I Toimintakertomus... 3

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2013

2 I Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginhallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja Salon alueen taloudellinen kehitys Henkilöstö Riskien hallinta Sisäisen valvonnan arviointi Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot (ulkoiset) Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategiset menestystekijät Kaupunginhallituksen tuloskortti Tarkastuslautakunta Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Lupa- ja valvonta-asiat II Talousarvion toteutuminen Toimintatuottojen ja menojen toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2013 (ulkoiset ja sisäiset) Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymistä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta III Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase

3 2 IV Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitos Salon Veden tilinpäätös vuodelta Liikelaitos Salon Kaukolämmön tilinpäätös vuodelta Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen Liikelaitosten vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Luettelo kirjanpitokirjoista Tilinpäätöksen allekirjoitus

4 3 I Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin edelleen erittäin haasteellisesta taloustilanteesta johtuen vuonna 2013 kaupungissamme tehtiin monia sopeuttamistoimenpiteitä, joiden lopullinen vaikutus on selvillä vasta lähivuosina. Sopeuttamisohjelman tavoitteena on saada kaupungin talous kuntalain edellyttämään tasapainoon vuoteen 2017 mennessä. Uuden hallintosäännön ja organisaation valmistelu jatkui koko vuoden ajan ja uusi hallintosääntö otettiin käyttöön Organisaatiouudistus on edelleen käynnissä ja kokonaisuudessaan sen arvioidaan valmistuvan kesäkuussa. Osana kaupungin sopeuttamissuunnitelmaa aloitettiin myös laaja kaupungin kouluverkkoa koskeva selvitys, jonka tavoitteena oli kartoittaa kouluverkon nykytilanne, etsiä säästömahdollisuuksia, tarkastella opetuspalvelujen järjestämistä kokonaisuutena 2020-luvulle asti sekä tehdä vuoteen 2030 ulottuva strateginen tarkastelu, jossa koulu nähdään alueen palvelukeskuksena. Osittain samaa aineistoa hyödyntää myös viime vuonna aloitettu varhaiskasvatusselvitys. Molempien selvitysten toimenpide-ehdotukset tulevat päätettäviksi vuoden 2014 kevään aikana. Edellisen vuoden tapaan myös vuoden 2013 keväällä käynnistettiin yt-menettely henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi. Menettelyn lopputuloksena olivat lomautukset tai palkattomat vapaat edellisvuoden tapaan, tosin lomautukset kohdistuivat pidemmälle ajanjaksolle kuin vuonna Lomautuksista ja palkattomista vapaista saatiin 3,0 miljoonan euron säästöt. Kun tähän lisätään vaikeutetusta rekrytoinnista ja täyttämättä jääneistä vakansseista kertynyt säästö, olivat vuoden 2013 henkilöstömenot 5,0 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna Tästä koko henkilöstöä koskevasta yt-menettelystä erillään käytiin organisaatiouudistukseen liittyen esimiehiä koskevat yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena ovat 1,4 milj. euron henkilöstösäästöt. Tätä katsausta kirjoitettaessa on myös päätetty aloittaa vuoden 2014 henkilöstösäästöjä koskeva yt-menettely. Vuonna 2013 jatkettiin myös edelleen kaikkia jo aikaisemmin käytössä olleita talouden tasapainottamistoimenpiteitä kuten vaikeutettua rekrytointia ja tarpeettomien kiinteistöjen myyntiä. Oman haasteensa kaupungin sopeuttamistoimenpiteiden toteutukseen on tuonut meneillään oleva laaja kuntauudistuskokonaisuus, johon kuuluvat kuntarakenneuudistus, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sote- eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä metropolialueella ja suurilla kaupunkiseuduilla tehtävät hallinto- ja palvelurakenneuudistukset. Näistä etenkin sote-uudistuksella voi toteutuessaan olla suuri vaikutus kaupungin palvelurakenteeseen ja talouteen. *** Rakenteelliset muutokset ja säästötoimenpiteet eivät luonnollisestikaan yksin riitä kaupungin talouden tasapainottamiseen. Tarvitsemme kaupunkiin uusia yrityksiä sekä luomaan työpaikkoja että monipuolistamaan kaupunkimme elinkeinorakennetta. Lisäksi täällä toimiville yrityksille on tarjottava työkaluja oman liiketoimintansa kehittämiseen. Tämä edellyttää vahvaa vaikuttamista ja verkostoitumista niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Erityisen tiivistä yhteistyötä kaupunki tekee paikallisen TE-toimiston, Varsinais- Suomen ELY-keskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Valtioneuvosto myönsi joulukuussa 2013 Salon seutukunnalle jatkon äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) alueena vuoden 2015 loppuun. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö nimesi tammikuussa 2014 Salon seudun korkeamman yritystuen alueeksi alkaen. Nokialta ja sen alihankkijoilta työttömiksi jääneiden tukitoimia on toteutettu niin Nokian oman

