KAAVASELOSTUS. PYHÄRANTA IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi TYÖNUMERO: E Päiväys: Sweco Ympäristö Oy

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS PYHÄRANTA IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi TYÖNUMERO: E Päiväys: Sweco Ympäristö Oy

2

3 - 1 - PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi Selostus koskee päivättyä kaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Asemakaavan muutos koskee vahvistetun asemakaavan katualuetta sekä hyväksytyn asemakaavan katualuetta ja osaa korttelista 38. Asemakaavalla muodostuvat korttelit sekä virkistys- ja katualuetta. Asemakaavalla esitetään uutta pientaloasumista.

4 - 2-2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet - kunnanhallitus käynnisti kaavoituksen ( 136) - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui ja sitä täydennettiin kaavatyön kuluessa - kaavan vireille tulosta kuulutettiin kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty kunnanhallitus hyväksyi luonnoksen ( 9) - kaavaluonnos asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville väliseksi ajaksi - lausuntoja antoivat luonnosvaiheessa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo - kunnanhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen ( 156) - kaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi - viranomaisneuvottelu (työneuvottelu) järjestettiin lausunnon antoi ehdotusvaiheessa Varsinais-Suomen maakuntamuseo - kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan ( 16) - kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ( 5) - kuulutus kaavan voimaantulosta

5 - 3-3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen kuvaus Alue sijoittuu Ihoden keskustaan, kylätien varteen, vanhan kylätontin ja keskeisten rakennusten itäpuoliselle peltoalueelle. Alue on rakentamaton. Ihoden kylätietä valtatieliittymän suunnasta lounaasta. Tien mutka on luonteeltaan herkkä kohta, ja maiseman avaruus on tarpeen huomioida suunnittelussa. Vanha tie/kevyen liikenteen väylä alueen länsilaidalla (vas.). Pohjoislaidalla aluetta rajaavaa Iholuhdantietä (kesk./oik.). Alueen koillispuolella on suuli ja sen alueelle suunnitelmissa lammaslaidunnusta. Kaava-alueeseen kuuluu katajainen metsäsaareke, joka on tarkoitus jättää puustoiseksi suojavyöhykkeeksi rakentamisen ulkopuolelle. Iholuhdantietä pitkin aluetta itäsuunnasta lähestyttäessä. Kevyen liikenteen väylä kylätien pohjoisreunalla ulottuu vanhan kaupan kohdalle. Liittymänkohta on suhteellisen turvallinen ja luonteva ajovaihtoehto uudelle alueelle. Kylätien mutkan kohdalta asuinalueen liittymän järjestäminen olisi hankalaa (oik.).

6 Inventoinnit Alueelta on yleiskaavoituksen yhteydessä laadittu yleispiirteinen luontoarvojen perusselvitys sekä maisemaselvitys. Kesällä 2014 tutkittiin alueen mahdollisten kiinteiden muinaisjäännösten esiintyminen. Alue on pääosin entistä viljeltyä peltoa. Alueen koillisnurkassa on katajaista ja sekametsäistä hajanaista peltosaareketta. Peltoalueella ei ole erityisiä luonnon- tai rakennetun ympäristön arvoja. Sen sijaan alue sijoittuu maisemallisesti keskeisesti Ihoden vanhan kylätontin joenpuoliselle pellolle. Alue sijoittuu Ihoden kylätien jyrkän kaarteen ulkosyrjälle, jossa se muodostaa osaltaan avointa maisematilaa tiellä molemmista suunnista lähestyttäessä. Maisemarakennetta on osaltaan tutkittu osayleiskaavan laadinnan yhteydessä, ja erityisesti kriittiset näkymät kylätieltä joenrantapelloille tulisi säilyttää myös uudisalueiden kautta. Kylätontti on inventoitu mm. maakuntakaavaa varten. Se ei nykyisine rakennuksineen ulotu kaava-alueelle. Kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnissa ei todettu esiintymiä. Liite 3 Kiinteiden muinaisjäännösten inventointiraportti 3.3 Maanomistus Kaavoitus koskee Pyhärannan kunnan omistamaa kiinteistöä Salviniitty sekä vähäistä osaa yksityisestä kiinteistöstä Kylä-Salvi Yksityiskiinteistön osuus koskee nykyistä ajotietä/kevyen liikenteen väylää pientareineen ja sivuojineen. 3.4 Yhdyskuntatekniikka Alue on liitettävissä vesihuoltoverkostoon ja muun yhdyskuntatekniikan piiriin. Alueen toteutus vaatinee huolellista kuivatussuunnittelua. 3.5 Liikenne ja palvelut 3.6 Pohjakartta Alue tukeutuu Ihoden keskustan liikenneverkkoon lähinnä Ihoden kylätien välityksellä. Siltä on yhteys kylätien varren kevyen liikenteen väylälle. Kylällä on mm. alakoulu, kyläkauppa sekä kirjasto välittömästi alueen läheisyydessä. Kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty (MML/42/621/2006). Pohjakartta on siirretty EUREF-FIN -koordinaatistoon (ETRS-GK22). Asemakaava laaditaan mittakaavaan 1: 2000.

