Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen -osahankkeet. Matti Laitio ympäristöministeriö

Transkriptio

1 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen -osahankkeet Matti Laitio ympäristöministeriö

2 Lähtökohta: Asemakaava-alueen ulkopuolella on erilaisia alueita X Z Z Y A X A Asemakaavoitettu alue X Tuleva asemakaava-alue Y Maaseutualue, merkittävää rakentamispainetta Z Maaseutualue, ei merkittävää rakentamispainetta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 Rakentamisen edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella tällä hetkellä Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta (MRL 116 ). Rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla, ellei siihen ole erityistä syytä (MRA 57 ). Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset (MRL 117 ). Rakennus soveltuu paikalle. Rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen. Vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle (MRL 135 ). Teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia (MRL 136 ). Rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista (MRL 135 ). Maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 :n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon (MRL 136 ). Nämä edellytykset koskevat kaikkia X-, Y- ja Z-alueita Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3

4 Suunnittelutarvealueita koskevat nykyiset säännökset Rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Edellä olevan estämättä saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Nämä säännökset koskevat käytännössä suurta osaa X- ja Y-alueista sekä myös osaa Z-alueista (esimerkiksi tiiviimmin rakennetut kylät) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan myöntämisen perusteena tällä hetkellä Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n estämättä (suunnittelutarvealueita koskevat säännökset) myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Säännöstä sovellettu käytännössä Z-alueilla Ranta-alueisiin ja tulivoimarakentamiseen liittyen omia säännöksiä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

6 Aihepiiriä on käsitelty hankkeessa Kaupunkiseutujen kehysalueiden ja maaseudun alueidenkäytön ohjaaminen (KAMA) Hankkeen tavoitteeksi määriteltiin tuottaa ehdotuksia: kriteereiksi alueidenkäytön ohjaukseen liittyvien säädösten eriyttämiseksi rakentamispaineeltaan erilaisilla alueilla yleiskaavoituksen kehittämiseksi lievealueiden ja maaseudun rakentamisen suorassa ohjauksessa autioituvien ja rakentamispaineettomien alueiden maaseutuasumisen suunnittelun yksinkertaistamiseksi maaseudun elinkeinojen kehittämisen tukemiseksi alueidenkäytön suunnittelussa suunnittelutarvealueiden määrittelyn kriteereiksi ja suunnittelutarveratkaisujen edellytysten kehittämiseksi kaavan laatimista edellyttävän suunnittelutarpeen määrittelylle kaupunkien taajamien kehysalueilla Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6

7 Työ tehtiin kahdessa vaiheessa 1. vaihe: taajamien kehysalueiden analyysi rakentamispaineeltaan erilaisilla alueilla 14 kuntaa, 19 aluetta konsulttina Suomen ympäristökeskus (SYKE) 2. vaihe: kehittämisideoiden tuottaminen konsulttina Ramboll Oy Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

8 Selvityksessä analysoidut alueet Metropoli ja voimakkaasti kasvavat kaupunkiseudut Nurmijärvi Etelä-Mäntsälä (kaksi aluetta) Porvoo Ylöjärvi Lempäälä (kaksi aluetta) Jyväskylä ( kolme aluetta) Turku Taajamat, joissa pientä kasvua / stabiili tilanne Tervakoski (Janakkala) Lapua Paimio Väestön vähenemisen alueet Leppävirta (kaksi aluetta) Somero Voimakkaan väestön vähenemisen alueet Saarijärven Pylkönmäki Sallan keskusta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8

9 Esimerkkejä tuotetusta aineistosta Ylöjärvi, Vahannan ja Lempiäniemen alue Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

10 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10

14 Asemakaava-alueelle ja sen ulkopuolelle vuonna 2005 rakennettujen pientalojen lukumäärä Asemakaava-alueelle vuonna 2005 rakennettujen pientalojen osuus kaikista vuoden aikana rakennetuista pientaloista Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri VTJ/VRK 8/2014, asemakaavoitettu alue SYKE, ELY-keskukset 14

17 Sidosryhmille kaksi työpajaa Keväällä ja kesällä 2015 teemaan liittyen järjestettiin kaksi puolen päivän työpajaa, mukana seuraavia tahoja: Kunnat Maakunnan liitot ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö MTK Kylätoimijat SYKE Esittäjän nimi alatunnisteeseen 17

