PYHÄRANNAN KUNTA. IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi SELOSTUS LUONNOS. Turussa

Transkriptio

1 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi SELOSTUS LUONNOS Turussa AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu

2

3 luonnos PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylä-Salvi Selostus koskee päivättyä kaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Asemakaavan muutos koskee vahvistetun asemakaavan katualuetta sekä hyväksytyn asemakaavan katualuetta ja osaa korttelista 38. Asemakaavalla muodostuvat korttelit sekä virkistys- ja katualuetta. Asemakaavalla esitetään uutta pientaloasumista.

4 luonnos TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet - kunnanhallitus käynnisti kaavoituksen ( 136) - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui ja sitä täydennettiin kaavatyön kuluessa - kaavan vireille tulosta kuulutettiin kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty kunnanhallitus hyväksyi luonnoksen - kaavaluonnos asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville väliseksi ajaksi - lausuntoja antoivat luonnosvaiheessa - kunnanhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen - kaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi - lausuntoja antoivat ehdotusvaiheessa - kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan - kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan - kuulutus kaavan voimaantulosta

5 luonnos LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen kuvaus Alue sijoittuu Ihoden keskustaan, kylätien varteen, vanhan kylätontin ja keskeisten rakennusten itäpuoliselle peltoalueelle. Alue on rakentamaton. Ihoden kylätietä valtatieliittymän suunnasta lounaasta. Tien mutka on luonteeltaan herkkä kohta, ja maiseman avaruus on tarpeen huomioida suunnittelussa. Vanha tie/kevyen liikenteen väylä alueen länsilaidalla (vas.). Pohjoislaidalla aluetta rajaavaa Iholuhdantietä (kesk./oik.). Alueen koillispuolella on suuli ja sen alueelle suunnitelmissa lammaslaidunnusta. Kaava-alueeseen kuuluu katajainen metsäsaareke, joka on tarkoitus jättää puustoiseksi suojavyöhykkeeksi rakentamisen ulkopuolelle. Iholuhdantietä pitkin aluetta itäsuunnasta lähestyttäessä. Kevyen liikenteen väylä kylätien pohjoisreunalla ulottuu vanhan kaupan kohdalle. Liittymänkohta on suhteellisen turvallinen ja luonteva myös uudelle alueelle. Kylätien mutkan kohdalta asuinalueen liittymän järjestäminen olisi hankalaa (oik.).

6 luonnos Inventoinnit Alueelta on yleiskaavoituksen yhteydessä laadittu yleispiirteinen luontoarvojen perusselvitys sekä maisemaselvitys. Alue on pääosin entistä viljeltyä peltoa. Alueen koillisnurkassa on katajaista ja sekametsäistä hajanaista peltosaareketta. Peltoalueella ei ole erityisiä luonnon tai rakennetun ympäristön arvoja. Sen sijaan alue sijoittuu maisemallisesti keskeisesti Ihoden vanhan kylätontin joenpuoliselle pellolle. Alue sijoittuu Ihoden kylätien jyrkän kaarteen ulkosyrjälle, jossa se muodostaa osaltaan avointa maisematilaa tiellä molemmista suunnista lähestyttäessä. Maisemarakennetta on osaltaan tutkittu osayleiskaavan laadinnan yhteydessä, ja erityisesti kriittiset näkymät kylätieltä joenrantapelloille tulisi säilyttää myös uudisalueiden kautta. Kylätontti on inventoitu mm. maakuntakaavaa varten. Se ei nykyisine rakennuksineen ulotu kaava-alueelle. 3.3 Maanomistus Kaavoitus koskee Pyhärannan kunnan omistamaa määräalaa kiinteistöstä Kylä-Salvi Yhdyskuntatekniikka Alue on liitettävissä vesihuoltoverkostoon ja muun yhdyskuntatekniikan piiriin. Alueen toteutus vaatinee huolellista kuivatussuunnittelua. 3.5 Liikenne ja palvelut 3.6 Pohjakartta Alue tukeutuu Ihoden keskustan liikenneverkkoon lähinnä Ihoden kylätien välityksellä. Siltä on yhteys kylätien varren kevyen liikenteen väylälle. Kylällä on mm. alakoulu, kyläkauppa sekä kirjasto välittömästi alueen läheisyydessä. Kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty (MML/42/621/2006). Pohjakartta on siirretty EUREF-FIN -koordinaatistoon (ETRS-GK22). Asemakaava laaditaan mittakaavaan 1: 2000.

