Mitä on asiakastyössä tapahtuva yhteisöllinen kehittäminen? Kehrän teematyöpaja

Transkriptio

1 Lupa kehittää! Mitä on asiakastyössä tapahtuva yhteisöllinen kehittäminen? Kehrän teematyöpaja tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen ja kehittävä sosiaalityöntekijä Annukka Paasivirta 1

2 Praksis ajattelutapana OPETUS TUTKIMUS KEHITTÄMINEN Saurama & Muukkonen 2009 KÄYTÄNTÖ 2 2

3 Opin, että kehittäminen on koko työyhteisön yhteinen asia. Kehittämisessä osallistetaan koko työryhmä, ei vain yksittäisiä työntekijöitä. Työyhteisölähtöinen prosessikehittäminen Yhteisen tekemisen, keskustelemisen ja oppimisen tuloksena tuotettu käytäntö (Seppänen-Järvelä & Vataja 2009) Yhteisöllinen kehittäminen (Heinonen 2007) Keskeistä yhteisen ymmärryksen luominen yksintekemisen sijaan. Kehittämisellä on selkeä työhyvinvointia lisäävä vaikutus. 3

4 Käytäntötutkimuksellisen kehittämisen malli Heinonen

5 Kehittämisen dialogisuus Kehittäminen on ennen kaikkea yhteistä tekemistä ja jakamista. Kehittämiselle olennaista on dialogisen työotteen ja toimintakulttuurin vahvistaminen työyhteisössä. Dialogisessa toimintakulttuurissa pyrimme tavoittamaan yhteisen tietämyksen aluetta ja ennen kaikkea asettumaan suhteeseen toisten kanssa (Mönkkönen & Roos 2010). Luottamuksellinen ja arvostava työkulttuuri sosiaalisen oppimisen ja kollektiivisen tiedonrakentamisen edellytys (Seppänen-Järvelä 2009) Kohti yhteistoiminnallisuutta (Mönkkönen 2008) 5

6 Kaduilla tuulee taas, tuli on irrallaan Kehittäminen on mahdollista perustyössä, mutta mitä se vaatii? Säännöllisyyttä Johtamista Yhteisiä pysähtymisen paikkoja lyhyitä ja pidempiä Suunnitelmallisuutta Mukautuvuutta Yhteistä tahtoa 6

7 Kehrän alussa meillä oli vaikea löytää riittävästi aikaa kehittämiselle. Ongelma saatiin ratkaistua liittämällä kehittäminen olemassa oleviin rakenteisiin. Lähdimme Kehrään toimipisteenä, mutta käytännön syistä päädyimme eriyttämään kehittämisen tiimeihin. Nyt kuljetamme kehittämistä säännöllisesti mukana tiimikokouksissa ja kehittämistä johtaa selkeästi johtava sosiaalityöntekijä. 7

8 Kehittämispäiviä tai puolikaspäiviä oli säännöllisesti. Ne ajoitettiin Kehrän työpajojen väliin. Näin työpajat ja kehittämispäivät kantoivat arjessa. Työpajoihin osallistui osa työntekijöistä, kehittämispäivät olivat koko työyhteisölle. Niissä myös peilattiin ja yhteen sovitettiin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kehittämistyötä. Lisäksi tiimeistä varattiin aikaa kehittämisteemalle ennen ja jälkeen kehittämispäivän (virittäytyminen, valmistautuminen, työstäminen). Samoin ennen ja jälkeen teematyöpajojen oli tiimissä varattu lyhyt osio kehittämiselle (tiedonkulku). 8

9 Mikä tukee kehittämistä tiimissä? kehittäminen kulkee osana tiimi- tai muita säännöllisiä kokouksia kehittämiselle on erikseen sovittuja pidempiä aikoja tiimin osallistuminen kehittämiseen on selkeää, esim. oma kehittämistehtävä kehittämisaiheesta ja osallistumisesta on tehty yhteinen päätös tiimissä on avoin ilmapiiri tiimillä on yhteinen halu kehittyä tiimillä on lupa käyttää aikaa kehittämiseen kehittäminen lähtee asiakastyöstä 9

10 Kehittämisen johtaminen on tärkeää johtava on kehittämistyön mahdollistaja johtavalla on vastuu ja kokonaisnäkemys kehittämisen toteutumisesta työyhteisössä johtava osallistuu itse aktiivisesti kehittämiseen johtava on kehittämiseen innostaja ja motivoija johtava huolehtii ajan varaamisesta kehittämiselle mm. tiimija muissa säännöllisissä kokouksissa johtava on linkkinä muihin työryhmiin ja ylempään johtoon kehittäminen kulkee myös johtavan ja työntekijän välisissä keskusteluissa 10

11 Pidetty kiinni yhteisistä tavoitteista ja sitkeästi jatkettu kehittämistä eteenpäin tavoitteiden suuntaan. Yhteiseen keskusteluun käytetty aika! Aikaa on otettu paljon kehittämiseen. Alussa näkemykset erisuuntaisia ja näkemyserot selviä. Keskustelu hioi ryhmää yhteen ja kaikki sitoutuivat kehittämiseen. Kehittämisen loistava rakenne! Vastuuta on jaettu kaikille. Vastuuhenkilöt nimettynä ja rakenne tukenut vaikeissa tilanteissa. 11

12 Kaikkien osallisuus Työntekijä, tiimin jäsen kullekin tiimiläiselle on sovittu vastuualue kehittämisessä ja tiimin sisällä on tehty työnjakoa tiimiläiset sitoutuvat yhteiseen suunnitelmaan jokainen huolehtii hyvästä ilmapiiristä ja kehittämismyönteisestä asenteesta tiimiläiset linkittävät kehittämisen työkäytäntöihin Opiskelija opiskelijan käytäntötutkimuksen sitominen kehittämiseen opiskelija on osa työyhteisöä ja aktiivisesti mukana kehittämisessä 12