5 4 Bridge-ohjelman kuin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) myöntämän rahoituksen kautta. Salon seudulla yritykset ovat hakeneet kehittämistukia erittäin vilkkaasti. Vuoden 2013 loppuun mennessä 105 yritystä oli saanut 158 kehittämishankkeeseen tukea yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 yrityksiä perustettiin hieman aikaisempia vuosia vähemmän. Perustettuja yrityksiä oli kuitenkin 279 ja yritysten nettolisäys oli edellisten vuosien tasolla. Uusista Saloon sijoittuneista yrityksistä suurimmat työllistäjät olivat Orion logistiikkakeskuksellaan ja Talking People Finlandin asiakaspalvelukeskus, jotka molemmat työllistävät noin 100 henkilöä. Nokian päätökset vaikuttavat Salon toimintaympäristöön pitkälle tulevaisuuteen. Syyskuussa julkaistun aiesopimuksen mukaan Nokia myy matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille. Myynnin toteutumisella tulee olemaan vaikutuksia myös Salossa. *** Salon kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös on 2,6 milj. euroa alijäämäinen eli tulot eivät kattaneet menoja. Tulos on siis alijäämäinen, mutta huomattavasti parempi kuin edellisenä vuotena, jolloin tulos oli 40,1 milj. euroa alijäämäinen. Toimintakulut vuonna 2013 olivat yhteensä 370,2 milj. euroa ja toimintatuotot 106,2 milj. euroa. Tuottoja kertyi 2,4 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän ja menoja 6,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Vuodesta 2012 toimintamenot alenivat 8,7 milj. euroa eli -2,3 %. Kaupungin toimintatuottojen jääminen alle talousarvion johtui pääasiassa muista tekijöistä kuin lomautuksesta. Lasten päivähoidon tulomenetykset olivat noin euroa. Liikuntatoimen tulot eivät myöskään toteutuneet aivan budjetoidusti. Kun lomautusten ja talkoovapaiden kokonaissäästöksi on laskettu n. 3,0 milj. ja arvioitu tulojen menetys on noin euroa, jää nettovaikutukseksi 2,7 milj. euroa. Kaupungille kertyi verotuloja kaikkiaan 192,6 milj. euroa, joka ylittää talousarvion 22,7 milj. eurolla. Veroprosentti oli 19,75 ja kunnallisveroja kertyi 174,4 milj. euroa eli 13,2 % edellistä vuotta enemmän. Kunnallisverotuoton kasvu oli osittain seurausta 0,25 prosenttiyksikön kunnallisveron korottamisesta, mutta suurimmalta osaltaan ns. Nokiairtisanomispaketeista, joiden verotuotto kohdistui pääosin vuodelle Nokian irtisanomisten seurauksena Salon työttömyysaste nousi edelleen vuonna 2013 ja oli vuoden lopussa jo 16,8 %. Kiinteistöveroja kertyi 10,7 milj., mikä on 0,4 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Yhteisöveroja kertyi puolestaan 7,5 milj. euroa eli vähennystä oli 1,2 milj. euroa vuodesta Vielä vuonna 2011 yhteisöveron tuotto oli yli 40 milj. euroa ja vuonna 2010 lähes 60 milj. euroa. Yhteisöveron tuoton väheneminen johtuu Salon yhteisöveron jako-osuuden perustana olevan verokertymän rajusta vähenemisestä. Salo maksoi vielä verotulon tasausta 5,5 milj. euroa vuonna Talousarviovuoden aikana kaupunginvaltuusto hyväksyi lisätalousarvion, jossa toimielinten toimintamenoja vähennettiin yhteensä 3,4 milj. euroa. Vastaavasti henkilöstömenoihin myönnettiin lisämäärärajoja 2,1 milj. euroa. Alkuperäistä talousarviota supistettiin nettomääräisesti vuoden aikana yhteensä 1,3 milj. eurolla. Vuoden 2013 vuosikate oli 12,6 milj. euroa, joka on 232 euroa / asukas ja 79 % poistoista. Näiden lukujen valossa Salon kaupungin talous oli edelleen epätasapainossa, joskin selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin kokonaismenot investoinnit mukaan lukien olivat 3,0 milj. euroa tuloja pienemmät eli kassavirta oli niukasti positiivinen. Kun nettolainanotto oli 2,5 milj. euroa, vahvistui kassa 5,2 milj. eurolla. Maksuvalmius parani vuoden 2013 aikana, mutta oli edelleen epätyydyttävä. Kassan riittävyys oli 19 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 14 päivää. Talousarviolainaa on vuoden lopussa 109,6 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi 1951 eurosta 2012 euroon / asukas. Vuosikate oli 12,6 milj. euroa eli 28,1 milj. euroa bud-

6 5 jetoitua parempi. Poistoja kirjattiin 16,0 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui -3,4 milj. euroa. Investointeja rahoitettiin 10,5 milj. euroa ja tulorahoitusaste oli 83,3 %. Investointibudjetin toteutumisaste oli 87,3 %, koska osassa investointikohteista kustannusarvio alittui. Kaupungin tase on edelleen heikentynyt ja on epätyydyttävällä tasolla. Kaupungin omistaman omaisuuden arvo on yhteensä 382,7 milj. euroa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on supistunut 22,5 milj. euroon, kun se vuotta aikaisemmin oli 25,1 milj. euroa. Kassassa oli rahaa vuoden 2013 lopussa 18,6 milj. euroa. Kuten katsauksesta käy ilmi on meillä jo toivoa käänteestä parempaan. Tämä tosin edellyttää edelleen tiukkaa taloudenpitoa ja vaikeita päätöksiä, joita meillä näyttää vuonna 2014 olevan edessä vielä aikaisempiakin vuosia enemmän. Toivon niin asukkaiden, henkilöstön kuin luottamushenkilöidenkin puolesta, että saisimme vaikeat päätökset tehtyä suunnitellussa aikataulussa ja voisimme sen jälkeen keskittyä varsinaiseen perustehtäväämme. Lämmin kiitokseni luottamushenkilöille työstänne kaupunkimme ja sen asukkaiden parhaaksi tässä haastavassa tilanteessa. Erityisesti haluan tässä yhteydessä kiittää kaupunkimme henkilöstöä, joka on osoittanut poikkeuksellista venymistä ja pyrkinyt kaikin tavoin takaamaan kaupungin perustehtävän toteutumisen omaan työhönsä liittyvien muutosten ja epävarmuuden keskellä. Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja

7 Kaupunginhallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Organisaatio Toimielimet Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston voimasuhteet SDP 12 Kokoomus 13 Keskusta 12 Vihreä Liitto 3 Vasemmistoliitto 2 Kristillisdemokraatit 1 Perussuomalaiset 7 Sitoutumattomat 1 Yhteensä 51

8 7 Kaupunginvaltuustoon toimintavuoden aikana kuuluneet henkilöt Suku- ja etunimi Syntymävuosi Valtuustoryhmä Puheenjohtaja Jorma Elovaara 1947 SDP 1. varapuheenjohtaja Juhani Nummentalo 1959 Kok. 2. varapuheenjohtaja Tauno Kanerva 1946 Kesk. Jäsenet Ari Aalto 1956 Kok. Asko Aavasalo 1954 PS Leena Ahonen-Ojala 1965 SDP Jouni Eskola 1950 Kesk. Osmo Friberg 1966 Kok. Jaakko Halkilahti 1967 Kesk. Marjatta Halkilahti 1945 sit. (oma valtuustoryhmä: Marjatta Halkilahti) Ralf Hellsberg 1959 Kok. Klaus Hemanus 1954 PS Jani Hirvimäki 1977 PS Raimo Honkanen 1946 Kesk. Ulla Huittinen 1961 Kesk. Marjatta Hyttinen 1946 Kok. Hannu Junnila 1954 Kesk. Saija Karnisto 1980 SDP Piia Keto-oja 1973 SDP Eeva Koskinen 1950 Vihr. Pekka Kymäläinen 1945 SDP Timo Lehti 1959 Kesk. Sanna Leivonen 1981 PS Heikki Liede 1946 Kok. Harri Lindholm 1948 Vas. Mikko Lundén 1979 PS Sanna Lundström 1977 Kok. Andi Mwegerano 1954 Kesk. Asko Määttänen 1969 Kesk. Saku Nikkanen 1977 SDP Pia Nykänen 1966 Vihr. Simo Paassilta 1943 SDP Anne Passi 1956 Kok. Juha Punta 1946 Kok. Hannu Ranta 1960 SDP Marja Ruokonen 1952 Vas. Antti Ruska 1944 Kesk. Reijo Salokannel 1964 Kok. Ritva Sinervo 1953 Kok. Elina Suonio-Peltosalo 1961 Kok. Katja Taimela 1974 SDP Heikki Tamminen 1982 PS Laura Tamminen 1972 Vihr. Marita Tuominen 1950 Kesk. Ilkka Uusitalo 1968 Kesk. Pertti Vallittu 1959 KD Matti Varajärvi 1978 SDP Simo Vesa 1955 SDP Annika Viitanen 1985 Kok. Pirjo Virtanen 1947 SDP Tapio Äyräväinen 1950 PS

