Laadunarvioinnin kulmakivet

Transkriptio

1 Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/

2 Laadunarviointi osana koulutuksen arviointia Perusopetuslaki / luku, 21 ( /32) Koulutuksen arviointi Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin

3 Koulutuksen valtakunnallinen arviointijärjestelmä Koulutuksen valtakunnallinen arviointijärjestelmä rakentuu oppimistulosten arviointijärjestelmästä Indikaattorituotannosta vaihtuva-aiheisista arviointihankkeista (tila- tai teema-arvioinnit). Arviointitietoa tarvitaan päätöksenteon perustaksi koulutuksen tulevaisuutta suuntaavissa ratkaisuissa. Arviointien tuloksia hyödynnetään koulutusjärjestelmän ja opetussuunnitelman perusteiden kehittämistyössä sekä käytännön opetustyössä. Tulosten avulla seurataan koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Arvioinneilla kerätään myös kansainvälistä vertailutietoa. Oppimistulosten seuranta-arviointien toteuttaminen on Opetushallituksen tehtävä. Lähde:

4 Paikallisesti toteutettavat arvioinnit Koulutuksen järjestäjien velvollisuus arvioida koulutustaan ja osallistua ulkopuoliseen arviointiin perustuu koulutusta koskeviin lakeihin. Koulutuksen järjestäjän on arvioitava antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Ensisijaisesti arviointi lähtee kunnan opetustoimen tavoitteista, joiden tulee pohjautua valtakunnallisiin tavoitteisiin. Paikallisesti arviointi voi kohdistua mm. koulutuksen saavutettavuuteen, oppilaitosten taloudellisuuteen ja kunnan koulutus- tai sivistyspoliittisten linjausten toteutumiseen ja oppilaitosten välisiin eroihin. Oppilaitoksissa arvioinnin kohteina ovat mm. tavoitteiden saavuttaminen, pedagogisten ja opetussuunnitelmallisten uudistusten läpivieminen ja resurssien käyttö Lähde:

5 Lähde: Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli, Opetushallitus

6 Oppimaan oppimisen arviointi Oppiainekohtaisen arvioinnin rinnalla koulutuksen vaikuttavuutta on arvioitu vuodesta 1996 myös tarkastelemalla sellaisia oppiainerajat ylittäviä valmiuksia, jotka eivät ole minkään oppiaineen yksityistä aluetta, mutta jotka kehittyvät hyvässä opetuksessa pitkin lasten ja nuorten koulupolkua Tätä varten Helsingin yliopistoon perustettiin Koulutuksen arviointikeskus 1996 Monet näistä valmiuksista, mukaan lukien oppimaan oppiminen, on kirjattu Euroopan Unionin koulutuspoliittisiin asiakirjoihin avainvalmiuksina (key competences)

7 Oppimaan oppiminen Oppimaan oppimisella viitataan hieman vaihtelevin painotuksin niihin kognitiivisiin (osaaminen), konatiivisiin (toiminta) ja affektiivisiin (asenteet ja uskomukset) valmiuksiin, jotka ohjaavat uuden oppimista ja pitävät yllä yksilön halua itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Kyse on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa toinen toistaan tukien kehittyvistä tiedoista, taidoista, asenteista ja toimintamalleista. Koulutuksen arviointikeskus on kehittänyt oppimaan oppimisen arviointivälineet 1., 3./4., 6./7. ja 9.lk oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toisen vuosikurssin opiskelijoille

8 OECD:n PISA ja EU:n avaintaidot Oppiainerajat ylittävistä tai alittavista arvioinneista tunnetuin on OECD:n PISA (Programme for International Student Assessment), jonka tavoitteena on arvioida tietoja ja taitoja, jotka ovat välttämättömiä täysipainoiseen toimintaan tämän päivän ja huomisen tietoyhteiskunnan jäsenenä. PISA:n rinnalla Euroopan Unioni on laatinut listan elinikäisen oppimisen avaintaidoista, joiden kohteena ovat ne tiedot, taidot ja asenteet, jotka tukevat henkilökohtaista onnistumisen tunnetta, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä työllistyvyyttä. arviointikeskus/ Vainikainen & Beirad