13 ASIAKKAAT INNOSTAVAT Omassa asiassaan Asiakas on paremmin tietoinen olevansa arviointivaiheessa Asiakkaita osallistettiin enemmän suunnitelmien teossa Tapaamme aina lasta Asiakkaat ovat saaneet enemmän tietoa suunnitelmallisesta työskentelystä Kehittämään Asiakkaat antavat välitöntä palautetta Asiakaspalaute, asiakaskysely Asiakasosallisuus on tullut osaksi kehittämistyötä Asiakaspeilin myötä asiakkaat ovat olleet konkreettisella tavalla osana kehittämistämme Oppimaan Opiskelijoiden vahvimmat oppimiskokemukset sosiaalityössä liittyvät asiakkaiden kohtaamisiin ja haastatteluihin Asiakkailta saa sellaista tietoa, jota ei voi oppia mistään muualta 13

14 Yhteisoppimisen alue PRAXIS ACADEMIA ASIAKAS KÄYTÄN- NÖN OPETTAJA OPISKELIJA OPETTAJA YHTEISOPPIMISEN ALUE (katso Hakkarainen, Heikki Waris -instituutti nyt! -esitys) 14

15 Yhteisoppimisen alueella Oppimista tapahtuu opiskelijoiden oppimistehtävien, työyhteisöjen kehittämistehtävien ja niihin liitettyjen tutkimustehtävien kombinaatiossa. Toimii tiedon tuottamisen, tutkimisen, oppimisen ja levittämisen kanavana, areenana Käytännön työ asiakkaat hyötyvät opetuksen, kehittämisen ja tutkimuksen tiivistä yhteydestä käytäntöön, se tarvitsee rakenteen ja Praksis on tällainen yhdistävä rakenne 15

16 Kehittäminen kulkee mutkittelevaa polkua pitkin Kehittäminen on prosessimaista, mutta kuitenkin suunnitelmallista Kehittämisen kohteet, tavoitteet ja keinot sovitaan yhdessä Aikaansaannoksia arvioidaan suunnitelmallisesti ja yhdessä Kehittämiseen osallistuvat kaikki ja kehittämisprosessi etenee työntekijöiden kehittämistahtia kunnioittaen 16

17 Kehittämis kohteen määrittely Kehittämisen suunnitel ma Reflektiiviset Yhteiset käsitteet Yhteisöllinen kehittäminen Käytäntö dialogit Mallinnus, uudelleen muotoilu Arviointi Ä 17 ks. Julkunen 2011, Hakkarainen ym 2004.

18 10 FAKTAA KEHITTÄMISESTÄ Kehrän teematyöpaja Kehittäminen on jatkuva prosessi 2. Edellytyksenä aito kiinnostus ja arvostus läpi organisaation 3. Oman ammattiosaamisen esiintuominen: kehut ja kannustus esiin 4. Kehittämisen dokumentointi tärkeää 5. Utopistit, tekijät ja jarrumiehet kaikki tärkeitä 6. Perehdyttäminen! 7. On velvollisuus löytää aikaa kehittämiselle 8. Ole rohkea ja luova 9. Aloita tavoitteesta, pysähdy arvioimaan 10. Ota riski ja ymmärrä uudestaan 18

19 KÄYTÄNTÖTUTKIMUKSELLINEN YHTEISTOIMINTA Käytäntöön kiinnittynyt opetus, kehittäminen ja tutkimus Reflektiiivinen ja dialoginen työskentelyn rakenne Yhteisoppimisen, - kehittämisen ja - tutkimisen alue Tiina Muukkonen 19

20 Mitä yhteisöllisellä tiedonmuodostuksen kulttuurilla voi saada aikaan? Muutoksia työkulttuuriin Muutos työtapaan Muutos ajatteluun Muutos vuorovaikutuskulttuuriin Muutos kehittämiskulttuuriin Lisää työhyvinvointia Tukee innovatiivisia tietoyhteisöjä, joissa voi olla monia toimijoita Tuo tutkimusorientaatiota käytäntöön ja käytäntöorientaatiota tutkimukseen Lisää käytäntötutkimusperusteista opetusta 20

21 Kehittäminen on rohkeutta kokeilla uutta Kehittäminen on vaikuttavaa! Vaikutukset työyhteisöissä ovat suurempia kuin yksittäisen palvelun muutos Muutoksia koettiin tapahtuneet asenteissa, ajattelussa, keskustelukulttuurissa ja työotteessa Ota riski ja ymmärrä uudestaan! 21

22 KIITOS! 22

23 Lähteet Hakkarainen, Kai; Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY, Porvoo. Heinonen, Hanna (2007) Kohti syvempää ymmärrystä sosiaalityössä. Tutkiva ja arvioiva työote sosiaalityöntekijöiden jäsentämänä. n ja Heikki Waris- instituutin julkaisusarja nro 16, Helsinki. Julkunen, Ilse (2011) Knowledge-Production Processes in Practice Research Outcomes and Critical Elements. Social Work & Society, Volume 9, Issue 1, s Mönkkönen, Kaarina (2008) Työyhteisön näkymättömät tulostekijät. Yhteiskuntapolitiikka 73: 5, Stakes. s Mönkkönen, Kaarina & Roos, Satu (2010) Työyhteisötaidot. Unipress, EU. Seppänen-Järvelä, Riitta & Vataja, Katri (toim.) (2009) Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi arjen työtä. PS-kustannus, Juva. Yliruka, Laura; Koivisto, Juha & Karvinen-Niinikoski, Synnöve (toim.) Sosiaalialan työolojen hyvä kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:6, Helsinki. s