9 8 Valtuuston vaalilautakunta Varsinainen jäsen Sanna Lundström Antti Ruska Ari Aalto Jani Hirvimäki Pirjo Virtanen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Kaupunginhallitus Henkilökohtaiset varajäsenet vastaavassa järjestyksessä Ritva Sinervo Marita Tuominen Ralf Hellsberg Heikki Tamminen Matti Varajärvi Kaupunginhallitukseen toimintavuoden aikana kuuluneet henkilöt Suku- ja etunimi Syntymävuosi Puolue Puheenjohtaja Annika Viitanen 1985 Kok. 1. varapuheenjohtaja Saija Karnisto 1980 SDP 2. varapuheenjohtaja Ulla Huittinen 1961 Kesk. Jäsenet Osmo Friberg Raimo Honkanen Kok. Kesk. Piia Keto-oja Eeva Koskinen Timo Lehti Mikko Lundén Simo Paassilta SDP Vihr. Kesk. PS SDP Juha Punta 1946 Kok. Marja Ruokonen 1952 Vas. Tapio Äyräväinen 1950 PS Henkilökohtaiset varajäsenet vastaavassa järjestyksessä Sanna Lundström 1977 Kok. Anna Tabell 1991 SDP, asti Pirjo Virtanen 1947 SDP, alkaen Asko Määttänen 1969 Kesk. Elina Suonio-Peltosalo 1961 Kok., asti Marjatta Hyttinen 1946 Kok., alkaen Marita Tuominen 1950 Kesk. Leena Ahonen-Ojala 1965 SDP Laura Tamminen 1972 Vihr. Ilkka Uusitalo 1968 Kesk. Sanna Leivonen 1981 PS Hannu Ranta 1960 SDP Tatu Johansson 1974 Kok. Harri Lindholm 1948 Vas. Heikki Tamminen 1982 PS

10 9 Kaupungin lauta- ja johtokunnat Jätehuoltolautakunta Kalevi Kallonen Jyrki Laine Lauri Havia Ulla Huittinen Janina Kaita Silvia Koski Päivi Kylén Teuvo Möttö Timo Tammi puheenjohtaja, Kemiönsaari varapuheenjohtaja, Paimio Salo Salo Kemiönsaari Sauvo Paimio Sauvo Salo Kaupunkisuunnittelulautakunta Ismo Saari Leena Manner-Salomaa Eija Seppälä Jukka Alestalo Jouni Eskola Klaus Hemanus Mika Hjelt Maria Kiiveri Päivi Lehtinen Jouko Leppälahti Jaakko Nieminen Pia Nykänen Satu Parttimaa puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Keskusvaalilautakunta Liisa Tuominen Satu Suominen Keijo Leivonen Oiva Mesikämmen Jouko Siivo puheenjohtaja varapuheenjohtaja Opetuslautakunta Sanna Lundström Mika Paukkeri Hannu Ranta Anna Tabell Kaarlo Alanko Pasi Iivonen Tatu Johansson Anne Järvinen Tuuli Lehtinen Miikka Martti Minna Mäkinen Kalle Määttänen Kirsti Pohjola Anu Taivainen Raimo Honkanen Arttu Laaksonen puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja asti alkaen Rakennus- ja ympäristölautakunta Ilkka Uusitalo Ralf Hellsberg Pirjo Virtanen Helena Aaltonen puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja

11 10 Marja Brockmann Mikko Engren Matti Fontell Risto Keto-oja Taina Koski Esa Mattila Jonna Nyyssönen Petteri Rantanen Ritva Sinervo Marja Ruokonen Aleksi Heikkinen kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Hannu Junnila Heikki Liede Johannes Alaranta Marjatta Hyttinen Altti Järvenpää Sanna Leivonen Juha Mäkilä Soile Nurminen Anne Passi Jani Salomaa Anita Sjöholm-Nikkanen Marita Tuominen Juha Punta puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja kaupunginhallituksen edustaja Tarkastuslautakunta (toiminta päättyi ) Jaakko Halkilahti Tapio Saarinen Kari Niinistö Mikko Breilin Marjatta Halkilahti Kari Kyllönen Kirsti Lannermaa Terttu Ryyppö Ulla Wiirilinna puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Tarkastuslautakunta Jaakko Halkilahti puheenjohtaja Pekka Kymäläinen 1. varapuheenjohtaja Marjatta Halkilahti 2. varapuheenjohtaja asti Elina Suonio-Peltosalo 2. varapuheenjohtaja alkaen Asko Aavasalo Martti Halme Kirsti Lannermaa Mari Rannikko alkaen Terttu Ryyppö Jaana Shelby asti Viljo Wahlsten Tekninen lautakunta Elina Suonio-Peltosalo Simo Vesa Marjaana Mänkäri Hannu Eeva Anja Helminen Wilhelmiina Kallio puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja asti

12 11 Muut toimielimet Juha Lahtinen Anne Malm Tapio Ruohonen Rebekka Ruutikainen Reijo Salokannel Camilla Sonntag-Wilenius Mertsi Toivonen Taro Turtiainen Eeva Koskinen Iisa Järvinen Vapaa-ajan lautakunta Leena Ahonen-Ojala Minna Valjanen Ari Aalto Petra Alanne Juha Björkstrand Jani Hirvimäki Taina Kirves-Järvinen Mika Kortelainen Hilkka Lindholm Andi Mwegerano Aimo Peltonen Elina Seitz Anna Seppälä Leila Åkerlund Mikko Lunden Aino Kovalainen Yhteistoimintaelin Christina Söderlund Marjo Ekman Pia Keto-oja Marja Lampainen Timo Lehti Antero Leppänen Hannu Niemi Jarmo Parkkinen Mervi Silfver Tapani Vainio Marju Vidberg Liikelaitos Salon kaukolämpö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja alkaen alkaen asti Pertti Heinonen Esa Ojanen Jorma Peltonen Ritva Sinervo Irma Iho Emilia Thomas Petteri Rantanen Jouko Lilja Liikelaitos Salon Vesi Asko Määttänen Pertti Vuorio Tarja Lehtovirta Tatjana Eskolin Klaus Hemanus puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja alkaen asti

