Heikki Waris instituutin asiantuntijatyöryhmä Kehrä II : Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen

Transkriptio

1 Heikki Waris instituutin asiantuntijatyöryhmä Kehrä II : Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1

2 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisen yhteistyössä Tavoitteet : Vahvistaa asiakasosallisuutta Kehittää monitoimijaista yhteistyötä Muodostaa tiivis yhteys lastensuojelun käytännön, kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välillä 2

3 Mukana olevat työyhteisöt 3

4 Kehittämisen neliportainen rakenne 1. Jokainen asiantuntija kehittää omaa työtään kohdatessaan asiakasta yksin ja yhdessä 2. Luonnolliset tiimit miettivät ja kehittävät perheen ja yhteistyökumppanin kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä omissa arjen kokouksissa 3. Kehittäjäyhteisöt (lastensuojelu ja kehittäjäkumppanit) kokoontuivat joka toinen kuukausi yhdessä miettimään ja kehittämään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä yhteisiin kehittämishetkiin 4. Kaikki pääkaupunkiseudun kehittäjäyhteisöt kokoontuvat yhteisiin teematyöpajoihin työstämään omaa ja yhteistä hanketta eteenpäin 4

5 Kehittämisen mekanismi Yhteisölähtöinen kehittäminen Pienten kokeilujen kautta kehittäminen Reflektio -> oppiminen -> uudet tiedot, taidot, asenteet Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan kehittämistarinaksi ja reflektoidaan Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen Onnistumisten huomaaminen 5

6 Monitoimijainen yhteistyön malli Periaatteista rakentuvaan orientaatioon Prosessista ja sen apuvälineistä: tapaamisten ketju hahmotettavissa: Ennakkovalmistelut lapsen ja vanhempien kanssa Neuvottelu Neuvottelun jälkityö Kohtaamisen tasolla tapahtuva työ neuvotteluissa 6

7 Yhteistyön periaatteista orientaatioon Monitoimijaisessa työssä halutaan sitoutua seuraaviin asiakkaiden ja työntekijöiden määrittämiin periaatteisiin: Turvallisuus. Vanhempien mielestä pelko on asiakkaan yleinen tunne lastensuojeluun tullessa, tilanne on rankka ja pelottava. Siksi on tärkeää luoda tilanteisiin turvallisuuden tunnetta. Turvallisuus on hyvän kohtaamisen elementti. Arvostus, Kunnioitus ja Luottamus. Nuorten mielestä turvallisuus ja luottamus tulee siitä, kun voi kokea olevansa arvostettu. Nuorten ja vanhempien mielestä he voivat luottaa työntekijään, jos he voivat kokea arvostusta, että työntekijä näkee lapsen ja vanhemman kokonaisena; ongelmien lisäksi hyvät asiat ja vahvuudet. Arvostuksen ja kunnioituksen ilmapiirissä rakentuu luottamus ja turvallisuus. Välittäminen. Vanhempien mielestä hyvä kohtaaminen tulee siitä, että kokee välittämistä, myötätuntoa. Se syntyy inhimillisestä ihmisten kohtaamisesta. Tuodaan esille mahdollisuuksia ja eletään toivon pedagogiikkaa. Vanhemmat haluavat myös, että työntekijät tutustuvat lapseen ja tapaisivat lapsia enemmän kuin nyt tapaavat. Vanhempien vertaisryhmän tärkein viesti ammattilaisille on: välittäkää lapsista! Siihen ammattilaiset ovat sitoutuneet. Ratkaisukeskeisyys. Jos kertoo ongelman, niin pitää esittää myös ratkaisuehdotus, jossa on itse mukana. 7

