LUONTOSELVITYS X Täydennetty KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys
|
|
- Taisto Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUONTOSELVITYS X Täydennetty KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys
2 Kaarina Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET MENETELMÄT Lähtötiedot Maastokartoitukset LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Selvitysalueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet Vesistöt Kasvillisuus LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Raadelma Natura alueet Raadelman kasvillisuuskuviointi ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Raadelman ulkopuolinen selvitysalue Natura alueet Muut luonnonsuojelualueet Metsälakikohteet Kallioalueet Vähäpuustoiset suot Lehtolaikut Vesilakikohteet Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvilajit Muut arvokkaat kohteet Uhanalaiset luontotyypit YHTEENVETO LÄHTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Selvitysalueen sijainti ja suojelualueet Luontokohdekartat Kuvia selvitysalueelta Raportin pohjakartat Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen karttapalvelu (peruskarttarasteri 7/2013, lisenssi: 0
3 Pöyry Finland Oy Ismo Yli-Tuomi, FM biologi Soile Turkulainen, FM biologi maastotyöt ja raportointi maastotyöt ja raportointi Yhteystiedot Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku puh sähköposti 1
4 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Kaarinan kunnan Piikkiön alueelle osayleiskaavatasoista maankäytön suunnittelua varten. Päähuomio keskitettiin kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, mutta inventoinnin ohessa pyrittiin arvioimaan myös alueen soveltuvuutta luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten ns. tiukan suojelun piirissä olevien eläinlajien elinympäristöiksi. Selvitysalueen rajaus on esitetty liitteen 1 kartassa. Piikkiön Raadelman kartanoalueelta on aiemmin tehty kasvillisuuskartoitus (Kemppainen 2001a) ja arviointi Raadelman kartanoalueen läheisyyteen suunnitellun rivitaloalueen rakentamisen vaikutuksista Kaarinan metsät Natura 2000 alueeseen (Kemppainen 2001b). Välittömästi selvitysalueen pohjoispuolelta on tehty Helsinki-Turku - moottoritien Raadelman liittymän asemankaavan luontoselvitys (Suunnittelukeskus 2004) ja liito-oravaselvitys (Kumpulainen ja Saikkonen 2004). Koko Piikkiön alueen kasvillisuuden erityispiirteitä kartoitettiin laajasti 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa (mm. Koskinen 1985, Koskinen 1991a, Koskinen 1991b, Koskinen 1994). Tässä raportissa esitetään selvitysalueelle keväällä ja kesällä 2013 tehtyjen kasvillisuusja luontotyyppi-inventointien tulokset. Raporttia on täydennetty kohdassa kuvattujen ketokasvillisuustyyppien osalta tehdyn maastokäynnin perusteella. Samalla päivitettiin selvitysalueella olevien luonnonsuojelualueiden tiedot (liitekartta 1). 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Kaarinan kaupungin Piikkiön taajama-alueella noin 5-10 km Kaarinan keskuksesta itään. Selvitysalue on kokonaisuudessaan entisen Piikkiön kunnan aluetta. Etelässä selvitysalue rajoittuu pääosin Piikkiönlahteen, idässä Turun ohitustiehen (tie nro 40) ja pohjoisessa selvitysalue ulottuu osittain Helsinki-Turku -moottoritien pohjoispuolelle. Selvitysalue koostuu pääosin suhteellisen tiheästi asutusta Piikkiön taajama-alueesta ja keskustaajaman pohjoispuolelle Kirismäkeen ja Moskalanmäkeen sijoittuvista omakotiasutusalueista. Piikkiön keskuksen pohjoispuolella ja toisaalta aivan selvitysalueen pohjoisosassa on laajoja kallioisia metsäharjanteita, joista korkeimmat kohoavat metriä ympäröiviä alueita ylemmäs. Selvitysalueen keskiosassa on myös laajoja peltoaukeita. Piikkiön keskustaajaman länsipuolella sijaitseva Raadelman alue on hyvin monipuolinen, sisältäen mm. kartanon vanhaa kulttuuriympäristöä, reheviä kulttuurivaikutteisia metsäalueita, niittyjä sekä Piikkiönlahden rantavyöhykettä. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Luontoselvitystä varten tarkistettiin ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun ja Hertta-paikkatietokannan Eliölajit-rekisteriin tallennetut luontokohteet ja lajistotiedot. Raadelman osalta päälähtötietona oli sinne aiemmin tehty kasvillisuuskartoitus (Kemppainen 2001a). 3.2 Maastokartoitukset Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä varten tehtiin neljä maastokäyntiä kevään ja kesän 2013 aikana. Maastokäynneillä selvitettiin luonnonympäristön yleispiirteet ja kartoi- 1
5 tettiin seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioitavat luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 2 luvun11 :n mukaiset luonnontilaisina säilytettävät luontotyypit norot, lammet ja lähteet vesilain 3 luvun 2 :n mukaiset purot, joiden luonnontilan muuttaminen on luvanvaraista metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008) muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet kuten lahopuustoiset metsät sekä niityt ja muut perinneympäristöt Varsinaista liito-oravaselvitystä tai muiden luontodirektiivin liitteen IV(a) lajein selvityksiä alueelta ei tehty, mutta lajeille sopivia ympäristöjä pyrittiin havainnoimaan ja alueelle annettiin suosituksia tarkentavista lajistoselvityksistä. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit ovat ns. tiukan suojelun lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Selvitysalueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet 4.2 Vesistöt Littoistenjärven itärannalla yksityisellä maalla sijaitseva Kuoviluodon luonnonsuojelualue (YSA205893) on noin 3 km:n etäisyydellä luoteen suunnassa. Lausteen ja Varissuon alueilla runsaan 5 km:n etäisyydellä luoteessa, lähellä Turun ja Kaarinan rajaa on useita luonnonsuojelulain luontotyyppeinä suojeltuja pienialaisia kohteita: Paaskunnan jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto (LTA203785), Erik Jämsän pähkinäpensaslehto (LTA201703), Palometsän puiston pähkinäpensaslehto (LTA201334), Varisvuoren pähkinäpensaslehto (LTA201315), Huhkovuoren pähkinäpensaslehto ja jalopuumetsikkö (LTA201323) ja Vainuvuoren jalopuumetsikkö (LTA200534). Yksityismaan määräaikainen rauhoitusalue Niittula (MRA203611) ja Maunulan luonnonsuojelualue (YSA205894) sijaitsevat 3-4 km:n etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Raadelman länsipuolella Hovirinnassa on kolme suojelualuetta: Parkinmäki (YSA023028), Karpanmäen lehto (YSA022005) ja luontotyyppirajaus Papinholman jalopuumetsä (LTA020022). Linnavuori-Pohtionvuoren arvokas kallioalue (KAO020130, arvoluokka 4) on välittömästi selvitysalueen itäpuolella ja Paimionjokilaakson maisemakokonaisuus (MAO020027) lähimmillään noin 4 km:n etäisyydellä selvitysalueen kaakkoispuolella. Viiden kilometrin säteellä ei ole muita luonnonsuojelualueita tai arvokkaita luontokohteita (Valtion ympäristöhallinto 2013a). Itse selvitysalueella sijaitsevat suojelualueet on käsitelty erikseen raportin kohdassa 5. Selvitysalueella ei ole järviä, luonnontilaisia lampia tai suuria jokia. Alueelta ei myöskään löydetty yhtään lähdettä. Kaikki virtavedet ovat puroja tai noroja, joiden valumaalue on vähemmän kuin 100 km². Tuorlan alueen poikki virtaava Myllyoja yhdistää selvitysalueen pohjoispuolella sijaitsevaan Väriojaan ja sitä kautta Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevaan Littoistenjärveen. Pukkilanoja virtaa selvitysalueen pohjoisosasta päätyen Rungon asutuksen kohdalla Piikkiönlahteen. Makarlanjoki virtaa idänsuunnasta yhtyen Piikkiön keskuksen alueella pohjoisen suunnasta tulevaan Hepojokeen, joka virtaa Piikkiön taajaman läpi Piikkiönlahteen. 2