7 Suunnittelutilanne Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Pyhärantaa koskeva Vakka-Suomen maakuntakaavaehdotus (Vakka-Suomi) on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama. Kaava-alue sijoittuu maakuntakaavan taajama-alueelle. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Kyläalueen oikeusvaikutteeton osayleiskaava on valtuuston hyväksymä. Alueelle laaditaan parhaillaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Osayleiskaavaluonnoksessa alue on esitetty pääasiassa asumiseen. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tutkittu myös asemakaava-alueen sijoittumista taajamaan ja kylän maisemakokonaisuuteen. Yleiskaavallinen tarkastelu Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on kaavahanketta tarkasteltu yleiskaavan sisältövaatimukset huomioiden. MRL 39 mukaisesti Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8 - 6-8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaava-alue on liitettävissä sujuvasti olevaan kylärakenteeseen, ja se sijoittuu keskeisesti paikallisten palvelujen läheisyyteen ja liikenteelliseen kokonaisuuteen. Myös kevyen liikenteen yhteydet erityisesti asuinalueelta kylätielle ovat helposti huomioitavissa. Näin myös oleva yhdyskuntatekninen verkosto voidaan käyttää hyväksi tehokkaasti. Ihode on kokonaisuudessaan Pyhärannan merkittävimpänä valtatie 8:aan tukeutuvana kylätaajamana kehitettävä pieni alakeskus, jossa hillittyä asuinrakentamisen kysyntää on odotettavissa ja se on myös kylän elinvoiman ja kunnan talouden kannalta toivottavaa. Asutuksen keskittyminen taajamiin on ekologisesti kestävää myös maaseutukylissä. Itse alueen kautta ei ole läpikulkutarvetta, vaan asuinalue voi muodostaa oman rauhallisen rakennetun kokonaisuutensa. Mahdolliset taajaman liittymätiejärjestelyt on otettava huomioon asemakaavoituksessa siten, ettei kylätien kaarteen tienoille osoiteta erityistä järjestelyjä rajoittavaa maankäyttöä. Asemakaavoitus Pääosa Ihoden rakennetun taajaman alueesta on asemakaavoitettu. Alue rajautuu länsisivultaan asemakaava-alueisiin. Asemakaavamuutosalueella on lähinnä entistä kylätietä vierialueineen. Katualueiden rajausta muutetaan asemakaavalla.

9 - 7-4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Pyhärannan kunta käynnisti asemakaavoituksen päätöksellään ( 136). 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavatyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui Suunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Suunnitelmaan saattoi tutustua koko kaavan laadinnan ajan, ja sitä tarkistettiin tarvittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos oli MRL 62 mukaisesti laadintavaiheen kuulemista varten nähtävillä välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot. Lausunnot antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo. Lisäksi jätettiin yksi huomautus. Kaavaehdotus asetettiin MRL 65 mukaisesti virallisesti nähtäville väliseksi ajaksi ja siitä pyydettiin lausunnot. Lausunnon antoi Varsinais-Suomen maakuntamuseo. ELY-keskus ilmoitti, ettei se anna lausuntoa. Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kunnan virkamiesjohdon, kunnanhallituksen ja kaavanlaatijakonsultin yhteistyönä. Viranomaisneuvottelu järjestettiin Liite 4 Viranomaisneuvottelumuistio Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan ( 16). Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ( 5). Kaava tuli lainvoimaiseksi kuulutuksella Liite 5 Tiivistelmät lausunnoista, kannanotoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin (tulossa)

10 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on ollut toteuttaa Ihoden keskustaan uusi pientaloalue. 4.4 Asemakaavan vaihtoehdot ja vaihtoehtojen valinta Alustavia vaihtoehtoja tutkittiin luonnosvaiheessa. Pääliikennesuuntien ratkaisut ovat selvät ja miltei alueen toteutuksen kannalta välttämättömät. Kaavaratkaisussa on muutenkin pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen sekä tiettyyn vapauteen alueen toteutuksessa: on mahdollista, että rakennustyyppien ja tonttikokojen osalta on joissakin tapauksissa tarpeen joustaa kysynnän mukaan. Kunnan tavoitteen perustella luonnoksen tontit ovat pinta-alaltaan vähintään 2000 m2 suuruisia, mikä johtaa myös suhteellisen vähäisiin vaihtoehtoihin kaava-alueen järkevässä toteutuksessa. Alueen rakennukset eivät todennäköisesti tule muodostamaan yhtenäistä pientaloaluemaista kokonaisuutta, vaan rakennusryhmät toteutuvat tilaville tonteille lähinnä vähitellen ja vaihtelevasti. 4.5 Tarkennukset ja muutokset Luonnosvaiheen lausuntojen perusteella laadittiin alueelta kiinteiden muinaisjäännösten inventointi. Se ei johtanut muutoksiin. Lausuntojen perusteella kaavan rakentamista ohjaavia yleismääräyksiä ja kaavamerkintöjä lisättiin erityisesti kattomuotojen, materiaalien, värityksen ja rakennusoikeuden jakamisen osalta. Kylätiehen liittyvä katuyhteys muutettiin pelkästään kevyen liikenteen kaduksi, jonka kautta on mahdollista ajaa tontille.

11 - 9-5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Alueelle muodostuu pientaloaluetta, jonka korttelialueista osa sallii pientalorakentamisen omakoti-, paritalo- tai rivitalomuodossa (AP), kun taas osa on varattu etupäässä omakotitaloille (AO). Alueelta on mahdollista muodostaa varsin erikokoisia rakennuspaikkoja, ja lähivirkistysalueet (VL) onkin osoitettu suurempina kokonaisuuksina maisemallisesti suotuisilla paikoilla, jolloin myös kylätaajaman avara luonne mm. kylätien kaarteen kohdalla säilyy. Katuratkaisulla on pyritty selkeyteen mutta samalla ehkäisemään mahdollista läpiajoa alueen kautta. Vanhaa maataloustietä ja viheralueen osa on esitetty kevyelle liikenteelle (pp). Alueelta on mahdollista liittyä suoraan Ihoden kylätien kevyen liikenteen väylälle. Kaavarajaus ei täysin seuraa kiinteistörajoja. Esimerkiksi alueen sivuitse kulkeva maataloustie on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle. Kaavan toteutus on mahdollista porrastaa esimerkiksi pohjoissuunnasta, jolloin taajaman läheisimmät alueet rakentuisivat ensiksi. Samalla katujen rakentamista ja vesihuollon ratkaisuja voidaan porrastaa kysynnän mukaan. 5.2 Mitoitus Pientaloalueelle on pyritty luomaan sellaisia korttelialueita, joiden toteutus pienempinä tai suurempina kokonaisuuksina on kaavan puitteissa mahdollista esimerkiksi erillisillä tonttijaoilla. Ohjeellisten tonttien mitoitus on varsin tilava. Näin ollen myös esimerkiksi katua tulee suhteellisen paljon verrattuna ohjeellisten tonttien lukumäärään. Tonttikoot Liite 6 Seurantalomake (yksityiskohtainen maankäyttöjakauma)

