Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Transkriptio

1 Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: Bäckby Finland

2 Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Mattias Kanckos 2010 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT KOHDEKUVAUKSET Juvelerarträsket Kaustar Isokylä, Blåbäribacken-Hangas Isokylä, Raxo-Tallkohmo Lappilanmäki-Kaustar Laajalahti Heimar Santahaka Biskop- Fattigryti Puntus Uteskogen Vikå-Nisulanpotti Puntusharju-Sundskogen Kalvholmsträsket LÄHTEET

3 1. Johdanto Tämä raportti on Kokkolan kaupungin kaavoitusta palveleva luontoselvitys. Työn tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvitysalue on kaiken kaikkiaan noin 2000 hehtaaria ja kostuu yhdeksästä eri lohkosta Kokkolan Kantakaupungissa. Selvityksen on laatinut biologi Mattias Kanckos, essnature:sta. Ympäristösihteeri Juhani Hannila Kokkolan kaupungilta on auttanut karttojen sekä muiden perustietojen keräämisessä. 2. Aineisto ja menetelmät Tämän luontoselvityksen tärkeimpinä tavoitteena oli kuvata alueiden kasvillisuuden yleispiirteet, kasvillisuustyyppien tai luontotyyppien alueellinen sijoittuminen ja tyypillinen kasvilajisto. Tarkoituksena oli arvioida alustavasti missä kohteissa on tulevaisuudessa tarvetta tehdä laajempi ja yksityiskohtaisempi, asemakaavatasoinen luontoselvitys. Kasvillisuuden ja luontotyyppien lisäksi tässä selvityksessä selvittiin myös seuraavat asiat. - Arvokkaat virkistyskäyttö- ja opetuskohteet - Arvokkaat kulttuurialueet - Metsälain määrittelemät tärkeät elinympäristöt - Luononsuojelulain mukaan suojellut luontotyypit - Vesilain mukaan suojellut vesistöt - Liito-oravan esiintyminen - Arvokkaat luontokokonaisuudet Luontoselvitys tehtiin pääosin heinä- ja elokuussa vuonna Selvitystä täydennettiin osittain myös kevällä (huhti- ja toukukuu) Kasvillisuusselvityksessä pyrittiin myös etsimään harvinaisia, uhanalaisia sekä suojeltuja lajeja ja luontotyyppejä. Liito-oravaa kartoitettiin etsimällä lajin helposti tunnistettavia ulosteita puiden alta. Käytännössä ulosteita löytyy lähinnä vain suurten kuusien ja haapojen alta ja näitä tarkastettiin eniten. Liito-oravan osalta selvitys on varsin kattava ja luotettava. Liito-oravien pesäpuiden ja pönttöjen sekä muiden tärkeiden pienkohteiden koordinaatit paikallistettiin GPS-laitteella (Garmin 60Cx). Laitteen tarkuus on noin +/- 5 metriä. Koordinaatit ovat selvityksessä annettu yhtenäiskoordinaateina (KKJ27). Selvitetty alue on yhteensä noin 2000 hehtaaria yhdeksässä eri lohkossa (kuva 1). Tähän on kuitenkin myös laskettu pelto- ja tonttimaata sekä asutusta, joka jää selvityksen ulkopuolelle. Tässä raportissa selvitetyt alueet on jaettu yhteensä neljääntoista eri osaalueeseen. Raportissa on ensin lyhyt yleiskuvaus kustakin osa-alueesta ja sen jälkeen tulee yksikohtaisemmat kuviotiedot. Kuvioissa, joissa on jotain arvokasta luonnon kannalta tai joita on tarkemmin selvitettävä, on tästä maininta kuviokuvauksen lopussa lihavoidulla tekstillä. Kaikille kuviolle on myös annettu pinta-alatiedot. Kuviotietojen jälkeen on ilmakuvakartta, jossa kuvioiden rajaukset näkyvät. Arvokkaita tai tarkemmin selvitettäviä alueita on kartoissa merkitty keltaisilla viivoilla. 3

4 Kuva 1. Kokkolan kantakaupungin yleiskartta ja selvitetyt neljätoista osa-aluetta. Osa-alueen numero Osa-alueen nimi 1 Juvelerarträsket 2 Kaustar 3 Isokylä, Blåbäribacken-Hangas 4 Isokylä, Raxo-Tallkohmo 5 Lappilanmäki-Kaustar 6 Laajalahti 7 Heimar 8 Santahaka 9 Biskop-Fattigryti 10 Puntus 11 Uteskogen 12 Vikå-Nisulanpotti 13 Puntusharju-Sundskogen 14 Kalvholmsträsket 4

5 3. Kohdekuvaukset 1. Juvelerarträsket 1.1 Yleiskuvaus Juvelerarträsket sijaitsee valtatie 8 ja rautatien välillä Kokkolan keskustan eteläpuolella. Alue on kokonaan asumaton metsäalue, jossa on kuitenkin turkistarha-alue. Metsämaa on karua ja puusto erittäin mäntyvaltainen. Suurin osa metsistä on suhteellisen nuoria talousmetsiä ja kaikki suot on ojitettu. Vanha turkistarha-alueen ja selvitysalueen eteläpuolella on matalia fossiilisia dyynejä, jotka kuitenkin paikoin ovat pahasti vaurioituneita eivätkä ne ovat yhtä edustavia kuin esimerkiksi Laajalahdessa. Tällä alueella ei ole luonnon kannalta tärkeitä kohteita eikä kohteita, joita olisi selvitettävä paremmin. Selvitysalue on noin 180 hehtaarin suuruinen. Alueella ei ole tavattu liito-oravia. 1.2 Kuviotiedot Kuvio 1. Pinta-ala: 0,6 ha. Alueen pohjoiskiilassa on joutomaata, jossa paljon roskaa ja metalliromua. Monivuotinen ja erikokoinen puusto, myös varttunutta puustoa, etenkin mäntyjä. Metsässä suuria aukkoja. Runsaasti niittykasvillisuutta kuten kangasmaitikka, heinätähtimö, hiirenvirna ja maitohorsma. Kuvio 2. Pinta-ala: 5,3 ha. Varttunut tuore kangas, jossa mänty valtapuuna puukerroksessa. Puusto noin 80-vuotinen. Puukerroksessa myös järeitä kuusia sekä paikoitellen runsaasti koivuja etenkin kuvion eteläpuolella. Kuvio 3. Pinta-ala: 7,8 ha. Uusi avohakku-alue. Ojalinjoja pitkin on säästetty vähän lehtipuita hakkuissa. Paikoitellen myös muutama kelopuita säästöpuina. Kuvio 4. Pinta-ala: 6,9. Juvelerarträsketillä kasvaa mäntyvaltainen sekametsä, jossa vanhimmat puut noin 60 vuotiaita, paikoin jopa 80 vuotta. Myös vähän järeitä koivuja ja kuusia. Paikoitellen kuusi on valtapuuna puukerroksessa. Alikasvoksena kasvaa enemmän kuusia ja koivuja. Myös pensaskerroksessa koivuja ja kuusia. Puusto tiheä ja harventamaton. Kenttäkerroksessa kasvaa metsätähti, metsäalvejuuri oravanmarja sekä paikoin runsaasti metsäkortetta. Kuvio voimakkaasti ojitettu, mutta korven keskellä on vielä soistuneita paikkoja. Tällä kasvaa männyn ja koivun sekametsä, joka on raivattu ja poimintahakattu. Kenttäkerroksessa ruohokasvillisuutta kuten saroja; jokapaikansara ja harmaasara sekä korpikastikka. Lisäksi terttualpi ja kurjenjalka. Kuviolla tavattiin hippiäinen, töyhtötiainen ja hömötiainen. Kuvio sopisi ainakin paikoitellen liito-oravalle, mutta jälkiä ei tässä kartoituksessa löytynyt. Lähempänä valtatietä kuvio muistuttaa enemmän rämettä, joka on ojituksen myötä muuttunut turvekankaaksi. Kuvio 5. Pinta-ala: 3,1 ha. Noin 35-vuotinen harventamaton ja aika tiheä talousmännikkö. Metsätyyppi on tuore kangas (MT). Melkein puhdas männikkö. Vähän kuusia ja koivuja, mutta lähinnä pensaskerroksessa. Kenttäkerroksessa tyyppilajeina metsätähti, oravanmarja, puolukka ja mustikka. Kuvio 6. Pinta-ala: 9,7 ha. Ojitettu korpi, jossa ylispuustoinen (koivu ja vähän mäntyjä) kuusitaimikko, noin 25-vuotinen. Metsä erittäin tiheä ja paljon koivuja puukerroksessa. Kenttäkerroksessa mm. metsätähti, metsäalvejuuri, mesimarja sekä ruohokasvillisuutta. 5

