KAAVASELOSTUS. PYHÄRANTA IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi TYÖNUMERO: E Päiväys: Sweco Ympäristö Oy

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS PYHÄRANTA IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi TYÖNUMERO: E Päiväys: Sweco Ympäristö Oy

2 - 1 - PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi Selostus koskee päivättyä kaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Asemakaavan muutos koskee vahvistetun asemakaavan katualuetta sekä hyväksytyn asemakaavan katualuetta ja osaa korttelista 38. Asemakaavalla muodostuvat korttelit sekä virkistys- ja katualuetta. Asemakaavalla esitetään uutta pientaloasumista.

3 - 2-2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet - kunnanhallitus käynnisti kaavoituksen ( 136) - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui ja sitä täydennettiin kaavatyön kuluessa - kaavan vireille tulosta kuulutettiin kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty kunnanhallitus hyväksyi luonnoksen ( 9) - kaavaluonnos asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville väliseksi ajaksi - lausuntoja antoivat luonnosvaiheessa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo - kunnanhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen - kaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi - lausuntoja antoivat ehdotusvaiheessa - kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan - kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan - kuulutus kaavan voimaantulosta

4 - 3-3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen kuvaus Alue sijoittuu Ihoden keskustaan, kylätien varteen, vanhan kylätontin ja keskeisten rakennusten itäpuoliselle peltoalueelle. Alue on rakentamaton. Ihoden kylätietä valtatieliittymän suunnasta lounaasta. Tien mutka on luonteeltaan herkkä kohta, ja maiseman avaruus on tarpeen huomioida suunnittelussa. Vanha tie/kevyen liikenteen väylä alueen länsilaidalla (vas.). Pohjoislaidalla aluetta rajaavaa Iholuhdantietä (kesk./oik.). Alueen koillispuolella on suuli ja sen alueelle suunnitelmissa lammaslaidunnusta. Kaava-alueeseen kuuluu katajainen metsäsaareke, joka on tarkoitus jättää puustoiseksi suojavyöhykkeeksi rakentamisen ulkopuolelle. Iholuhdantietä pitkin aluetta itäsuunnasta lähestyttäessä. Kevyen liikenteen väylä kylätien pohjoisreunalla ulottuu vanhan kaupan kohdalle. Liittymänkohta on suhteellisen turvallinen ja luonteva ajovaihtoehto uudelle alueelle. Kylätien mutkan kohdalta asuinalueen liittymän järjestäminen olisi hankalaa (oik.).

5 Inventoinnit Alueelta on yleiskaavoituksen yhteydessä laadittu yleispiirteinen luontoarvojen perusselvitys sekä maisemaselvitys. Kesällä 2014 tutkittiin alueen mahdollisten kiinteiden muinaisjäännösten esiintyminen. Alue on pääosin entistä viljeltyä peltoa. Alueen koillisnurkassa on katajaista ja sekametsäistä hajanaista peltosaareketta. Peltoalueella ei ole erityisiä luonnon- tai rakennetun ympäristön arvoja. Sen sijaan alue sijoittuu maisemallisesti keskeisesti Ihoden vanhan kylätontin joenpuoliselle pellolle. Alue sijoittuu Ihoden kylätien jyrkän kaarteen ulkosyrjälle, jossa se muodostaa osaltaan avointa maisematilaa tiellä molemmista suunnista lähestyttäessä. Maisemarakennetta on osaltaan tutkittu osayleiskaavan laadinnan yhteydessä, ja erityisesti kriittiset näkymät kylätieltä joenrantapelloille tulisi säilyttää myös uudisalueiden kautta. Kylätontti on inventoitu mm. maakuntakaavaa varten. Se ei nykyisine rakennuksineen ulotu kaava-alueelle. Kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnissa ei todettu esiintymiä. Liite 3 Kiinteiden muinaisjäännösten inventointiraportti 3.3 Maanomistus Kaavoitus koskee Pyhärannan kunnan omistamaa kiinteistöä Salviniitty sekä vähäistä osaa yksityisestä kiinteistöstä Kylä-Salvi Yksityiskiinteistön osuus koskee nykyistä ajotietä/kevyen liikenteen väylää pientareineen ja sivuojineen. 3.4 Yhdyskuntatekniikka Alue on liitettävissä vesihuoltoverkostoon ja muun yhdyskuntatekniikan piiriin. Alueen toteutus vaatinee huolellista kuivatussuunnittelua. 3.5 Liikenne ja palvelut 3.6 Pohjakartta Alue tukeutuu Ihoden keskustan liikenneverkkoon lähinnä Ihoden kylätien välityksellä. Siltä on yhteys kylätien varren kevyen liikenteen väylälle. Kylällä on mm. alakoulu, kyläkauppa sekä kirjasto välittömästi alueen läheisyydessä. Kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty (MML/42/621/2006). Pohjakartta on siirretty EUREF-FIN -koordinaatistoon (ETRS-GK22). Asemakaava laaditaan mittakaavaan 1: 2000.