6 4.3 Kasvillisuus Kaarinan kaupunki, Piikkiön alueen luontoselvitys Selvitysalue on hemiboreaalista kasvillisuusvyöhykettä ja kuuluu Varsinais-Suomen eliömaakuntaan. Suovyöhyke on kilpikeitaat eli konsentriset kermikeitaat (alajako Laakiokeitaat 1a). Maisemamaakunta on Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutu, joka kuuluu maisemamaakuntien pääjaossa Lounaismaahan (Valtion ympäristöhallinto 2013a). Hemiboreaalista kasvillisuusvyöhykettä voidaan pitää keskieurooppalaisen lehtimetsävyöhykkeen ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen vaihettumisalueena, jolla esiintyy runsaasti muuta maata lajirikkaampia lehtoja ja ns. jaloja lehtipuita, saarnia, tammea, jalavaa ja vaahteraa sekä pähkinäpensasta. Hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen kuuluvat maassamme ainoastaan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan eteläosa, saaristoalueita sekä Ahvenanmaa. Metsäalueilla esiintyy runsaasti mm. mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa, metsäkastikkaa, metsäalvejuurta, sananjalkaa, metsätähteä, käenkaalia ja kevätpiippoa. Lehtoalueilla runsaita ovat mm. valkovuokkoa, sinivuokko, keltavuokko, puistolemmikki, kevätlehtoleinikki, rönsyleinikki, kyläkellukka, ukonputki, vuohenputki, käenkaali, sudenmarja, metsäalvejuuri, hiirenporras, mesiangervo, nuokkuhelmikkä, koiranheinä, aitovirna, pystykiurunkannus ja kevätesikko. Kallioiden, kallioketojen ja niittyjen lajistoa ovat mm. mäkikaura, tuoksusimake, kallioimarre, karvakiviyrtti, mäkitervakko, nurmitädyke, rohtotädyke, keltamatara, metsäapila, niittysuolaheinä, isomaksaruoho, ahopukinjuuri, ahomansikka, mäkikuisma, lampaannata, metsälauha, päivänkakkara, kissankello, harakankello, aho- ja keltamatara, niittynätkelmä, hiirenvirna ja poimulehdet. 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Olemassa olevien tietojen ja maastoinventointien pohjalta on arvioitu kohteiden luonnonarvoja seuraavasti: Valtakunnallisesti merkittävät: Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat kohteet tai niihin verrattavat kohteet Maakunnallisesti merkittävät: Huomattava alueellinen merkitys kasvillisuuden tai eläimistön kannalta Paikallisesti merkittävät: Huomattava paikallinen merkitys kasvillisuuden tai eläimistön kannalta Mikäli kohteelle ei ole annettu arvoluokkaa, ei sillä katsottu olevan erityistä luonnonsuojelullista arvoa. Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt määrittää ja rajaa alueellinen metsäkeskus. Edellä esitetyt kohteet ovat tämän selvityksen tekijöiden mahdollisiksi metsälakikohteiksi arvioimia kohteita. 3
7 5.1 Raadelma Natura alueet SUOJELUPERUSTE Kaarinan metsät (FI , SCI) 57 ha Valtakunnallinen Natura alue, vanhojen metsien suojeluohjelma, lehtojensuojeluohjelma, luonnonsuojelulaki Tuorlan alueen metsä kuuluu osana laajaan kuudesta eri osasta koostuvaan Kaarinan metsät Natura alueeseen. Pääosa suojelualueesta on Kuusiston saaren koillisosassa ja kaksi pienialaista osa-aluetta Kuusiston eteläpuolella sijaitsevassa Jauhosaaressa. Kaarinan metsät Natura alueeseen sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelma-alue Paltan metsät (AMO020308) sekä lehtojensuojeluohjelma-alue Jauhosaaren lehdot (LHO020023). Selvitysalueella sijaitseva Tuorlan metsäalue ei sisälly valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Osa Tuorlan alueesta sisältyy kuitenkin seutukaavan luonnonsuojelualueeseen Raadelman kasvillisuuskuviointi ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Tarkoituksena oli päivittää Kemppaisen (2001a) asemakaavoitusta varten tekemä luontoselvitys ja laajentaa sen selvitysaluetta lännessä Tuorlan maaseutuoppilaitokseen ja Myllyojalle asti. Lisäksi pyrittiin tarkistamaan vanhoja kasvihavaintoja mahdollisuuksien mukaan. Pääosa Raadelman inventoinnista tehtiin heinäkuun puolessa välissä. Kesä oli ollut kuiva ja heinäkuun puolivälissä kalliokasvillisuus oli jo paikoin kuivunut ja osa lehtokasvilajistosta oli lakastunut. Arvokkaat luontokohteet ovat pääosin lehtolaikkuja ja lahopuustoisia metsiä. Kalliot ovat pienialaisia ja niistä vain osaa pidettiin mahdollisina metsälain (10 ) kohteina. Alueelle sijoittuu Kaarinan metsät Natura alue (SCI), jonka läheisyydessä sijaitsevat lahopuustoiset metsät täydentävät sen luontoarvoja. Raadelman kartanon ympäristössä on ollut aikaisemmin nykyistä enemmän hoidettuja alueita kuten peltoja, hedelmätarhoja ja puistoja. Raadelman alue kartoitettiin lähes kokonaisuudessaan kasvillisuuskuvioittain. Raadelman alueella havaitut arvokkaat luontokohteet on kuvattu edellä esitettyjen aluekuvausten yhteydessä. Alueet ja merkittävät luontokohteet on esitetty liitteen 2 kartoissa. 4
8 1 Kartanon tienvarsilehto ja -puusto 1,1 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Kemppaisen (2001a) selvityksen mukaan kartanoon menevien kahden tien itäpuolella ja teiden välissä on tuoretta lehtoa, joka vaihettuu eteläosassa lehtoniittyyn (kuviot 1a, 1b ja 1c) ja itäreunalla lehtomaiseen ja tuoreeseen kankaaseen (kuviot 2a ja 2b). Puustossa on järeitä kuusia ja mäntyjä sekä paksurunkoisia ja nuorempia koivuja ja vaahteroita. Teitten varressa on koristepuiksi istutettuja tammia, jalavia, neljä metsälehmusta ja viisi saarnea. Läntisen tien varrella on koivuja kujana. Puusto on harvennettu puistomaiseksi, mutta viime aikoina se on saanut olla melko luonnontilaisena. Pensaskerroksessa on nuoria lehtipuita ja kuusia. Lahopuuna on sekä lehti- että havupuita pysty- ja maapuina. Aluskasvillisuudessa on tuoreen lehdon lajeja ja runsaasti niittylajeja: Kemppaisen (2001a) lajilistalla ovat seuraavat lajit: valko- ja sinivuokko, puistolemmikki, aho-, kevätlehto-, rönsy- ja niittyleinikki, nurmitädyke, kyläkellukka (ja ojakellukan ja kyläkellukan risteymä), aho-orvokki, ukon- ja koiranputki, ukko- ja ahomansikka, voikukka, poimulehdet, käenkaali, metsäalvejuuri, särmäkuisma, mesiangervo, oravanmarja, nokkonen, lillukka, mustikka, puolukka, metsäorvokki, kevätpiippo, sormisara, koiranheinä, nurmipuntarpää, nuokkuhelmikkä, lehto- ja puistonurmikka, aitovirna ja metsämaitikka. Eteläosassa esiintyi Kemppaisen (2001a) mukaan lisäksi niittysuolaheinää, keltamoa, jänönsalaattia, heinätähtimöä, valkopeippiä, isomaksaruohoa, maitohorsmaa, pelto-ohdaketta, tankikeltanoa, hakarasaraa ja mäkikauraa, ja rinteessä kukki pystykiurunkannus. Tien varrelta tavattiin vuonna 2001 lisäksi mm. päivänkakkaraa, peltokortetta, maahumalaa, piharatamoa, pujoa, niittynätkelmää, kevätesikkoa, oja- ja siankärsämöä, vuohenputkea ja seittitakiaista. Sammalissa oli metsäsammalia ja metsäliekoja lehtonokkasammalta. Paikoin sammalpeite lähes puuttuu. Pinta-alaltaan runsaan hehtaarin laajuinen metsäalue oli suurin piirtein ennallaan vuonna Kemppaisen (2001a) mukaan kohde on kartanoympäristössä huomionarvoinen lehto, mutta ei kuitenkaan luonnontilainen. Lähinnä lehtona voidaan pitää kohteen itärinnettä. Kokonaisuutena kohde on huomionarvoinen iäkkään ja monipuolisen puustonsa vuoksi, jossa on joukossa runsaasti jalopuita. Rehevä lehtolaikku on mahdollinen metsälain (10 ) erityisen tärkeä elinympäristö. 5