8 Tapaamisen ennakkovalmistelu Neuvottelu pitää valmistella yhdessä vanhempien kanssa Neuvottelu pitää valmistella yhdessä nuoren kanssa Lapsen/nuoren valmistaminen/valmentaminen neuvotteluun Lapsen valmentamisen tekee se työntekijä, joka tuntee lapsen parhaiten sekä vanhemmat (vanhempia pitää valmentaa valmennustehtävään) Nuori saa miettiä/päättää ketkä kutsutaan neuvotteluun Haluaako nuori oman tukihenkilön tai ystävän mukaan? Kaikkien paikallaolijoiden pitää oikeuttaa läsnäolonsa nuoren neuvottelussa/kohtaamisessa Jos paikalle sellainen henkilö, jota nuori ei toivo, niin tämä pitää perustella erityisesti nuorelle Kenen tehtävä on valmentaa lapsi ja vanhemmat neuvotteluun? joka tuntee lapsen parhaiten, tapaamisen ehdottaja, puheenjohtaja? aina myös vanhemmat valmentamaan lastaan neuvotteluun päätös siitä, kuka valmentaa lasta, on puheenjohtajalla/koollekutsujalla: 8

9 Tapaamisen valmistelut asiakkaan kanssa Lapsen/ nuoren valmentaminen on tärkeää, etteivät asiat tule ensimmäistä kertaa puheeksi neuvottelussa ja lapsi pystyy valmistautumaan henkisesti tilanteeseen. Mistä tapaamisessa puhutaan ja miksi: kysytään ja kerrotaan Keitä kutsutaan paikalle: kysytään ja kerrotaan Lupa puhua: lapsella, vanhemmilla, viranomaisilla Mitä asiakas haluaisi ottaa esille; pystyykö, uskaltaako? Asiakkaan tunteet tapaamista kohtaan, mikä on fiilis tulla tapaamiseen Asiakkaan aikaisemmat kokemukset Mitkä ovat odotukset 9

10 0. Valmistelu Yhteistyö monitoimijaisessa tapaamisessa 1. Fyysinen tila kuntoon: tilan varaus, rauhallisuus, neutraalius, istumapaikat, voi tiedustella asiakkaan toivetta. 2. Toimintaperiaatteet: Lapsen turvallisuudentunteen lisääminen on jokaisen tapaamisen tavoite. Lapsen tukihenkilö vahvistaa lapsen ääntä koko tapaamisen ajan. Tietoa lapselle ja lapselta. 3. Puheenjohtajuus/vetovastuu sovittuna, muistion kirjaamisesta sopiminen viimeistään tässä. 4. Neuvotteluun osallistujien esittely ja tunnelmien kysyminen. 5. Tapaamisen pelisäännöt ja periaatteet sekä odotukset Asialista sekä teemat muotoutuvat ja työtapa määritetään yhdessä keskitytään oikeisiin asioihin 6. Asioiden käsittely 10

11 Yhteistyö monitoimijaisessa tapaamisessa 7. Ylläpidetään sovittua orientaatiota: ratkaisukeskeistä, turvaa tuottavaa puhetta. Orientaationa arvostus, kunnioitus, luottamus ja välittäminen saavat välittyä kaikkien toimista. 8. Käytetään luovia ja asiakkaalle sopivia menetelmiä (kortit tms.) 9. Tehdään päätöksiä, jaetaan vastuita ja työtä osallisten kesken asiakkaille omat tehtävät ja myös tunne siitä, että kaikki läsnä olevat ovat apuna ja tukena 10. Päätöksen lisäksi varasuunnitelma, JOS asiat eivät mene niin kuin sovitaan 11. Tapaamisen lopuksi kysytään lyhyt palautearviointi ja koonti toivon pedagogiikan hengessä Kerrataan päätökset, vastuut ja tehtävät (esim. jälkityö) Asiakkaan voimavarojen vahvistaminen 12. Kiitos kaikille sovitaan seuraavasta kerrasta kehen yhteys, jos asiat eivät etene 11

12 Tapaamisen jälkeen Lapsen tai nuoren kanssa neuvottelun tärkeimpien asioiden mm. päätösten läpikäyminen, mikäli hän ei ole ollut paikalla - Vanhempi sekä sovittu työntekijä Lapsen/nuoren sanoman vahvistaja/ tukihenkilö käy joka tapauksessa läpi neuvottelun asioita lapsen/nuoren kanssa; Onko joku jäänyt askarruttamaan Tietääkö lapsi, mitä seuraavaksi tapahtuu Mikä tunne jäi päällimmäiseksi Tarvitaanko lisätukea Muistion kirjaaja lähettää sen kaikille neuvottelussa olleille Toteutetaan hyvää suunnitelmaa: huolehditaan lapsen hyvinvoinnista yhdessä 12

