FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

Transkriptio

1 FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

2 Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Lähes nollaenergiaenergiarakentamisen säädöshanke Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030 tavoitteiden puitteet tulivat syksyllä 2014 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) 2020 tavoitteet - Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % - Uusiutuvat energialähteet 20 % - Energiatehokkuuden parantaminen 20 % 2030 Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit Teppo Lehtinen

4 .EU 2030 tavoitteet muodostumassa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) arviointi ? Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) uudelleentarviointi tavoitteiden puitteet - Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 % - Uusiutuvat energialähteet 27 % - Energiatehokkuuden parantaminen 27 %, päivitys ennen Energiatehokkuusdirektiivi (EED), art 6 ja 7 uudelleen arviointi 2016 Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit, uudelleen arviointi 2015 Teppo Lehtinen

5 Kansallinen ilmastopolitiikka 1 (2) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2008, päivitys 2013) Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset linjaukset vuoteen 2020 saakka Toimeenpanee EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet VN:n ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko (2009) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaviivat Tavoitteeksi vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä Energia- ja ilmastotiekartta (2014) Parlamentaarisen komitean tiekartta valmistui Keinot ja kustannukset vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi prosentilla

6 Kansallinen ilmastopolitiikka 2(2) Ilmastolain valmistelu Hallitus antoi esityksen ilmastolaiksi Valmistelun lähtökohtana 80 %:n vähennystavoite vuodelle 2050 Sisältää hallinnon toimintaa ohjaavan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma sisältää riski- ja haavoittuvuustarkastelun, ja se hyväksyttäisiin vähintään kerran 10 vuodessa. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma 2014 Työryhmän ehdotuksen pohjalta valtioneuvoston periaatepäätös Kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sopeutua niihin Ympäristöhallinnon toimintaohjelmien päivitys uuden strategian pohjalta

7 Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeiset tekijät kaavoituksessa, rakennuksissa ja rakentamisessa Keskeiset tekijät alueidenkäytön suunnittelussa Yhdyskuntarakenne (erityisesti kaupunkiseudut) Laadukas täydennysrakentaminen ja elinympäristön laatu Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Edellytysten luominen uusiutuvan energian hyödyntämiselle (mm. lähienergiaratkaisut ja tuulivoimatuotanto) Mahdollistaminen kestäviin ratkaisuihin ja elämäntapaan Rakentamisen ja rakennuskannan kannalta keskeiset tekijät Uudisrakentaminen (EPBD- direktiivi) Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen Uusiutuvan energian käyttö Energian käyttö/energian tuotanto

8 Toimintaympäristön muutoksia Kysymykset ovat erilaisia maan eri osissa: aluerakenteen keskittyminen yhdyskuntarakenteen hallinta kaupunkiseuduilla väestön ikärakenteen kehittyminen Uusien alueiden kaavoituksesta täydennysrakentamiseen. Käyttötarkoitusten ja toimintojen sekoittuminen kaupungeissa Arvojen ja ihmisten käyttäytymisen muuttuminen millaista kaupunkiympäristöä?

9 Aluerakenne polarisoituu 10km x 10km tilastoruutu. Valtakunnallinen aluerakenne polarisoituu. Helsingin metropolialue ja suurimmat kaupunkiseudut kasvavat voimakkaasti sekä sisäisesti että laajenemalla. Vain harvat alueet kasvavat. Väestöään voimakkaasti menettäviä alueita yhä enemmän (Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa, Etelä- Savo)

10 MRL toimii keskeisiltä periaatteiltaan hyvin ja sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti Tarvitaan kuitenkin lain osauudistuksia ja käytäntöjen kehittämistä Kaupunkiseutujen suunnitteluun on panostettava, ml. kaupunkien kehysalueet Kaupunkien taajamien kehysalueiden ulkopuolella ja muualla maaseudulla ohjauksen tarve on vähäisempi. Neljä viidestä kaavoittajasta kokee, että kaavajärjestelmä tarjoaa toimivia välineitä erilaisiin suunnittelutarpeisiin Matti Laitio, ympäristöministeriö

11 Ilmaston muuttuminen tulee huomioida rakentamisessa, kaavoituksessa ja kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa Meren pinnan nousu pitkällä aikavälillä Ilmaston muuttuminen tulee huomioida rakentamisessa, kaavoituksessa ja kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa Riskien tunnistaminen ja tapauskohtainen harkinta (todennäköisyys x vaikutusten merkittävyys) Päivitetty opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi (Syke, IL, YM, MMM)

12 Päivitetty opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi (Syke, IL, YM, MMM) Meriveden noususkenaariot Ilmaston muuttuminen tulee huomioida rakentamisessa, kaavoituksessa ja kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa Riskien tunnistaminen ja tapauskohtainen harkinta (todennäköisyys x vaikutusten merkittävyys) Ympäristöministeriö / Antti Irjala 12

13 Tällä hetkellä menossa olevia hankkeita YMssä Opas miten ilmastotavoitteita huomioidaan kaavoituksessa Opas miten uusiutuvaa energiaa tuottavia laitteita käsitellään lupaprosessissa Lainsäädäntöhanke lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi (sisältää suuren määrän selvityshankkeita) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13

14 Lähes nollaenergiarakentaminen Erittäin korkea energiatehokkuus Energiantarve katetaan hyvin laajalti uusiutuvilla Lähes nollaenergiarakennus Lähes nollaenergiarakennuksen kansalliseksi määrittelemiseksi on tarpeen määritellä: 1) mitä tarkoittaa erittäin korkea energiatehokkuus ja 2) mitä tarkoittaa hyvin laajalti ja mitä katsotaan uusiutuvaksi energiaksi Riitta Kimari / YM 14

15 Lainsäädäntöhanke lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen seurantaryhmä Pj. rakennusneuvos Teppo Lehtinen 25 jäsentä Hankeryhmä 1: Hallituksen esityksen valmisteluryhmä Pj. rakennusneuvos Teppo Lehtinen 12 jäsentä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15

16 Lainsäädäntöhanke lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi Hankeryhmä 2: Uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräysten uusiminen Pj. rakennusneuvos Pekka Kalliomäki 6 jäsentä Hankeryhmä 3: Rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevien määräysten uusiminen Pj. rakennusneuvos Pekka Kalliomäki 8 jäsentä Hankeryhmä 4: Rakennusten lämmöneristämistä koskevien määräysten uusiminen Pj. yli-insinööri Maarit Haakana 3 jäsentä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16

17 17 KIITOS!