9 2 Kartanon pohjoispuolen mäki 0,3 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Kemppaisen (2001a) selvityksen mukaan mäkialueella kasvaa varttunutta sekametsää, joka on kallioisissa kohdissa mäntyvaltainen (kuvio 28). Aluskasvillisuuden lajeja ovat lehto- ja niittynurmikka, mustikka, ahomansikka, kivikkoalvejuuri, metsälauha, metsätähti, nurmitädyke ja kallioimarre. Itärinteessä kasvaa männyn lisäksi kuusta, koivua, haapaa, pihlajaa ja vaahteraa ja pensaskerroksessa terttuseljaa, tuomea, tammea ja taikinamarjaa. Aluskasvillisuudessa tavataan heiniä kuten lehto- ja niittynurmikkaa, nurmipuntarpäätä ja nuokkuhelmikkää sekä runsaasti valkovuokkoa, metsäapilaa, särmäkuismaa, ahomataraa, aho-orvokkia ja nurmitädykettä. Muita lajeja ovat mm. metsäkurjenpolvi, sormisara, lillukka, metsämaitikka, nokkonen, metsäalvejuuri ja sananjalka. Kohde oli kesän 2013 maastokäynnin perusteella ennallaan. Keskiosassa varastorakennuksen länsipuolella on tiheää nuorta lehtipuustoa kasvava alue, joka on ilmeisesti jäänyt Kemppaisen (2001a) selvityksen ulkopuolelle. Pihlajan- ja vaahteranvesojen seassa on jokunen isompi koivu, tuomi ja raita ja aluskasvillisuudessa mm. vuohenputkea. Itärinteen lajilistasta puuttuvat kielo ja metsäkastikka. Mäen kautta kulkee tieura ja kalliolla on huvimajan tapainen rakennus. Kallion rinteessä kasvaa mm. kivikkoalvejuurta ja kalliokieloa. Kallion kohdalla rinteen alla on kosteampi kohta, jossa kasvaa muutamia haapoja ja raitoja sekä mm. mesiangervoa ja ranta-alpia. Itärinne on huomionarvoinen sekametsäalue, jonka kasvillisuus on osin tuoretta lehtoa. Rehevä lehtolaikku itärinteessä on mahdollinen metsälain (10 ) erityisen tärkeä elinympäristö. Kohde tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. SUOJELUPERUSTE 3 Kartanon pohjoispuolen kalliot 0,5 ha Raadelman kartanon takana olevilla kallioilla on pienialaisesti kallioketojen kasvillisuutta sekä niiden ympärillä avoimia ja 6
10 puoliavoimia niittymäisiä alueita (5a, 5b, 14 ja 29). Alueella erottuu vanhoja kivijalkoja ja tieura. Kemppaisen (2001a) mukaan kallioalueen eteläosassa lähellä pihapiiriä on kuivaa kallioketoa, jossa kasvaa mm. kelta- ja isomaksaruohoa, keltamataraa, mäkitervakkoa, ruohosipulia, ahosuolaheinää, valkopeippiä, mäkilemmikkiä, pölkkyruohoa, peltosauniota, hopeahanhikkia, valkoapilaa, huopakeltanoa, kannusruohoa, kissankelloa ja siankärsämöä. Kallion reuna-alueet olivat Kemppaisen (2001a) mukaan niittymäisempiä ja niillä kasvaa korkeampia heiniä ja ruohoja: lehto- ja niittynurmikka, koiranheinä, juolavehnä, nurminata, timotei, tuoksusimake, nurmirölli, aho- ja niittysuolaheinä, peltokanankaali, aho- ja niittyleinikki, särmäkuisma, aito- ja hiirenvirna, ahopukinjuuri, karhun-, koiran- ja ukonputki, valkopeippi, pujo, seittitakiainen ja päivänkakkara. Rehevintä kasvillisuus on kaakkoisrinteen alaosassa lähellä pihapiiriä, jossa kasvaa mm. runsaasti pujoa ja pelto-ohdaketta. Kallioalueen kaakkoisreunalla oli Kemppaisen (2001a) mukaan kallioketo, jossa kasvaa runsaasti mäkikauraa ja tuoksusimaketta sekä lisäksi vadelmaa, orjan- ja iharuusua, kallioimarretta, karvakiviyrttiä, kevätleinikkiä, mäkitervakkoa, nurmi- ja rohtotädykettä, keltamataraa, metsäapilaa, siankärsämöä, niittysuolaheinää, iso- ja keltamaksaruohoa, ahopukinjuurta, kangasmaitikkaa, ahomansikkaa, kannusruohoa, hopeahanhikkia, mäkikuismaa, hevonhierakkaa, pelto-orvokkia, voikukkaa, nurmipiippoa, lampaannataa, metsälauhaa ja nurmirölliä. Kedon reunassa on ketoneilikkaa ja päivänkakkaraa. Kallioalueen laidoilla on yksittäin ja ryhmissä vaahteroita, tammia, koivuja ja mäntyjä. Kallioalue oli suurin piirtein ennallaan kesällä 2013, mutta kallioille on levinnyt lehtipuiden vesoja ja vadelmaa siellä on muutenkin saattanut tapahtua kasvillisuuden rehevöitymistä ja kalliokasvillisuuden taantumista. Keltamataraa ja mäkikauraa kasvoi alueella edelleen, mutta koillisosasta ei löydetty ketoneilikkaa eikä mäkikuismaa. Kallioketoa oli pienialaisesti etelä- ja kaakkoisosassa. Kartanon takana olevan kallion kasvillisuus on kulunut jonkin verran liikkumisen takia. Kalliokedot ovat uhanalaisia luontotyyppejä, mutta kallioalueella ne ovat menettäneet tai menettämässä arvonsa rehevöitymisen ja umpeenkasvun takia. 4 Kartanon koillispuolen mäki (Turku-Viipurintien eteläpuolella, ei Kemppaisen 2001 selvitysalueella) 0,2 ha 7
11 SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Mäen laki on kalliota, jossa kasvaa iäkkäitä ja nuorempia mäntyjä ja nuorehkoja koivuja ja pihlajia. Kalliopinnat ovat osin poronjäkäläiset ja osin niillä kasvaa mm. metsälauhaa, ahosuolaheinää, kieloa, kalliokieloa ja vadelmaa. Mäen rinteillä kasvaa harvakseltaan kookkaita mäntyjä ja koivuja sekä niiden alla nuoria koivuja, pihlajia, vaahteroita ja tammia ja nuoria mäntyjä. Mäen etelärinteen alaosa rajoittuu pujoa, pelto-ohdaketta ja karhunputkea kasvavaan puistonreunaan ja siinä kasvaa mm. päivänkakkaraa, ahomataraa ja metsäapila. Mäen itärinteessä kasvaa muutamia isoja koivuja ja tammia sekä tiheää haavan, koivun ja pihlajan vesaikkoa. Lisäksi itärinteessä on kymmenkunta pähkinäpensasta. Aluskasvillisuudessa on mm. vuohenputkea, valkovuokkoa, nokkosta, sinivuokkoa, taikinamarjaa, lehtonurmikkaa, metsäkastikkaa, sananjalkaa ja kieloa. Pohjoisrinteeseen päin kasvillisuuden rehevyys vähenee. Itärinnettä voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvana rehevänä lehtolaikkuna. Rehevä lehtolaikku on mahdollinen metsälain (10 ) erityisen tärkeä elinympäristö. Kohde tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. 5 Kranaatin mäki (Turku-Viipurintien pohjoispuolella, ei Kemppaisen 2001 selvitysalueella) 0,5 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Karulla jäkälä-sammalkalliolla on pääosin noin metriä korkeaa männikköä, jonka joukossa on runkomaista pihlajaa ja kallioalueen reunalla yksittäisiä runkomaisia tammia. Lakialueen puusto on pääosin luonnontilaista, alueella on hyvin vähän hakkuun jälkiä ja lahopuuta on jonkin verran. Kallioalueella on kulutuksen jälkiä. Kenttäkerroksessa on kanervaa, kalliokieloa, kieloa, mustikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, tuoksusimaketta, kangasmaitikkaa ja pohjakerroksessa mm. poronjäkäliä, torvijäkäliä, seinäsammalta, kangaskynsisammalta, kangasrahkasammalta ja kalliopalmikkosammalta. Kuvio arvioitiin puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmaksi ja mahdolliseksi metsälakikohteeksi. Reunametsät ovat varttuneita mäntyvaltaisia sekametsiä, joissa on männyn seassa koivua ja kuusia alla pihlajan vesoja. Kohteen välittömässä läheisyydessä on sekä tuoreen että leh- 8