12 Kaavan vaikutukset Kaavan suhde ylempiin kaavoihin Asemakaavamuutos toteuttaa varauksiltaan maakuntakaavan tavoitteita. Alueen suhdetta taajamaan on lisäksi tutkittu osayleiskaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä. Kaavan suhde muihin asemakaava-alueisiin ja rakennettuun ympäristöön Uudet varaukset liittyvät taajaman kokonaisuuteen. Alueen katujärjestelyt aiheuttavat vähäisiä tarkistustarpeita katu- ja korttelialueiden rajauksiin. Liikenteelliset vaikutukset Alueen pääliittymä on pyritty sijoittamaan siten, että alueen vähittäinen rakentuminen taajaman reunasta päin onnistuisi mahdollisimman luontevasti. Alueen kulkuyhteydet liittyvät Ihoden kylätien kevyen liikenteen väylään. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueelta on osayleiskaavatyötä varten laadittu yleispiirteinen luontoarvoselvitys. Siinä alueen läheisyydestä ei ole havaittu erityisiä luonnonarvoja. Ehdoton pääosa alueesta ja erityisesti sen rakentamiseen osoitettavat osat ovat luonnonolosuhteiltaan yksipuolista entistä viljeltyä peltoa. Pääosa koillislaidan metsäsaareketta on jätetty luontevaksi lähivirkistysalueen osaksi. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Taloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksella lisätään kunnan tonttitarjontaa sijainniltaan edullisella alueella keskeisen kylätaajaman tuntumassa. Kustannuksia tuottaa kunnallistekniikan toteutus, mutta sitä on osittain tarpeen toteuttaa kysynnän mukaan. Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Mahdolliset muutokset rakentamistilanteessa muuttavat jonkin verran taajamakuvaa. Tonttitarjonnan lisäyksellä on todennäköistä vaikutusta taajaman asukaslukuun. Asukaspohjan pysyttäminen ja lisääminen tukee taajaman palvelujen säilymistä. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja tarkistanut niitä Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaava vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: - kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta ohjaamalla asumista ja kehittyviä palveluita olevan taajaman ja kuntakeskuksen yhteyteen. - myös uusien varausten osalta hyödynnetään olemassa olevaa vesihuolto- ja liikenneverkostoa - alueen ympäristöön jää edelleen riittävän laajoja viheralueita, ja kaava edistää olevien virkistysalueiden kaavanmukaista säilymistä - toteutuessaan kaava edistää kunnan taloudellista kasvua

13 kaavan aluevarauksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. 5.5 Nimistö ja numerointi Korttelit saavat numerot ja kadut nimet Salviniityntie, Väinöntie ja Salvinpolku (kevyen liikenteen katu).

14 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamisesta vastaa Pyhärannan kunta. Turussa Sweco Ympäristö Oy Päivi Mujunen kaavasuunnittelija TkK Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Poistuva kaava Kiinteiden muinaisjäännösten inventointiraportti Viranomaisneuvottelumuistio Tiivistelmät lausunnoista, kannanotoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin Seurantalomake (yksityiskohtainen maankäyttöjakauma)