6 Suunnittelutilanne Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Pyhärantaa koskeva Vakka-Suomen maakuntakaavaehdotus (Vakka-Suomi) on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama. Kaava-alue sijoittuu maakuntakaavan taajama-alueelle. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Kyläalueen oikeusvaikutteeton osayleiskaava on valtuuston hyväksymä. Alueelle laaditaan parhaillaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Osayleiskaavaluonnoksessa alue on esitetty pääasiassa asumiseen. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tutkittu myös asemakaava-alueen sijoittumista taajamaan ja kylän maisemakokonaisuuteen. Yleiskaavallinen tarkastelu Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on kaavahanketta tarkasteltu yleiskaavan sisältövaatimukset huomioiden. MRL 39 mukaisesti Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

7 - 6-8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaava-alue on liitettävissä sujuvasti olevaan kylärakenteeseen, ja se sijoittuu keskeisesti paikallisten palvelujen läheisyyteen ja liikenteelliseen kokonaisuuteen. Myös kevyen liikenteen yhteydet erityisesti asuinalueelta kylätielle ovat helposti huomioitavissa. Näin myös oleva yhdyskuntatekninen verkosto voidaan käyttää hyväksi tehokkaasti. Ihode on kokonaisuudessaan Pyhärannan merkittävimpänä valtatie 8:aan tukeutuvana kylätaajamana kehitettävä pieni alakeskus, jossa hillittyä asuinrakentamisen kysyntää on odotettavissa ja se on myös kylän elinvoiman ja kunnan talouden kannalta toivottavaa. Asutuksen keskittyminen taajamiin on ekologisesti kestävää myös maaseutukylissä. Itse alueen kautta ei ole läpikulkutarvetta, vaan asuinalue voi muodostaa oman rauhallisen rakennetun kokonaisuutensa. Mahdolliset taajaman liittymätiejärjestelyt on otettava huomioon asemakaavoituksessa siten, ettei kylätien kaarteen tienoille osoiteta erityistä järjestelyjä rajoittavaa maankäyttöä. Asemakaavoitus Pääosa Ihoden rakennetun taajaman alueesta on asemakaavoitettu. Alue rajautuu länsisivultaan asemakaava-alueisiin. Asemakaavamuutosalueella on lähinnä entistä kylätietä vierialueineen. Katualueiden rajausta muutetaan asemakaavalla.

8 - 7-4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Pyhärannan kunta käynnisti asemakaavoituksen päätöksellään ( 136). 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavatyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui Suunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Suunnitelmaan saattoi tutustua koko kaavan laadinnan ajan, ja sitä tarkistettiin tarvittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos oli MRL 62 mukaisesti laadintavaiheen kuulemista varten nähtävillä välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot. Lausunnot antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo. Lisäksi jätettiin yksi huomautus. Kaavaehdotus asetettiin MRL 65 mukaisesti virallisesti nähtäville väliseksi ajaksi ja siitä pyydettiin lausunnot. Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kunnan virkamiesjohdon, kunnanhallituksen ja kaavanlaatijakonsultin yhteistyönä. Viranomaisneuvottelu järjestettiin. Lausuntoja Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan Kaava tuli lainvoimaiseksi kuulutuksella Liite 4 Tiivistelmät lausunnoista, kannanotoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin (tulossa)

9 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on ollut toteuttaa Ihoden keskustaan uusi pientaloalue. 4.4 Asemakaavan vaihtoehdot ja vaihtoehtojen valinta Alustavia vaihtoehtoja tutkittiin luonnosvaiheessa. Pääliikennesuuntien ratkaisut ovat selvät ja miltei alueen toteutuksen kannalta välttämättömät. Kaavaratkaisussa on muutenkin pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen sekä tiettyyn vapauteen alueen toteutuksessa: on mahdollista, että rakennustyyppien ja tonttikokojen osalta on joissakin tapauksissa tarpeen joustaa kysynnän mukaan. Kunnan tavoitteen perustella luonnoksen tontit ovat pinta-alaltaan vähintään 2000 m2 suuruisia, mikä johtaa myös suhteellisen vähäisiin vaihtoehtoihin kaava-alueen järkevässä toteutuksessa. Alueen rakennukset eivät todennäköisesti tule muodostamaan yhtenäistä pientaloaluemaista kokonaisuutta, vaan rakennusryhmät toteutuvat tilaville tonteille lähinnä vähitellen ja vaihtelevasti. 4.5 Tarkennukset ja muutokset Luonnosvaiheen lausuntojen perusteella laadittiin alueelta kiinteiden muinaisjäännösten inventointi. Se ei johtanut muutoksiin. Lausuntojen perusteella kaavan rakentamista ohjaavia yleismääräyksiä ja kaavamerkintöjä lisättiin erityisesti kattomuotojen, materiaalien, värityksen ja rakennusoikeuden jakamisen osalta. Kylätiehen liittyvä katuyhteys muutettiin pelkästään kevyen liikenteen kaduksi, jonka kautta on mahdollista ajaa tontille.