12 tomaisen kankaan varttunutta mänty-kuusisekapuustoa ja Helsingintiehen rajoittuvassa pohjoisrinteessä kuusikkoa, jonka joukossa on jonkin verran koivua. Kalliorajauksen luoteispuolella on myös muutamia kookkaita haapoja. Kranaatin kallioalueen länsipuolella on käytöstä poistetulla pellolla kasvavaa suhteellisen matalaa ja ryteikköistä lehtipuustoa. Mahdollinen metsäalain 10 :n mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, kitu- ja joutomaan kallio. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, tulisi liito-oravan esiintyminen selvittää erityisesti kalliorajauksen pohjoispuolelta läheltä Helsingintietä. 6 Mäkien välinen tasanne molemmin puolin Turku- Viipuritietä SUOJELUPERUSTE Alue on ilmeisesti entistä peltoa, joka nyt kasvaa pääosin nuorta lehtipuustoa. Eteläosassa on nuorta haapaa, raitaa, vaahteraa ja pihlajaa ja aluskasvillisuudessa mm. nokkosta, peltokortetta, vadelmaa ja mesiangervoa. Pohjoisosassa on kosteaa pajupeltoa ja nuorta sekapuustoa. Turku-Viipuritien eteläpuoli ja Helsingintien liittymään rajoittuva tien pohjoispuoli ovat pensoittunutta peltoa ja taimikkoa. 7 Kranaatti länsi, kallioalue ja lehtolaikku 1,0 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Huomattavan kuluneella karulla jäkälä-sammalkalliolla on pääosin yli 10 metriä korkeaa osittain luonnontilaista kalliomännikköä, jonka joukossa on runkomaista koivua, pihlajaa, pienehköjä tammia ja vaahteroita sekä lakialueella katajaa. Kallion reuna-alueilla on pääosin varttuvaa männikköä. Lakialueella on myös laajoja täysin puuttomia jäkälän peittämiä kalliopintoja. Kenttäkerroksessa on kanervaa, mustikkaa, puolukkaa, tuoksusimaketta ja pohjakerroksessa mm. poronjäkäliä, torvijäkäliä, seinäsammalta, kangaskynsisammalta ja kan- 9
13 gasrahkasammalta. Kuvio arvioitiin puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmaksi ja mahdolliseksi metsälakikohteeksi. Kallioalueen lounaispuolella on kulttuurivaikutteista rehevää tuoretta lehtoa. Varttuneessa puustossa on kuusta, raitaa, jalavia sekä tuomea ja vaahteraa ja pensaskerroksessa pähkinäpensasta, pihlajaa sekä nuoria tammia ja jalavia. Lehtokuviolla on jonkin verran myös lahopuuta, pääasiassa raitaa. Kenttäkerroksen lajeja ovat mm. sinivuokko, valkovuokko, yksittäiset keltavuokot, metsäkurjenpolvi, jänönsalaatti, pystykiurunkannus, lehtonurmikka, ahomansikka, metsäkurjenpolvi, nokkonen, vuohenputki ja nuokkuhelmikkä. Alueella on vanhan rakennuksen perustukset ja muutenkaan kohdetta ei voida pitää luonnontilaisena, vaan suurimmaksi osaksi se on ilmeisesti syntynyt ihmistoiminnan vaikutuksesta. Tästä huolimatta kohde on mahdollinen metsälain erityisen arvokas elinympäristö, rehevä lehtolaikku. Erityisesti notkelman länsireunassa on luonnontilaisuuden piirteitä. Kalliorajauksen itäpuolella on käytöstä poistetulla pellolla kasvavaa suhteellisen matalaa ja ryteikköistä lehtipuustoa. Mahdollinen metsäalain 10 :n mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, kallioalue ja rehevä lehtolaikku. Kohde tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. 8 Pohjolanmäen pohjoisosa (polun pohjoispuolella, polun ja Helsingintien välissä) 3,0 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Alueella on Kemppaisen (2001a) mukaan vanhaa sekametsää, jonka valtapuusto on yli 100-vuotiasta kuusta ja koivua sekä yli 120-vuotiasta mäntyä (kuvio 2). Muussa puustossa on pihlajaa, raitaa, haapaa, tammea ja nuorempia koivuja. Pökkelöitä, keloja ja maapuita oli runsaasti. Aluskasvillisuus on pohjoisosassa lähinnä tuoretta kangasta: mustikkaa, metsäkastikkaa, metsälauhaa ja kieloa. Eteläosassa lähempänä polkua kasvaa on tuoreen lehdon lajistoa: tesmaa, sini- ja valkovuokkoa sekä lisäksi kieloa ja sananjalkaa (eteläosan sisältyy Kemppaisen kuvioon (3). Vuonna 2013 alue oli ennallaan. Eteläosassa on runsaasti pystyyn kuolleita ja osin kaatuneita kuusia. Liito-oravan papanoita etsittiin järeiden kuusten ala, mutta ei todettu. Metsä jatkuu polun eteläpuolella (kohde 9). Länsireunalla on kallio, joka on osin poronjäkäläinen ja jossa lisäksi kasvaa kangasmaitikkaa, lampaannataa, metsälauhaa ja 10
14 vähän kanervaa. Kallion reunapuustossa on nuoria tammia, pihlajia, vaahteroita ja haapoja. Kohde on arvokas luontokohde iäkkään puustonsa ja lahopuustoisuutensa vuoksi. Osin sitä voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvana rehevänä lehtolaikkuna. Eteläpuolella olevan alueen kautta se liittyy Natura-alueen metsiin. Osittain mahdollinen metsälain (10 ) erityisen tärkeä elinympäristö, lehtolaikku. Kohde tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. 9 Pohjolanmäen eteläosa (polun eteläpuolella, polun ja Natura-alueen välissä) 2,7 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Kemppaisen (2001a) mukaan alueella on varttunutta lahopuustoista sekametsää, joka on osin tuoretta lehtoa (5)) ja jossa kasvaa tammia (kuvio (6)) ja jonka itäosassa on kallioita ja lehtomaista pellonreunametsää (kuviot (4) ja 26). Länsiosa on polun eteläpuolelta kosteahko ja kasvaa lehtipuustoa sekä mm. hiirenporrasta, mustikkaa ja käenkaalia. Muutamat painannekohdat ovat rahkasammaleiset ja korpikarhunsammaleiset. Natura-alueeseen rajoittuvassa eteläreunassa on koivua, kuusta ja puumaisia tammia kasvavaa sekametsää, jonka pensaskerroksessa on pihlajaa ja kenttäkerroksessa mm. metsäkastikkaa, mustikkaa, sinivuokkoa, nuokkuhelmikkää ja sananjalkaa. Alueen itäosan kallioilla kasvaa melko iäkkäitä mäntyjä, pihlajaa ja pieniä tammia sekä mm. metsälauhaa, ahosuolaheinää, kanervaa ja vähän kalliokieloa. Itäreuna on varttunutta kuusisekametsää. Kohde on arvokas luontokohde iäkkään puustonsa ja lahopuustoisuutensa vuoksi. Se liittyy eteläpuolella Natura-alueeseen ja jatkuu pohjoispuolella lahopuustoisena metsänä. Kemppaisen (2001a) mukaan eteläosan tammia kasvava alue täyttää luonnonsuojelulain (29 ) suojelun luontotyypin jalopuumetsikön kriteerit. Osin sitä voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvana rehevänä lehtolaikkuna. Rehevä lehtolaikku on mahdollinen metsälain (10 ) erityisen tärkeä elinympäristö ja tammia kasvava alue saattaa täyttää luonnonsuojelulain (29 ) suojelun luontotyypin jalopuumetsikön kriteerit, jotka tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. 11
15 11 Kartanon hevoslaitumet SUOJELUPERUSTE Hevosten laitumina olevat niityt ovat tuoreita heinäniittyjä, joilla vallitsevat Kemppaisen (2001a) mukaan nurmipuntarpää, timotei, nurmikat, raiheinä, voikukka, pelto-ohdake, koiranputki, nokkonen ja pujo (kuvio 6). Myös muuta heinä- ja ruoholajistoa tavataan. Laitumia ei kartoitettu. Yleispiirteiltään ne ovat ennemminkin peltoja kuin niittyjä. 12 Kartanon entinen hedelmätarha SUOJELUPERUSTE Kemppaisen (2001a) kuviot 20 ja 21. Länsiosa kasvaa nuorta koivua ja kuusta. Yläosa metsän reunassa on hieman ketomainen ja kasvaa mm. siankärsämöä ja mansikkaa. Itäosassa on vanhoja hedelmäpuita ja lehtipuustoa. Välissä on rivi kuusia, raitoja ja tuomia. Avoimet alueet ovat molemmissa osissa korkeiden heinien ja ruohojen vallitsemia: pelto-ohdake, nokkonen, koiranputki, nurmipuntarpää, pujo, mesiangervo ja länsiosassa alarinteessä järviruoko. Kohde oli ennallaan Tervaleppiä kasvava rantametsä ja luhta 5,9 ha SUOJELUPERUSTE 12