15 Z z Z VALONTIE enttä nä w nä j 2kt 18,1 YO Koulu II kt e=.30kt k AM S AO nä 3 1 1:119 k 17,1 15, : I 1/2 e=0.15 1/2 I e= ,8 kt 1:129 kt 2 16,7 KODISJOENTIE 15,7 4 kt w 9 17,0 w nä kt 1:56 15,2 5 k 15,5 rakenteilla 1: kj VL SM kt AP 1/2 I e= w 40 AL I AM S nä e=0.25 RIIHENVAINIONTIE 25,6 15,2 18,3 1:124 1:57 15, , ,8 Kpa 1:10 7: ,4 1:58 10 AM e= ,8 38 I u1/2 e=0.15 pp pp 39 AO I 1/2 e= ,2 k 1 7:16 AO I 1/2 e= AM M 3 AO I pp 2: ,1 e= :546 2: ,2 9 13,4 AO VÄINIMÄENTIE 10 18,0 14,2 14,0 13,1 kh k 8 2:59 VÄINIMÄEN 8 20,3 KUJA AO k 2:58 I 16,2 16,2 19,3 15, ,9 1:128 1:55 7 1:123 16,9 15,7 14,4 17, ,4 16,6 SALVINPOLKU 2:12 15,3 2:50 2:53 14,1 z z 18 pp 2x20kV 1 pp/t ,1 55 AP I u2/3 e= :2...1:1,5 VL SALVINIITYNTIE 1 2: : AP I I u2/3 e=0.20 1:2...1:1,5 3 e= :2...1:1,5 2:31 AP I u2/3 e= VÄINÖNTIE :2...1:1,5 1:57 17 e=0.20 2:13 1:2...1:1,5 13, AP I u2/3 e= ,1 kt 3 14,5 12,6 15, ,6 le k 2:44 5 2:45 4 2:46 2:59 1:47 VL 5:28 15, ,0 15 5:99 14,4 3:98 13,6 12,6 6:64 2:50 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO VL 55 2 I I u2/3 Pientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. e=0.20 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. SALVINIITYN Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1:2...1:1,5 Kattokaltevuus. Katu. pp Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. pp/t Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Rakennusala. z Asuinrakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Sähköjohtoa varten varattu alueen osa. Ohjeellinen johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Istutettava alueen osa. Puilla ja pensailla istutettava alueen osa. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: Tonttijako on ohjeellinen. Rakennusten tulee sopia korkeusasemiltaan, suuntaukseltaan, muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään toisiinsa, lähimaisemaan ja ympäristöönsä. Rakennusten tulee muodostaa tontilla yhtenäinen pihapiiri. Asuinrakennusten tulee olla satulakattoisia. Murrettua harjakattoa ei hyväksytä. Rakennusten julkisivut ja kattopinnat tulee porrastaa siten, ettei yhtenäinen julkisivun tai kattopinnan pituus ylitä 17 metriä. Asunnon koko ei saa ylittää 250 k-m2:ä. Rakennusoikeus tulee jakaa siten, ettei yksittäisen ulkorakennuksen kerrosala ylitä asuinrakennukseen käytettyä kerrosalaa. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää pääasiassa puuta. Vähäiset rakennusten osat voivat julkisivuiltaan olla tiiltä, rapattua pintaa tai vastaavaa hyväksyttävää julkisivumateriaalia. Erilaisten jäljitelmämateriaalien käyttö on kielletty. Rakennusten väritys tulee sovittaa kylän perinteiseen rakentamistapaan. Ensisijaisesti tulee käyttää vaaleita värejä tai puna- tai keltamullan sävyjä. Suuria maanpinnan leikkauksia ja täyttöjä tulee välttää. Rakentamattomat alueen osat tulee istuttaa ja hoitaa. Autopaikkoja on alueelle sijoitettava kaksi asuntoa kohti. PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi 1:2000 Asemakaavan muutos koskee vahvistetun asemakaavan katualuetta sekä hyväksytyn asemakaavan katualuetta ja osaa korttelista 38. Asemakaavalla muodostuvat korttelit sekä virkistys- ja katualuetta. Laatimisvaiheen kuuleminen Ehdotusvaiheen nähtävilläpito Kunnanhallitus ( 16) Kunnanvaltuusto ( 5) Voimaantulo Turussa Sweco Ympäristö Oy Päivi Mujunen TkK

16 PYHÄRANNAN KUNTA KYLÄ-SALVIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pyhärannan kunnan Ihoden kylään laaditaan asemakaava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee kaavoituksen lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan maanomistajia, asukkaita ja muita osallisia sekä suunnitelman siitä, miten kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1 Suunnittelualue ja tavoitteet Asemakaavoituksen tarkoituksena on osoittaa taajaman yhteyteen tiiviihköä pientaloasumista sekä liittyviä toimintoja. Kaavoitus koskee alustavasti pääasiassa Pyhärannan kunnan omistuksessa olevaa entistä viljelyaluetta. Kaava-alueen alustava rajaus asemakaavayhdistelmäkartalla. Kaava-alue liittyy Ihoden taajaman muihin asemakaava-alueisiin.

17 2 (4) 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne ja muut suunnitelmat Pyhärantaa koskeva Vakka-Suomen maakuntakaavaehdotus (Vakka-Suomi) on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama. Kaava-alue sijoittuu maakuntakaavan taajama-alueelle. Ote maakuntakaavasta Kyläalueen oikeusvaikutteeton osayleiskaava on valtuuston hyväksymä. Alueelle laaditaan parhaillaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. 2.2 Maanomistus Kaavoitus koskee Pyhärannan kunnan omistamaa kiinteistöä Salviniitty sekä vähäistä osaa yksityisestä kiinteistöstä Kylä-Salvi Perusselvitykset Alueelta on yleiskaavoituksen yhteydessä laadittu yleispiirteinen luontoarvojen perusselvitys sekä maisemaselvitys. Selvitysten tarve tutkitaan hankkeen alkuvaiheessa. 3 Laadittavat vaihtoehdot Luonnosvaiheessa tutkitaan erilaisia kaavarunkovaihtoehtoja. 4 Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat - taloudelliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - ympäristövaikutukset alueella sekä lähiympäristössä - sosiaaliset vaikutukset - kulttuuriset vaikutukset (kulttuuriympäristö, taajamakuva) - suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin

18 3 (4) 5 Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat Maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät - kaava-alueen ja naapurialueiden maanomistajat ja asukkaat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat; kuntalaiset Kunnan hallintokunnat - kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto - lautakunnat - muut viranomaiset ja viranhaltijat Viranomaiset - Varsinais-Suomen ELY-keskus (maankäyttö, luonnonsuojelu) - Varsinais-Suomen liitto (maakuntakaavoitus) - Varsinais-Suomen maakuntamuseo (kulttuuriympäristö, muinaismuistot) Yhdyskuntatekniikka - vesilaitos - puhelinyhtiöt - sähköyhtiöt Yhteisöt ja yhdistykset Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. MRL 64 mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 6 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Alkuvaihe - kunnan kaavoituskatsaus nähtävillä kunnanvirastossa - kunnan päätös kaavan vireille tulosta - kuulutus kaavan vireille tulosta - osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja nähtävillä pitäminen Valmisteluvaihe / luonnosvaihe - perusselvitysten kokoaminen ja laadinta, luonnosvaihtoehtojen laatiminen ja vertailu - kaavaluonnoksen laatiminen ja kunnanhallituksen hyväksyminen - kaavaluonnos nähtävillä 30 päivää, aikaa mielipiteen jättämiseen (arviolta joulu-tammikuussa kevättalvella 2014) - lausuntopyynnöt viranomaisilta - lausuntojen ja mielipiteiden käsittely sekä tarkennukset kaavaan - viranomaisneuvottelu

