Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat Socca Socca Annukka Paasivirta

Transkriptio

1 Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat

2 Kehrän teematyöpajat Maalis 2010 Touko- Kesä 2010 Loka 2010 Marras- Joulu 2010 Helmi 2011 Touko 2011 LS Päivät Syksy jakso: SUUNNITTELU / TOTEUTUS 2. jakso: TOTEUTUS 3. jakso: TOTEUTUS / ARVIOINTI 4. jakso: ARVIOINTI Työryhmän oma kehittämisprosessi 2

3 Mitä tavoitteena suunnitelmissa? Asiakasosallisuuden, asiakkaan äänen lisääminen Työn selkeyttäminen Selkeyttää työnjakoa, omaa tehtävää, siirtymävaihetta, arviointikäytäntöjä, selkeä kuva palveluista, asiakassuunnitelmissa selkeitä, arvioitavissa olevia asioita Yhtenäistäminen Palvelun, käytäntöjen, työskentelyn yhtenäistäminen Kriteerien määrittely (Asiakkuuden kriteerit, laatukriteerit) Arvioinnin kehittäminen Lisää menetelmiä arvioimiselle, Arvioinnin helpottaminen Hallittavuuden, rajaamisen kehittäminen Asiakasmäärien hallitseminen, työn rajaamiseen hyviä käytäntöjä Oikeanlainen kohdentaminen Työpanos, avun oikea-aikaisuus 3

4 Mitä tavoitteena, jatkuu Laadun parantaminen Yhteistyön lisääminen Tiimien yhteistyön lisääminen, tiimin yhteinen ymmärrys Suunnitelmallisuuden ja konkreettisuuden lisääminen Toimivat työkäytännöt ja työvälineet (löytää hyvät käytännöt) Luoda malleja ja kuvauksia (palveluvalikko, lomake) Oma pohdinta Pohtiminen, oppiminen, sisällöllinen tarkastelu Kehittämisen hyödynnettävyys Lisätä jaksamista Määrällisiä tavoitteita Kaikilla suunnitelma, lasta tavataan aina ilman vanhempia 4

5 Visiot Meillä on rakenne, jolla kerätään tietoa (hiljaista tietoa, heikkoja signaaleja) Asiakkaan kanssa tehdyt heille sopivat ja tarpeeksi konkreettiset suunnitelmat Työntekijöillä on tarpeeksi selkeä työnkuva Tunne, että työt on hallinnassa Suunnitelmallinen työ on lakisääteistä, lapsikeskeistä ja laadukasta. Asiakaspalvelun laadun tasavertaistaminen Sujuva asiakasprosessi asiakkuuden alusta suunnitelmalliseen työhön Työn mielekkyys ja motivaatio! Työskentelyn sivusta lapsi keskiöön. Toimivat ja systemaattiset työkäytännöt Työ on selkeämpää ja jämäkämpää Asiakas on tietoinen kaikesta häneen asiaansa liittyvästä yhteistyöstä Soso-sos.tt. Työparityö on keskeinen lastensuojelun työmuoto, jota osataan käyttää monipuolisesti asiakkaan hyödyksi Koulunkäyntivaikeus-ilmiön ymmärtäminen ja keinojen löytäminen 5

6 Asiakasosallisuus kehittämisessä suunnitteluvaiheessa Välillisesti työntekijän kautta Työntekijöiden näkökulmasta arviointia Kehittämistehtävä määritelty havainnoimalla asiakastyötä ja asiakkaan asemaa työntekijän näkökulmasta Kysytään lapsilta/nuorilta heidän ajatuksiaan Asiakkaiden haastattelu ja tarpeiden kartoitus Tyttöryhmän yhteistä suunnittelua ja ideointia 6

7 Asiakasosallisuus kehittämisessä toteutusvaiheessa Kuvastimeen kehitetään asiakaspeili, joka käydään läpi vuorovaikutuksellisesti asiakkaan kanssa Asiakkaat osallistuvat oman asiakassuunnitelmansa suunnitteluun, sen toteuttamiseen ja sen arvioimiseen Työntekijät avaavat työskentelyä asiakkaalle asiakkaan kielellä Työntekijät selkiyttävät asiakkaille perusteen suunnitelman laatimiselle Asiakaskehittämisryhmä Jokainen työntekijä täyttää nuorten/lasten kanssa 5 lomaketta kokemuksista käytetyistä menetelmistä Asiakkaiden mielipiteiden kuuleminen, kun jotain saatu tuotettua Asiakkaiden osallistaminen työskentelyssä Aineistonkeruuta testataan asiakkaiden kanssa, aineistoa kerätään asiakkailta Yritetään vakiinnuttaa asiakaspalautteen kerääminen osaksi yksikön työkäytäntöä Asiakkailta kerättiin palautetta kevään 2010 aikana (K5-opiskelija analysoinut) asiakaspalautteen keräämisen jatkaminen Palautelomakkeen kehittäminen/palautekeskustelu jo asiakassuunnitelman tekemisen vaiheessa Tyttöryhmässä fiiliskierrokset joka tapaamiskerran alussa ja lopussa 7

