1 Kehittämisprosessi. 1.1 Tavoitteet : 1.2 Kehittämisen mekanismi. 1.3 Kehittämisen periaatteet. 1.4 Kehittämisen neliportainen rakenne

Transkriptio

1 Kallion kehittämishetki Kallion kehittämishetkeen osallistui neljä asiantuntijaa lastensuojelusta: Leena Pohjanvirta-Varjo, Tiia Suutarinen, Tiia Mäkynen, Carita Heinäsmäki, opiskelija Petra Sinisalo-Katajisto. Kallion kehittämishetkessä tavoitteena oli arvioida kehittämistyön tuloksia ja tehdä sopimuksia tulosten juurruttamiseksi ensin osaksi omaa työtä ja omaa työyhteisöä ja myöhemmin laajemminkin. Tämän vuoksi ensin käytiin läpi Kehrän tavoitteet + mitä on tehty ja miten. 1 Kehittämisprosessi Seuraavaksi käytiin läpi Kehrän tavoitteet, kehittämisen mekanismi, kehittämisen periaatteet, kehittämisprosessin rakenne ja kehittämisprosessin aikana saavutetut tulokset. 1.1 Tavoitteet : Vahvistaa asiakasosallisuutta Kehittää monitoimijaista yhteistyötä Muodostaa tiivis yhteys lastensuojelun käytännön, kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välillä 1.2 Kehittämisen mekanismi Yhteisölähtöinen kehittäminen Pienten kokeilujen kautta kehittäminen Reflektio oppiminen uudet tiedot, taidot, asenteet Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan kehittämistarinaksi ja reflektoidaan Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen Onnistumisten huomaaminen 1.3 Kehittämisen periaatteet Asiakasosallisuus Humanistinen ihmiskäsitys, muutos on aina mahdollinen Toivon näkökulma Yhteisen tiedon rakentuminen dialogissa Kauniit ja arvostavat työtavat Kehittämistyön dokumentointi 1.4 Kehittämisen neliportainen rakenne Jokainen asiantuntija kehittää omaa työtään kohdatessaan asiakasta yksin ja yhdessä Luonnolliset tiimit miettivät ja kehittävät perheen ja yhteistyökumppanin kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä omissa arjen kokouksissa Kehittäjäyhteisöt (lastensuojelu ja kehittäjäkumppanit) kokoontuivat joka toinen kuukausi yhdessä miettimään ja kehittämään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä yhteisiin kehittämishetkiin Kaikki pääkaupunkiseudun kehittäjäyhteisöt kokoontuvat yhteisiin teematyöpajoihin työstämään omaa ja yhteistä hanketta eteenpäin 1

2 2 Kallion kehittämistehtävä: Monitoimijaisen kohtaamisen malli Kallio-Kampin kehittämistehtäväksi täsmentyi perheen, lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien ja koulun monitoimijaisen lasta osallistavan kohtaamisen kehittäminen nykyisten asiakkaiden kanssa. Hyvän monitoimijaisen kohtaamisen mallissa on kolme vaihetta: 1)ennen kohtaamista/neuvottelu 2) kohtaamisessa/neuvottelussa 3)kohtaamisen/neuvottelun jälkeen Jokaisessa vaiheessa lastensuojelun ja koulun & perheellä on erilaisia tehtäviä hyvän neuvottelun rakentamiseksi, jotka on koottu alle ikään kuin tsekkilistaksi 2.1 Ennen kohtaamista Lastensuojelun ja koulun tehtävät ennen kohtaamista/ neuvottelua Perheen tehtävänä on valmistua neuvotteluun Ennen kohtaamista/neuvottelua on huomioitava ja sovittava monista asioita, joista kohtaamisen/neuvottelun aloitteentekijä kantaa vastuun. Ennen neuvottelua täytyy sopia: - kuka kutsuu kenetkin - neuvottelun tavoite ja osallistuja - puheenjohtaja - muistion kirjoittaja - muistio lähetetään pääsääntöisesti neuvottelun jälkeen kaikille osanottajille, kun siitä on sovittu neuvottelussa läsnäolevien kanssa - jokainen valmistuu neuvotteluun Perheen tehtävänä on valmistua neuvotteluun tuoda esiin omat toivomukset ja näkemykset MLL:n sivuilla on lomakepohja, jota voisi muokata ja ottaa käyttöön. huolehtia lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista kykynsä mukaan Lapsen kanssa keskustellaan ennen kohtaamista/neuvottelua. Lapsen tukihenkilö sovitaan. Lapsen kohtaamiseen valmentajana voi olla se, kenellä on henkilökohtaisin suhde lapseen ja hän on luontevin toimimaan lapsen sanoman vahvistajana: valmentajana. Lapselle kerrotaan etukäteen keitä neuvotteluun tulee mistä neuvottelussa puhutaan mistä asioista lapsi haluaa puhua mistä lapsen mielestä aikuisten pitäisi puhua neuvottelussa Lapsen valmentaminen on tärkeää, etteivät asiat tule ensimmäistä kertaa lapselle tietoon kohtaamisessa/neuvottelussa. 2