6 Paikoitellen kuusikko on vanhempi ja niin tiheä, että kenttäkerros puuttuu kokonaan. Vanhemmassa kuusikossa ylispuusto on hakattu. Kuviolla tavattiin tiltaltti. Kuvio 7. Pinta-ala: 7,7 ha. Vain osittain ojitettu ja harventamaton räme. Matala puusto, männyt noin 5 metrisiä. Puukerroksessa myös vähän koivuja, mutta erittäin vähän kuusia. Pensaskerroksessa myös vähän lehtipuita. Kenttäkerroksessa; puolukka, variksenmarja, juolukka, hilla, kanerva ja suopursu. Kuvio 8. Pinta-ala 2,1 ha. Noin 20-vuotinen, mutta monivuotinen mäntytaimikko. Metsätyyppi karu kangas. Erittäin harva taimikko ja paikoin ei taimia ollenkaan. Kenttäkerroksen valtalajeina puolukka ja kanerva, sekä sianpuolukka ja poronjäkälä. Kuviolla fossiilisia dyynejä, jotka ovat pahoin vaurioituneet metsänkäsittelyssä. Kuvio 9. Pinta-ala 17,1 ha. Noin 50-vuotinen talousmännikkö. Metsätyyppi kuivaa tai karua kangasta ja puukerroksessa ainoastaan mäntyjä. Paikoin harvennettu, etenkin lähempänä valtatietä. Pensaskerrosta ei nimeksikään. Kenttäkerroksessa puolukkaa ja mustikkaa. Kuviolla fossiilisia dyynejä, joista vain osa on luonnontilaisia ja muut kaivettu ja tuhottu turkistarha-alueen läheisyydessä. Paljon hirven jälkiä. Kuvio 10. Pinta-ala: 1,4 ha. Koivun ja männyn sekametsä, noin 60-vuotinen. Aika paljon kelo- ja kolopuita sekä koivupökkelöitä. Metsätyyppi lähinnä tuoretta kangasta. Kenttäkerroksessa metsätähti, puolukka, metsäalvejuuri, kangasmaitikka sekä ruohokasvillisuutta. Kuvio 11. Pinta-ala: 1,4 ha. Ojitettu räme. Suotyyppi lähinnä isovarpuräme (IR) tai kangasräme. Ojat ovat kasvamassa umpeen, mutta männyt ovat silti lähteneet hyvään kasvuun ojituksen jälkeen. Pensaskerroksessa aika paljon koivuja. Kenttäkerroksessa kasvaa juolukkaa, vaivaiskoivua, variksenmarjaa, hillaa sekä suokukkaa. Kuvio 12. Pinta-ala: 27,5 ha. Turkistarha-alue, joutomaa sekä ympäröivä sekametsä. Kuviolla sekä toimivia turkistarhoja että purettuja varjotaloja. Paikoin kuviolla on vielä paljon turkistarhoihin liittyvää roskaa: häkkejä, peltejä ja rakennusjätteitä. Kuviolla vielä paljon avomaata johtuen hiekkaisesta maaperästä. Avomailla on ruohokasvillisuutta sekä vähitellen myös avomaille leviävä koivuntaimia. Lisäksi hiekkaisilla avomailla mm. pihasaunio, maitikka, maitohorsma, siankärsämö, juolavehnä, rantavehnä, lutukka, keltamaksuruoho, pujo, pelto-orvokki, sianpuolukka ja metsälauha. Yksittäisiä vanhempia koivuja ja mäntyjä, mutta muuten turkistarha-alueen sisäpuoliset osat puuttomia. Paikoitellen on avoimia hiekkakenttiä. Kuviolla myös vanha hiekanottokuoppa, joka on kasvamassa umpeen. Kuopassa noin 20 vuotta vanha männikkö, paikoin myös lehtipuita, joita on raivattu. Pesivä västäräkki. Kuvio 13. Pinta-ala 13,8 ha. Ojitettu isovarpuräme (IR), joka ojituksesta huolimatta on kuitenkin suhteellisen luonnontilainen. Ojat ovat myös kasvamassa vähitellen umpeen. Kenttäkerroksessa hillaa, juolukkaa, kanervaa, variksenmarjaa, suopursua sekä erittäin paljon vaivaiskoivua. Ojissa paljon pallosaraa. Suon laidat ovat muuttumassa puolukkaturvekankaaksi. Kuvio 14. Pinta-ala: 1,7 ha. Pieni alue, jossa nuori noin 25-vuotinen mäntytaimikko. Erittäin epätasainen taimikko ja paljon aukkoja. Pensaskerroksessa vähän koivuja. Kenttäkerroksessa enimmäkseen ruohokasvillisuutta sekä metsälauhaa. 6

7 Kuvio 15. Pinta-ala: 23,9 ha. Kuiva kangas, jossa noin 45-vuotinen puhdas kasvatusmännikkö. Ei pensaskerrosta ollenkaan ja puukerroksessa vain vähän kuusia. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat puolukka ja kanerva sekä pohjakerroksessa seinäsammal. Kuvio 16. Pinta-ala: 12,7 ha. Noin 35-vuotinen, soistunut ja ojitettu erittäin tiheä kasvatusmännikkö. Pensaskerroksessa runsaasti koivuja. Kenttäkerros suhteellisen harva, mutta paikoin esiintyy puolukkaa, mustikkaa ja metsätähteä sekä ruohokasvillisuutta. Paikoitellen metsä on kuitenkin raivattu ja puukerroksessa ainoastaan mäntyä. Kuviolla useita erikokoisia linnunpönttöjä. Kuvio 17. Pinta-ala: 2,9 ha. Monivuotinen noin vuotinen männikkö. Metsätyyppi kuivahkoa kangasta ja puolukka valtalajina kenttäkerroksessa. Kenttäkerroksessa myös kanerva ja variksenmarja sekä vähän mustikkaa ja kevätpiippoa. Puukerros on vaihteleva ja kelopuut sekä tuulenkaadot tekevät metsästä luonnontilaisen näköisen. Pensaskerros on sen sijaan erittäin harvaa. Kuviolla paljon polkuja sekä myös fossiilisia dyynejä. Maisemallisesti todella kaunis kuvio, vaikka se ei olekaan luonnon monimuotoisuuden kannalta kovin tärkeää. Kuvio 18. Pinta-ala 1,8 ha. Noin 70-vuotinen männikkö. Metsätyyppi kuivaa kangasta, joten puukerroksessa miltei yksinomaan mäntyjä. Pensaskerros myös erittäin harva, mutta vähän katajia, koivuja ja kuusia esiintyy kuitenkin paikoin. Kenttäkerroksessa kanerva, puolukka ja metsätähti. Kuvio 19. Pinta-ala: 4,6 ha. Mäntyvaltainen puusto noin 70-vuotinen. Puukerroksessa myös runsaasti kuusia. Kuvion eteläosissa metsä muuttuu tuoreeksi kankaaksi, jossa enemmän kuusia ja lehtipuita sekä tiheämpi pensaskerros. Puukerroksessa vanhoja mäntyjä ylispuustona. Kenttäkerroksen valtalajeina mm. mustikka, puolukka, metsätähti ja oravanmarja. Kuviolla myös yksi soistunut paikka, missä puukerroksessa on runsaasti koivuja. Kuvio 20. Pinta-ala 8,8 ha. Noin 35-vuotinen kasvatusmännikkö. Puukerroksessa yksinomaan mäntyjä, mutta pensaskerroksessa vähän kuusia ja koivuja. Paikoin pensaskerroksessa on tiheää lehtipuuvesakkoa. Metsätyyppi lähinnä tuoretta kangasta (MT) ja kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä ja paikoin riidenliekoa. Kuviolla myös paljon ruohokasvillisuutta. Lähempänä soranottokuoppaa metsä on vanhempi, noin 60-vuotinen puhdas männikkö. Kuvio 21. Pinta-ala: 14,0 ha. Kaunis soranottokuoppa, joka on nykyisin täynnä vettä. Ranta erittäin jyrkkä. Kuviolla virkistyskäyttöarvoa (uimapaikka sekä moottoriveneurheilu). Pesivä rantasipi. 7