13 Monitoimijaisen lastensuojelutyön hyödyt Asioiden sanoittaminen tiedon lisääntyminen Avoimuus Vastuun jakautuminen Yhteiset periaatteet Toimintatapa yhteinen luottamus yhdessä tekeminen ne voivat toteutua selkeys, turvallisuus, helppo ennakoida Vahvistaa asiakasosallisuutta asiakastyössä ja työn kehittämisessä Tieto lisääntyy Yhteinen orientaatio lisää turvaa ja luottamusta samansuuntainen työ! 13

14 Tulokset Yhteistyön edellytyksiin liittyvä Lapsia ja vanhempia haastateltu heidän palvelukokemuksistaan ja toiveistaan Tiedon lisääminen, Espoossa ja Vantaalla on luotu tietopaketit yhteistyökumppaneille Päihdeasiantuntija kouluttaa lastensuojelun työntekijöitä audit-testin käyttöön osana lastensuojelutarpeen selvitystä Lastensuojelutyöstä realistisen tiedon antaminen asiakkaille ja kuntalaisille (vierailut ja tilaisuudet) Lapsia ja vanhempia on haastateltu heidän palvelukokemuksistaan useampaan otteeseen 14

15 Tulokset Rakennetut asiakstyön mallit ja sopimukset Hyvän monitoimijaisen kohtaamisen malli ja siitä esite Jällivaaran mallin soveltaminen Kuvaus lapsesta lomakkeen käyttö Motivoinnin neljä lähtökohtaa Päihdepalveluiden työntekijät ovat sitoutuneet ottamaan akuuttiajalla lastensuojelun työntekijän ja asiakkaan Jokainen voi kehittää asiakasosallisuutta omassa työssään Toiminnan tuloksia Osaaminen on kasvanut Alentunut yhteydenottokynnys; konsultaatiopuhelut ja yhteistyötapaamiset ovat lisääntyneet Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut 15

16 Kehittämis- ja tutkimusprosessin vahvuudet Kehittämisen rakenne oli toimiva Kehittämisen periaatteet ovat tärkeitä yhteistyön suunnan antajana Uuden tiedon tuottamisen tapana teoreettisen ja kokemuksellisen tiedon kohtaamispaikkojen järjestäminen on tärkeää: innovaatiot Kehittämishankkeelle asetetut tavoitteet asiakasosallisuuden ja monitoimijaisuuden sekä opetuksen osalta toteutuivat hyvin. Tutkimuksen osalta tavoitteet ovat toteutumassa 16

17 Kehittämisen haasteet Asiakasosallisuuden toteutuminen konkreettisesti omassa asiakasprosessissa Koulujen osaanotto eteläisellä alueella Helsingin organisaatiouudistuksen vaiktukset Lastensuojella ja päihdepalveluilla ei ole luonnollisesti yhteistä työn kohdetta, palveluiden käyttäjää Lastensuojelulain tulkinnat ovat erilaisia eri kaupungeissa. Koulutustarpeet: lainsäädäntö ja vastentahtoisten asiakkaiden motivointi 17

18 Uhat Kehittämisprosessin uhat ja mahdollisuudet Kehitettyjen mallien levittäminen ja juurruttaminen epäonnistuu Asikasosallisuuden vahvistamiseen tarvittavaa aikaa ei löydy Mahdollisuudet Yhteiset koulutukset ylläpitävät asiakasosallisuutta ja monitoimijaista yhteistyötä Malleja parannetaan jatkuvasti, tämä oli vasta startti 18

19 Kehrän järjestämät oppimistilaisuudet ja osallistujamäärät Tavoite kpl Osallistumiskerrat Kehittämishetket Teematyöpajat Järjestetyt koulutukset Pääpaino kokemuksellisessa oppimisessa Tiedollista ja kokemuksellista oppimista Tiedollista oppimista (valtaosa helsinkiläisille)

20 Innokylän kehittämisympäristö Kehittämisprosessi on kuvattu. Arviointiaineistot ovat valtaosin siellä Tämä arviointi rikastuttaaa jo tehtyä 20