18 Keskeisiä johtopäätöksiä etenemistavasta KAMA-hankkeen pohjalta (1) Suunnittelutarveratkaisuista luopuminen erillisenä menettelynä. Käsitteet suunnittelutarveratkaisu ja suunnittelutarvealue ovat olleet vaikeasti ymmärrettäviä niin viranhaltijoille kuin kuntalaisillekin ja niitä on tulkittu monella tavalla. Tämä on johtanut erilaisiin käytäntöihin eri kunnissa, mikä heijastuu epäjohdonmukaisena linjana lupavalmisteluun, päätöksentekoon ja valituksiin. Siirrytään menettelyyn, jossa rakennusluvan yhteydessä tutkitaan kaikki rakennusluvan edellytykset. Nämä pitävät sisällään sekä tekniset edellytykset että alueen suunnittelutilanteeseen sekä suunnittelutarpeeseen liittyvät edellytykset. Kirjoitetaan lupaedellytykset nykyistä ymmärrettävämpään muotoon. Menettely voi olla tarvittaessa kaksivaiheinen. Prosessissa syntyy kuitenkin vain yksi valituskelpoinen päätös. 18

19 Keskeisiä johtopäätöksiä etenemistavasta KAMA-hankkeen pohjalta (2) Oikeusvaikutteinen yleiskaava voi toimia dokumenttina, jonka perusteella rakennusluvan kaavalliset edellytykset on selvitetty. Edellytyksenä on, että yleiskaava riittävällä tavalla ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä. Tämä pätee myös alueilla, joilla on merkittävää rakentamispainetta, ellei asemakaavan laatimista ole katsottava tarpeelliseksi. Riittävällä tavalla ohjaava yleiskaava voi tilanteen mukaan olla yksityiskohtainen, mutta myös nykyistä yleispiirteisempi ja rakentamisen yleisiä edellytyksiä ja volyymia kuvaava. Tulevilla asemakaavoitettavilla alueilla on tärkeää, että kaavoituksen edellytykset turvataan ja siksi suhtautuminen yksittäisin luvin tapahtuvaan rakentamiseen on pidättyväinen. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on mahdollista osoittaa tällaisia alueita siten, että yleiskaava johtaa niillä rakennuskieltoon. Rakennuskielto olisi määräaikainen (esim. 10 v)

20 Keskeisiä johtopäätöksiä etenemistavasta KAMA-hankkeen pohjalta(3) Edistetään myös laaja-alaisten strategisten yleiskaavojen laatimista. Strategisia yleiskaavoja tulisi laatia ainakin kasvavien kaupunkiseutujen alueille, joilla rakennuspaineet ovat merkittäviä. Strateginen yleiskaava ei suoraan voisi toimia rakennusluvan myöntämisen perusteena, mutta haluttaessa niissä voitaisiin kyläalueet ja muut asemakaava-alueiden ulkopuolella olevat rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet käsitellä yksityiskohtaisemmin edellä kuvatulla tavalla. Rakennusjärjestystä voidaan käyttää myös välineenä maaseudun rakentamisen ohjaamisessa ja siinä voi olla alueellisia määräyksiä. Alueilla, joilla rakentamisen ohjauksen tarve on vähäisempää, voi esimerkiksi rakennusjärjestyksen liitteenä oleva maankäytön yleistarkastelu toimia pohjana rakentamisen edellytysten määrittelyssä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 20

21 Vaihtoehtoinen etenemistapa Säilytetään suunnittelutarvealueet ja niihin liittyvä menettely Kehitetään suunnittelutarvealueen määrittelyyn liittyviä kriteerejä ja rakennusluvan edellytyksiä suunnittelutarvealueilla Säilytetäänkö mahdollisuus määritellä suunnittelutarvealueita myös yleiskaavassa ja rakennusjärjestyksessä? Suunnittelutarvealue / suunnittelutarveratkaisu käsitteet? Löytyisikö onnistuneempi tapa nimetä nämä alueet? Väljennetään MRL 44 :ssä määriteltyjä mahdollisuuksia käyttää yleiskaavaa rakennusluvan perusteena myös alueilla, joilla on merkittäviä rakennuspaineita Yleiskaavoituksen luonne ja tapa ohjata rakentamista säilyisi muuten nykyisellään Esittäjän nimi alatunnisteeseen 21