8 Kartta 1. Osa-alue 1: Juvelerarträsket 8

9 2. Kaustar 2.1 Yleiskuvaus Kaustarin osa-alue sijaitsee Kokkolan kaupungin koillispuolella, Linnusperän pohjoispuolella. Osa-alueen laajuus on noin 90 hehtaaria, mutta tästä on kuitenkin peltoja yli puolet ja metsiä vain noin 40 hehtaaria. Suuria yhtenäisiä metsiä alueella ei ole. Alueen metsät ovat monipuolisia ja alueella on arvokkaitakin kuvioita ja myös yksi pienialainen metsälakikohde. Metsälain suojeltu kohde on kuvio 2, joka on pieni vähäpuustoinen suo. Osa-alueella ei tämän selvityksen aikana havaittu liito-oravia. Kuitenkin, koska lähialueella esiintyy liito-oravia ja alueella on oraville useita sopivia kuvioita suositellaan että liitooravan esiintyminen tutkitaan tarkemmin kuvioiden 1, 3, 4, 5, 7, 11 ja 13 osalta. Kuvio 1, rehevä kuusikorpi, on tutkittava myös tarkemmin linnuston ja kasvillisuuden osalta, koska siellä voi tavata uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Alueella on myös virkistyskäyttöarvoa, etenkin osa-alueen itäosalla, koska se sijaitsee Köukarinmäen hiihtokeskuksen välittömässä läheisyydessä. 2.2 Kuviotiedot Kuvio 1. Pinta-ala: 1,2 ha. Osittain ojitettu, rehevä kuusikorpi. Puukerroksen valtalaji on kuusi ja puusto noin 80-vuotinen. Yksittäisiä mäntyjä sekä vähän enemmän koivuja. Puukerroksessa myös suhteellisen runsaasti kuollutta puustoa. Pensaskerros harva, ainoastaan muutamia kituvia kuusia alikasvoksena. Rehevä kenttäkerros, jossa mm. ketunleipä, vanamo, oravanmarja, metsäimarre, metsäkorte, mustikka ja puolukka. Paikoin kenttäkerroksessa soistuneilla paikoilla myös hillaa, korpi-imarretta, suo-orvokkia ja luhtamataraa. Todella hieno ja mahdollisesti arvokas kuvio. Kuvio kannattaa tutkia tarkemmin, etenkin liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä. Myös kasvillisuus ja linnusto kartoitettava tarkemmin. Kuvio 2. Pinta-ala: 0,3 ha. Pienialainen vähäpuustoinen suo, jossa vain yksittäisiä koivuja. Kenttäkerroksessa kasvaa saroja, karpaloa, kurjenjalkaa, pallosaraa ja tupasvillaa. Metsälakikohde, vähäpuustoinen suo, joka on säästettävä. Kuvio 3. Pinta-ala: 3,8 ha. Äskettäin harvennettu, varttunut kasvatusmännikkö noin 70 vuotta vanha. Yksittäisiä kuusia puukerroksessa sekä alikasvoksena. Pensaskerroksessa vähän kuusia, pihlajia ja koivuja. Kenttäkerroksessa mustikkaa, puolukkaa, oravanmarja, metsätähti ja metsäkorte. Paikoin vanhempaa metsää ja enemmän kuusia. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 4. Pinta-ala: 0,3 ha. Entinen pelto, jossa kasvaa suuria puita ojalinjoja pitkin. Monivuotinen ja monikerroksinen arvokas puusto. Paljon haapoja, yksittäisiä puumaisia raitoja sekä kuusia ja mäntyjä. Paikoin erittäin tiheä puusto, joka ei ole istutettu. Myös joitakin kolopuita. Kenttäkerroksessa enimmäkseen ruohokasvillisuutta. Mahdollinen liitooravametsä, mutta jälkiä ei löydetty. Kuvio kannattaa tutkia tarkemmin, etenkin liitooravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä. Kuvio 5. Pinta-ala: 1,2 ha. Harvennettu kuusen ja männyn sekametsä, puusto noin 60- vuotinen. Puukerroksessa myös koivuja ja yksittäisiä haapoja. Pensaskerros harva, vähän koivuja ja kuusia. Kenttäkerroksessa kasvaa vanamo, metsätähti, metsäkorte, mustikka, 9

10 puolukka sekä nuokkutalvikki. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 6. Pinta-ala: 1,6 ha. Erittäin tiheä, harventamaton varttunut mäntytaimikko, ikä noin 30 vuotta. Puukerroksessa myös vähän kuusia ja koivuja. Pensaskerroksessa kasvaa myös koivu, kataja, ja vähän kuusia. Paikoin pensaskerros on tiheämpi ja siellä on enemmän pajua ja koivua. Metsätyyppi tuore kangas ja kenttäkerroksen valtalajeina ovat mustikka, oravanmarja sekä puolukka. Kuvio 7. Pinta-ala: 6,4 ha. Monivuotinen, monikerroksinen ja tiheä männyn, koivun ja kuusen sekametsä. Vanhimmat puut noin 60 vuotiaita. Kuusia myös välikerroksessa ja myös pensaskerroksessa kuusia ja vähän koivuja. Metsätyyppi tuore kangas. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikka, puolukka, metsäkorte sekä nuokkutalvikki. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 8. Pinta-ala: 0,5 ha. Noin 20-vuotinen mäntytaimikko. Puukerroksessa miltei yksinomaan mäntyjä. Pensaskerroksessa runsaasti koivuja sekä kuusia. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat puolukka, variksenmarja, suopursu, metsäkorte sekä juolukka. Kuvio 9. Pinta-ala: 1,4 ha. Ylispuustoinen mäntytaimikko noin 25-vuotinen. Ylispuustona mäntyjä sekä yksittäisiä kuusia. Erittäin tiheä kuvio, jossa paljon koivuja ja kuusia pensaskerroksessa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikka ja puolukka. Kuvio 10. Pinta-ala: 1,0 ha. Mäntyvaltainen kuusen ja männyn sekametsä. Vanhimmat puut noin 50 vuotta vanhoja. Pensaskerroksessa vähän koivuja ja kuusia. Paikoin tiheämpi pensaskerros. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikka, puolukka ja suopursu. Paikoin soistunut, kenttäkerroksessa suomuurainta sekä runsaasti metsäkortetta. Kuvio 11. Pinta-ala: 2,2 ha. Ojitettu korpi, jossa männyn ja kuusen sekametsä. Puukerroksessa myös koivuja. Vanhimmat puut noin 60 vuotiaita. Pensaskerros harva, mutta paikoin vähän kuusia ja koivuja. Kenttäkerroksessa puolukka ja mustikka. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 12. Pinta-ala: 1,8 ha. Epätasainen, monivuotinen noin 20-vuotinen mäntytaimikko. Puukerroksessa vähän kuusia. Pensaskerroksessa vähän koivuja ja kuusia. Metsätyyppi tuore kangas, jossa variksenmarja ja puolukka ovat kenttäkerroksen valtalajeina. Kenttäkerroksessa myös juolukka ja mustikka. Kuvio 13. Pinta-ala: 2,9 ha. Harvennettu noin 60-vuotinen kuusikko, jossa myös paljon mäntyjä puukerroksessa. Paikoin yhtä paljon mäntyjä kun kuusia. Puukerroksessa myös vähän koivuja sekä yksittäisiä haapoja. Pensaskerroksessa pihlajia ja kuusia. Kuvio osittain ojitettu. Rehevän kenttäkerroksen valtalajeina ovat ketunleipä, oravanmarja, metsäkorte, kirjopillike ja metsätähti. Mahdollinen liito-orava metsä. Kuvioon kuluvat myös pienet kauniit peltolohkot, joita ympäröivät tukevat kiviaidat. Pelloilla kasvaa myös nurmitädykettä. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 14. Pinta-ala 1,1 ha. Metsäsaareke peltojen keskellä. Puukerroksen valtalajina haapa. Yksittäisiä kolopuita. Metsäsaaren pohjoispuolella myös joitakin keski-ikäisiä kuusia (noin 60 vuotta). Mahdollinen liito-oravametsä, mutta jälkiä ei tässä kartoituksessa löytynyt. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. 10