8 Asiakasosallisuus kehittämisessä arvioinnissa Välillisesti Asiakaspalaute Puhelinhaastattelu, palautelomake, sähköinen asiakaskysely, kotisivut? Työskentelyn arviointi luonteva osa selvityksen tekoa Tiivistelmä hankkeen tuloksista annetaan mahdollisuuksien mukaan asiakkaille 8

9 Oma toimisto: Yhteistyötahoja Nivoutuu koko toimiston SORA-tapaamisiin (sosiaalinen raportointi) Vastaanottotiimi Kriisikeskus Kotipalvelun perhetyö, varhainen tuki perheneuvola Koulu, alueellinen oppilashuoltoryhmä Nuorisopsyk.pkl, Jeri-työ Päihdehuolto, nuorisoasema, A-klinikka Sovittelu Terveydenhuolto Seurakunta Nuorisotoimi Tuomarilan perhetukikeskus ja Laurea (hyvinvointitv) Mahdolliset muut yhteistyökumppanit 9

10 Yhteistyötapoja Yhteisissä palavereissa kysymykset ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta esiin Varhaisen tuen työntekijöitä on kutsuttu tiimiin kerran viikossa, jotta voimme yhdessä arvioida rajapinta-asiakkuuksia ja miettiä kumpi työskentelee Selkiytetään sitä, miten yhteistyötahot ovat mukana selvityksessä tai miten yhteistyötä tehdään selvityksen aikana Kriisikeskuksen kanssa ollaan pohdittu yhteisiä kriteereitä perheväkivaltaselvittelyyn Sosiaaliohjaaja kerää lasten ja nuorten kokemuksia yhteistyöskentelyssä kuraattorien kanssa Kehittämishankkeesta keskustellaan kuraattorien kanssa järjestettävässä yhteistyötapaamisessa Koulukuraattorien ja koulupsykologien tapaaminen ja yhteinen ideointi Koulukuraattori mukana Kehrä-tapaamisissa Asiakkaiden motivointi ryhmään myös koulun taholta Asiakkaan ja kuraattorin/koulupsykologin tapaamiset ja yhteistyö ryhmän aikana 10

11 Toteutus Konkreettinen suunnitelma kehittämistehtävän toteutuksesta Mitä tehdään ja milloin Aika ja paikka kehittämiselle Rakennetta kehittämiselle Tiimit Kehittämispäivät koko työyhteisölle Ydintyöryhmät Teematyöpajat Arkityön sisältöön liittyvänä Asiakastyö! Aikataulutus päivämäärät Yhteinen sopimus mitä tehdään ja mihin mennessä Kuka tekee? Jokainen, erityis-/kehittäjäsos.tt., opinnäytteen tekijä 11

12 Arviointi Missä tarkastellaan kehittämistehtävän toteutumista? Tiimissä, yhteistiimeissä, kehittämisajoilla, kehittämispäivillä, Kehrän teematyöpajoissa Miten tarkastellaan? Johtava tilastoi selvitykset, jatkuva keskustelu tiimissä Efficasta tilastotietoa määräajat Itsearvionti yhteistyössä muiden tiimien kanssa Koeversio palveluvalikosta tarvittavat muutokset toinen kokeiluvaihe Mistä tiedetään, edetäänkö tavoitetta kohti? Asiakkuuden lopetuksia tulee, asiakkaat eivät tule uudestaan asiakkuuteen, kokemus hallittavuudesta lisääntyy Kaikilla asiakkailla on laadukas asiakassuunnitelma Suunnitelmallinen työote vahvistuu Lisännyt työn suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta, asiakastyytyväisyys, sosiaalityöntekijät hyödyntäneet palveluvalikkoa asiakassuunnitelmissa 12

13 Arviointi, jatkuu Miten tavoitteen toteutuminen näkyy omassa työssä? Saa laajemman kuvan lapsen/perheen tilanteesta, auttaa työssä, lisää eettistä otetta työhön Selvitykset valmistuvat määräajassa, samoista lapsista ei tule uusia ilmoituksia Tuotosten hyödyntäminen? Otetaan itselle työvälineeksi ja perehdytetään uudet työntekijät Kehrä-kansiosta perehdyttämiskansio Kuvaus vastaanottoryhmän tehtävästä ja miten lastensuojelutarpeen selvitykset toimipisteessä tehdään Suunnitelmallisen sosiaalityön prosessien hyvät käytännöt ja niiden kuvaus Perhetyön ja sosiaaliohjauksen prosessien kuvaus Gradu, kriteereiden ylläpitäminen työssä Asiakassuunnitelman laatimisesta jokaisen lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen asiakkaana olevan lapsen kohdalla on tullut pysyvä työkäytäntö Varmistamalla kaikkien mahdollisuus osallistua kehittämiseen Ottamalla palveluvalikko käyttöön jo kehittämisvaiheessa toimintatavaksi 13