakaavojen tosiasiallisesta vaikutuksesta kuntakaavoitukseen Hankkeeseen on varauduttu kuluvan vuoden t&k ohjelmassa ja se on tarkoitus käynnistää syksyllä Täydennysrakentamisen kitkat ja ratkaisut hanke Hankkeessa selvitetään täydennysrakentamisen edistämiseen liittyvät keinot ja mahdollisuudet. Hankkeella on yhtymäkohtia lupamenettelyjen ja erityisesti poikkeamispäätösten kehittämiseen. Hanke käynnistyy syksyllä. Yhteistyötä RAKLIn kanssa, aloitusseminaari ja 3-4 työpajaa. Selvitys asemakaavan sisältöä ja esitystapaa koskevista muutostarpeista Muutostarpeisiin vaikuttavat mm. asemakaavoituksen yksityiskohtaisuus (myös suhde rakennussuojeluun), käyttötarkoitusten sekoittuminen (esim. ns. hybridikaavat) sekä kolmiulotteinen kaavoitus ja tätä koskeva kiinteistöjärjestelmän muutos vuonna Hanke käynnistyy syksyllä. Painotus erityisesti 3D kaavoituksesta johtuviin säännösten kehittämistarpeisiin Poikkeamismenettelyjen kehittäminen ja toimivalta Poikkeamisen toimivalta ja poikkeamisedellytysten tarkastelu. Liittyy lakiin kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilulaista (2018 loppuun). Käynnistyy keväällä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 23

24 Muutoksenhakua koskeva selvitys Arvioinnin johtopäätökset: Muutoksenhakusäännösten kehittämisessä tulee olla tavoitteena säännösten selkeys ja johdonmukaisuus. Säännösten kehittämisessä tulee tutkia mahdollisuutta muuttaa maankäyttö- ja rakennuslakia kaksinkertaisten valitusmahdollisuuksien rajoittamiseksi tuomioistuimeen asemakaava- ja rakentamisen lupa-asioissa. MRL:n mukaisiin asioihin liittyen tulisi selvittää valitusoikeutettujen piirin muutoksen tarpeet, mahdollisuudet ja vaikutukset kaavoitusprosessien kokonaiskestoon ja osallisten oikeusturvaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi valituslajin merkityksen arviointia kaavaasioissa. Aihe herättää jatkuvasti paljon keskustelua. Siksi YM käynnistää aiheeseen liittyvän jatkotarkastelun jo tänä syksynä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 24

25 Kuntien ja valtion välinen vastuiden ja vallan jako yhdyskuntapolitiikassa (KUVA hanke, Kuntaliitto) Kaupunkiseutujen toimintaympäristössä on tapahtunut vuosien kuluessa muutoksia, joiden vuoksi on tarpeen tarkastella sekä valtion ja kuntien välisen että kuntien keskinäisen työnjaon tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta yhdyskuntapolitiikan alalla. Ovatko valta ja kustannus- ja muut vastuut tasapainossa ja oikeassa paikassa? Kannustaako nykyinen lainsäädäntö seudullisesti perusteltuihin ratkaisuihin? Houkuttaako nykyinen rahanjako kuntia kestäviin valintoihin? Miten voidaan saavuttaa seudullisesti hyvien yhdyskuntapoliittisten valintojen ja kunnallisen itsehallinnon tasapaino? Miten seutujen erilaisuus vaikuttaa tilanteeseen? Miten kuntien ja valtion erilaiset roolit vaikuttavat? Mikä on kuntademokratian ja valtion ohjauksen suhde? Kuntaliiton hanke, jossa mukana YM, LVM ja VM, tarkastellaan kaupunkiseutuja koskevien CASE tapausten valossa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 25

26 Hankkeiden sisältö ja ajoitus elää, kuvaa tämän hetken ajatuksia osauudistusten etenemisestä Kiitos mielenkiinnosta! Esittäjän nimi alatunnisteeseen 26