11 Kuvio 15. Pinta-ala: 0,1 ha. Pieni metsäsaareke peltojen keskellä. Puusto miltei yksinomaan haapojen ja muiden lehtipuiden vallitsema. Erittäin rehevä kenttäkerros, jossa kasvaa nokkonen, vadelma, maitohorsma, ketunleipä, metsä-imarre, metsämaitikka ja nurmitädyke. Saarekkeeseen on kipattu kiviä ja lisäksi kuviolla on vanha puimuri. Kuvio 16. Pinta-ala: 5,4 ha. Äskettäin harvennettu korpi. Puusto verratain nuori, vanhemmat puut noin 40 vuotiaita. Valtapuuna kuusi, mutta myös koivuja puukerroksessa. Harvennusjätteet jätetty metsään ja metsässä syviä ajouria. Kenttäkerroksessa valtalajeina; ketunleipä, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Paikoin kenttäkerros puuttuu kokonaan. Kuvio 17. Pinta-ala: 4,4 ha. Entinen ojitettu pelto, jossa nuori noin 25-vuotinen koivuvaltainen lehtimetsä. Runsaasti myös haapoja sekä myös harmaaleppiä puukerroksessa. Pensaskerroksessa myös vähän koivuja ja pajuja sekä paikoitellen runsaasti vadelmaa. Kenttäkerroksen valtalajeina maitohorsma, mesimarja, mesiangervo, virmajuuri, metsämaitikka ja nurmilauha. Kuvio 18. Pinta-ala: 0,7 ha. Tuore kangas, jossa noin 50-vuotinen kuusikko. Kuvio ojitettu. Puukerroksessa myös mäntyjä ja koivuja. Pensaskerroksessa kituvia kuusia, sekä pihlajia, koivuja ja paikoin lehtikuusia. Kenttäkerroksessa mustikka, oravanmarja, puolukka, metsämaitikka, metsätähti ja kevätpiippoa. 11

12 Kartta 2. Osa-alue 2: Kaustar. 12

13 3. Isokylä, Blåbäribacken-Hangas 3.1 Yleiskuvaus Osa-alue Blåbäribacken-Hangas sijaitsee Isokylän eteläpuolella valtatie 8 varrella, tien itäpuolella. Alueen halki kulkee leveä voimalinjakäytävä. Osa-alueen laajuus on noin 140 hehtaaria, josta metsiä noin 100 hehtaaria. Alueella on myös melko suuria yhtenäisiä metsiä, mutta tästä huolimatta alueen virkistyskäyttöarvo on suhteellisen vähäinen. Alueen metsät ovat pääosin tuoreita kankaita, mutta lounaisosissa esiintyy kuivia kankaita. Alueella löytyy useita vanhan metsän kuvioita ja kaksi kuvioita luokitellaan tässä selvityksessä puuston ja kasvillisuuden perusteella erittäin arvokkaiksi (kuvio 4, 14). Näiden kuvioiden lisäksi on seitsemän kuviota (kuviot: 9,11, 16, 17, 23, 24 ja 26), jotka ovat liito-oraville soveltuvia elinympäristöjä. Kuviot tulee tutkia tarkemmin liito-oravan esiintymien kartoittamiseksi. 3.2 Kuviotiedot Kuvio 1. Pinta-ala: 25,2 ha. mm. betonisasema, saha, joutomaata, soranottokuoppia sekä ympäröivä vaihteleva kuiva metsä. Alue kuuluu tärkeän pohjavesialueen vyöhykkeeseen. Hiekkainen maa ja metsämaa suurilta osin kuivaa tai karua kangasta. Suurin osa alueen metsistä kostuu nuoresta männiköstä noin vuotta. Paikoin varttunutta kuivahkoa kangasmetsää ja noin 60-vuotinen männikkö, jossa myös kuusia ja koivuja puukerroksessa. Koivistontien vierellä on vielä vanhempaa metsää, ikä noin 80 vuotta. Kuviolla paljon kuoppia, joista joissakin pohjavesi näkyvissä. Kenttäkerroksen valtalajeina kanerva, variksenmarja, puolukka, sianpuolukka sekä poronjäkälä ja islanninjäkälä. Soistuneilla paikoilla myös suopursu ja juolukka. Kuviolla paljon polkuja, moottorikelkkareitti sekä sorateitä, joilla ei ole kasvillisuutta ollenkaan. Muutamissa vanhoissa soranottokuopissa on nykyisin mielenkiintoinen suo- ja vesikasvillisuus: mm. jouhivihvilä, erilaisia sammaleita ja saroja, esimerkiksi luhtasara. Kuopat muistuttavat paikoin jopa vähäpuustoisia soita. Toiset kuopat ovat kuivuneet täysin ja niissä kasvaa nuorta lehtisekametsää, lähinnä koivuja ja harmaaleppiä. Yhdessä kuopassa pesii valkoviklo. Joutomailla kasvaa mm. pietaryrtti, pujo, maitohorsma, nokkonen, siankärsämö ja hiirenvirna. Kuviolla paljon romua ja roskaa. Kuvio 2. Pinta-ala: 2,8 ha. Ojitettu räme, jonka puukerroksessa yksinomaan mäntyjä. Ojat ovat kasvaneet umpeen ja rämeen vesitalous on lähellä luonnontilaa. Puusto on kuitenkin kasvanut voimakkaasti ojituksen jälkeen ja metsä varovaisesti harvennettu. Pensaskerroksessa vähän lehtipuita, etupäässä koivuja. Kenttäkerroksessa esiintyy edustava suokasvillisuus mm. puolukka, suomuurain, mustikka, suopursu, vaivaiskoivu, variksenmarja sekä suhteellisen harvinainen kasvi: vaivero. Kuvio 3. Pinta-ala: 1,9 ha. Noin 30-vuotinen harvennettu mäntytaimikko, jossa myös yksittäisiä kuusia ja koivuja puukerroksessa. Pensaskerroksessa runsaasti lehtipuuvesakkoa sekä kituvia kuusia. Metsätyyppi tuore kangas. Kenttäkerroksessa oravanmarja, puolukka, kevätpiippo, mustikka, metsätähti ja variksenmarja. Soistuneilla paikoilla myös karhunsammal, suopursu ja metsäkorte. Kuvio 4. Pinta-ala: 4,1 ha. Tiheä, harventamaton, monikerroksinen männyn ja kuusen muodostama sekametsä. Tuore kangas, jossa vanhimmat puut noin 70-vuotiaita. Kuusi valtapuuna, mutta puukerroksessa myös erittäin vanhoja (yli 100 vuotta) ja suuria mäntyjä. Pellon reunalla myös muutama haapa sekä koivuja. Kuvio muistuttaa luonnonmetsää. 13