9 Oppilaiden taitojen mittaamisesta koulutuksen laatuun Oppilaiden oppimistulokset ovat luonnollisesti keskeinen koulutuksen laadun osoitus. Niiden antamaa kuvaa on kuitenkin täydennettävä muistakin näkökulmista, esimerkiksi: Pisan oppilaskysely, koulukysely, ICT-kysely, opettajakysely (ei käytössä Suomessa) Oppimaan oppimisen arvioinnin yhteydessä tehtävät vanhempain- ja opettajakyselyt Koulutuksen arviointikeskuksessa lähdettiin n. 6 v sitten kehittämään opettajakyselyiden pohjalta välinettä, jolla rehtorit, opettajat ja vanhemmat tuovat esiin oman näkökulmansa koulun toiminnasta Kun Perusopetuksen laatukriteerit ilmestyivät 2010, tätä pohjatyötä hyödynnettiin Laatumittarin kehittämisessä arviointikeskus / Vainikainen & Beirad

10 Laatumittari arvioinnin työvälineenä Pohjautuu OKM:n Perusopetuksen laatukriteereihin (2010) sisältäen 11 (+2) osa-aluetta Luotu työvälineeksi tukemaan ja helpottamaan laadunarviointityötä osoittamaan kehittämisen kohteet ja tyytyväisyyden alueet toimimaan yhteisen keskustelun pohjana toiminnan yleiskartoitukseen

11 Laatumittarin rakentaminen Kriteereistä poimittu keskeiset teemat ja kysymykset Kriteeristön tavoitteet ja kuvaukset muutettu konkreettisiksi tekijöiksi muotoiltu asenneväittämiksi Asenneväittämien rakentaminen: Valitaan asiat, joita halutaan mitata Muotoillaan lyhyehköjä ja selkeitä väittämiä, jotka sisältävät yhden asian/ väittämä Pitää olla selvää, mihin vastataan! Vastausvaihtoehdot ymmärrettäviä ja kattavia Likert-asteikollisissa väittämissä voimistavien sanojen käyttö (aina, erittäin, kaikki jne.) Ei johdattelevia väittämiä

12 Laatumittarin rakentaminen Kyselyt suunnattu kouluille, ei vielä opetuksen järjestäjille Vastataan pääosin 5-portaisella Likert-asteikolla Sisältää muutamia avokysymyksiä Sisältää muutamia luokittelevia kysymyksiä Laatumittari

13 Tulosten raportointi Koulun vastaus Vertailuaineiston vastausten keskiarvo Alimman neljänneksen keskiarvo 2-tason raportointia: kunta- ja koulutaso Raportissa väittämiä ryhmitelty ja otsikoitu uudelleen sisällön selkiyttämiseksi Tulokset suhteessa muiden mittaria käyttäneiden tuloksiin vertailuaineisto Kunnan keskiarvo Ylimmän neljänneksen keskiarvo Vastausasteikko

14 Tulosten raportointi Raportissa kunta- ja koulukohtainen yhteenveto Laatumittareilla Väittämiä niputettu, tietyn osa-alueen tulokset koottu yhdeksi keskiarvoksi Laatumittarit 5-portaisia Koulun tai kunnan vastausten keskiarvo Vertailuaineiston vastausten keskiarvo

15 Esimerkki Laatumittarista: Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Perusopetuksen laatukriteereissä osa-aluetta lähestytään seuraavilla kysymyksillä: 1. Miten tehostettu ja erityinen tuki oppilaille on järjestetty? 2. Miten kunnassa on järjestetty oppilashuollon riittävä saatavuus ja monipuolisuus? 3. Miten varmistetaan oppilaille riittävä ohjaus ja tuki? 4. Miten siirtyminen yleis-, erityis- ja sairaalaopetuksen välillä sekä varhaiskasvatuksesta kouluun tapahtuu? 5. Miten varmistetaan siirtyminen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen?

16 Esimerkki Laatumittarista: Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Oppilashuollon saatavuus ja monipuolisuus Laatukriteerien sisällöt Laatumittarissa ja esimerkkejä (kuntaraportin) tuloksista

17 Esimerkki Laatumittarista: Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Oppilashuollon saatavuus ja monipuolisuus

18 Esimerkki Laatumittarista: Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen sekä riittävän tuen ja ohjauksen varmistaminen:

19 Esimerkki Laatumittarista: Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen sekä riittävän tuen ja ohjauksen varmistaminen:

20 Esimerkki Laatumittarista: Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Nivelvaihe esiopetuksesta alkuopetukseen:

21 Esimerkki Laatumittarista: Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Nivelvaihe toiselle asteelle (tuki toiselle asteelle siirryttäessä): 6. Opetus ja opetusjärjestelyt -osiossa Toisen asteen valinnasta tiedottaminen:

22