3 2.2 Kohtaamisessa Lastensuojelun ja koulun tehtävät ennen kohtaamista/ neuvottelua Perheen tehtävänä on valmistua neuvotteluun sovitaan puheenjohtaja sovitaan kirjaaja käydään läpi paljonko kohtaamiseen on aikaa läsnäolijoiden esittäytyminen, miksi on paikalla, mikä on suhde lapseen puheenjohtaja kertoo neuvottelun, kohtaamisen tavoitteen selkeä rakenne: kaikki tietävät miksi ollaan paikalla, voisi olla kirjallinen pohja asiakkaalle kerrotaan, mitä kirjataan ja miksi tunnelmasta huolehtiminen turvallisuuden tunteen rakentaminen yhteenveto sovituista asioista ja vastuista huolehtia lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista kykynsä mukaan tunnelmasta huolehtiminen missä lapsi istuu turvallisuuden tunteen rakentaminen neuvottelun voi keskeyttää, jos puhe menee epäasialliseksi lapsen ääni ja kokemukset kuuluviin usein vanhemmat puhuu lapsen puolesta, tähän puututaan tuodaan vahvuudet esiin: mitä enemmän ongelmia, sitä enemmän tarvitaan vahvuuksia lapsen kysymysten vahvsitaminen, rohkaistaan lasta puhumaan 2.3 Kohtaamisen jälkeen Lastensuojelun ja koulun tehtävät neuvottelun jälkeen kohtaamisen kirjaaminen mm. sovitut asiat jokainen kantaa vastuuta ja huolehtii sovituista asioista jokainen seuraa sovittujen asioiden toteutumista jos neuvottelu on sovittu kuukauden päähän ja lapsen/nuoren tilanne heikkenee, niin tällöin kutsutaan neuvottelu aiemmin koolle Perheen tehtävänä kohtaamisen jälkeen huolehtia lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista kykynsä mukaan Neuvottelun jälkeen lapsen kanssa asioiden ja tunteiden läpikäyminen on tärkeää luontevan henkilön kanssa, valmentaja. Lapsen sanoman vahvistaja valmentaja käy lapsen kanssa läpi asioita ennen neuvottelua ja neuvottelun jälkeen 3

4 2.4 Kallion vahvuudet Lapsen osallisuus on ollut kehittämisen keskiössä Kalliossa on aktiivisesti viety Hyvän monitoimijaisen kohtaamisen malli arjen käytäntöihin! Yritystä ja sisua ei ole puuttunut! 2.5 Kallion prosessin tarkentamisen kohdat 2.5 Yhteistyökumppani koulu katosi Sosiaalityöntekijät hävisivät Sosiaaliohjaajat kehittivät yksin sitkeästi vuoden 2013 puolella!!! Kunniamerkki siitä!!! Johtavat sosiaalityöntekijät ja johtavat ohjaajat tulivat mukaan avuksi ja sillanrakentajiksi alkuvuodesta 2013!!! Kiitos siitä!!! 2.6 Monitoimijaisen lastensuojelutyön hyödyt Asioiden sanoittaminen Avoimuus Vastuun jakautuminen Yhteiset periaatteet Toimintatapa yhteinen tiedon lisääntyminen luottamus yhdessä tekeminen ne voivat toteutua selkeys, turvallisuus, helppo ennakoida Vahvistaa asiakasosallisuutta asiakastyössä ja työn kehittämisessä Tieto lisääntyy lisää turvaa ja luottamusta Yhteinen orientaatio samansuuntainen työ! 3 Kehittämiprosessin arviointi Tämän jälkeen lähdettiin arvioimaan Kehrän kehittämisprosessia kahden kysymyksen avulla: 1) mikä Kehrässä on ollut hyvää ja toimivaa ja 2) mitä olisit tehnyt toisin, mitä jäit kaipaamaan? Jokainen kirjoitti ensin itse kolme hyvänä pitämäänsä asiaa posti it lapulle ja nämä esiteltiin muille. 3.1 Mikä Kehrässä oli hyvää? Lapsen äänen nostaminen keskiöön Kehrä piti kiinni työnytimessä eli lapsen kohtaamisessa Tehtiin konkreettinen malli Eri tahojen näkökulmien tarkastelun mahdollistaminen -> roolit ja työnjako Monipuolisuus teematyöpajoissa ja kehittämishetkissä Positiivisen psykologian teematyöpajaluento Pysähtyminen arjessa kehittämään käytännön työtä Pakotti pysähtymään kiireen keskellä kehittämishetkissä Kehittämishetket Kehittävän työotteen vahvistaminen osana ammatillista identiteettiä 4