10 - 9-5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Alueelle muodostuu pientaloaluetta, jonka korttelialueista osa sallii pientalorakentamisen omakoti-, paritalo- tai rivitalomuodossa (AP), kun taas osa on varattu etupäässä omakotitaloille (AO). Alueelta on mahdollista muodostaa varsin erikokoisia rakennuspaikkoja, ja lähivirkistysalueet (VL) onkin osoitettu suurempina kokonaisuuksina maisemallisesti suotuisilla paikoilla, jolloin myös kylätaajaman avara luonne mm. kylätien kaarteen kohdalla säilyy. Katuratkaisulla on pyritty selkeyteen mutta samalla ehkäisemään mahdollista läpiajoa alueen kautta. Vanhaa maataloustietä ja viheralueen osa on esitetty kevyelle liikenteelle (pp). Alueelta on mahdollista liittyä suoraan Ihoden kylätien kevyen liikenteen väylälle. Kaavarajaus ei täysin seuraa kiinteistörajoja. Esimerkiksi alueen sivuitse kulkeva maataloustie on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle. Kaavan toteutus on mahdollista porrastaa esimerkiksi pohjoissuunnasta, jolloin taajaman läheisimmät alueet rakentuisivat ensiksi. Samalla katujen rakentamista ja vesihuollon ratkaisuja voidaan porrastaa kysynnän mukaan. 5.2 Mitoitus Pientaloalueelle on pyritty luomaan sellaisia korttelialueita, joiden toteutus pienempinä tai suurempina kokonaisuuksina on kaavan puitteissa mahdollista esimerkiksi erillisillä tonttijaoilla. Ohjeellisten tonttien mitoitus on varsin tilava. Näin ollen myös esimerkiksi katua tulee suhteellisen paljon verrattuna ohjeellisten tonttien lukumäärään. Tonttikoot Liite 5 Seurantalomake (yksityiskohtainen maankäyttöjakauma)

11 Kaavan vaikutukset Kaavan suhde ylempiin kaavoihin Asemakaavamuutos toteuttaa varauksiltaan maakuntakaavan tavoitteita. Alueen suhdetta taajamaan on lisäksi tutkittu osayleiskaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä. Kaavan suhde muihin asemakaava-alueisiin ja rakennettuun ympäristöön Uudet varaukset liittyvät taajaman kokonaisuuteen. Alueen katujärjestelyt aiheuttavat vähäisiä tarkistustarpeita katu- ja korttelialueiden rajauksiin. Liikenteelliset vaikutukset Alueen pääliittymä on pyritty sijoittamaan siten, että alueen vähittäinen rakentuminen taajaman reunasta päin onnistuisi mahdollisimman luontevasti. Alueen kulkuyhteydet liittyvät Ihoden kylätien kevyen liikenteen väylään. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueelta on osayleiskaavatyötä varten laadittu yleispiirteinen luontoarvoselvitys. Siinä alueen läheisyydestä ei ole havaittu erityisiä luonnonarvoja. Ehdoton pääosa alueesta ja erityisesti sen rakentamiseen osoitettavat osat ovat luonnonolosuhteiltaan yksipuolista entistä viljeltyä peltoa. Pääosa koillislaidan metsäsaareketta on jätetty luontevaksi lähivirkistysalueen osaksi. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Taloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksella lisätään kunnan tonttitarjontaa sijainniltaan edullisella alueella keskeisen kylätaajaman tuntumassa. Kustannuksia tuottaa kunnallistekniikan toteutus, mutta sitä on osittain tarpeen toteuttaa kysynnän mukaan. Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Mahdolliset muutokset rakentamistilanteessa muuttavat jonkin verran taajamakuvaa. Tonttitarjonnan lisäyksellä on todennäköistä vaikutusta taajaman asukaslukuun. Asukaspohjan pysyttäminen ja lisääminen tukee taajaman palvelujen säilymistä. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja tarkistanut niitä Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaava vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: - kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta ohjaamalla asumista ja kehittyviä palveluita olevan taajaman ja kuntakeskuksen yhteyteen. - myös uusien varausten osalta hyödynnetään olemassa olevaa vesihuolto- ja liikenneverkostoa - alueen ympäristöön jää edelleen riittävän laajoja viheralueita, ja kaava edistää olevien virkistysalueiden kaavanmukaista säilymistä - toteutuessaan kaava edistää kunnan taloudellista kasvua

12 kaavan aluevarauksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. 5.5 Nimistö ja numerointi Korttelit saavat numerot ja kadut nimet Salviniityntie, Väinöntie ja Salvinpolku (kevyen liikenteen katu).

13 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamisesta vastaa Pyhärannan kunta. Turussa Sweco Ympäristö Oy Päivi Mujunen kaavasuunnittelija TkK Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Poistuva kaava Kiinteiden muinaisjäännösten inventointiraportti Tiivistelmät lausunnoista, kannanotoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin Seurantalomake (yksityiskohtainen maankäyttöjakauma)