19 4 (4) Ehdotusvaihe - kaavaehdotuksen valmistuminen - kaavaehdotuksen hyväksyminen kunnanhallituksen käsittelyssä - kaavaehdotus nähtävillä 30 päivää, aikaa muistutuksen jättämiseen (arviolta maalis-huhtikuussa loka-marraskuussa 2014) - lausuntopyynnöt viranomaisilta - lausuntojen ja muistutusten käsittely sekä tarkennukset Hyväksymisvaihe 7 Lisätiedot - kunnanhallitus hyväksyy asemakaavan - kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan (arviolta talvella ) - kuulutus kaavan voimaantulosta Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Pyhärannan kunta Kunnanjohtaja Pauliina Sarilo puhelin Rakennustarkastaja Olli Lahtonen puhelin osoite Pajamäentie Pyhäranta s-posti etunimi.sukunimi@pyharanta.fi kunta@pyharanta.fi Kaavan laativa konsultti Sweco Ympäristö Oy Päivi Mujunen puhelin osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A) Turku s-posti etunimi.sukunimi@sweco.fi Turussa , tark , Sweco Ympäristö Oy Päivi Mujunen

20 Z z Z VALONTIE urheilukenttä nä w nä j 2kt 18,1 YO Koulu II kt e=.30kt k AM S AO nä 3 1:31 1:119 k 17,1 15, :2633 1:57 7:26 6:36 I 1/2 e=0.15 1/2 I e= ,8 kt 1:129 kt 2 16,7 KODISJOENTIE 15,7 4 kt w 9 17,0 w nä kt 1:56 15,2 5 k 15,5 rakenteilla 1: kj VL SM kt AP 1/2 I e= w 40 AL I AM S nä e=0.25 RIIHENVAINIONTIE 25,6 15,2 15, , ,8 Kpa 1:10 18,3 1:124 1:57 7: ,4 1:58 10 AM e= ,8 38 I u1/2 e=0.15 pp pp 39 AO I 1/2 e= ,2 k 1 7:16 AO I 1/2 e= AM M 3 AO I pp 2: ,1 e= :546 2: ,2 9 13,4 VÄINIMÄENTIE 10 18,0 14,2 14,0 13,1 kh k 8 2:59 VÄINIMÄEN 8 20,3 KUJA ,7 AO k 2:58 I 16,2 16,2 19,3 15, ,9 1:128 1:55 7 1:123 16,9 15,7 14,4 17, ,4 16,6 2:12 15,3 2:50 2:53 14,1 18 2x20kV ,1 2: : : :57 17 e=0.20 2:13 13,1 kt 3 14,5 12,6 15, ,6 le k 2:44 5 2:45 4 2:46 2:59 1:47 5:28 15, ,0 15 5:99 14,4 3:98 13,6 12,6 6:64 2:50 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi Liite 2 Poistuva kaava 1:2000 Asemakaavan muutos koskee vahvistetun asemakaavan katualuetta sekä hyväksytyn asemakaavan katualuetta ja osaa korttelista 38. Poistuva kaava. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

21 1 PYHÄRANTA Ihode Kylä-Salvin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Pyhärannan kunta

22 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi... 5 Lähteet... 6 Havaintokohteet... 6 Kuvia... 7 Kansikuva: Raivausröykkiö. Kuvattu eteläkaakkoon. Perustiedot Alue: Pyhärannan kunta, Ihoden kylä, Kylä-Salvin asemakaava-alue Tarkoitus: Selvittää onko kaava- alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä. Työaika: Kustantaja: Pyhärannan kunta. Tekijät: Mikroliitti Oy; Timo Sepänmaa ja Ville Laakso Tulokset: Tutkimusalueelta ei tunnettu kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä sellaisia inventoinnissakaan löytynyt. Alueelta löytyi muutama raivausröykkiö, jotka ovat nuoria nykyaikaisia - eivätkä ne ole muinaisjäännöksiä. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref). Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta kesällä 2014, ellei toisin mainittu. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvaaja: Timo Sepänmaa.

23 3 Yleiskartat Kaava-alue on vihreän ympyrän sisällä olevan violetin merkinnän kohdalla. Kaava-alue on merkitty vihreällä rajauksella.

24 4 Vanhoja karttoja Ote Kalmbergin kartastosta vuodelta Tutkimusalue sijaitsee violetin ympyrän sisällä. Ote Pyhämaan pitäjänkartasta vuodelta Lisäyksinä: ETRS-TM35FIN koordinaattiristikko, mittajana sekä vihreällä kaava-alueen rajaus (kartan keskellä).