16 Kemppaisen (2001a) kuvio 19, kohde oli ennallaan Puusto on tervaleppää, koivua, tuomea, pihlajaa ja pensaissa musta- ja punaherukkaa, terttuseljaa ja kiiltopajua. Lisäksi alueella kasvaa rönsyleinikkiä, koiran- ja karhunputkea, kyläkellukkaa, pystykiurunkannusta, maahumalaa, metsäalvejuurta ja lähempänä rantaa suo-orvokkia, hiirenporrasta, nurmilauhaa, rantamataraa, suoputkea, ranta-alpia, vesisaraa sekä uloimpana järviruokoa. SUOJELUPERUSTE 14 Myllyojan alaosa ja ranta 10,1 ha Muu huomion arvoinen kohde Myllyojan vartta ja siitä itään päin pellon alapuolella ulottuvaa lehtipuustoista rantavyöhykettä on laidunnettu. Myllyojan alaosassa on hoidettu rantasaunan pihapiiri, jonka pohjoispuolella on laidunnettua hakamaista lehtimetsää, jossa kasvaa kookkaita koivuja, pihlajaa ja tuomea. Ylempänä on varttuvaa koivikkoa entisellä pellolla tai niityllä. Sen jälkeen on laidunnettua jokivarsiniittyä. Joki mutkittelee savi- ja sorapohjaisena ja jyrkkätörmäisenä. Sen varrella kasvaa mm. mesiangervoa, ranta-alpia, kastikkaa, syyläjuurta, rantakukkaa, korpikaislaa ja keltakurjenmiekkaa. Jokiympäristö on huomionarvoinen rehevän kasvillisuutensa ja laidunnuskäytön vuoksi. Jokiympäristön rehevä kasvillisuus tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa 15 Myllyojan itäpuolen keto ja 16 Tuorlan rinnemetsä Natura-alueen pohjoispuolella 15: 0,3 ha 16: 1,2 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Ketoa voidaan pitää muuna paikallisesti huomionarvoisena kohteena. Kokonaisuuden arvoa lisää sen sijoittuminen Natura-alueen yhteyteen ja Myllyojan perinnemaisemaan. Metsäkuvion länsiosassa kasvaa järeää puoliavointa männikköä, jonka joukossa on runsaasti matalaa pihlajaa ja muutamia 13
17 yksittäisiä nuoria tammia, vaahteroita ja rauduskoivuja. Kenttäkerroksessa on valkovuokkoa, sinivuokkoa, nuokkuhelmikkää, kevätlinnunhernettä, hiirenvirnaa, särmäkuismaa, keltavuokkoa, sananjalkaa, kieloa kissankelloa, paimenmataraa, lehtokuusamaa sekä runsaasti metsäkastikkaa. Kohteella on jonkin verran männyn lahopuuta. Länsireunaan on istutettu viitisen sembramäntyä. Rajauksen länsiosassa on kuivan lehdon piirteitä. Keskiosassa on varttunutta kuusikkoa ja siinä on harvakseltaan pähkinäpensaita. Pähkinäpensaita ja tammia jatkuu Natura-alueen ja kalliomäen välisessä vyöhykkeessä itäosaan, jossa puusto on nuorta koivikkoa. Metsäaluetta voidaan pitää metsälain 10 :n erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvana rehevänä lehtolaikkuna. Kuvio liittyy eteläpuolella sijaitsevaan Natura-alueeseen, mikä lisää kuvion arvoa. Mahdollisen metsälakikohteen eteläpuolella on ahdekauravaltainen keto. Kasvilajistoon kuuluvat kataja, kissankello, ahdekaura, mäkikuisma, huopakeltano, kissankello, metsälauha, metsäapila, ahdekaunokki, ketoneilikka, mäkikaura, sikoangervo, keltamatara, puna-apila, ruiskaunokki, siankärsämö, tuoksusimake ja kedon laidassa hirvenputki. Kummatkin kuviot olisi suositeltavaa jättää ennalleen. 17 Planetaarion ja observatorion metsät SUOJELUPERUSTE Planetaarion ja observatorion ympäristössä on kallioista metsämaastoa. Puusto on alueella enimmäkseen varttuvaa mäntyvaltaista sekapuustoa. Mäntyjen seassa kasvaa nuoria koivuja, tammia ja pihlajia. Aluskasvillisuudessa on mustikkaa, metsäkastikkaa, sananjalkaa ja kalliopaikolla metsälauhaa. Itäpuolen rinteessä on varttunutta tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Sen aluspuustossa on nuoria koivuja, haapoja ja tammia. Aluskasvillisuudessa ovat vallalla mustikka, metsäkastikka, nuokkuhelmikkä, valkovuokko, kielo ja sananjalka. Kallioselänteellä kasvaa mm. kivikkoalvejuurta ja kallioimarretta. Kuusikko jatkuu mäen eteläpuolelle, jossa sitä on osin harvennettu ja reunoilla on sekapuuna mäntyä. Keskiosa on hieman kostea ja kasvaa metsäimarretta ja metsäalvejuurta. 14
18 18 Kartanoalueen lounaispuolella sijaitseva hedelmätarhan rinne ja ranta-alue SUOJELUPERUSTE Kemppaisen kuviot 11, 12, 13,16a-c. Laajalla entisellä hedelmätarhan alueella on edelleen kymmeniä suhteellisen hyväkuntoisia omenapuita, mutta pohja on heinittynyt ja alueella kasvaa heinien ohella runsaasti tavanomaisia kulttuuriympäristön ruohokasveja. Huomioin arvoisia niittymäisiä piirteitä on hyvin vähän, mutta kohteen arvoa lisäävät lukuisat vanhat omenapuut. Runsaita lajeja ovat mm. nokkonen, vuohenputki, koiranputki, maitohorsma, paimenmatara, pelto-ohdake, seittitakiainen, pujo, vadelma, koiranheinä, nurmilauha, nurmipuntarpää, niittynurmikka ja heinätähtimö. Hedelmätarhan alapuolisella niityllä (Kemppainen kohde 12) on timoteita ja muutamia tavanomaisia ruohokasveja. Lähinnä rantaa olevalla muuta aluetta kosteammalla niittykaistaleella on niin ikään tavanomaista kasvilajistoa, mm. mesiangervoa, nokkosta, vesitatarta, karhunputkea, vuohenputkea, nokkosta, amerikanhorsmaa, keltakurjenpolvea, maitohorsmaa, rantamataraa ja heinistä mm. nurmipuntarpäätä, nurmilauhaa ja järviruokoa. Rantaan on kaivettu suorakaiteen muotoinen veneväylä, josta nostettu maa on kasattu väylän ympärille. Keskellä on ruovikkoa ja alueella kasvaa myös tiheää koivikkoa. Alueella on tavanomaista putkilokasvilajistoa kuten ahosuolaheinää, paimenmataraa, voikukkaa, niittynurmikkaa ja kosteammissa kohdissa ja ruovikossa mm. rantamataraa, konnanleinikkiä ja suoputkea. Alueelta ei tehty erillistä karttarajausta, mutta alueen ominaispiirteet on suositeltavaa säilyttää. 19 Kartanon alapuolinen lehtorinne 1,7 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Kemppaisen kuviot (4a ja 4b). Rajauksen länsiosassa kasvaa kuusta, koivua, tuomea, tervaleppää, vaahteraa, jalavaa, saarnia ja pihlajaa. Alueella on myös kookkaita tammia ja koilliskulmassa myös järeitä haapoja ja lehmuksia. Pensaskerroksessa on runsaasti puna- ja mustaherukkaa, koiranheisiä, tai- 15
19 kinamarjaa, vadelmaa ja terttuseljaa. Kenttäkerroksessa on keltavuokkoa, valkovuokkoa, pystykiurunkannusta, etelänruttojuurta. Lisäksi alueella on sudenmarjaa, ukkomansikkaa, niitty- ja kevätleinikkiä, vuohenputkea, karhunputkea, nokkosta, metsäkortetta, metsäalvejuurta ja käenkaalta. Rehevä lehtolaikku on mahdollinen metsälain (10 ) erityisen tärkeä elinympäristö. Kohde on suositeltavaa huomioida maankäytön suunnittelussa. SUOJELUPERUSTE 20 Itälaidan jalopuumetsikkö 0,35 ha Muu paikallisesti arvokas elinympäristö Kemppaisen kuviot 3 on ennallaan. Raadelmaan alueen itälaidassa, polun varressa on jalopuumetsikkö, jossa on useita tammia ja vaahteroita, joiden lisäksi alueella kasvaa kuusta koivua, raitaa, haapaa, pihlajaa ja tuomea. Pensaskerroksessa on ainakin haapaa, tammea, vaahteraa, pähkinäpensasta ja taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa on runsaina mm. sinivuokko, valkovuokko, vuohenputki, nokkonen, metsäkurjenpolvi, kielo, lehtonurmikka, koiranputki ja karhunputki. Kuvio ulottuu hieman polun itäpuolelle. Kuvio ei ole luonnontilainen koska puustoa on jonkin verran raivattu. Kohde on suositeltavaa huomioida maankäytön suunnittelussa Rojolanmäen kallioalueet, jaloista lehtipuista koostuva metsikkö ja lehtolaikku kallioalueet (21, 22, 24): 1,0 ha lehto (23): 0,15 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, kallioalue ja rehevä lehtolaikku. Rojolanmäellä on huomattavaa paikallista maisema-arvoa ja osa avokallioista näkyy myös läheisille teille ja asutuille alueille Kolmella kalliokuviolla puusto on pääosin luonnontilaista, 16
