Työryhmäkysymykset THL

Transkriptio

1 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1.

2 Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Mitä olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? Miten toimintamalli / suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää?

3 1. Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? - systeemisen kuvaaminen irrallaan Hackneyn mallista - miten hyvin tiimin rakentuminen vastaa haasteisiin? - tuottaako uusi tiimi oikeasti arvoa toiminnalle? - tunnistettu että asiakasmäärien tippuminen on päämäärä, mutta miten tämä malli siinä onnistuu? - olemassa olevilla keinoilla voitaisiin tehdä jo vaikuttavaa työtä - voiko tietyllä sapluunalla saada aikaan samaa tulosta kun asiakkuudet ovat erilaisia - aikaa toteuttaa palvelua haaste - erityisasiantuntijoiden saanti uuteen malliin - miten saadaan yhteinen näkemys ja pohja rakennettua eri toimijoiden kesken? - pitäisi saada mukaan tiimiin psykiatrinen osaaminen

4 - Oulussa satsattu henkilöstön koulutukseen, paljon perheterapeutteja, tuottaa lisäarvoa moniammatillisissa työryhmissä - palvelut tulisi tuoda sinne missä ihmiset ovat ei niin että ihmiset joutuvat aina lähtemään jonnekin palveluihin - moniammatillinen yhteistyön merkitys ja verkostoiden merkitys - vanhempien ongelmat peilautuvat lapseen->yhteistyö palveluiden kanssa ->ydinverkosto lasten palveluihin - erityistason eri osaaja tulisi olla läsnä lastensuojelussa, luukuttaminen poistuisi - yhteistyö perheiden kaikkien verkostojen kanssa, päihdepalvelu, vammaistyö, terapiatyö jne. - milloin yhteistyötahot palaveeraavat yhdessä?

5 2. Mikä mallinnuksen laajassa sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? - reflektio tiimin sisällä, työntekijät eivät ole yksin - verkoston yhteiset arvot - perhe tietää ketä kuuluu hänen verkostoonsa, ketä ovat ne ammattilaiset - perheelle tulee ymmärrys yhteisestä tekemisestä - käytännön selkeyttäminen - kaikilla on sama tieto asiakkaan tilanteesta->syvällisempi ymmärrys työntekoon? - perheen kokonaisuus, ei erillään - asiakkaan aito kuuleminen, ei viranomaisten näkemys vaan perheen näkemys omasta tilanteesta - luukuttaminen on hyvin raskasta asiakkaalle, kun ei saa palvelua, joutuu kertomaan samat asiat - dialogisuus vahvistuu, reflektointi vahvistuu

6 3. Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? - mallia kritisoitu että jääkö lastensuojelu taka-alalle? - milloin on suojeltava lasta esim. suojelulla? - onko malli liian ymmärtävä? - työntekijöiden on nähtävä oma roolinsa työtiimissä ja pidettävä kiinni myös omasta näkemyksestään - laastarihoitona laitoshoito, ei välttämättä auta nuoren tilaan, toimii ensiapuna, tilanne silloin jo vaikea - auttamisen oikea-aikaisuus, tarpeeksi aikaisin, jotta tilanne ei mene pahaksi - miten perheistä pidetään huolta? - selkeä ammatillinen rooli työntekijöille systeemisessä mallissa on hyvä ja sitä tuettava - malli edellyttää vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, miten yhteistyö toimii? - taitoa yhteistyöhön tarvitaan - verkoston johtamisen tärkeys

7 4. Mitä mallinnuksessa olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? - eri kulttuurien huomiointi - muut erityisryhmät - vieraskielisyys (tulkkien käyttö) - miten asiakkaan ääni tulee huomioitua, onko asiakas itse äänessä - miten perhe saadaan sitoutumaan työhön - avioeroperheet - pienet lapset, vauvat, syntymättömät lapset, - erityyppiset perheet

8 5. Miten toimintamalli / suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää? - etäpalvelut/osallistuminen tiimiin - peruspalveluista apua tiimiin - rajataan vaikeimmat tapaukset tiimin/mallin piiriin aluksi - Oulunkaari kouluttaa työntekijöitä/vahvistaa osaamista perustasolla - yhteisen arvopohjan luonti->puhutaan samaa kieltä ja tavoitteet yhteiset - yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden kesken - laajempi tiimi jonka kautta olisi ammattipooleja - kartoitettava kuntien osaajat, työntekijöiden halukkuus osallistua tiimeihin - yhteinen suunnittelu, koulutus, asenteet tarpeellisia - uuden mallin käyttöönotto voi tuottaa uudenlaisia tarpeita, johdon on osattava vastata henkilöstön tarpeisiin - johtamisen merkitys korostuu/johtaminen/joustavuus

9 - miten henkilöstön joustavuus korvataan? - kenen pitää olla tietoinen uudesta mallista, menetelmän käyttöönotosta ->johdon täytyy olla tukena ja viedä sitä eteenpäin miten uutta työtä tehdään - kaikkien tulisi olla tietoisia uudesta mallista: varhaiskasvatus, nuorisotyö, kuraattorit jne. muiden ammattilaisten täytyy olla tietoisia uudesta tavasta toimia - täytyy saada malli laajenemaan sosiaalipalvelujen ulkopuolelle, jotta muutos syntyy muuallakin->opettajat jne. lastensuojeluilmoitukset vähenisivät? - perheillä oltava tietoa, miten uusi malli vaikuttaa heihin - viedä tietoa kuntiin ja työntekijöille - yhteistyön vahvistaminen perheiden ja kotien kanssa - huolen puheeksi oton helpottaminen aikaisemmassa vaiheessa - mallia tulisi voida soveltaa kunnan ja alueen erityispiirteiden mukaan, joustavuus ja hyvät käytännöt säilyisivät edelleen tarpeiden mukaan -ei muuteta väkisin vaan nähdään jo olemassa olevat hyvät käytännöt

10 Ryhmä no:1 Puheenjohtaja: Harri Tiuraniemi Sihteeri: Riitta Lehtola Kiitos!