25 5 Inventointi Pyhärannan kunta on laatimassa asemakaavaa Ihoden kylässä sijaitsevalle Kylä-Salvin alueelle. Varsinais-Suomen maakuntamuseo antoi hankkeesta lausunnon ( , Dnro ), jossa edellytettiin alueella tehtäväksi muinaisjäännösinventointi. Pyhärannan kunta tilasi inventoinnin Mikroliitti Oy:ltä kaavakonsultin, Sweco Ympäristö Oy:n välityksellä. Mikroliitti Oy:n arkeologit Timo Sepänmaa ja Ville Laakso tekivät maastotutkimukset , tutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa. Tutkimusalue sijaitsee Varsinais-Suomessa, Pyhärannan kirkosta noin 19,4 km itäkoilliseen, suunnilleen Laitilan ja Rauman puoliväissä, E8-tiestä noin 500 m koilliseen. Nykyiseen merenrantaan on alueelta noin 9,5 km länsilounaaseen. Alueen korkeustasot ovat välillä noin m mpy, joten alue on paljastunut merestä joskus keskisen rautakauden ja keskiajan alun välillä, karkeasti vuosien välillä. Varhaisimmassa vaiheessa alueelle on pistänyt merenlahti joka vuosisatojen saatossa on vetäytynyt Ihodenjoen laaksoksi. Ihodenjokeen, joka kulkee noin 12,5 m mpy alapuolella olevassa uomassa, on kaava-alueelta lähimmillään matkaa noin 220 m kaakkoon. Keskisellä ja nuoremmalla rautakaudella sekä myöhemminkin tutkimusalue vaikuttaa arkeologien näkökannan mukaan olleen varsin edullinen asumisen suhteen. Keskiaikaiseen ja myöhempään asutukseen liittyvät talonpaikkojen lisäksi pellot ja niityt niihin liittyvine raivausröykkiöineen. Varhaisemmassa (rautakautisessa) vaiheessa edellä mainittuihin saattaa liittyä myös hautoja ja kalmistoja sekä kuppikiviä. Tutkimusalueen itäosassa oleva viljelemätön alue on pari metriä viereisiä peltoja korkeammalla ja on maaperältään kalliota ja moreenia. Alueen kasvillisuus on pääasiassa erilaista pensaikkoa (mm. leppää ja pajua), lisäksi joitakin täysikasvuisia koivuja, kuusia ja mäntyjä. Aluskasvillisuus on lehtomaista. Tämän alueen ympärillä olevat peltoalueet ovat hieman (noin 1 m) korkeammalla kuin viereiset pellot. Edellä mainitut peltoalueet ovat maaperältään hieta- hiesumoreenia, tämän alapuolella olevat peltoalueet hiesua ja savea, alimmilta ja tasaisimmilta osiltaan myös turpeen, hiesun ja saven sekaista peltomultaa. Tähän arkeologiseen inventointiin liittyen Ihoden kylän historiaa ei lähdetty selvittämään tarkemmin historiallisen asiakirja-aineiston perusteella. Joka tapauksessa kylä on ollut olemassa jo keskiajalla (useita taloja Laitilan henkikirjojen mukaan jo vuonna 1542 ( Lähistöltä Ihoden kylästä tunnetaan yksi rautakautinen hautalöytö, joka sijaitsee kaava-alueen länsirajalta noin 100 m länteen (Pyhäranta Vähä-Aunela,mjtunnus ). Vaikka kyseinen kohde oli hieman kaava-alueen ulkopuolella, käytiin se pois lähtiessä katsomassa omalla ajalla. Tuolloin todettiin, että aivan kohteen ääreen (sen luoteiskupeelle) on rakennettu talo muutaman vuoden sisällä. Kalliokumpare, jolta hautalöydöt oletettavasti ovat, on koskematon, mutta sen juurella olevat entiset peltoalueet (mahdolliset rautakautiset asuinpaikka-alueet) ovat nurmikenttänä. Ennen maastoinventointia alueen topografiaan sekä muinaislöytöihin tutustuttiin eri lähteiden perusteella. Tutkimusalueella arkeologinen inventointi keskitettiin alueen itäosassa olevalle pari metriä viereisiä peltoja korkeammalla olevalla osuudelle, joka on maaperältään kalliota ja moreenia. Viereiset pellot olivat tutkimusajankohtana puidut, mutta kyntämättömät. Näitä peltoalueita tutkittiin pintapoimintamenetelmällä, vaikka olosuhteet tähän eivät olleetkaan parhaat mahdolliset. Alueen koillisosassa olevaa kallioista ja moreenipeitteistä metsäsaareketta tutkittiin silmämääräisesti, koekuopin sekä metallinilmaisimella.

26 6 Mitään merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä ei todettu. Inventoinnissa todetut raivausröykkiöt ovat nuoria (selvästi alle 100 vuotta, todennäköisesti muutaman vuosikymmenen ikäisiä) Timo Sepänmaa Lähteet Arkistolaitos digitaaliarkisto. Museovirasto, kulttuuriympäristö / rekisteriportaali / muinaisjäännösrekisteri. Rantatupa, Heikki / Historialliset kartat: Vanhat peruskartat: Havaintoja Alueella havaittiin neljä raivausröykkiötä metsäsaarekkeessa, pellon reunamilla: Kaikki röykkiöt ovat selvästi uudehkoja raivausröykkiöitä, joten ne eivät ole muinaisjäännöksiä tai suojelukohteita eivätkä ole esteenä alueen rakentamiselle. - N E N E , Z 15. Vallimainen raivauskivikko tilusrajalla. Pituus noin 20 m, leveys 1,5 2,5 m, korkeus max. noin 130 cm. - N E , Z 15. Raivausröykkiö. Koko noin 4 x 2 m, korkeus noin 40 cm. - N E , Z 15. Raivausröykkiö. Koko noin 2 m, korkeus noin 30 cm. - N E , Z 14. Raivausröykkiö. Koko noin 2 m, korkeus noin 30 cm. Raivausröykkiöt 1 4 on merkitty punaisilla, mustalla rajattuina alueina.

27 7 Kuvia Tutkimusalueen koillista osaa. Kuvattu kaakkoon. Tutkimusalueen läntistä osaa. Kuvattu itään. Vallimaista kiviröykkiötä (1). Kuvattu itään.