5 Lisäsi vuoropuhelua työyhteiössä me henki Yhdessä ideointi Yhdyshenkilötapaamiset Aktiiviset ja innokkaat vetäjät 3.2 Mitä tekisit toisin?, Mitä jäit kaipaamaan? Kehittämishetkien aikataulutus Oma aikataulutus Säännöllisyys Oma aktiivisuus Olisiko pitänyt olla tiiviimmin työyhteisöihin yhteydessä Sitoutuminen koulu, sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaajat Olisiko koulun suuntaan pitänyt olla aktiivisempi Yhteistyökumppaneiden osallisuus Koulua kaipasin. Yrityksiä oli. Ehkä alku toisin, mutta matkan varren teot eivät muuttaneet koulujen osallistumista Kehittämishankkeen valmistelu, yhteistyökumppaneiden sitoutuminen Koulujen vierihoito, motivointi? Aktivoida enemmän yhteistyökumppaneita Tutkimuksen osalta: tulisin tiimeihin ja ospisin aikoja työntekijöiden kanssa -> tutkimusperheet aikaisemmin mukaan Asiakkaiden kaipaus Tutkimukselle enemmän aikaa kehittämishetkissä: miten asiakkaat mukaaan Dokumenttien toimivuus, toimiko? Oman esimiehen tuki, vastuuntotto 4 Sopimukset jatkosta Ylpeys ja innostus kehitetystä mallista jatkossakin Pidetään mielessä unelmat, kiihko ja intohimo Toimintamallin esille tuominen Mallista tiedottaminen yhteistyökumppaneille Tiedon levittäminen, yhteistyötapaamisen esim. koulukuraattorit Pidetään Kehrä mielessä -> puhutaan Kehrästä esim. tiimeissä -> elämä Kehrän jälkeen Yhteinen keskustelu jatkuu viraston käytävillä ja huoneissa Esimiesten aktiivisuus: koko tiimin käyttöön, erilaiset neuvottelut esim. koulujen kanssa Tiimeissä sopimuksia ja sitoutumisiä yksilö ja tiimitasolla kaikki lapset kaikissa kouluissa Kuraattorit koulutettu Opi ja kasva messut Finlandia talolla ; rehtorit Esite käyttöön Työyhteisöissä säännöllistä reflektiota kokemuksista monitoimijaista kohtaamisista -> malli kehittyy 5

6 Mallin käyttöönotto Yhteinen sopimus mallin käytöstä työyhteisössä Oma aktiivisuus tulevissa neuvotteluissa Malli käyttöön koulujen kanssa case by case vierihoito-opetus kouluilla Omassa asiakastyössä kiinnittää enemmän huomiota lapsen kokemusten mukaan saamiseen Mallin edelleen jatkuva kehittäminen ja arviointi Malli osaksi perehdytystä: ainakin tieto mallin olemassaolosta tässä vaiheessa Poste/Esite jakoon!!! Yhteenvetona levittämisessä nähtiin tärkeänä oma asenne suhteessa kehittämiseen: ollaan ylpeitä kehitetystä mallista. Tärkeänä nähtiin myös viedä mallin omiin arjen työkäytäntöihin ja rutiineihin. Kun malli on otettu käyttöön se kehittyy pikkuhiljaa ja tämä on jatkuvaa oppimista yhdessä asiakkaiden (lasten ja vanhempien) ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehitetystä mallista täytyy myös informoida omia työkavereita ja yhteistyökumppaneita, koska vasta niin harvat ja valitut tuntevat mallin. Kehrän juurtuminen osaksi omaa työtä vaatii myös paljon puhumista omassa työyhteisössä ja yhteistyösuhteissa. Tarvitaan myös yhteisiä sopimuksia ja sitoumuksia mallin käyttöönotosta, jotta siitä tulisi yhteisöllistä osaamispääomaa Kallion alueella. Yksin kuitenkin omia työtapoja voi kehittää jatkuvasti. Tämä on tärkeää. Kalliossa on tehty hieno moniääninen koonti mallista, joka julkaistaan Lapsen ääni raportin yhteydessä ja tätä posteria voidaan jakaa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Se kertoo tiivistetysti ja mukavasti yhteisen kouluneuvottelun tarkoituksen ja toimintatavan. Voisi ajatella että se vähentää asikkaiden (lasten ja vanhempien) kokemaa pelkoa tai epävarmuutta. Malli olisi hyvä ottaa osaksi uuden työntekijän perehdytystä!!! Kallion erityisenä vahvuutena tässä kehittämishankkeessa on ollut lapsen näkökulman vahva huomioiminen!!! Kiitos Siitä!!! 5 Todistusten jako Viimeiseksi jaoimme todistukset ja totesimme, että hauskaakin on ollut kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Mukana olleet osaavat arvostaa itseään todellakin tietointensiivisen työn kehittäjäammattilaisina!!! Aurinkoisia kesäpäiviä ja lämpimiä uimavesiä kaikille!!! toivottavat Riikka ja Tiina ps. Te ootte Huippuja!!!! 6