13 12 Leila Ahonen Simo Vesa Verotuksen oikaisulautakunta ( ) Seppo Juntti Tapani Tapomaa talousjohtaja tarkastuspäällikkö Salon käräjäoikeuden lautamiehet Kimmo Heimo Pasi Isokangas Lasse Kara Jari J. Laiho Päivi Laine Asmo Ojanperä Kaisa Palohonka Jani Salomaa Anne Vaittinen Marju Vidberg Heli Ylönen Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Anders Björkvist Marko Haavisto Leila Hernesniemi Nina Lamnaouer Suvi Pasanen Kari Tannijärvi Poliisilaitoksen neuvottelukunta Jorma Peltonen Salon palvelutalosäätiön valtuuskunta Ulla Kylmäniemi Petri Lehti Sanna Leivonen Eino Leppänen Juha Mäkilä Maaret Niemi Eino Nygren Kari Pitkäranta Kaarina Pääkkönen Pertti Vallittu alkaen asti Uskelan opintorahastosäätiön hallitus ( ) Harri Breilin Risto Kangasniemi Kaupungin edustus kuntayhtymissä Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Toni Etelä Ralf Hellsberg Juha Mielikäinen Saku Nikkanen Antti Ruska Agnes Schadewitz Elina Suonio-Peltosalo

14 13 Maj-Reeta Virtanen Hanna Yli-Liipola Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Markku Oksanen Leena Riihikankare Ulla Topi Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymän valtuusto Pasi Isokangas Risto Keto-oja Sanna Leivonen Marja-Liisa Lindstedt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Jouni Eskola Tiina Karppinen Mika Kortelainen Anita Sjöholm-Nikkanen 1.3. Yleinen ja Salon alueen taloudellinen kehitys Kunnat sopeuttaneet talouttaan määrätietoisesti Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Kunnilta on vaadittu suurta määrätietoisuutta tuloksen aikaansaamiseksi, sillä kuntien valtionosuuksia leikattiin viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa. Verotuksen kertaluonteisten tuloerien lisäksi tulokseen on vaikuttanut kuntien omaaloitteinen, tiukka taloudenpito. KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan tulosta paransi n. 400 miljoonan euron henkilöstömenosäästöt. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Em. tekijöistä johtuen myös Salon kaupungin tulos on huomattavasti budjetoitua parempi. Henkilöstösäästöt on merkittävin tulokseen vaikuttanut tekijä. Lomautuksista ja muista henkilöstömenoihin kohdistuneista säästötoimista johtuen laskennallinen henkilöstöbudjetti alittui lähes 10 milj. euroa. Valtakunnan tason verotuksen kertaerät kartuttivat verotuloja n. 4,0 milj. euroa. Sen lisäksi vuodelta 2012 tilitettiin kunnallisveroja ns. Nokia paketeista johtuen. Salolle tilitettiin vuoden 2012 veroja viime vuoden aikana yhteensä 13,0 milj. euroa. Salo kuului myös kuntajoukkoon, joka korotti veroprosenttia 19,5 prosentista 19,75 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvussa Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Salon kaupungin vuosikate oli 12,6 milj. euroa. Kun poistot ovat 16,0 milj. ja varausten muutokset 0,8 milj. euroa niin alijäämäksi muodostui 2,6 milj. euroa. Salon kaupungin investointiaste on niin matala, että vuosikate riitti rahoittamaan investoinnit 100 prosenttisesti. Kun uutta lainaa otettiin 15,0 ja vanhaa lyhennettiin 12,0 nousi asukaskohtainen lainamäärä 1951 eurosta 2012 euroon / asukas.

15 14 Pahin ei vielä ole ohi Vaikka tilanne parantui edellisestä vuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Tämä johtaa paineisiin korottaa kunnallisveroprosentteja. Kuntaliitto arvioi, että vuonna 2014 kuntien verotulojen kasvu jää alle toimintamenojen kasvun. KT Kuntatyönantajien joulukuussa 2013 tekemän kyselyn mukaan kunnat tulevat sopeuttamaan henkilöstömenoja noin 600 miljoonalla eurolla vuonna Kuntaliiton hallituksen linjaama kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia veroja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi. Vaikka Salon yhteisöveron tuotot ovat pudonneet huippuvuosista yli 50 milj. euroa, on tärkeää, että kuntien määrä-aikaisesti korotettu yhteisövero-osuus tulee vakiinnuttaa pysyväksi ja mahdollisimman suuri osa verovähennyksistä tulee rahoittaa valtionverosta. Ratkaisevan tärkeää on, että veroperusteiden korvaamista täysimääräisesti kunnille jatketaan, kuten maan kolme viimeisintä hallitusta ovat tehneet. Maan hallituksen linjauksen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä siten, että vuoden 2017 toimintamenot vähenevät miljardilla. Kunnille päätetyt tehtävien ja velvoitteiden lisäykset on arvioitava uudelleen. Salon kaupunki n asukkaan kuntana on ns. 1 prosentin kunta. Mm. miljardin leikkaus vie Salolta valtionosuuksia 10 milj. euroa. Pahin ei todellakaan ole vielä ohi. Salon kaupungin, niin kuin koko kuntakentän on tehtävä merkittäviä päätöksiä menojen sopeuttamiseksi näköpiirissä olevaan tulorahoitukseen. Julkisen talouden kestävyysvajetta katetaan menojen leikkauksilla, veroja korottamalla ja velkaa ottamalla. Näistä kestävin tie on menojen leikkaus toimintoja tehostamalla ja palvelutasoa laskemalla. Väestörakenteen muutoksesta johtuvat ikäsidonnaiset menot tulevat joka tapauksessa kasvamaan. Rakenteelliset toimet, jotka edesauttavat korkeampaa työllisyysastetta, pidempiä työuria, julkisten palveluiden parempaa tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä korkeampaa kasvupotentiaalia, ovat oleellisia talouden tasapainottamiseksi. Vuonna 2013 bruttokansantuote supistui n. -1,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimainen kysyntä on edelleen heikkoa johtuen mm. heikosta työllisyydestä. Työttömyysaste heikkeni 7,7 prosentista 8,2 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat 1,5 prosentin vuosivauhtia. Salon seudulla kehitys oli vieläkin heikompaa. Työttömyys säilyi koko vuoden korkealla tasolla. Vuoden lopussa työttömyysaste oli 16,8 prosenttia eli nousua vuoden aikana oli n. 1,0 prosenttia.