7 luonnos Suunnittelutilanne Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Pyhärantaa koskeva Vakka-Suomen maakuntakaavaehdotus (Vakka-Suomi) on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama. Kaava-alue sijoittuu maakuntakaavan taajama-alueelle. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Kyläalueen oikeusvaikutteeton osayleiskaava on valtuuston hyväksymä. Alueelle laaditaan parhaillaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Osayleiskaavaluonnoksessa alue on esitetty pääasiassa asumiseen. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tutkittu myös asemakaava-alueen sijoittumista taajamaan ja kylän maisemakokonaisuuteen. Alueen kautta ei ole läpikulkutarvetta, vaan asuinalue voi muodostaa oman rakennetun kokonaisuutensa. Mahdolliset taajaman liittymätiejärjestelyt on otettava huomioon asemakaavoituksessa siten, ettei kylätien kaarteen tienoille osoiteta erityistä järjestelyjä rajoittavaa maankäyttöä. Myös kevyen liikenteen yhteydet erityisesti asuinalueelta kylätielle on huomioitava. Asemakaavoitus Pääosa Ihoden rakennetun taajaman alueesta on asemakaavoitettu. Alue rajautuu länsisivultaan asemakaava-alueisiin. Asemakaavamuutosalueella on lähinnä entistä kylätietä vierialueineen. Katualueiden rajausta muutetaan asemakaavalla.

8 luonnos ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Pyhärannan kunta käynnisti asemakaavoituksen päätöksellään ( 136). 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavatyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui Suunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Suunnitelmaan saattoi tutustua koko kaavan laadinnan ajan, ja sitä tarkistettiin tarvittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos oli MRL 62 mukaisesti laadintavaiheen kuulemista varten nähtävillä välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot. Kaavaehdotus asetettiin MRL 65 mukaisesti virallisesti nähtäville väliseksi ajaksi ja siitä pyydettiin lausunnot. Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kunnan virkamiesjohdon, kunnanhallituksen ja kaavanlaatijakonsultin yhteistyönä. Viranomaisneuvottelu järjestettiin. Liite 4 Viranomaisneuvottelumuistio (tulossa) Lausuntoja Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan Kaava tuli lainvoimaiseksi kuulutuksella Liite 5 Tiivistelmät lausunnoista, kannanotoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin (tulossa)

9 luonnos Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on ollut toteuttaa Ihoden keskustaan uusi pientaloalue. 4.4 Asemakaavan vaihtoehdot ja vaihtoehtojen valinta Alustavia vaihtoehtoja tutkittiin luonnosvaiheessa. Pääliikennesuuntien ratkaisut ovat selvät ja miltei alueen toteutuksen kannalta välttämättömät. Kaavaratkaisussa on muutenkin pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen sekä tiettyyn vapauteen alueen toteutuksessa: on mahdollista, että rakennustyyppien ja tonttikokojen osalta on joissakin tapauksissa tarpeen joustaa kysynnän mukaan. Kunnan tavoitteen perustella luonnoksen tontit ovat pinta-alaltaan vähintään 2000 m2 suuruisia, mikä johtaa myös suhteellisen vähäisiin vaihtoehtoihin kaava-alueen järkevässä toteutuksessa. Alueen rakennukset eivät todennäköisesti tule muodostamaan yhtenäistä pientaloaluemaista kokonaisuutta, vaan rakennusryhmät toteutuvat tilaville tonteille lähinnä vähitellen ja vaihtelevasti.

