Asemakaavan laatiminen tai muuttaminen yleiskaavasta poiketen ( M R L m o m. )

Transkriptio

1 Asemakaavan laatiminen tai muuttaminen yleiskaavasta poiketen ( M R L m o m. ) R a k e n n e t u n y m p ä r i s t ö n n e u v o t t e l u p ä i v ä Va a s a Yleiskaavapäällikkö Jyrki Kuusinen Seinäjoen kaupunki

2 Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Se ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Yleiskaavan on yhdyskunnan eri toimintojen sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava on joustava kaavamuoto. Se voi olla luonteeltaan hyvinkin strateginen ja yleispiirteinen lähestyen maakuntakaavan esittämistapaa. Yleiskaava voi olla tarkkakin ja ohjata suoraan rakentamista mm. MRL 72 ja MRL 44. Arviointi maankäyttö ja rakennuslain toimivuudesta 2013: Jos asemakaavaa halutaan muuttaa yleiskaavan vastaisesti, tämä edellyttää yleiskaavan ja joissakin tapauksissa myös maakuntakaavan muuttamista. Tällaiseen tilanteeseen joudutaan sitä useammin, mitä yksityiskohtaisempina yleispiirteiset kaavat on laadittu. Asiaan vaikuttaa myös se, kuinka tiukasti kaavojen ohjausvaikutusta yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulkitaan. Kuvatun kaltainen tilanne saattaa pahimmillaan merkitä huomattavaa viivettä asemakaavan toteuttamiselle. Näitä haittoja voidaan lieventää, jos yleispiirteiset kaavat eivät ole tarpeettoman yksityiskohtaisia, kaavojen ajantasaisuudesta huolehditaan ja tulossa olevia muutostarpeita ennakoidaan riittävän ajoissa.

3 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamista koskevat toimenpiteet (HE 251/2016 vp) Muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamista koskevia toimenpiteitä. Tavoitteena on joustavoittaa asemakaavoitusta tilanteissa, joissa ilmeisen vanhentunut yleiskaava estää asemakaavan laatimisen tai muuttamisen ilman yleiskaavan muuttamista väljentämällä yleiskaavasta asemakaavoitukseen kohdistuvaa ohjausvaikutusta. Tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa asemakaavamuutoksia ja tätä kautta erityisesti täydennysrakentamista ja rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia. Yleiskaavaa täytyy voida tulkita joustavasti. Yleiskaava sitoo asemakaavoitusta vain yleiskaavassa ratkaistavaksi tarkoitettujen asioiden osalta. Asemakaavoituksen yhteydessä tehtävät ratkaisut voidaan sovittaa yleiskaavan periaatteisiin kunhan yleiskaavan keskeisistä linjauksista pidetään kiinni.

4 MRL:n muutos voimaan MRL 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. 4 mom. uutena (asemakaavan laatiminen tai muuttaminen yleiskaavasta poiketen): Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentissa säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 :ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. ( /230)

5 Milloin yleiskaava ilmeisen vanhentunut? Yleiskaavan ikä Onko eroa RakL:n aikaisella ja MRL:n mukaisella kaavalla? RakL:n aikainen yleiskaava pääsääntöisesti oikeusvaikutukseton (ns. 1. asteen yleiskaava) ja MRL:n mukainen oikeusvaikutteinen > ennen vuotta 2000 laaditut yleiskaavat eivät lähtökohtaisesti niin sitovia kuin vuoden jälkeen hyväksytyt yleiskaavat RakL:n aikaisten yleiskaavojen laadinnasta n. 20 vuotta tai enemmän. Kuntien tavoitteet ja olosuhteet ovat todennäköisesti muuttuneet. RakL:n aikainen yleiskaava MRL 54 : Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. > yleiskaavallinen tarkastelu tulee tehtäväksi MRL:n mukainen yleiskaava Ikä todennäköisesti < 15 vuotta Alle 5 vuoden ikäisissä kaavoissa ei pitäisi olla tavoitteet vanhentuneet, sitä vanhemmissa saattaa olla, esim. Nurmon keskustan Oyk hyv > kaupunginosakeskus, maatalousalueet (asutuksen laaj.alueet)