16 Tulot kattavat menot Salon kaupungin talouden kehitys poikkeaa monien muiden kuntien kehityksestä. Sekä toimintamenot että toimintakate on edellistä vuotta pienempi. Tiukka kulukuri näkyy tuloksessa. Talkoissa ovat olleet mukana kaikki kaupungin toimipisteet. Salon kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös on 2,6 milj. euroa alijäämäinen. Tulot eivät kattaneet menoja. Toimintakuluja on yhteensä 370,2 milj. euroa, josta ulkoisten kulujen osuus on 330,5 milj. euroa ja sisäisten erien 39,7 milj. euroa. Kulut alittivat talousarvion 6,2 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 106,2 milj. euroa, josta ulkoisten tulojen osuus on 66,5 milj. euroa. Tuottoja kertyi 2,4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota vähemmän. Tuloslaskelma Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Käyttö% Ta/Tot Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,4 Josta: Henkilöstökulut ,0 Palvelujen ostot ,9 Toimintakate ,6 Verotulot ,4 Valtionosuudet ,2 Rahoitustuotot ja kulut ,9 Vuosikate ,4 Poistot ja arvon alentumiset ,2 Tilikauden tulos ,5 Varausten ja rahastojen muutos ,8 Poistoeron muutos ,8 Varausten muutos 0 0 0,0 Tilikauden voitto/tappio ,0

17 16 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden aikana lisätalousarvion, jossa henkilökunnalta kerättyjä ns. pienet purot säästöesityksiä toimeenpantiin. Lisätalousarvion yhteydessä henkilöstömenojen säästötavoitetta pienennettiin n. 2,0 milj. eurolla muista toimintamenoista löytyneillä säästöillä. Lisätalousarviossa tehtiin uusi kunnallisverojen kertymäarvio. Työllisyystilanteen heikentyminen ja väkiluvun lasku pienensivät alkuvuoden verotilityksiä. Katetta heikentäviä lisämäärärahoja ei vuoden aikana anottu. Vuoden vaihteen jälkeen Sosiaali- ja terveyslautakunta anoi määrärahaylitystä 1,5 milj. euroa. Laskennallisista henkilöstömenoista oli talousarviossa karsittu 5,1 milj. euroa. Vuoden aikana toteutetut menojen kasvua hillitsevät toimet kuten vaikeutettu rekrytointi, vaikeutettu hankintamenettely ja henkilökunnan lomautus ylittivät toimille asetetut taloudelliset tavoitteet. Kaikkiaan laskennallinen henkilöstöbudjetti alitettiin 10,2 milj. eurolla. Maksetut palkat ilman lomapalkkavarausta Hke Ta Tot Hke-Ta Hke-Tot Ta-Tot ,5 162,4 157,3 5,1 10,2 5,1 Henkilöstölle maksetut palkat Henkilöstömenot ilman lomapalkkavarausta, kokouspalkkioita ja asiantuntijapalkkioita Tase heikkenee Salon kaupunki teki vuonna 2013 kolmannen peräkkäisen alijäämäisen tilinpäätöksen. Kun tilikauden alijäämä kirjataan taseeseen, jää edellisten vuosien ylijäämiä jäljelle 22,5 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen 13,9 milj. euroa. Kaupunginvaltuuston asettama strateginen tavoite: Salon kaupungin talous on tasapainossa vuoden 2017 loppuun mennessä on edelleen haastava. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että kustannustaso pysyy vuoden 2013 tasossa koko suunnitelmakauden aikana. Vuosien aikana tase on heikentynyt. Taseen loppusumma oli 418,1 milj. euroa. Se pieneni edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa. Mm. rakennusten myynti ja poistosuunnitelman mukaiset poistot vähensi rakennusten arvoa 7,2 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset lisääntyivät vuoden 2013 aikana 5,0 milj. euroa. Vastattavaa puolella omaa pääomaa heikensi 2,6 milj. euron alijäämäkirjaus. Vieras pääoma lisääntyi 2,9 milj. euroa. Rahoitusvarallisuus on 119,9 milj. euroa miinuksella eli vierasta pääomaa on enemmän kuin saamisia.

18 17 Taseen kehitys SALO; Tase v ; Vastaavaa (1 000 ) Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Muut vastaavat v v v v v SALO; Tase v ; Vastattavaa (1 000 ) Oma pääoma Vieras pääoma Muut vastattavat v v v v v Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 62,7 63,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 44,4 47,6 Kertynyt yli/-alijäämä, Kertynyt yli/-alijäämä, e/asukas Lainakanta , Lainakanta , e/asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

19 18 Keskeiset tunnusluvut Toimintamenot laskivat edellisestä vuodesta -2,3 %. Tästä ulkoisten kulujen osuus on 91,1 %. Kun toimintatuototkin vähenivät -4,2 %, muodostui toimintakatteen muutokseksi 1,5 %. Vähennystä oli 4,1 milj. euroa. Sisäisten erien eliminoinnin jälkeen ulkoiset tuotot vähenivät 5,5 %. Suurimpana yksittäisenä muutoksena toimintatuotoissa oli liikelaitosten tuoton lasku 1,3 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuottojen osuus toiminakuluista laski 29,2 prosentista 28,7 prosenttiin. Vuosikatetta tilinpäätöksessä kertyi 12,6 milj. euroa, joka on 232 euroa/asukas ja 78,8 % poistoista. Vuotta aikaisemmin vuosikate oli -24,0 milj. euroa. Asukaskohtainen lainakanta nousi eurosta euroon/asukas. Lainaa on yhteensä 109,6 milj. euroa. Omavaraisuusaste laski 63,4 prosentista 62,7 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus puolestaan pieneni 47,6 prosentista 44,4 prosenttiin. Taseen ylijäämää väheni 25,1 milj. eurosta 22,5 milj. euroon. Näiden lukujen valossa Salon kaupungin talous oli epätasapainossa vuonna Kriisikuntamittarit Kriteeri Talousarvioehdotus 2013 TP2013 Negatiivinen vuosikate -15,5 milj. euroa 12,6 milj. euroa Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa, joka oli 19,38 % vuonna ,75 % 19,75 % Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin, joka oli e/as (2012) e/as e/as Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista 60,0 % 62,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 49,0 % 44,4 % Taseessa on kertynyttä alijäämää 0 milj. euroa +22,5 milj.euroa Talousarvion toteutuminen toimialoittain ja suurimmat poikkeamat Toimintamenoja kirjattiin yhtensä 370,2 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveystoimen osuus on 188,7 miljoonaa ja opetustoimeen 90,7 miljoonaa euroa. Liikunnan ja nuorison osuus on 8,0 miljoonaa sekä kulttuurin ja kirjaston 5,0 miljoonaa euroa. Teknisen toimeen menoja kirjattiin 38,7 miljoonaa euroa. Edellä mainituista koostuu yli 90 % kunnan kaikista käyttömenoista.