20 mutta erityisesti Rojolanmäen länsiosassa on myös jälkiä hakkuista. Vaihtelevan kokoisen männyn lisäksi puustossa on kallioalueiden reunoilla tammea, haapaa ja jonkin verran pihlajaa. Kenttäkerroksessa on hyvin runsaasti kanervaa ja pohjakerroksessa mm. keltamaksaruohoa, palleroporonjäkäliä, poronjäkäliä, torvijäkäliä, hirvenjäkäliä, seinäsammalta, kangaskynsisammalta ja kangasrahkasammalta. Rojalanmäen itäosassa olevat kallioalueet ovat todennäköisesti karukkokankaista suurituottoisempia, joten ne eivät täytä metsälain erityisen elinympäristön kriteerejä. Erityisesti kallioalueen länsiosassa rajauksella 21 on myös ketomaista kasvillisuutta. Rojolanmäen kallioalueiden väleissä on pääasiassa tavanomaista tuoreen kankaan varttunutta istutusmännikköä, jonka joukossa on kuitenkin jonkin verran pienikokoista tammea, vaahteraa ja mm. raitaa sekä pensaskerroksessa runsaasti pihlajaa. Keskiosassa on kuitenkin osin runkomaisista jaloista lehtipuista, vaahterasta ja tammesta koostuvaa metsikkö, jossa runkomaisten jalojen lehtipuiden määrä saattaa ylittää 20 runkoa hehtaarilla. Mikäli runkomaisen jalopuun määrä on vähintään 20 runkoa hehtaarilla ja metsikkö on luontaisesti syntynyt ja luonnontilaisen kaltainen, saattaa kohde täyttää luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin kriteerit. Alueelta ei kuitenkaan ole luontotyyppirajausta (kohde 23). Jaloista lehtipuista koostuvan metsikön eteläosassa on nuorehkoa lehtipuustoa kasvava pienialainen keskiravinteinen tuore lehto. Lehtolaikun kasvilajistoon kuuluvat mm. metsäliekosammal, lehtokuusama, lehtonurmikka, aitovirna, jänönsalaatti, lillukka, nuokkuhelmikkä, sinivuokko, oravanmarja, käenkaali, valkovuokko, pähkinäpensas ja hiirenporras. Puustossa on pääosin pienikokoista hieskoivua, tammea, haapaa, pihlajaa ja vaahteraa, mutta joukossa on yksittäisiä suurempia tammia ja koivuja (kohde 23). Lehtolaikku on mahdollinen metsälain 10 :n tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö. Jalopuumetsikkö ja lehtolaikku on esitetty yhtenä rajauksena liitteen 2 kartassa. Muilta osin Rojolanmäen rinteiden alaosissa on pääasiassa tuoreen ja lehtomaisen kankaan varttunutta kuusikkoa, jossa on jonkin verran vaihtelevan kokoista haapaa sekapuuna. Mahdollinen metsäalain 10 :n mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, kallioalue ja rehevä lehtolaikku. Saattaa pieneltä osin täyttää luonnonsuojelulain 29 suojellun luontotyypin kriteerit. Mikäli Rojolanmäen ympäristöön kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, tulisi liito-oravan esiintyminen selvittää varttuneiden kuusikoiden osalta. 17
21 Tuorlan kevätsara (yht.koord : ) SUOJELUPERUSTE Uhanalainen laji, vaarantunut (VU) kevätsara Kevätsaraa kasvaa kuivan lehdon ja sen eteläpuolella olevan kedon välissä tien itäpuolella. Kevätsara on eteläinen, Suomessa ainoastaan Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla esiintyvä vaarantuneeksi (VU) luokiteltu sarakasvi. Uhanalaisuudestaan huolimatta levinneisyysalueellaan kevätsara on suhteellisen yleinen. Kevätsaraa esiintyy lehto- ja rinneniityillä, kedoilla, luonnonlaitumilla, nummilla ja mm. avoimissa metsissä. Selvitysalueella kevätsaraa on kuvion 15 pohjoisreunalla. Alue on suositeltavaa säilyttää ennallaan osana kuvioiden 15 ja 16 luontokohdetta 5.2 Raadelman ulkopuolinen selvitysalue Muilta kuin Raadelman osalta selvitysalue on käsitelty yleisemmällä tasolla ja kohdekuvauksia on tehty vain arvokkaiksi arvioiduista kohteista. Edellä on esitetty luonnonsuojelualueiden, mahdollisten metsälakikohteiden sekä muiden arvokkaiden alueiden kuvaukset Natura alueet Kuusistonlahden (FI , SPA) Natura 2000 alue, Kuusistonlahden luonnonsuojelualue (ESA300214) SUOJELUPERUSTE Valtakunnallinen Natura 2000 ohjelma, luonnonsuojelulaki, rakennuslaki, vesilaki Piikkiönlahden ruovikot sisältyvät kokonaisuudessaan pääosin selvitysalueen eteläpuolella sijaitsevaan Kuusistonlahden (FI , SPA) Natura alueeseen. Piikkiönlahti on suhteellisen laaja ruovikkorantainen ja matalahko merenlahti. Rannoilla on jonkin verran rantaniittyjä. Lahti on tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka. Naurulokki 18
22 on selvästi runsain laji ja silkkiuikku pesii runsaana. Muita suhteellisen runsaana esiintyviä vesilintuja ovat nokikana, sinisorsa, tavi, lapasorsa ja telkkä. Rantojen ruovikot tarjoavat hyvät elinmahdollisuudet myös ruovikkolinnustolle. Alueella pesii ruokokerttunen, rytikerttunen ja pajusirkku. Lisäksi lahden lajistoon kuuluvat mm. kirjokerttu, pensassirkkalintu, pikkulepinkäinen, punavarpunen ja pensastasku. Lajistoon kuuluvat mm. isokuovi, töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, suokukko ja taivaanvuohi. Lisäksi niittylajistoon kuuluvat kiuru, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Lahti on tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka (Valtion ympäristöhallinto 2013a). Natura-alueen pohjoisreunalla sijaitseva Kuusistonlahden luonnonsuojelualue (ESA300214) sisältyy lähes kokonaisuudessaan natura-alueeseen. Raadelman alueella sijaitsevan Kaarinan metsät Natura-alueen ja Kuusistonlahden Natura-alueen lisäksi selvitysalueella ei ole muita Natura ohjelmaan kuuluvia kohteita Muut luonnonsuojelualueet Rahinmäen luonnonsuojelualue (YSA022156) SUOJELUPERUSTE Rungossa selvitysalueen keskiosassa on yksityisellä maalla oleva Rahinmäen luonnonsuojelualue (YSA022156). Valtaosalla Rahinmäen aluetta on mäntyvaltaista kangasmetsää, mutta alueen pohjoisosassa on myös hieman kosteampaa kuusivaltaista metsää. Alueen kasvillisuuteen kuuluvat mm. mustikka, variksenmarja, puolukka, pihlaja, kataja, kangasmaitikka, oravanmarja, juolukka, haapa, pihlaja, lehtokuusama, sanajalka, valkovuokko, ahomatara sekä muutama nuori tammi. Metsikkö soveltuu lähivirkistysalueeksi ja marjastukseen. Alueella on useita polkuja (Rungon metsän inventointikortti 1986). 19