14 Pensaskerroksessa myös vähän kituvia kuusia. Kenttäkerroksen valtalajeina, riidenlieko, oravanmarja ja mustikka. Kuviolla useita savenottokuoppia. Mahdollinen liito-oravametsä ja muuten metsä arvokas luonnonmetsä. Arvokas luonnonmetsä, joka on tutkittava tarkemmin etenkin liito-oravan kannalta. Kuvio 5. Pinta-ala: 1,8 ha. Ojitettu korpi, jossa koivu valtapuuna. Metsä lähtenyt hyvään kasvuun ojituksen jälkeen. Puukerroksessa myös mäntyjä. Pensaskerroksessa ja välikerroksena kuusia. Kenttäkerroksessa metsätähti, metsäkorte, metsäalvejuuri sekä korpikastikka. Kuvion itäpuolella ojitettu tuore kangas, jossa erittäin tiheä, kuusivaltainen puusto. Puukerroksessa myös mäntyjä ja koivuja. Pensaskerroksessa myös kituvia kuusia. Kenttäkerroksessa metsäkorte, mustikka ja suomuurain. Kuviolla myös kuollutta puustoa ja muutenkin metsä luonnontilaisen kaltainen. Kuvio 6. Pinta-ala: 1,1 ha. Noin 15-vuotinen, tiheä mäntytaimikko. Taimikko kuitenkin joskus harvennettu Pensaskerroksessa runsaasti koivuja. Kenttäkerroksessa oravanmarja, puolukka, kevätpiippo. Kuvion itäreunalla on soistunut erittäin tiheä nuori lehtimetsä. Kuvio 7. Pinta-ala: 5,6 ha (2,7 ha + 2,9 ha). Vanha pelto, joka on täysin kasvanut umpeen ja on koivujen valtaama. Puusto järeää etenkin ojien varsilla. Puukerroksessa etenkin koivuja ja kuusia. Kuviolla myös muutamia kohtia, jotka eivät ole olleet viljelykäytössä. Siellä metsätyyppi on tuore kangas, jossa kasvaa nuori kuusikko. Kuvio 8. Pinta-ala: 1,7 ha. Uusi avohakkuualue. Kuvio 9. Pinta-ala: 2,9 ha. Erittäin vaihteleva kuvio. Kunnostusojitettu ja voimakkaasti käsitelty korpimetsä. Osittain harvennettu ja paikoin yksittäisiä puita on kaadettu polttopuuksi ja kuviolle on rakennettu uusi tie. Kuusivaltainen puusto, mutta paikoin erittäin runsaasti koivuja ja muutamia haapoja. Voimakkaasta käsittelystä huolimatta kuviolla on paljon kuollutta puustoa, kelopuita ja koivupökkelöitä. Vanhimmat kuuset noin 70 vuotta, mutta suurilta osin nuorempaa puustoa. Paikoitellen metsä on tiheä, kun taas toisissa paikoissa on suuriakin aukkoja metsässä. Kenttäkerroksessa oravanmarja, puolukka ja runsaasti metsäkortetta. Soistuneilla paikoilla myös raate ja kurjenjalka. Mahdollisesti sopiva liito-oravametsä. Liito-oravan esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 10. Pinta-ala: 2,3 ha. Tiheä ja harventamaton 25-vuotinen mäntytaimikko. Puukerroksessa vain mäntyjä. Pensaskerroksessa vähän koivuja. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat oravanmarja ja puolukka. Kuviolla kaksi erittäin suurta siirtolohkaretta. Kuvion pohjoisosissa on vanhempaa puustoa: noin 60-vuotinen männikkö. Muutama vielä vanhempi mänty ylispuustona. Puukerroksessa myös joitakin kuusia. Kuvio 11. Pinta-ala: 1,7 ha. Noin 50-vuotinen kuusikko. Puukerroksessa myös runsaasti koivuja, vähän mäntyjä sekä pellon reunalla myös haapoja. Pensaskerros harva, ainoastaan muutama kituva kuusi. Metsätyyppi joko tuore kangas tai ainakin paikoin lehtomainen kangas. Kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä, mustikka, oravanmarja, metsätähti, puolukka, metsäimarre sekä soistuneilla paikoilla metsäkorte. Kuvio jatkuu samanlaisena tien toisella puolella, mutta siellä metsä on harvennettu. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 12. Pinta-ala: 5,0 ha. Rehevä, lehtomainen kangas. Kuviolla myös vanha pelto kiviaitoineen, peltoalueella paljon haapoja. Järeitä kuusia ojien varsilla. Kenttäkerroksessa 14

15 kasvaa ketunleipä, metsämaitikka, oravanmarja, metsäimarre, puna-ailakki sekä vanamo. Mahdollinen liito-orava metsä. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 13. Pinta-ala: 0,3 ha. Uusien omakotitalojen takana kasvaa sekä nuori noin 10- vuotinen mäntytaimikko että nuori koivun ja haavan lehtisekametsä: Osittain vanha pelto/niitty. Kuvio 14. Pinta-ala: 3,5 ha. Vanha pelto/niitty, johon puut ovat levinneet luontaisesti. Metsätyyppi lehto tai lehtomainen kangas. Koivuvaltainen sekametsä, jossa myös mäntyjä, kuusia, erittäin paljon haapoja sekä jopa puumaisia raitoja ja suuria pihlajia. Puukerroksessa paikoin myös paljon kuollutta puustoa. Kenttäkerros erittäin rehevä ja rikas. Paljon niittykasvillisuutta kuten niittyleinikkiä, kangasmaitikkaa, nurmipuntarpäätä, kissankelloa ja koiranputkeai. Kenttäkerroksessa myös metsätähti, ketunleipä, metsämaitikka, oravanmarja, metsäimarre ja kultapiisku. Kuviolla myös erittäin kaunis kiviaita. Sähkölinjan eteläpuolella on vetinen lehtipuuvaltainen korpi. Luonnon monimuotoisuudelle erittäin arvokas kuvio, joka on ehdottomasti kartoitettava tarkemmin. Kuvio 15. Pinta-ala: 0,9 ha. Harvennettu, noin 10-vuotinen mäntytaimikko. Paljon pihlajia ja koivuja puukerroksessa. Erittäin tiheä taimikko. Kenttäkerroksen valtalajeina vadelma, maitohorsma, metsälauha sekä alkuperäinen kasvillisuus mm. puolukka, oravanmarja ja mustikka. Kuvio 16. Pinta-ala: 5,9 ha. Monivuotinen ja kerroksinen tuore kangas, jossa vallitsevana puulajina on kuusi. Vanhimmat kuuset noin 60-vuotiaita. Puukerroksessa myös järeämpiä kuusia sekä vähän vanhoja mäntyjä (yli 100 vuotta) ylispuustona. Kuviolla muutama erittäin järeitä kuusia ja yksi kuusi, jonka ympärysmitta lähentelee kahta metriä. Puukerroksessa myös haapoja ja koivuja. Pensaskerroksessa pihlajaa, koivua ja kuusia. Kenttäkerroksessa kasvaa oravanmarja, mustikka, riidenlieko ja metsäkorte. Kenttäkerros on paikoin erittäin harva tiheän metsän takia. Myös tämä kuvio on mahdollinen liito-oravametsikkö, mutta jälkiä ei kuitenkaan löytynyt. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 17. Pinta-ala: 2,0 ha. Kuusivaltainen, ojitettu mustikkakorpi, korkeimmalla paikoilla metsätyyppi tuoretta kangasta. Vanhemmat kuuset noin 60 vuotiaita. Puukerroksessa vähän mäntyjä sekä haapoja ja koivuja. Talojen läheisyydessä runsaasti haapoja puukerroksessa. Pensaskerros erittäin harva, vain yksittäisiä kituvia kuusia. Kenttäkerroksen valtalajeina; mustikka, metsäkorte, suomuurain, oravanmarja ja metsätähti. Kuvio mahdollinen liitooravametsikkö. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 18. Pinta-ala: 2,1 ha. Noin 25-vuotinen mäntytaimikko, jossa puukerroksessa myös vähän kuusia ja koivuja. Pensaskerroksessa runsaasti koivuja. Jossakin vaiheessa harvennettu, ja harvennusjätteet jätetty maahan. Kuvio paikoin soistunut ja soistuneilla paikoilla esiintyy rahkasammal, karhunsammal sekä metsäkorte. Muut kenttäkerroksen lajit ovat puolukka ja mustikka. Kuviolla kaksi kookasta siirtolohkaretta. Kuvio 19. Pinta-ala: 1,3 ha. Erittäin vaihteleva kuvio. Erittäin kivinen maasto ja osittain vanhaa peltoa. Puukerros monivuotinen ja monikerroksinen, ei harvennettu ja paikoin erittäin tiheä. Puukerroksessa erittäin paljon haapoja kuusten lisäksi. Puut ovat nuoria noin 15