20 19 Tarkastustoimi 0,1 miljoonaa Konsernihallinto 21,5 miljoonaa Toimiala Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Käyttö% Ta/Tot TP Tarkastusltk Tuotot Kulut ,3 Netto ,3 12 Kaupunginvaltuusto Tuotot Kulut ,5 Netto ,5 13 Kaupunginhallitus Tuotot ,2 Kulut ,6 Netto ,8 Kaupunginvaltuuston kokonaismenot olivat euroa. Yhden kokouksen hinnaksi tuli euroa. Kaupunginhallituksen kulut, jotka pitävät sisällään mm. kaupunginjohtajan palkan, olivat euroa. Käsiteltyjä asioita oli yhteensä 625 kpl. Näitä ns. demokratiakuluja ei ole jyvitetty palvelujen hintaan. Monistuspalvelu tulosti 1,4 milj. kopiota. Määrä vähentyi selvästi edellisestä vuodesta. Kirjeitä lähti kappaletta. Tietohallinnon ylläpidettäviä työasemia kaupungilla oli käytössä kpl. Taloushallinnon perustehtävät hankittiin palveluna Kunnan Taitoa Oy:ltä. Kirjanpitotositteita kirjattiin kpl. Laskuja lähetettiin kpl ja vastaanotettiin kpl. Tapahtumien määrät ovat jonkin verran vähentyneet edellisestä vuodesta. Pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin 79 eli n. 40 vähemmän kuin edellisenä vuotena. Työllistämiseen käytettiin määrärahoja n. 1,0 milj. euroa eli n. puolet edellistä vuotta vähemmän. Nuoria työllistettiin 230, Yritysten kesätyöllistämistuella työllistettiin 157. Yritys Salon perusrahoitus oli eli sama kun vuotta aikaisemmin. Salon kaupungin lomituspalvelut hoiti 16 kunnan lomituspalvelun. Lomituspäiviä oli yhteensä eli n vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sosiaali- ja terveyspalvelut 188,7 miljoonaa Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Käyttö% Ta/Tot Toimiala TP Sosiaali- ja terveysltk Tuotot ,2 Kulut Netto ,9 Avohoidon lääkärikäyntien menot olivat miljoonaa euroa. Summalla tuotettiin runsaat yksi käynti kuntalaista kohti eli käyntiä, sisältäen tarvittavat röntgen-, laboratorio- ja muut tutkimukset. Neuvola käynteihin kului euro, jolla saatiin neuvolakäyntiä. vähennystä edelliseen vuoteen on lähes käyntiä. Kouluterveydenhuollon käyntejä tehtiin kpl eurolla. Tässä lisäystä on n käyntiä. Käynnin yksikköhinta laski 30,16 eurosta 27,71 euroon. Ympärivuorokautisessa päivystysyksikössä asiakaskäyntejä oli kpl. Kotisairaala tuotti hoitopäivää. Edellä sanottujen lisäksi kaupungin asukkaiden käytettävissä oleviin palveluihin kuuluivat mm. fysio-, puhe- ja toimintaterapia sekä fysiatriapalveluita. Suunterveydenhuollossa hammaslääkäri-, hoitaja- sekä hygienistikäyntejä oli eli vajaat vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työterveyshuollossa käyntimäärä oli Terveyskeskussairaalan kulut olivat euroa. Kasvua oli 2%. Summalla saatiin hoitopäivää, jolloin yhden päivän hinta oli 236, kun se vuotta aikaisemmin oli 228 euroa.

21 20 Sairaanhoitopiiriltä ostettiin palveluja eurolla, josta kuluu erityisvelvoitteisiin ja kalliin hoidon tasaukseen. Kasvua oli 2,7%. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksoa oli eli vähennystä oli lähes 5%. ja psykiatrian 386. Avohoitokäyntejä oli erikoissairaanhoidossa Kasvua oli vajaat käyntiä. Psykiatriassa poliklinikkakäyntejä oli Vanhuspalveluissa omaishoidon tuen myöntämiseen liittyvät kokonaiskustannukset olivat euroa. Omaishoidon tukipalkkioihin kului euroa, joka sisältää palkkioiden sivukulut ja vuotuiset indeksikorotukset. Tukipalkkiota maksettiin 276 omaishoitajalle. Säännöllistä ja tilapäistä kotihoitopalvelua tuotettiin asiakkaalle 10.5 eurolla. Toiminta säilyi edellisen vuoden tasolla. Päivätoiminnan toimintapäiviä hankittiin ostopalveluna eurolla. Oma toiminta lopetettiin vuoden 2013 aikana. Kaupunki tuotti tehostetun palveluasumisen hoitopäivää. Vanhainkodeissa hoitopäiviä oli jossa vähennystä edelliseen vuoteen on n hoitopäivää. Vanhuspalveluiden kokonaiskustannukset olivat euroa, jossa vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,2%. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin Kelalle euroa eli n enemmän kuin edellisenä vuotena ja 1,0 milj. euroa enemmän kuin vuonna Kasvatus- ja perheneuvola palveli 480 asiakasta. Toimeentulotukea jaettiin euroa taloudelle. Saajakohtainen tuki pieneni edellisestä vuodesta. Lastensuojelutyön kustannukset olivat euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 12,7%. Lastensuojelu- lastenvalvonta- ja sijaishuoltoasiakasta oli Kehitysvammaisten asumispalvelun piirissä oli 91 asiakasta. Vammaisten omaishoidon tukea jaettiin euroa eli euroa/asiakas. Sivistystoimi 103,7 miljoonaa Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Käyttö% Ta/Tot Toimiala TP Opetusltk Tuotot ,8 Kulut ,1 Netto ,1 40 Vapaa-aika ltk Tuotot Kulut ,9 Netto ,7 Päivähoidon asiakkaana oli jonkin verran edellistä vuotta vähemmän eli lasta. Läsnäolopäiviä kertyy yhteensä , jossa vähennystä edelliseen vuoteen on päivää. Yhden läsnäolopäivän hinta oli päiväkodissa 76,64 euroa, perhepäivähoidossa 86,77 euroa ja ryhmäperhepäivähoidossa 107,70 euroa. Esiopetuksen piirissä oli 656 lasta. Lisäksi varhaiskasvatus järjesti avoimen palvelun toimintana kerho- ja leikkitoimintaa. Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset olivat euroa. Kustannukset laskivat yli 4,0% edellisestä vuodesta. Lakisääteistä ja yksityistä kotihoidon tukea maksettiin euroa. Kotihoidon hoitorahan hakijoita oli 677. Yksityisen hoitotuen piirissä oli 121 lasta. Perusopetusta annettiin oppilaalle. Erityiskouluissa oppilaita oli 133. Yleisopetuksessa yhden oppilaan vuosikustannukset olivat euroa. Oppilaskohtainen kustannus laski edellisestä vuodesta 726 euroa. Opetushenkilöstöä oli 419 eli 17 vähemmän kuin edellisenä vuotena. Yleisopetuksessa yhdellä opettajalla oli keskimäärin 15 oppilasta. Erityisluokilla ja -kouluissa oppilaita oli 7 opettajaa kohti. Yleisopetuksen opetusryhmien keskikoko oli 17 oppilasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oli 447 oppilasta ja kesävirkistystoimintaan Klippulassa osallistui 229 leiriläistä eli 200 vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kolmessa lukiossa opiskeli yhteensä 930 oppilasta. Yhden opiskelijan vuosikustannus oli euroa. Aikuislukion kirjoilla oli 477 opiskelijaa, joista suurin osa ns. aineopiskelijoita. Kansalaisopiston kursseille osallistui opiskelijaa. Opetustunteja oli Yhden opetustunnin hinta oli 93,83 euroa. Taiteen perusopetusta sai 572 opiskelijaa.