10 luonnos ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Alueelle muodostuu pientaloaluetta, jonka korttelialueista osa sallii pientalorakentamisen omakoti-, paritalo- tai rivitalomuodossa (AP), kun taas osa on varattu etupäässä omakotitaloille (AO). Alueelta on mahdollista muodostaa varsin erikokoisia rakennuspaikkoja, ja lähivirkistysalueet (VL) onkin osoitettu suurempina kokonaisuuksina maisemallisesti suotuisilla paikoilla, jolloin myös kylätaajaman avara luonne mm. kylätien kaarteen kohdalla säilyy. Katuratkaisulla on pyritty selkeyteen mutta samalla ehkäisemään mahdollista läpiajoa alueen kautta. Vanhaa maataloustietä ja viheralueen osa on esitetty kevyelle liikenteelle (pp). Alueelta on mahdollista liittyä suoraan Ihoden kylätien kevyen liikenteen väylälle. Kaavarajaus ei täysin seuraa kiinteistörajoja. Esimerkiksi alueen sivuitse kulkeva maataloustie on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle. Kaavan toteutus on mahdollista porrastaa esimerkiksi pohjoissuunnasta, jolloin taajaman läheisimmät alueet rakentuisivat ensiksi. Samalla katujen rakentamista ja vesihuollon ratkaisuja voidaan porrastaa kysynnän mukaan. Liite 3 Havainnekuva (tulossa) 5.2 Mitoitus Pientaloalueelle on pyritty luomaan sellaisia korttelialueita, joiden toteutus pienempinä tai suurempina kokonaisuuksina on kaavan puitteissa mahdollista esimerkiksi erillisillä tonttijaoilla. Ohjeellisten tonttien mitoitus on varsin tilava. Näin ollen myös esimerkiksi katua tulee suhteellisen paljon verrattuna ohjeellisten tonttien lukumäärään. Luonnoksen tonttikoot Liite 6 Seurantalomake (yksityiskohtainen maankäyttöjakauma) (tulossa)

11 luonnos Kaavan vaikutukset (täydentyy) Kaavan suhde ylempiin kaavoihin Asemakaavamuutos toteuttaa varauksiltaan maakuntakaavan tavoitteita. Alueen suhdetta taajamaan on lisäksi tutkittu osayleiskaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä. Kaavan suhde muihin asemakaava-alueisiin ja rakennettuun ympäristöön Uudet varaukset liittyvät taajaman kokonaisuuteen. Alueen katujärjestelyt aiheuttavat vähäisiä tarkistustarpeita katu- ja korttelialueiden rajauksiin. Liikenteelliset vaikutukset Alueen pääliittymä on pyritty sijoittamaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueelta on osayleiskaavatyötä varten laadittu yleispiirteinen luontoarvoselvitys. Siinä alueen läheisyydestä ei ole havaittu erityisiä luonnonarvoja. Ehdoton pääosa alueesta ja erityisesti sen rakentamiseen osoitettavat osat ovat luonnonolosuhteiltaan yksipuolista entistä viljeltyä peltoa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Taloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksella lisätään kunnan tonttitarjontaa sijainniltaan edullisella alueella keskeisen kylätaajaman tuntumassa. Kustannuksia tuottaa kunnallistekniikan toteutus, mutta sitä on osittain tarpeen toteuttaa kysynnän mukaan. Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Mahdolliset muutokset rakentamistilanteessa muuttavat jonkin verran taajamakuvaa. Tonttitarjonnan lisäyksellä on todennäköistä vaikutusta taajaman asukaslukuun. Asukaspohjan pysyttäminen ja lisääminen tukee taajaman palvelujen säilymistä. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja tarkistanut niitä Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaava vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: - kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta ohjaamalla asumista ja kehittyviä palveluita olevan taajaman ja kuntakeskuksen yhteyteen. - myös uusien varausten osalta hyödynnetään olemassa olevaa vesihuolto- ja liikenneverkostoa - alueen ympäristöön jää edelleen riittävän laajoja viheralueita, ja kaava edistää olevien virkistysalueiden kaavanmukaista säilymistä - toteutuessaan kaava edistää kunnan taloudellista kasvua - kaavan aluevarauksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

12 luonnos Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. 5.5 Nimistö ja numerointi Korttelit saavat numerot ja kadut nimet

13 luonnos ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamisesta vastaa Pyhärannan kunta. Turussa AIRIX Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa arkkitehti Päivi Mujunen kaavasuunnittelija arkkit. yo Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Poistuva kaava Havainnekuva (tulossa) Viranomaisneuvottelumuistio (tulossa) Tiivistelmät lausunnoista, kannanotoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin (tulossa) Seurantalomake (yksityiskohtainen maankäyttöjakauma) (tulossa)