23 5.2.3 Metsälakikohteet Kallioalueet Kaarinan kaupunki, Piikkiön alueen luontoselvitys SUOJELUPERUSTE Matkanpään kallioalue ja suopainanteet 1,3 ha Metsälaki 10 sekä muu paikallisesti arvokas kohde Karulla jäkälä-sammalkalliolla on pääosin noin metriä korkeaa männikköä. Puusto on pääosin luonnontilaista ja lahopuuta on jonkin verran, pääosin suhteellisen tuoreina tuulenkaatoina. Männyn lisäksi puustossa on pienikokoista haapaa ja jonkin verran pihlajaa. Kenttäkerroksessa on hyvin runsaasti kanervaa ja pohjakerroksessa mm. palleroporonjäkäliä, poronjäkäliä, torvijäkäliä, hirvenjäkäliä, seinäsammalta, kangaskynsisammalta, kangasrahkasammalta ja kalliopalmikkosammalta. Alue arvioitiin puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmaksi ja mahdolliseksi metsälakikohteeksi. Matkanpään metsäsaarekkeella on kaksi jyrkännettä, mutta niiden alusmetsät ovat siinä määrin voimakkaasti käsiteltyjä, että niitä ei voida pitää metsälain 10 :n tarkoittamina erityisen arvokkaina elinympäristöinä. Kalliorajausten lounaispuolella on kaksi osin luonnontilaansa menettänyttä suopainannetta. Suorajauksen pohjoisosassa on mustikkakorpea, metsäkortekorpea ja pienialaisesti ruoho- ja heinäkorpea. Puusto on nuorehkoa tiheää koivukuusisekapuustoa, jonka joukossa on paikoitellen vaihtelevan kokoista haapaa sekä tuomea ja pajuja. Lajistoon kuuluu mm. korpirahkasammal, korpikarhunsammal, haprarahkasammal, metsäkorte, terttualpi, kurjenjalka, metsäalvejuuri ja maariankämmekkä. Korven pohjoisreunassa on haapakeskittymä, jossa on muutamia halkaisijaltaan yli 40 cm paksuja haapoja. Korpipainanteen kaakkoispuolella on jonkin verran luonnontilaansa menettänyttä jouhisaravaltaista saranevaa. Alue on lievästi karhunsammaloitunut ja taimettunut eikä sitä luonnontilaansa menettäneenä voida pitää metsälain 10 :n kohteena. Mahdollinen metsälain 10 :n erityisen tärkeä elinympäristö ja muu paikallisesti arvokas elinympäristö. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä tulisi liito-oravan esiintyminen selvittää. 20
24 28 Ihasvuoren kallioalue 1,5 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Ihasvuoren länsipäässä on osittain hakattua kalliomännikköä ja osin myös kulunutta kalliokasvillisuutta. Alueella on kuitenkin edelleen luonnontilaisen kaltaista männikköä ja myös kallioalueen ketomaista elinympäristöä. Männyn joukossa on pihlajaa ja puoliavointen kallioalueiden reunoilla jonkin verran pienikokoisia tammia. Jäkälä- ja sammalpeitteisten kalliopaljastumien väleissä on pääosin kanervan vallitsemia alueita, joiden yhteydessä kasvaa mm. kalliokieloa, metsälauhaa, tuoksusimaketta, mäkitervakkoa ja keltamaksaruohoa. Osittaisesta luonnontilaisuuden heikkenemisestä huolimatta aluetta voidaan pitää luonnontilaisen kaltaisena. Mahdollinen metsälain 10 :n erityisen tärkeä elinympäristö tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa Laahamäen ja Aerlanmäen kalliot 4,0 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Laahamäen ja Aerlanmäen lakialueilla on useita kallioalueita, joista osa on puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisempia. Alueella on tehty hakkuita, jotka jossain määrin näkyvät puuston rakenteessa, mutta pääosin alueita voidaan pitää luonnontilaisen kaltaisina ja täten mahdollisina metsälain erityisen arvokkaina elinympäristöinä. Kalliomännikön joukossa on paikoitellen katajaa ja kuusta sekä jonkin verran mäntylahopuuta. Alue soveltuu virkistyskäyttöön, mistä syystä kalliokasvillisuus on helppokulkuisimmista kohdista jonkin verran kulunutta. Kasvillisuus on karua jäkälä- ja sammalvaltaista ja alueilla on huomattavasti vähemmän ketomaisia piirteitä ja mm. tammia kuin esimerkiksi Raadelman Rojolanmäellä. Liitteen 2 kartassa on kuusi erillistä kallioalueen rajausta. Mahdollinen metsälain 10 :n erityisen tärkeä elinympäristö tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa 21
25 39-41 Pyölinmetsän ja Korsvuoren kalliot 2,8 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Pyölinmetsän ja Korsvuoren lakialueilla on useita kallioalueita, jotka ovat selvästi puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisempia. Alueella on tehty vähäisiä kotitarvehakkuita, jotka jossain määrin näkyvät puuston rakenteessa, mutta pääosin alueita voidaan pitää luonnontilaisen kaltaisina ja täten mahdollisina metsälain erityisen arvokkaina elinympäristöinä. Vaikka moottoritie katkaisee Pyölinmetsän kallioalueen pohjoisreunasta, ei se ole huomattavasti vaikuttanut kallioalueen eteläosan luonnontilaisuuteen. Kallioalueilla on useita pieniä painanteita, joissa kasvaa hieman kookkaamman männyn joukossa kuusta ja koko alueella on runsaasti katajaa. Kasvillisuus on karua jäkälä- ja sammalvaltaista ja kuvioilla ei ketomaisia piirteitä tai jaloja lehtipuita. Liitteen 2 kartassa on kolme erillistä kallioalueen rajausta. Korsvuoren itälaidassa on yli 15 metriä korkea jyrkänne, mutta jyrkännettä ei voida pitää metsälain tarkoittamana erityisen arvokkaana elinympäristönä, koska se alapuolinen metsä ei ole luonnontilainen ja lakialueen metsässä on tehty hakkuita aivan jyrkänteen reunan läheisyyteen asti. Pyölinmetsän eteläpuoleisen pellon reunassa on varttunutta harvennettua kuusikkoa, jonka joukossa on muutamia kookkaita haapoja. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, tulisi liito-oravan esiintyminen selvittää (alue 42) Vähäpuustoiset suot SUOJELUPERUSTE 36 Laahamäen vähäpuustoinen suo, 37 kallioalue 36: 0,4 ha 37: 2,3 ha Metsälaki 10, muu arvokas elinympäristö, kallioalue 22
26 Laahamäen lakialueen itäosassa on vesitaloudeltaan luonnontilainen luhtainen saraneva ja saranevaräme. Valtalajin pullosaran lisäksi suolla kasvaa raatetta, sararahkasammalta ja luhtaisuutta ilmentävää kurjenjalkaa. Suon kaakkoispuolella on polku. Suoalueen ympärille on rajattu kallioalue, joka on suositeltavaa säilyttää ennallaan osana kokonaisuutta. Ympäröivät kalliot ovat puuntuotannollisesti karukkokankaita runsastuottoisempia, joten ne eivät täytä metsälain erityisen tärkeän elinympäristön kriteerejä. Kallioalueet ovat kuitenkin puustoltaan suhteellisen luonnontilaisia ja alueella on runsaasti kilpikaarnaisia vanhoja mäntyjä sekä pienempää kuusta ja alikasvoksessa koivua ja pihlajaa. Pienialaiset kalliopaljastumat ovat sammal- ja jäkäläpeitteisiä (kohde 37). Kalliorajauksen eteläosassa on runsaasti jaloja lehtipuita sisältävä metsikkö. Puut ovat todennäköisesti pappilan alueelta levinneitä eikä kohde täytä luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin kriteerejä. Tästä huolimatta kohdetta voidaan pitää paikallisesti huomion arvoisena. Mahdollinen metsälain 10 :n erityisen tärkeä elinympäristö, vähäpuustoinen suo. Pienialaisuudestaan huolimatta vesitaloudeltaan luonnontilainen suo on paikallisesti huomion arvoinen luontokohde, joka tulisi säilyttää ennallaan. 43 ja 44 Korsvuoren vähäpuustoiset suot 0,5 ha SUOJELUPERUSTE Metsälaki 10 Korsvuoren keskiosassa on luhtanevaa ja luhtaista saranevaa (43). Kuvio ei ole täysin luonnontilainen, mikä näkyy lievänä karhunsammaloitumisena ja suon reunaan on ilmestynyt koivun ja männyn taimia. Toisaalta osa kuviosta on ilmeisesti vettynyt hieman luontaista enemmän. Länsipuolella on mäntytaimikkoa ja itäpuolella varttunutta puustoa. Kasvilajistoon kuuluvat mm. pullosara, sararahkasammal, haprarahkasammal, korpikarhunsammal, järviruoko ja leveäosmankäämi. Vaikka suo ei ole täysin luonnontilainen, on se mahdollinen metsälain erityisen arvokas elinympäristö, vähäpuustoinen suo. Korsvuoren keskiosassa olevan kallioalueen pohjoispuolella on pienialainen lähes luonnontilainen pullosaravaltainen saraneva (44). Pullosaran lisäksi alueella on mm. sararahkasam- 23