22 21 Musiikkiopistossa opiskeli 320 oppilasta. Opetustunteja oli Yhden opetustunnin hinnaksi muodostui 68,61 euroa. Musiikkileikkikoulua kävi 240 lasta. Kulttuuritoimi järjesti 110 tapahtumaa ja tilaisuutta. Taidemuseossa kävijöitä oli , jossa on jonkin verran laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Taidekokoelmat käsittävät teosta, joista 46 % on esillä kaupungin eri tiloissa. Kulttuuritoiminnan kokonaiskustannukset olivat euroa eli euroa edellistä vuotta vähemmän. Toimintatukea myönnettiin euroa eli euroa edellistä vuotta vähemmän. Salon pääkirjastosta lainatapahtumia oli Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli yli 10%. Lähikirjastojen kautta lainattiin teosta ja kirjastoautosta teosta. Näissä on lievää nousua. Yhden lainauksen hinta vaihteli 1,13 2,77 euron välillä. Liikuntatoimelta tukea sai 52 eri seuraa yhteensä euroa. Pudotusta edellisestä vuodesta on n euroa. Seurojen ilmoitusten mukaan harjoituskertoja kertyi Liikuntareittejä kunnostettiin kesäaikana 75 km ja talviaikana 160 km. Kaupungin hoidossa oli 79 kesä- ja 47 talviulkoliikuntapaikkaa sekä useita liikuntahalleja ja kuntosaleja sekä uimahalli ja kaksi jäähallia. Koulujen liikuntasaleja oli käytössä 25 kpl. Valvottuja uimarantoja oli 8 kpl. Ohjattu liikuntatoiminta aktivoi asiakasta. Ohjattuja liikuntaryhmiä oli 466. Nuorisotoimi organisoi nuorisovaltuustotoimintaa. Toimintatukea nuorisojärjestöille myönnettiin euroa. Pudotusta oli n euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Nuorisotoimi järjesti tapahtumia, leirejä, retkiä ja bänditoimintaa eurolla ja käytti erityisnuorisotyöhön euroa. Tässä kasvua on n euroa. Työpajatoimintaan osallistui 57 nuorta, kun vuotta aikaisemmin osallistujia oli 38. Toimintaan käytettiin euroa eli 7,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tekninen toimi 50,5 miljoonaa Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Käyttö% Ta/Tot Toimiala TP Tekninen ltk Tuotot ,2 Kulut ,8 Netto ,5 55 Jätehuoltoltk Tuotot ,4 Kulut ,5 Netto ,6 56 Kaupunkisuun.ltk Tuotot ,2 Kulut ,3 Netto ,2 Teknisen toimen menoista Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitoksen osuus on euroa eli 72,87 euroa/asukas. Kasvua edellisestä vuodesta on 2,2%. Liikenneväylien kunnossapitoon ja katuvalaistukseen käytettiin euroa eli n. 0,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Puistoalueita on yhteensä 825 hehtaaria, josta varsinaisten hoidettujen puistojen osuus oli 20 %. Kunnossapitoon käytettiin euroa. Matonpesupaikkoja kaupungilla oli 13 kpl. Yksityistieavustuksia jaettiin euroa eli 396 euroa/km eli n. 30 euroa/km vähemmän kun vuotta aikaisemmin. Avustettavia teitä oli 959 km. Ylläpito-, talonmies- ja isännöintikustannukset olivat euroa, josta vuosikorjauksiin käytettiin euroa. Kustannukset laskivat edellisestä vuodesta yli 10 prosenttia. Mm. vuosikorjauksiin käytettiin n euroa edellistä vuotta vähemmän.

23 22 Käyttöomaisuutta myytiin seuraavasti: Käyttöomaisuuden myynti Tontit: Osakkeet: As Oy Kurunpuisto As Oy Elleninrivi Ajoneuvot: Liikuntatoimi/Valtra Käyttöomaisuuden myyntivoitto Tontit: Rakennusten myyntivoitot: Merikulmantie Ketomaankatu Uimarannantie Kirkkokatu Isontalontie Teijon venekerho, varasto Osakkeiden myyntivoitot: As Oy Kurunpuisto As Oy Paimenkankare As Oy Elleninrivi Perintönä saatu (vanh.palv): Käyttöomaisuuden myyntitappio Tontit: Nettotuotto Ravitsemispalvelut tuottivat suoritetta. Suorite sisältää osuudet valmistuksesta, jakelusta, tarjoilusta ja jälkitöistä. Tavanomainen lounas on yksi suorite. Kokonaiskustannukset olivat euroa ja yhden suoritteen hinta keskimäärin 2,96 3,87 euroa. Suoritteiden hinnat laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Siivoustoimella puhtaana pidettäviä neliöitä oli eli vajaat neliötä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. suurin muutos oli virastojen ja toimistojen siivousalassa. Puhtaanpidon kustannukset vaihtelivat päiväkotien 3,17 euroa/m 2 /kk, ns. muiden tilojen 0,68 euroon/m 2 /kk. Alueellisen jätehuoltolautakunnan kokonaiskustannukset olivat Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Kustannukset maksavat jätehuollon asiakkaat Rouskis Oy:n kautta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokonaiskustannukset olivat euroa, josta ostopalveluna hankitun suunnittelun osuus oli euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannustaso on laskenut. Lupa- ja valvontatoimi 2,5 miljoonaa Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Käyttö% Ta/Tot Toimiala TP Rakennus- ja ympäristöltk Tuotot ,8 Kulut ,4 Netto ,6 Rakennusvalvonta käsitteli 807 rakentamiseen liittyvää lupahakemusta eli n. 50 edellistä vuotta enemmän. Ympäristösuojelussa lupahakemusten, lausuntojen, ilmoitusten ja tarkastusten määrä oli 665 ja ympäristöterveydenhuollon lupia sekä tarkastuskäyntejä oli yhteensä 418. Eläinlääkärin tarkastuksia ja käyntejä oli kpl. Ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon palveluissa oli pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna.