28 8 Raivausröykkiö (2). Kuvattu lounaaseen. Raivausröykkiö (3). Kuvattu luoteeseen. Raivausröykkiö (4). Kuvattu länteen.

29 9 Liite. Tarkastetut alueet Jalan kuljetut alueet merkitty oranssilla (V.L.) ja violetilla (T.S.) viivalla. Kaava-alueen raja on merkitty vihreällä viivalla.

30 Pyhärannan kunta Työneuvottelu Ihoden kaavoista Muistio Turussa Läsnä Tuomo Knaapi Sakari Hurskainen Kaisa Äijö Laura Leppänen Eija Suna Pauliina Sarilo Olli Lahtonen Päivi Mujunen Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntamuseo Pyhärannan kunta Pyhärannan kunta Sweco Ympäristö Oy, siht. Ihoden osayleiskaava Mujunen kertasi osayleiskaavan tilanteen. Luonnosta on kehitetty lausuntojen ja selvitysten perusteella. Alueelta on tehty liikenneselvitys, ja sen sisältöä on otettu huomioon kaavaluonnoksen ratkaisuissa siten, että kaava mahdollistaisi vaiheittaisten tiejärjestelyiden toteuttamisen sekä rinnakkaistielinjaukset. Hurskainen totesi valtatien kehittämisessä yhtenä vaihtoehtona mahdollisina esitetyn kaltaisia järjestelyitä; yhteysvälille laadittu ohituskaistojen sijoitussuunnitelma oli kuitenkin jätetty selvityksen lähtökohdista pois. Tien jatkumossa saattaa näin syntyä ristiriitaa. Leppänen muistutti maakuntakaavassa olevan vain yhden uuden liittymän. Knaapi totesi Raimo Järvisen pitäneen luonnosvaiheessa Varhokylän liittymän säilyttämiseen varautumista tarpeellisena, jottei liittymäväli kasvaisi tarpeettoman suureksi. Mm. Unajan kohdalle on osayleiskaavalla osoitettavana samoin eritasoliittymä. Leppänen esitti maakuntakaavoituksen seuraavassa vaiheessa mahdollisesti tutkittavan uuden Rohdaisten tieyhteyden tarpeellisuutta. Todettiin, ettei tien rakentaminen ole välttämättä kovin realistista, ja se on korkeintaan hyvin pitkä tähtäimen varaus. Leppäsen mukaan on mahdollista, että maakuntakaavan yhteysvaraus jossakin vaiheessa jää pois. Esimerkiksi suuri osa Ihoden palvelukysynnästä kunnan hallinto- ja terveyspalveluita lukuun ottamatta suuntautuu Raumalle ja Laitilaan. Äijö piti tarpeellisena kaavoituksen yhteydessä esittää taajaman selkeä kasvutavoite. Mitoituksen erityisesti esitettyjen uusien varausten osalta tulisi tukea tavoitteellista taajamatyyppiä. Maakuntakaavatasolla Ihoden kylää on käsitelty asutustaajamana. Uusi maakuntakaavaluonnos valmistunee 2015.

31 Etusijalla yleiskaavoituksessakin tulisi olla yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, tiivistäminen ja taajamien ja niiden palveluiden kehittäminen. Harkittavaksi tulisi yhdyskuntarakenteen muoto: mihin ja kuinka laajasti uusia varauksia on tarpeen suunnata missäkin taajamassa? Maakuntakaavassa T-merkintä sijoittuu valtatien länsipuolen pitkälti nykyisille teollisuusaluevarauksille. Luonnoksissa esitetyt uudet varaukset tien itäpuolella ovat näistä erillisiä. Mujunen totesi luonnokseen valitun liittymäratkaisun välttämättömine rinnakkaisteineen luovan mahdollista uuteen tieverkkoon tukeutuvaa laajentumisaluetta myös itäpuolelle. Kaavassa on joka tapauksessa välttämätöntä varautua rinnakkaisjärjestelyihin riippumatta liittymien sijainnista tai vaiheistuksen asteesta. Hurskainen vahvisti rinnakkaistieverkon esittämisen ja vaiheistuksen havainnollistamisen olevan kaavassa tarpeen. Tiejärjestelyt ovat pitkän aikavälin asioita jopa yli osayleiskaavan tavoiteajan (20 vuotta eteenpäin optimistinen arvio), mutta maankäytön tila on pidettävä kyllin avoimena mahdollisia tulevia järjestelyitä varten. Kunnan tavoitteena on ollut esittää alueelle uusia teollisuuden reservivarauksia. Varausten esittämismahdollisuudet ja toteutuminen riippuvat suuresti valittavista liikennejärjestelyistä. Osa varauksista sopeutuu jo ensi vaiheen tasoliittymäjärjestelyjen toteutukseen. Suna mainitsi luonnosvaiheen rakennussuojelukohteissa olevan jonkin verran tarkistettavaa. Mujunen esitti kehitettyyn luonnokseen sisältyvän ajatuksena, että merkittäville laajennusalueille kaavamääräyksellä määrätään tehtäväksi muinaisjäännösinventointi asemakaavoituksen yhteydessä. Maapohjatutkimuksia esitetyn liittymän kohdalta ei ole tehty. Koko kaavaratkaisu uusine varauksineen riippuu pitkälti juuri esitettävistä liikenneratkaisuista. Knaapi ehdotti kaavalle ennen ehdotusvaihetta erillistä liikenteellisiin asioihin keskittyvää lausuntokierrosta. Äijö, Leppänen ja Hurskainen poistuivat asiakohdan jälkeen. Kylä-Salvin asemakaava ja asemakaavan muutos Mujunen kertoi asemakaavaehdotuksen muuttuneesta, tarkentuneesta sisällöstä. Määräyksiin on sisällytetty mm. rakentamistapaohjeita. Muinaisjäännösinventointi ei tuottanut uusia löydöksiä. Knaapi ja Suna pitivät tärkeänä rakentamisen vaiheistamista taajaman laidasta käsin. Todettiin, että tämän voi kunta toteuttaa mm. kunnallistekniikan toteutusta vaiheistamalla. Uuden kadun läpiajoliikenteen estämistä pidettiin tärkeänä.