6 Milloin yleiskaava ilmeisen vanhentunut? Olosuhteet Vanhakin yleiskaava voi edelleen toimia maankäytön ohjeena, esim. Seinäjoen kokonaisyleiskaava 1994 > Alakylän asuntoalueet varauksena Toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen. Elinkeinoelämän muutokset voivat olla nopeita (1-5 vuotta) > yleiskaavalla ei ehkä ehditä mukaan. Palvelurakenteen muutokset. Seinäjoella siirrytty koulun ja päiväkodin sekä mahdollisesti neuvola, hammashoidon ja seurakunnan muodostamiin palvelukeskuksiin. Päiväkodeissa suositaan 12 ryhmän yksiköitä. Yleiskaavoissa voi olla tarpeettomia varauksia lähipalveluille. Muutos lakiin joustavoittaa tilannetta, kun on tarve poiketa asemakaavalla yleiskaavasta ja voidaan todeta yleiskaavan vanhentuneen. Olemassa oleva käytäntö ehkä laillistuu. Joissakin kunnissa on toimittu näin tai perusteltu muutosta vanhentuneisuudella. Pienialaisen yleiskaavan muuttaminen ei tarkoituksenmukaista, jos ei tarvetta muulle yleiskaavan muuttamiselle. Kuntien resurssien järkevä käyttö. Maakuntakaava Maakuntakaava laadittu yleiskaavaa myöhemmin ja maankäytön ohjaus poikkeaa yleiskaavasta. Tulkinnat Viranomaisten lausunnot

7 Esimerkkeinä asemakaavakohteita ennen lainmuutosta Alakylän asuntoalueen laajentaminen, asemakaavan laajennus ja muutos / 2008 Liike ja palvelualueen laajentaminen, asemakaavan muutos /2012 Alakylä / asemakaavan muutos ja laajennus 70 luvulla tehty varaus pääkokoojakatu luokkaiselle yhteydelle tarpeeton. Alueelle tarvetta osoittaa uusia asuntotontteja. Edettiin asemakaavan yhteydessä yleiskaavallisilla tarkasteluilla (MRL 54).

8 OYK 1994 Vanha asemakaava Rakennemalli Uusi asemakaava

9 Asemakaavamuutos Kesko on tehnyt esisopimuksen tilan ostamisesta. Keskolla tavoite muuttaa kaupan alueeksi. Maatalouskauppa tarvitsee tilaa laajennukselle ( kem). Samalla osoitettaisiin lähikauppaa 2000 kem. Voimassa olevassa kaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Yleiskaavassa alue on osoitettu tehokkaaseen pientaloasuntotuotantoon (AP-2).

10 Asemakaavamuutos käynnistetty Laadittu liikenteellisiä ja kaupallisia selvityksiä. Selvityksissä tutkittu kaupallinen enimmäismitoitus (vähittäiskaupan suuryksiköt). Alkuun tavoite poiketa asemakaavalla yleiskaavan tavoitteesta täyttämällä asemakaavassa MRL 39 sisältövaatimukset tarvittavilta osin. Yleiskaavan tavoite osoittaa alue asumiseen toteutuu pääosin. Viranomaisneuvotteluissa edellytettiin yleiskaavan laatimista Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus käynnistyi KV hyväksyi Valitettu, ei lainvoimainen. Kesko ei löytänyt korvaavaa paikkaa. Jatkoi entisessä paikassa. Aikaa kului ja Keskon liiketoiminnassa tapahtui muutoksia. Kesko myi maatalouskaupan. Tarvitaanko maatalouskaupalle enää aluetta? Hankkeet eivät aina kestä pitkiä odotuksia ja kaavoitusprosesseja.

11 Suunnittelualue on varattu keskustatoiminnoille (C) ja kaupallisten palvelujen alueeksi (KM- 1). Mahdollinen eteneminen asemakaavalla MRL 42.4 perusteella. Laadittu yleiskaava osoittaa maankäytön uudet tavoitteet alueella. Valitusprosessi kestänee usean vuoden. Nurmon kaupunginosassa tarvetta kaupunginosakaupalle ( kem). Muutettava alue mahdollisesti suppeampi.

12

13 Seinäjoen kaupungin väestö keskittynyt ja keskittyy kaupunkikeskusta-alueelle Tulevaisuuden kauimmaiset asuinalueet lukeutuvat alueeseen 7 km asukasta vuonna 2030 asukkaita noin km asukasta 42 km asukasta