16 20-30 vuotiaita. Puukerroksessa myös koivuja sekä järeitä ja ylispuustona vanhoja (80 vuotta) mäntyjä. Kenttäkerroksen valtalajeina; mustikka, puolukka ja oravanmarja. Kuvio 20. Pinta-ala: 1,6 ha. Monivuotinen, noin 35 vuotta vanha harvennettu kasvatusmännikkö. Osassa kuviosta koivuja on kaadettu lehtineen aika äskettäin. Metsätyyppi karuhkoa kangasta. Kenttäkerroksen valtalajeina; variksenmarja, puolukka, poronjäkälät sekä paikoin suopursu. Erittäin kivinen kuvio. Kuvio 21. Pinta-ala: 0,7 ha. Noin 45-vuotinen kasvatusmännikkö. Puukerroksessa myös kuusia. Pensaskerroksessa myös vähän kuusia, koivuja ja pihlajia. Metsätyyppi tuoretta kangasta, jossa kenttäkerroksen lajit ovat mustikka, puolukka, oravanmarja ja metsätähti. Kuvio 22. Pinta-ala: 0,8 ha. Nuori, noin 20-vuotinen sekametsä, jossa runsaasti mäntyjä, koivuja ja kuusia. Joitakin kuusia ja mäntyjä ylispuustona. Pensaskerroksessa myös runsaasti lehtipuita, etenkin pihlajia ja koivuja. Metsätyyppi tuoretta kangasta ja kenttäkerroksessa kasvaa metsätähti, oravanmarja, metsäkorte, metsä-imarre sekä paikoin ketunleipä. Kuvio 23. Pinta-ala: 9,7 ha. Monivuotinen männyn ja kuusen sekametsä. Vanhimmat puut noin vuotta. Erittäin vaihteleva puusto, puukerroksessa myös haapoja ja koivuja sekä joitakin järeitä mäntyjä ylispuustona. Pensaskerroksessa etenkin kituvia kuusia. Kuvion metsä muistuttaa luonnonmetsää, paikoin kuvio on kuitenkin harvennettu ja tuulen kaatamia puita on otettu talteen. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikka ja orvanmarja. Metsätyyppi tuoretta kangasta. Kivinen kuvio ja paljon pieniä siirtolohkaretta. Kuviolla myös hyvin säilynyt tervahauta. Alueella on löydetty liito-oravan jälkeä vuonna 2009 voimajohtohankkeen luontoselvityksen yhteydessä. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 24. Pinta-ala: 2,9 ha. Kuvio osittain entistä peltoa, johon taimet ovat levinneet luontaisesti etenkin vanhojen ojalinjojen pitkin. Koivuvaltainen puusto, mutta myös runsaasti mäntyjä. Puusto kasvaa lähinnä ojien varsilla. Rehevän kenttäkerroksen valtalajeina; virmajuuri, huopaohdake, siankärsämö, mesiangervo, nurmipuntarpää, punaailakki ja ojakärsämö. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 25. Pinta-ala: 12,1 ha. Noin 50-vuotinen, harvennettu kasvatusmännikkö. Harvennusjätteet jätetty maahan. Kuviolla myös nuoria 20-vuotiaita mäntyjä ja eri-ikäistä mäntytaimikkoa, jonka metsätyyppi muuten samankaltainen. Puukerroksessa vain mäntyjä, pensaskerroksessa sen sijaan vähän kuusia ja koivuja. Metsätyyppi karuhkoa kangasta, jossa paljon variksenmarjaa, puolukkaa ja kanervaa. Kuvio 26. Pinta-ala: 1,6 ha. Tuoretta kangasta, jossa kuusivaltainen noin 60-vuotinen puusto. Puukerroksessa myös runsaasti mäntyjä, paikoin jopa valtapuuna sekä lisäksi vähän haapoja ja koivuja. Pensaskerroksessa joitakin pihlajia, pajuja ja koivuja. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 27. Pinta-ala: 1,4 ha. Kuusivaltainen, noin 60-vuotinen sekametsä. Puukerroksessa myös runsaasti koivuja. Paikoin harvennettu Pensaskerroksessa vähän koivuja ja kuusia. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, mustikka, vanamo, oravanmarja ja metsäalvejuuri. Kuvio paikoin soistunut ja siellä kasvaa runsaasti metsäkortetta ja pallosaraa. Kuviolla uusi valtaoja. Alueella on löydetty liito-oravan jälkeä vuonna 2009 voimajohtohankkeen 16

17 luontoselvityksen yhteydessä. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. 17

18 Kartta 3. Osa-alue 3: Isokylä, Blåbäribacken-Hangas. 18

19 4. Isokylä, Raxo-Tallkohmo 4.1 Yleiskuvaus Osa-alue Raxo-Tallkohmo sijaitsee Kokkolan kaupungin eteläpuolella, Sokojantien länsipuolella. Alueen eteläraja on leveä sähkölinjakäytävä ja pohjoisessa alue rajoittuu Isokylän asutukseen. Tähän alueeseen kuuluu myös Kuusimäen uusi asutusalue, josta on tehty asemakaavatasoinen luontoselvitys vuonna 2006, joten sitä ei ole tähän selvitykseen otettu mukaan. Alueen pinta-ala on näin olleen noin 160 hehtaaria, josta kuitenkin peltoja noin 40 hehtaaria ja kalliolouhimo noin 15 hehtaaria. Alueella on runsaasti suhteellisen nuoria talousmetsiä ja umpeen kasvaneita, vanhoja peltoja ja niittyjä. Alueella on kuitenkin muutama kuvio, joissa on varttunutta metsää. Alueen suurin kuvio, Tallkohmo, on ojitettu ja voimakkaasti käsitelty räme, jolla ei ole enää merkittäviä luontoarvoja. Muutenkin osaalueen luontoarvot ovat aika vähäiset. Alueella ei havaittu liito-oravaa, mutta kuviot 1, 2, 4 ja 8 tulee tutkia tarkemmin, koska ne soveltuvat hyvin liito-oraville ja laji esiintyy lähialueella. Lisäksi suositellaan että kuviot 18 ja 21 tutkitaan tarkemmin, koska siellä on erittäin vanha ja monimuotoinen puusto, joka saattaa kelvata uhanalaisille lajille, etenkin eri lintulajeille. Kuviolla 20 on yksi Kokkolan suurimmasta siirtolohkareista, joka on ilman muuta säästämisen arvoinen. Samassa kuviolla on myös näyttäviä kiviaitoja ja muita kivikasoja, joka olisi syytä tutkia tarkemmin kulttuurihistoriallisen merkityksen arvioimiseksi. Alueen virkistyskäyttö on nykyisellään vähäistä, mutta Kuusimäen uusi asutus lisää virkistyskäyttöpainetta. Sähkölinjan alle alueen eteläosassa kulkee moottorikelkkailureitti. Myös kalliolouhimo saattaa muodostua virkistyskäyttökohteeksi louhinnan loputtua. 4.2 Kuviotiedot Kuvio 1. Pinta-ala: 4,6 ha. Noin 60-vuotinen männikkö, jossa myös kuusia ja vähän koivuja puukerroksessa. Pensaskerroksessa vähän katajia ja pieniä kuusia. Kenttäkerroksen valtalajeina; puolukka, mustikka, kevätpiippo sekä paikoin kanerva, variksenmarja, metsätähti ja kangasmaitikka. Metsätyyppi tuoretta kangasta. Kuvio jatkuu talojen takana, mutta metsä on siellä soistunut, tiheämpi ja puukerroksessa on enemmän kuusia sekä myös koivuja. Kenttäkerroksessa esiintyy rahkasammal, metsäkorte ja pallosara. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 2. Pinta-ala: 4,0 ha. Ojitettu korpi sekä luontaisesti metsittynyt entinen pelto. Erittäin rehevä aluskasvillisuus, metsätyyppi paikoin lehtomaista kangasta, mutta muuten tuoretta kangasta. Korvessa männyn ja kuusen muodostama sekametsä, jossa myös yksittäisiä lehtipuita sekä haapaa puukerroksessa. Pensaskerroksessa vähän pihlajia, pajuja, koivuja, leppiä, tuomia ja kuusia. Pensaskerros kuitenkin suhteellisen harva. Kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä, metsä-imarre, oravanmarja, puolukka, mustikka, riidenlieko ja metsäalvejuuri. Kuvion pohjoisosa on soistunut ja siellä kenttäkerros on erittäin rehevä: mm. nokkonen, suomuurain, metsäkorte ja ojakellukka. Pohjoisosissa metsä on tiheämpi ja siellä esiintyy muutamia puumaisia raitoja. Kuviolla tavattiin pesivä lehtokurppa. Sopiva liitooravametsikkö, mutta merkkejä esiintymisestä ei löytynyt. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 3. Pinta-ala: 0,7 ha. Kuviolla ei enää yhtenäistä metsää, metsä on voimakkaasti harvennettu tai poimintahakattu. Kuviolla myös pieniä avohakkuu-alueita. Metsä on ollut 19

20 mänty- ja kuusivaltainen. Vanhimmat pystyssä olevat puut noin 80 vuotiaita. Pensaskerros harvahko. Kenttäkerroksessa kasvaa kangasmaitikka, mustikka, puolukka, maitohorsma sekä ruohokanukka. Kuvio 4. Pinta-ala: 8,6 ha. Kuvion pohjoisosissa on mäntyvaltainen noin 70-vuotinen sekametsä, jossa runsaasti koivuja ja vähän kuusia puukerroksessa. Puukerroksessa myös joitakin haapoja. Pensaskerros suhteellisen tiheä, valtalajeina pihlaja, koivu ja paju. Kenttäkerroksessa metsäkortetta, metsätähteä, pallosaraa, metsäalvejuurta ja ruohokasvillisuutta. Kuvion länsiosassa on pienellä alueella entinen pelto, jossa nykyisin lehtipuuvaltainen metsikkö ja todella paljon haapoja. Kuvion kaakkoisosissa, korkeimmalla paikalla on tuoretta kangasta, jossa noin 80-vuotinen, varttunut männikkö. Puukerroksessa myös kuusia, mutta vähän koivuja. Kenttäkerroksessa puolukka, mustikka sekä keltatalvikki. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 5. Pinta-ala: 3.4 ha. Noin 30-vuotinen, harventamaton ja tiheä mäntytaimikko. Puukerroksessa ainoastaan mäntyjä. Pensaskerroksessa joitakin kuusia ja koivuja. Metsätyyppi tuoretta kangasta ja kenttäkerroksen valtalajeina; puolukka ja mustikka. Kuvio paikoin soistunut ja kenttäkerroksessa runsaasti rahkasammal, karhunsammal sekä metsäkortetta. Kuvio jatkuu kallion eteläpuolella, mutta kuvion eteläosissa mäntytaimikko on nuorempi noin 20-vuotinen. Taimikko on aukkoinen ja harventamaton. Puukerroksessa enemmän koivuja sekä pensaskerroksessa myös kuusia, katajia, koivuja ja pajuja. Kenttäkerroksessa kasvaa variksenmarja, puolukka, mustikka ja metsätähti. Kuviolla useita keskikokoisia siirtolohkareita. Kuvio 6. Pinta-ala: 1,1 ha. Ojitettu korpi, jossa puukerroksessa runsaasti koivuja. Puusto on muuten vaihtelevan ikäinen ja monikerroksinen sekä mänty- ja kuusivaltainen. Paljon tuulen kaatamia puita. Kenttäkerroksen valtalajeina; metsätähti, puolukka, metsäkorte, metsäalvejuuri sekä maitohorsma ja suomuurain. Kuvio 7. Pinta-ala: 1,6 ha. Ojitettu isovarpuräme. Puusto puhdas mäntyvaltainen, puut noin 6-7 metrisiä. Pensaskerros erittäin harva, vain muutamia mäntyjä. Ojituksen huolimatta räme on säilynyt suhteellisen luonnontilaisena. Kenttäkerroksen valtalajeina; juolukka, suopursu, mustikka, vaivaiskoivu, suomuurain ja variksenmarja. Rämeen eteläosa on säilynyt huonommin ja puusto on siellä lähtenyt kasvuun, lehtipuut ovat levinneet puukerrokseen ja kuusi on levinnyt pensaskerrokseen. Kuvio 8. Pinta-ala: 0,6 ha. Vaihtelevan ikäinen ja monikerroksinen kuusivaltainen noin 60- vuotinen puusto. Puukerroksessa koivuja ja joitakin mäntyjä. Pensaskerroksessa muutamia kituvia kuusia. Kenttäkerros rehevä ja vallitsevana kasvillisuutena on ketunleipä, oravanmarja, mustikka ja metsäalvejuuri. Kuviolla aika paljon kuollutta puustoa. Kuvio sopiva liito-oravametsikkö, mutta merkkejä esiintymisestä ei löytynyt. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen selvitettävä tarkemmin. Kuvio 9. Pinta-ala: 3,5 ha. Erittäin tiheä ja harventamaton noin 15-vuotinen mäntytaimikko. Kuviolla valtavasti koivuja ja metsä on melkein läpipääsemätön viidakko. Kenttäkerroksen valtalajeina: metsätähti, oravanmarja ja vadelma. Metsätyyppi lienee lehtomaista kangasta. Soraikon läheisyydessä oleva metsikkö ei ole yhtä rehevä ja männikkö, siellä on vanhempi noin 40-vuotinen puusto. Tämä metsä on myös erittäin tiheä. Kuviolla joitakin suuria siirtolohkareita. 20

21 Kuvio 10. Pinta-ala: 0,7 ha. Erittäin tiheä, harventamaton noin 50-vuotinen männikkö. Vaihteleva metsä, paljon tuulen kaatamia mäntyjä sekä yksittäisiä kuusia puukerroksessa. Pensaskerroksessa myös lehtipuita. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, suopursu, ja metsäkorte. Kuvio paikoin soistunut ja rahkasammal sekä pallosara esiintyvät laikuittain. Kuvion eteläosissa on pienellä alueella korpimainen kuusikko. Kuvio 11. Pinta-ala: 1,6 ha. Mäntyvaltainen räme, jossa männyt noin metrisiä. Puukerroksessa runsaasti koivuja sekä pensaskerroksessa koivuja ja kuusia. Kenttäkerroksessa kasvaa juolukka, suomuurain, rahkasammal, maitohorsma, pallosara ja suopursu. Paikoin metsä on erittäin soistunut ja kenttäkerroksessa esiintyy korpikastikka, raate, juolukka, tupasvilla, järvikorte, kurjenjalka, suohorsma, viiltosara ja luhtasara. Kuviolla on mielenkiintoinen kasvillisuus ja luontotyyppi muistuttaa jonkin verran ruoho- ja heinäkorpea. Kuvio muuttuu kuitenkin pohjoisosissaan viidakkomaiseksi koivumetsäksi. Kuvio 12. Pinta-ala: 14,3 ha. Tallkohmo on ojitettu räme, jossa puusto on lähtenyt hyvään kasvuun, joten räme ei enää ole luonnontilassa. Puusto vielä enimmäkseen mäntyvaltainen, noin 50-vuotinen. Puukerroksessa vielä runsaasti koivuja sekä vähän kuusia. Metsä harvennettu ja harvennusjätteet on jätetty maahan. Pensaskerroksessa koivuja ja kuusia. Kuviolla paljon ajouria. Kenttäkerroksessa kasvaa metsäkorte, maitohorsma, vadelma, metsätähti, metsäalvejuuri, mustikka, puolukka sekä suomuurain. Kuvio 13. Pinta-ala: 3,0 ha. Noin 35-vuotinen kasvatusmännikkö. Puukerroksessa miltei yksinomaan mäntyjä, seassa vain yksittäisiä kuusia ja koivuja. Pensaskerros harva, vain joitakin katajia ja kuusia. Metsätyyppi kuivahkoa kangasta ja kenttäkerroksen valtalajeina puolukka, mustikka, kanerva ja variksenmarja. Kuvion pohjoisosissa metsätyyppi lähinnä tuoretta kangasta ja siellä metsä on myös harvennettu. Kuvio 14. Pinta-ala: 4,4 ha. Noin 35-vuotinen hyvin hoidettu kasvatusmännikkö. Puukerroksessa vähän kuusia. Pensaskerros myös harva, vain vähän koivuja esiintyy paikoin. Metsätyyppi tuoretta kangasta ja kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, mustikka, metsätähti ja oravanmarja. Kuvio erittäin kivinen. Kuvion pohjoisosissa on nuorempaa, mutta muutoin samankaltaista metsää. Puukerroksessa kuitenkin siellä vähän enemmän koivuja ja jonkin verran haapoja. Kuvio 15. Pinta-ala: 2,6 ha. Luontaisesti metsittynyt vanha pelto. Lehtivaltainen puusto kasvaa lähinnä ojien reunoilla, mutta paikoin myös muualla. Puukerroksessa kasvaa koivuja ja pajuja sekä vähän mäntyjä ja kuusia. Kenttäkerroksessa paljon ruohokasvillisuutta; nurmipuntarpää, ojakärsämö, koiranputki, maitohorsma, huopaohdake, mesiangervo, virmajuuri, hiirenvirna, niittyleinikki sekä juolavehnä. Paikoin kuviolla on aukkoinen kuiva niitty, jossa puita ei ole ollenkaan. Kenttäkerroksessa kasvaa siankärsämö ja kissankello. Kuvio 16. Pinta-ala: 3,5 ha. Noin 30-vuotinen, harventamaton ja erittäin tiheä kasvatusmännikkö. Puukerroksessa myös vähän kuusia. Pensaskerroksessa runsaasti haapoja ja koivuja sekä katajia. Metsätyyppi lähinnä tuoretta kangasta ja kenttäkerroksessa kasvaa mustikka, puolukka, oravanmarja, metsätähti, vanamo ja kevätpiippo. Paikoin kasvaa myös metsäkortetta ja rahkasammalta, joten kuvio ainakin paikoin soistunut. Kuvio 17. Pinta-ala: 1,2 ha. Noin 15-vuotinen, erittäin tiheä, harventamaton mäntytaimikko. Puukerroksessa paljon lehtipuita; haapoja, koivuja, pajuja sekä myös kuusia. Metsätyyppi 21

22 tuoretta kangasta, paikoin jopa lehtomaista kangasta. Kenttäkerroksen valtalajeina; oravanmarja, metsäimarre, metsätähti, puolukka, mustikka ja kevätpiippo. Kuvio 18. Pinta-ala: 8,2 ha. Lagbergshagen on melko laaja alue, jossa vanhoja peltoja, niittyjä ja metsälaitumia. Kuvio on suurilta osin metsittynyt luontaisesti, mutta pienellä alueella on myös istutettu kuusia. Puusto on vaihtelevan ikäinen ja monikerroksinen. Puukerroksessa runsaasti kuusia sekä ojien varsilla järeitä koivuja. Paikoin on myös puumaisia pajulajeja ja haapoja. Pellon läheisyydessä metsä on koivuvaltainen. Pensaskerroksessa myös kuusia sekä runsaasti pajuja, haapoja. Kenttäkerros erittäin vaihteleva ja valtalajeina mm. kangasmaitikka, metsätähti, metsäalvejuuri, mesiangervo, puna-ailakki, mesimarja sekä paljon ruohokasvillisuutta. Soistuneilla paikoilla kasvaa kurjenjalka, suo-orvokki ja luhtamatara. Pyy havaittiin, lisäksi kuvio saattaisi sopia pikkutikalle, kun kuviolla on suhteellisen runsaasti koivupökkelöitä. Kuvio on tutkittava tarkemmin linnuston kannalta. Kuvio 19. Pinta-ala: 1,4 ha. Ojitettu räme, jossa ainoastaan mäntyjä puukerroksessa. Puusto lähtenyt hyvään kasvuun ojituksen jälkeen. Pensaskerroksessa joitakin koivuja etenkin ojien varsilla. Kenttäkerroksessa kasvaa suomuurain, suopursu, puolukka, mustikka, juolukka ja vaivaiskoivu. Kuvio 20. Pinta-ala: 4,5 ha. Noin 30 vuotinen, paikoin noin 40-vuotinen harventamaton ja erittäin tiheä kasvatusmännikkö. Puukerroksessa suhteellisen paljon kuusia ja koivuja. Pensaskerroksessa esiintyy katajia ja pihlajia. Kenttäkerroksessa kasvaa oravanmarja ja puolukka. Kuvion pohjoisosissa on valtava kiviaita sekä useita pienempiä kiviaitoja. Osa kuviosta on ilmeisesti erittäin vanha niitty tai pelto. Kuvion länsiosissa aivan metsäautotien vieressä on kookas siirtolohkare, joka kuuluu kantakaupungin suurimpiin. Siirtolohkare säästettävä ja kiviaidat on tutkittava tarkemmin kulttuurihistoriallisen arvon määrittelemiseksi. Kuvio 21. Pinta-ala: 1,6 ha. Varttunut, noin 100-vuotinen, mäntyvaltainen sekametsä. Puukerroksessa myös runsaasti kuusia, sekä koivuja ja jopa haapoja. Puusto tiheä ja harventamaton. Alikasvoksena vähän kuusia ja myös pensaskerroksessa vähän kuusia sekä vähän koivuja. Kuviolla suuri siirtolohkare sekä useita pienempiä siirtolohkareita. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikka, puolukka sekä variksenmarja. Kuviolla myös suhteellisen paljon keloja, tuulenkaatoja sekä kuollutta puustoa. Metsä on muutenkin luonnonmetsän kaltainen. Kuvio myös sopiva liito-oravametsikkö, mutta merkkejä esiintymisestä ei löytynyt. Arvokas erittäin vanha, luonnontilainen metsä, joka on tutkittava tarkemmin. Kuvio 22. Pinta-ala: 6,9 ha. Erittäin tiheä ja harventamaton, noin 25-vuotinen kasvatusmännikkö. Pensaskerroksessa vähän kuusia ja koivuja. Metsätyyppi lähinnä tuoretta kangasta, jossa kenttäkerroksen valtalajeina puolukka ja mustikka. Paikoin soistunut ja kenttäkerroksessa kasvaa rahkasammal, karhunsammal sekä pallosara. 22

23 Kartta 4. Osa-alue 4: Isokylä, Raxo-Tallkohmo. 23

24 5. Lappilanmäki-Kaustar 5.1 Yleiskuvaus Osa-alue Lappilanmäki-Kaustar sijaitsee Kokkolan kaupungin itäpuolella, Ouluntien eteläpuolella. Rautatie jakaa alueen kahteen eri alueeseen. Osa-alueen laajuus on noin 210 hehtaaria ja tästä yli puolet, eli noin 110 hehtaaria on peltoja. Metsiä on noin 46 hehtaaria ja loput 54 hehtaaria ovat asutusta ja rakentamattomia tontteja. Alueella on erittäin vähän yhtenäisiä metsiä. Tästäkin huolimatta alueella löytyy useita luonnon kannalta arvokkaita pieniä kohteita. Kuviot 7 ja 9 ovat lehtipuuvaltaisia lehtoja, jolla on arvokas puusto ja kasvillisuus. Kuvio 10 sen sijaan on vanha perinnemaisema, jossa kasvaa arvokasta kasvillisuutta. Kaikki nämä kolme kuviota on syytä tutkia tarkemmin. Alueen arvokkaimmat kuviot sijaitsevat alueen läpi etelästä pohjoiseen kulkevassa kapeassa metsäisessä vyöhykkeessä (kuvio 1 sekä kuviot 11-17). Tämä puustoinen vyöhyke on luultavasti erittäin tärkeä kulkuväylä monille eliölajille. Tässä vyöhykkeessä havaittiin liito-orava ja myös sen pesäpuu löydettiin. On syytä säästää ainakin osa tästä puustoisesta vyöhykkeestä. Kuvion 19 muodostavat peltojen keskellä kaksi pientä metsäsaarakketta. Kokkolan yleiskaavan 2010 yhteydessä tehdyssä Kokkolan ekologiset maisema- ja suojelukohteet selvityksessä (Hongell Storbacka 1989) metsäsaarekkeet todetaan merkittäviksi lintujen pesimäpaikoiksi sekä yöpymis- ja levähdysalueiksi. Kuvio tulee on tutkia tarkemmin linnuston kannalta. Osa-alueeen Lappilanmäki-Kaustar virkistyskäyttöarvo on suhteellisen vähäinen. 5.2 Kuviotiedot Kuvio 1. Pinta-ala: 6,6 ha. Vaihteleva kuvio, joka kostuu enimmäkseen metsittyneistä pelloista, koivikoista sekä pienellä alueella lehtomaisesta kankaasta. Rautatien vierellä kuvion koillisosissa on myös pieni kallio, jossa puusto on haapavaltainen. Osa pelloista kuvion itäpuolella on myös käytössä peruna- ja vihannesmaana. Muuten puusto on kuviolla koivuvaltainen. Puukerroksessa myös haapoja sekä vähän mäntyjä ja yksittäisiä kuusia. Myös muutama kolohaapa. Paikoin metsä on harvennettu, etenkin kuvion itäosassa. Pensaskerros suhteellisen harva; vähän koivuja, pihlajia, tuomia ja katajia. Rehevän kenttäkerroksen valtalajeina ovat mesiangervo, korpikastikka, metsäkorte, vadelma, oravanmarja, puolukka, mustikka, metsäalvejuuri, keltapiisku ja metsätähti. Kuviolla on useita vanhoja kiviaitoja. Kuvion eteläkiilassa on pienellä alueella lehtomainen kangas, jossa aika jykevä kuusikko. Puukerroksessa myös mäntyjä runsaasti sekä vähän koivuja. Pensaskerroksessa paljon pihlajia. Kenttäkerroksessa kasvaa metsätähti, metsäimarre, ketunleipä, mustikka sekä oravanmarja. Sopiva liito-oravametsikkö, mutta jälkiä ei havaittu. Tutkittava tarkemmin liito-oravan ja linnuston kannalta. Kuvio 2. Pinta-ala: 1,0 ha. Voimakkaasti harvennettu koivikko, jossa vain vähän puita puukerroksessa. Koivun lisäksi puukerroksessa korkea pajukasvillisuus. Pensaskerroksessa myös runsaasti pajuja ja muita pieniä lehtipuita. Kenttäkerros vaihteleva ja rehevä. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mesiangervo, nurmipuntarpää, korpikastikka, metsäkorte, ketunleipä, kissankello, metsätähti, koiranputki, virmajuuri, nittyleinikki, poimulehti, punaailakki, mesimarja, vadelma, pietaryrtti, siankärsämö, ojakärsämö, maitohorsma ja luhtamatara. Kuvio 3. Pinta-ala: 3,4 ha. Rehevä, lehtipuuvaltainen sekametsä. Puukerroksessa myös kuusia, etenkin kuvion pohjoisosissa, sekä koivuja ja leppiä. Sähkölinjan alla kasvaa nuori 24