27 malta ja korpikarhunsammalta kuvion laidoilla. Kuvion pohjoislaidassa on nuolukivi. Vaikka toinen suoalueista ei ole luonnontilainen, ovat ne molemmat mahdollisia metsälain 10 :n erityisen tärkeitä elinympäristöjä, vähäpuustoinen suo. Jos suoalueet eivät täytä metsälain kohteen kriteerejä, olisi ne tästä huolimatta suositeltavaa huomioida muina paikallisesti arvokkaina elinympäristöinä. Vastaavan kaltaisia suoalueita on selvitysalueella ja sitä ympäröivillä alueilla erittäin vähän Lehtolaikut Raadelman ulkopuolisella selvitysalueella ei ole luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia lehtolaikkuja, jotka täyttäisivät metsälain 10 :n mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit Vesilakikohteet Selvitysalueen poikki virtaavista puroista osa on luonnontilaisen kaltaisia ja mahdollisia vesilain 3 luvun 2 :n mukaisia kohteita. Puroille ei tehty erillisiä rajauksia Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvilajit Raadelman ulkopuolisella selvitysalueelta ei tehty havaintoja uhanalaisista tai silmälläpidettävistä kasvilajeista Muut arvokkaat kohteet SUOJELUPERUSTE 29 Ihasvuori pohjoinen, lehtomainen elinympäristö 0,7 ha Muu paikallisesti huomion arvoinen elinympäristö Harvennuttu, mahdollisesti entistä peltoa tai laidunta oleva lehtomainen elinympäristö, jolla on runsaasti kookasta, jonkin verran mäntyä ja ylärinteessä muutamia kookkaita kuusia. Pohjakerroksessa on runsaasti metsäliekosammalta ja kenttäja pensaskerroksessa on mm. lillukkaa, mansikkaa, vadelmaa, lehtokuusamaa, mustaherukkaa, metsäalvejuurta, sudenmarjaa, rönsyleinikkiä ja käenkaalia. Pohjakerroksessa on myös kasvittomia laikkuja. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, olisi ainakin osa kuviosta suositeltavaa säilyttää nykyisessä tilassaan. 24
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2013 16X165474 28.12.2013. KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2013 16X165474 28.12.2013 KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys Kaarina Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET... 1 3 MENETELMÄT...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET
SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET Pekka Routasuo 20.11.2012 1 JOHDANTO Tähän selvitykseen on koottu olemassa olevista luontoselvityksistä ja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta sekä
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2014 16X244172 29.08.2014. LOHJA Paloniemen osayleiskaava Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2014 16X244172 29.08.2014 LOHJA Paloniemen osayleiskaava Luontoselvitys Lohjan kaupunki Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO...1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI...1 3 MENETELMÄT...1 3.1 Lähtötiedot...1
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotToivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen
0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotKASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen
KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotKohde 161. Talousmetsänä hoidettu ylitiheä kuusikko kasvaa mustikkatyypin kankaalla, jossa ei havaittu merkittäviä luontoarvoja.
55 Kohde 160. Pellon ja tien varrella olevalla metsäisellä alueella on sekä tasaikäistä, noin 40-vuotiasta männikköä että vanhojen koivujen ryhmiä. Alueella on mahdollisesti aikaisemmin ollut rakennuksia
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotMuistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä
Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotPlanterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotLiitosalueen eteläosan kasvillisuusselvitys
Liitosalueen eteläosan kasvillisuusselvitys Esa Lammi ja Markku Heinonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tietolähteet... 2 3 Menetelmät...
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotRAUTJÄRVEN KUNTA Tiiliruukin asemakaava ja Simpele Änkilä osayleiskaavan muutos
RAPORTTI 16X188959 17.3.2014 Väliraportti syksyn 2013 kartoituksista RAUTJÄRVEN KUNTA Tiiliruukin asemakaava ja Simpele Änkilä osayleiskaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotRauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys
Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotTuunan asemakaava LUONTOSELVITYS
LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotHangon kaupunki. Kuningatarvuoren kehittämissuunnittelu. Luontoselvitys. Susanna Pimenoff 24.10.2003 Luontotieto Keiron
Hangon kaupunki Kuningatarvuoren kehittämissuunnittelu Luontoselvitys Susanna Pimenoff 24.10.2003 Luontotieto Keiron 24.10.03 Luontoselvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusmenetelmät... 2
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotTEUVAN KUNTA Keskustan osayleiskaava kantatien varren alueella ja kirkkoseudun asemakaavan laajennus kantatien pohjoispuolelle
LUONTOSELVITYS 2013 16X160803 21.11.2013 TEUVAN KUNTA Keskustan osayleiskaava kantatien varren alueella ja kirkkoseudun asemakaavan laajennus kantatien pohjoispuolelle Luontoselvitys Teuvan kunta Luontoselvitys
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009
LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotKLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012
KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Pekka Routasuo 18.10.2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 VUODEN
LisätiedotKYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotKUNINGATARVUOREN LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS HANKO
KUNINGATARVUOREN LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS HANKO 13.10.2010 Seija Väre 13.10.2010 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET VUODEN 2003 LUONTOSELVITYKSESSÄ... 2 3 LUONTOSELVITYKSEN
LisätiedotKangasalan kunta. Sahalahden luontoselvityksen jatko-osuus
Sahalahden luontoselvityksen jatko-osuus 7.12.2006 0387 C7649 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 2 TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT 1 2.1 SELVITYSALUE JA TYÖVAIHEET 1 2.2 ARVOKKAIDEN ALUEIDEN VALINTAPERUSTEET 2 2.3
LisätiedotMAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS
MAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS Ympäristövinkki Ameriikantie 875 74200 VIEREMÄ Heini Niskanen TIIVISTELMÄ... 1 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3. SELVITYSALUE... 3 3.1 Sijainti ja yleiskuvaus... 3 3.2 Suojeluarvot...
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotKÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010
KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 Liite 1 10.9.2010 Kuva 1. Selvitysalue Santamäeltä (kuvio 3) pohjoiseen Taustalla kuvion 2 suppia ja Hähkäjärvi (oikealla). Kuva 2. Hähkäjärventie
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotTeisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021
Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 55 Terälahti Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Joanna Aalto
LisätiedotPutkilahden luonto- ja liitooravaselvitys
2016 Putkilahden luonto- ja liitooravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 15.6.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 5 2.1 Esiselvitys... 5 2.2 Maastotyöskentely...
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotSIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA
SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Esa Lammi 5.11.2018 SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja maastokäynti... 3 3 Alueen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
Lisätiedot