24 23 Liikelaitokset 18,5 miljoonaa Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Käyttö% Ta/Tot Toimiala TP Vesihuoltolaitoksen johtokunta Tuotot ,1 Kulut Netto ,3 82 Kaukolämmön johtokunta Tuotot ,8 Kulut ,2 Netto , Verotulot Liikelaitos Salon Veden tilikauden tulos oli euroa. Tuotto kaupungin sijoittamalle pääomalle kertyi 4,38 %, joka ylitti valtuuston lisätalousarviossa asettaman tavoitteen 4,25%. Liikelaitos Salon Veden tilinpäätökseen sijoitetun peruspääoman korko on laskettu 4,5 prosentin mukaan. Valtuusto nosti tuottovaatimusta alkaen 4,5 prosenttiin, jolloin koko vuoden tuottovaatimus kohosi 4,25 prosenttiin. Liikalaitoksen johtokunnan hyväksymä tilinpäätös ylittää tältä osin kaupunginvaltuuston asettaman tavoitteen, mutta koska tilinpäätös jäi ylijäämäiseksi, tätä virhettä ei korjattu jälkikäteen. Kaupungin tuloslaskelmassa sijoitetun pääoman tuotto eliminoidaan, eikä se vaikuta kaupungin tulokseen. Vesihuoltolaitos myi vettä m 3 ja laskutti jätevesiä m 3. Määrissä oli lievää laskua edellisen vuoteen verrattuna. Vesijohtoja oli km ja jätevesiviemäreitä 518 km sekä sadevesiviemäreitä 189 km. Uutta viemäriverkostoa on rakennettu 22 km. Liikelaitos Salon Kaukolämmön tulos oli euroa. Tuottoa kaupungin sijoittamalle pääomalle kertyi 14,78 % eli selvästi alle valtuuston asettaman 20 prosentin tavoitteen. Kaukolämpö myi lämpöenergiaa MWh. Laskua edellisestä vuodesta oli 7,7 %. Energia ostettiin Voimavasu Oy:ltä. Lämpökeskuksia oli seitsemän. Oman tuotannon osuus oli vain MWh. Liittymien määrä kasvoi 14 ollen vuoden lopussa Verotuloja kertyi 192,6 milj. euroa, joka on 19,6 milj. euroa edellistä vuotta enemmän, mutta vähemmän kuin vuonna 2011 Kunnallisveroja kertyi 174,4 euroa, jossa kasvua oli 20,3 milj. euroa. Kunnallisveron 0,25 prosentin korotuksen vaikutus oli arviolta alle 2,0 milj. euroa. Ns. Nokian irtisanomispakettien verot tilitettiin kaupungille vuonna Vuoden 2012 veroja tilitettiin kaikkiaan n. 13,0 milj. euroa, kun edellisen vuoden tilitykset ovat normaalisti muutamia miljoonia. Suomen kunnille tilitettiin vuonna 2013 kaksi ns. jäännösverotilitystä sekä tammikuussa että joulukuussa. Tilityksen rytmi aikaistui kuukaudella eli tästä lähtien tilitykset tapahtuvat joulukuussa. Joulukuussa jäännösveroja tilitettiin noin 1,8 milj. euroa. Myös kuntien veronsaajaryhmän jako-osuutta tarkistettiin vuoden aikana ylöspäin. Veroprosentti oli 19,75 %. Yhteisöveroja kertyi 8,6 milj. euroa. Kertymä väheni 1,1 milj. euroa. Yhteisöverojen jako-osuus laski 0,91 %:sta 0,65 %:iin. Jako-osuus laskee edelleen vuonna Kiinteistöveroja kertyi 10,7 milj. euroa, joka on 0,4 milj. edellistä vuotta enemmän Tilikauden tulos Kokonaismenot (ulkoiset) investoinnit mukaan lukien olivat 355,9 milj. euroa. Kokonaistulot lainanotto mukaan lukien olivat 361,4 milj. euroa eli kassavirta oli 5,5 milj. euroa positiivinen. Antolainat lisääntyivät sosiaalisen luototuksen käyttöönoton myötä eurolla. Nettolainanotto oli 2,5 milj. euroa. Kassa vahvistui n. 5,0 milj. eurolla. Maksuvalmius parani vuoden 2013 aikana. Lyhytaikaista kassalainaa käytettiin vuoden mittaan. Kassan riittävyys oli 19 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 14 päivää. Kassasta maksuja vuoden aikana oli kaikkiaan 356 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 6 milj. euroa.

25 24 Alhaisesta korkotasosta johtuen sekä rahoitustuotot että kulut jäivät matalalle tasolle. Talousarviolainaa on vuoden lopussa 109,6 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi eurosta euroon/asukas. Talousarviomuutoksia vuoden aikana hyväksyttiin toukokuun lisätalousarvioissa. silloin laitettiin täytäntöön ns. pienten purojen tuotosta. Muita toimintamenoja karsittiin ja vastaava summa lisättiin henkilöstömenoihin. Näin talousarvion yhteydessä asetettu henkilöstömenojen säästötavoite laski n. 7,0 miljoonasta 5,0 miljoonaan. Kaikkiaan määrärahamuutoksia hyväksyttiin vuoden aikana siten, että toimintakuluja leikattiin 1,3 milj.euroa. Verotuloarviota pienennettiin 2 milj. euroaja rahoituskuluarviota pienennettiin 0,4 milj.euroa. Muutokset heikensivät vuosikatetta -15,2 milj. eurosta milj. euroon. Edellisten lisäksi määrärahan ylityslupia pyydetään sosiaali- ja terveystoimeen sekä liikelaitoksille vielä vuoden 2014 aikana. Kun vuosikate oli 12,6 milj. euroa eli 28,1 milj. euroa tarkistettua budjettia parempi ja poistoja kirjattiin 16,0 milj. euroa ja poistoeroja 0,8 euroa, muodostuu tilikauden tulokseksi -2,6 milj. euroa. Poistot on kirjattu kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Aineettomille hyödykkeille, kiinteille rakenteille ja laitteille, koneille ja kalustolle sekä osalle rakennuksista ja rakennelmista on poistoaika määritelty suosituksen alarajalle. Hallinto- ja laitosrakennuksille poistoajaksi on hyväksytty 30 vuotta, kun alaraja on 20 vuotta. Asuinrakennuksille poistoajaksi on määritelty 40 vuotta, kun alaraja on 30 vuotta Investoinnit Investointeja rahoitettiin yhteensä 10,5 milj. eurolla. Suurimpana kohteena oli Ollikkalan koulun saneerauksen loppurahoitus (3,0 milj. euroa) ja Moision vanhustentalon peruskorjaus (0,3 milj. euroa). Kunnallistekniikan rakentamiseen käytettiin 1,7 milj. euroa, josta 0,5 milj. euroa liikenneväylien ja 0,5 milj. euroa katuvalaistuksen rakentamiseen. Liikelaitos Salon Veden investoinnit olivat 3,2 milj. euroa ja Liikelaitos Salon Kaukolämmön 0,6 milj. euroa. Maan hankintaan käytettiin 0,6 milj. euroa. Omaisuutta myytiin 0,6 milj. euron arvosta. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja kertyi 0,2 milj. euroa.