32 Pyhärannan kunta Kyläsalvin asemakaava ja asemakaavan muutos Sweco Ympäristö Oy 2014 Luonnos nähtävillä välisen ajan Tiivistelmä lausunnoista ja huomautuksista sekä kaavanlaatijan vastineet Varsinais-Suomen maakuntamuseo - Keskustasijainnin perusteella voidaan rakentamista pitää perusteltuna. Rakennusoikeudet ovat varsin suuret verrattuna kylän olemassa oleviin rakennuksiin. Kaksi- ja lähes kaksikerroksiset rakennukset voivat nousta hallitsemaan maisemaa. Tonttikohtaisia rakennusoikeuksia tulee vähentää ja rakentamista ohjata tarkemmin. Alueelta tulee tehdä kiinteiden muinaisjäännösten inventointi Varsinais-Suomen ELY-keskus - Yhdyskuntarakenteen kannalta kaavahanke on perusteltu. Asemakaavoituksen yhteydessä on tarkasteltava yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymistä. Jatkosuunnittelussa tulee tarkentaa ja havainnollistaa hankkeen maisemallisia vaikutuksia. Alueen rakentamisessa tulee pyrkiä sopivaan ja hallittuun kokonaisuuteen, vaikka rakentaminen toteutuisi pidemmän ajan kuluessa. Luonnoksen suhteellisen väljää rakentamisen ohjausta tulee tarkentaa esimerkiksi materiaalien, värien, kattomuotojen ja istutettavien alueiden osalta. Rakennusaloja olisi hyvä tarkentaa erikseen asuin- ja talousrakennuksille. Erityisesti uuden reunavyöhykkeen muodostumiseen reunaan on syytä kiinnittää huomiota. Luonnoksen mukainen katuverkko houkuttelee Iholuhdantien ja valtatien välisen liikenteen oikaisemiseen. Tämä voidaan välttää esimerkiksi muuttamalla osa katuverkosta vain kevyen liikenteen sallivaksi. Kevyen liikenteen kaavoituksessa tulee pyrkiä yhtenäiseen verkkoon ilman katkokohtia erityisesti koulun läheisyydessä. Ihoden Kylätielle osoitetun katuliittymän vastakkaisella puolella on asuinrakennus, johon alueelta tulevien ajoneuvojen valot osuvat. Alueelta tulee tehdä kiinteiden muinaisjäännösten inventointi. Vastineet: - Muinaisjäännösinventointi on tehty, eikä alueelta ole löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavaratkaisussa on pyritty sellaiseen joustavuuteen, että alueelle olisi mahdollista toteuttaa ohjeellisesta poikkeava tonttijako. Kaavamääräyksiä tarkennetaan ja selostusta täydennetään Varsinais-Suomen liitto - Ei lausuntoa.

33 Juhani Tuominen - Alueen koillisnurkassa sijaitseva katajainen ja sekametsäinen peltosaareke on arvokas luontokohde. Se tulisi asettaa kokonaan suojelukohteeksi, ja alueelle tulisi olla esteetön pääsy ja vapaa näkymä muualta. Ehdotetusta asemakaavasta tulisi vähintään korttelit 56 ja 58 poistaa kokonaan. Alue soveltuu erittäin huonosti pientalorakentamiseen toisin kuin läheinen kunnan omistama suuri metsäinen rinnealue. Kylä-Salvin asemakaavasta tulisi luopua kokonaan. Vastine: - Pääosa metsäisestä saarekkeesta on jätetty luonnoksessa lähivirkistysalueeksi, vaikka suojelua edellyttäviä erityisiä luonnonarvoja ei alueelta ole tavattukaan. Aluetta voidaan pitää yhdyskuntarakenteellisesti keskeiseltä sijainniltaan perusteltuna asutuksen laajenemisalueena.

34 Pyhärannan kunta Kyläsalvin asemakaava ja asemakaavan muutos Sweco Ympäristö Oy 2015 Ehdotus nähtävillä välisen ajan Tiivistelmä lausunnoista sekä kaavanlaatijan vastineet Varsinais-Suomen maakuntamuseo - Rakennusoikeuksia on luonnosvaiheen jälkeen pienennetty ja ehdotukseen lisätty rakentamista ohjaavia määräyksiä. Muinaisjäännösinventoinnissa 2014 ei ole todettu merkkejä muinaisjäännöksistä. Ei huomautettavaa. Vastine: - Ei lisättävää Varsinais-Suomen ELY-keskus - Ei lausuntoa.

35 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 631 Pyhäranta Täyttämispvm Kaavan nimi Ihoden asemakaava ja asemakaavan muutos, Kylä-Salvi Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 5 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 631V020215A5 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,8540 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 6,6977 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1565 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6, , ,12 6, A yhteensä 4, , ,20 4, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,8 1,7673 R yhteensä L yhteensä 0, ,6 0,8078 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

36 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6, , ,12 6, A yhteensä 4, , ,20 4, AP 3, , ,20 3, AO 0, , ,20 0, AM -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,8 1,7673 VL 1, ,0 1,7673 R yhteensä L yhteensä 0, ,6 0,8078 Kadut 0, ,6 0,6592 Kev.liik.kadut 0, ,4 0,1486 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä