TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Transkriptio

1 TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Sovltamisala Maankäyttö ja raknnuslaissa ja astuksssa olvin skä muidn maan käyttämistä ja rakntamista koskvin säännöstn ja määräystn lisäksi on Tuusnimn kunnassa noudatttava tämän raknnusjärjstyksn määräyksiä, jos oikusvaikuttisssa yliskaavassa, asmakaavassa tai Suomn raknnusmääräyskokolmassa i ol asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 Raknnusvalvontaviranomainn Kunnan raknnusvalvontaviranomainn on ympäristölautakunta. Sn alaisna toimii raknnusvalvontavirasto. Päätösvallan siirtämisstä määrätään johtosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 Talousraknnuksn luvan- / ilmoituksnvaraisuus Lupamnttlyn asmasta jo olvaan asuntoon kuuluvan, nintään 30 m 2 :n, tai maataloudn harjoittamisn kannalta tarpllisn, nintään 60 m 2 :n suuruisn lämpöristämättömän muun talousraknnuksn kuin saunaraknnuksn rakntamisn asmakaava-alun ulkopuollla sovlltaan ilmoitusmnttlyä (MRL 129, MRA 63 ). 2.2 Toimnpitidn luvan- / ilmoituksnvaraisuus Maankäyttö- ja raknnuslain 126 :n ja 129 :n skä astuksn 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimnpidluvan hakmissta tai ilmoitusmnttlyn sovltamissta suraavasti:

2 2 Toimnpid Toimnpidlupa hattava Ilmoitus thtävä 1. Raknnlma (rakntaminn) Asmakaava-alu / Haja-as. - katos, grillikatos yli 10 m 2 - vaja, varasto 10 m 2 30 m 2 - kioski - käymälä - siintymislava - muu vastaava raknnlma 2. Ylisöraknnlma (prustaminn tai rakntaminn) Asmakaava-alu / Haja-as. - urhilupaikka - kokoontumispaikka - asuntovaunualu tai vastaava - katsomo - ylisötltta tai vastaava

3 Toimnpid Toimnpidlupa hattava 3 Ilmoitus thtävä 3. Liikutltava lait Asmakaava-alu - asuntovaunun tai laivan tai vastaavan pitäminn paikallaan sllaista käyttöä vartn, joka i liity tavanomaisn rtkilyyn tai vnilyyn 4. Erillislait (rakntaminn) Asmakaava-alu - masto, ma 30 m - piippu, yli 20 m - varastointisäiliö, yli 10 m 3 - hiihtohissi - muistomrkki - suurhko antnni tai lautasantnni Ø 1,5 m - tuulivoimala > 12 m - suurhko valaisinpylväs tai vastaava, yli 15 m 5. Vsirajalait (rakntaminn) Asmakaava-alu - suurhko laituri > 15 m - vnvaja, ristämätön, nintään 20 m 2

4 - muu vsirajaa muuttava tai siihn olnnaissti vaikuttava raknnlma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava Toimnpid Toimnpidlupa hattava Ilmoitus thtävä 6. Säilytys- tai varastointialu (järjstäminn) Asmakaava-alu - muusta alusta rotttu suurhko varastointi- tai pysäköintialu taikka tällaisn alusn vrrattava alu 7. Julkisivutoimnpid Asmakaava-alu - raknnuksn julkisivun muuttaminn - kattomuodon muuttaminn - ulkovrhouksn raknnusainn tai värityksn muuttaminn - katukuvaan vaikuttavan markiisin asntaminn - ikkunajaon muuttaminn 8. Mainostoimnpid Asmakaava-alu - muun kuin luonnonsuojlulaissa säädtyn raknnlman, tkstin tai kuvan asttaminn ulkosall mainos- tai muussa kaupallisssa tarkoituksssa taikka ikkunaa pittävän mainoksn pysyvä tai pitkäaikainn asttaminn 9. Aitaaminn (rakntaminn) Asmakaava-alu

5 - raknnttuun ympäristöön liittyvä rottava kiintä aita tai kadun runusmuuri Toimnpid Toimnpidlupa hattava Ilmoitus thtävä 10. Kuntakuvajärjstly Asmakaava-alu - muut kunta- tai ympäristökuvaan mrkittävästi ja pitkäaikaissti vaikuttavat järjstlyt ja muutokst Sllaist pihamaan rakntt ja laittt, jotka ivät dllytä lupa- tai ilmoitusmnttlyä, on kuitnkin raknnttava säädöstn ja määräystn mukaisll täisyydll naapurin rajasta ja raknnuksista, niidn on sopuduttava ympäristöön, ikä niistä saa aihutua naapurill kohtuutonta haittaa. Ilmoituksn on liitttävä tarpllinn slvitys toimnpitn laajuudsta ja laadusta. Kunnan raknnusvalvontaviranomaisn tul ilmoituksn sijasta dllyttää raknnus- tai toimnpidluvan hakmista, jos s ylisn dun tai naapurin oikusturvan kannalta on tarpn (MRL mom). Rakntamisn tai muuhun toimnpitsn voidaan ryhtyä, jolli raknnusvalvontaviranomainn 14 päivän kulussa ilmoituksn vastaanottamissta ol dllyttänyt luvan hakmista ilmoitttuun hankksn (MRL mom). Ilmoitus raukaa, lli toimnpidttä ol aloitttu ja saatttu loppuun kolmn vuodn kulussa. 2.3 Purkulupa Raknnusta tai sn osaa i saa purkaa ilman lupaa asmakaava-alulla ja alulla, jossa on voimassa 53 :n mukainn raknnuskilto asmakaavan laatimista vartn.

6 Jos purkamisn i tarvita lupaa, on purkamissta ilmoitttava kirjallissti kunnan raknnusvalvontaviranomaisll 30 päivää nnn purkamistyöhön ryhtymistä (MRL 127 ). Lupaa i tarvita MRL 127 :n 2 momntin mukaisiin toimnpitisiin Maismatyölupa Maismatyölupa tarvitaan maismaa muuttavaan maanraknnustyöhön, puidn kaatamisn ja muihin näihin vrrattaviin toimnpitisiin asmakaava-alulla, yliskaava-alulla jos yliskaavassa niin määrätään, tai aluill, joilla on voimassa raknnuskilto kaavan laatimista vartn (MRL 128 ). Lupaa i tarvita MRL 128 :n 2-4 momntin mukaisiin toimnpitisiin.

7 7 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 Sijoittuminn Etäisyydt Raknnuksn täisyydn toisn omistamalla tai hallitsmalla maalla olvasta raknnukssta tul olla vähintään 10 mtriä. Raknnuksn täisyydn VT-17 tin kskiviivasta vanhan linjauksn alulla on oltava vähintään 30 m ja uudn linjauksn alulla uudn asuinraknnuksn on oltava mlualun ulkopuollla. Hattassa lupaa uutta asuinraknnusta vartn, on raknnuslupa-asiakirjoihin liitttävä slvitys liiknnmlutasosta suunnitlulla raknnuspaikalla. Edllä mainitun slvityksn prustlla välimatka voidaan pinntää, i kuitnkaan pinmmäksi kuin 50 m. Uudn asuinraknnuksn täisyys ajoradan kskiviivasta on oltava maantistä vähintään 30 mtriä, paikallististä vähintään 20 mtriä ja yksityististä vähintään 12 mtriä. 3.2 Raknnustn sovltuminn raknnttuun ympäristöön ja maismaan Raknnustn sijainnin raknnuspaikalla tul olla sllainn, ttä maisman luonnonmukaisuus mahdollisuuksin mukaan säilyy. Maismallissti mrkittävillä pltoaluilla rakntaminn tul sijoittaa mahdollisuuksin mukaan olmassa olvin pihapiirin ja mtsäsaarkkidn tuntumaan. Rakntamisssa on mahdollisuuksin mukaan säilytttävä raknnuspaikan luonnonmukaisuus skä säästttävä arvokkaita kasvillisuudn runavyöhykkitä, luonnon mrkittäviä kaunusarvoja ja rikoisia luonnonsiintymiä kutn siirtolohkarita, kauniita yksittäispuita jn.

8 Raknnuspaikka tul tarvittassa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maismaan. Raknnustyön yhtydssä vaurioitunut tai muutn ympäristöä rumntava osa pihamaasta on istutuksin ja alun käyttöön liittyvin järjstlyin saatttava kokonaisuutn sopivaan asuun. Olva raknnuskanta Raknnttassa olvin raknnustn yhtytn on rakntamisn sovlluttava noudatttuun raknnustapaan ja olmassa olvaan raknnuskantaan sijoituksn, koon, muodon, ulkomatriaalin, värityksn skä julkisivun jäsntlyn osalta. Raknnuspaikalla raknnustn tul muodostaa lukumäärältään ja ympäristökuvaltaan / kuntakuvaltaan sopusuhtainn kokonaisuus Ympäristön hoito ja valvonta Ympäristön hoito Raknnttu ympäristö on pidttävä raknnusluvan mukaisssa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL mom). Ympäristöön olnnaissti vaikuttavin ulkovarastojn, kompostointi- tai jätsäiliöidn tai katostn ympärill on tarvittassa istutttava näkösuoja tai raknnttava aita. Asmakaava-alulla sijaitsvan asuinraknnuksn tonttia tai rantaraknnuspaikkaa i saa käyttää häiriötä aihuttavaan tai ympäristöä rumntavaan varastointiin tai autojn, konidn, laittidn tai muidn vastaavin tavaroidn skä polttoainidn ulkosäilytyksn. Raknnukst, niidn ulkopuolist osat, portit, aidat, istutukst skä sllaist raknnlmat ja pinhköt laitokst, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidttävä asianmukaisssa kunnossa ja niin, ttivät n rumnna katukuvaa tai muuta julkista tilaa. Töhryt raknnustn julkisivuista tul poistaa niin pian kuin tknissti on mahdollista. Ympäristön valvonta

9 Kunnan ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja raknnuslaissa tarkoitttua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittassa katslmuksia päättäminään ajankohtina. Katslmuksn ajankohdasta ja aluista on ilmoitttava kiintistönomistajall ja haltijall lautakunnan päättämällä tavalla. 3.4 Aitaaminn 9 Aidan tul matriaaliltaan, korkudltaan ja muulta ulkoasultaan sovltua ympäristöön. Katua tai muuta ylistä alutta vastassa olva kiintä aita on thtävä kokonaan tontin tai raknnuspaikan puolll. Aita on thtävä niin, tti siitä aihudu haittaa liikntll. Ristyksn näkmäalu tul pitää vapaana. Aidan, joka i ol naapuritontin tai raknnuspaikan rajalla, tk ja pitää kunnossa tontin tai raknnuspaikan haltija. Tonttin tai raknnuspaikkojn välisn aidan tkmisn ja kunnossapitämisn ovat kummankin tontin tai raknnuspaikan haltijat vlvollisia osallistumaan puolksi kumpikin, jolli vlvollisuudn muunlaisn jakamisn ol rityistä syytä. Mikäli asiasta i sovita, siitä päättää raknnusvalvontaviranomainn. Tontill tai raknnuspaikall raknnttava aita, lli sitä sijoitta rajall, tul sijoitta sitn, ttä s on piha-aluidn järjstlyn kannalta tarkoituksnmukainn ja huollttavissa. 3.5 Piha-alu / pihamaa Raknnuspaikan kuivanapito Raknnuspaikka tul salaojittaa riittävään syvyytn. Sad- ja sulamisvsin haitaton johtaminn on järjstttävä. Pinta- ja kuivatusvsiä i saa johtaa jätvsivimäriin. Pihamaan korkusasma

10 Pihamaan korkusasman tul soputua ympäristön korkusasmiin. Uudis- ja lisärakntamisn yhtydssä pihamaa tul suunnitlla ja totuttaa niin, tti rakntamislla lisätä pinta- ja sadvsin valumista tontin rajan yli naapurin puolll. 10 Liiknnjärjstlyt Liittymässä katuun tai tihn skä raknnuspaikan sisäisissä järjstlyissä liiknnturvallisuus on otttava huomioon. Maanalaist johdot ja rakntt Raknnuspaikalla ja sn lähisyydssä käytössä olvat maanalaist johdot ja rakntt on suunnittlun yhtydssä slvitttävä. 3.6 Tontin rajan ylittäminn Mikäli raknnus saadaan rakntaa tontin kadun puolisn rajaan kiinni, i raknnus saa ulottua tontin rajan yli katualull 3.7 Osoitmrkintä Milloin raknnus i ulotu katuun, muuhun liiknnväylään tai tontin sisäisn liiknnalusn taikka sn välittömään lähisyytn, osoitnumro tai sn osoittava ohjaus on sijoitttava kiintistöll johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitnumrointi on kiinnitttävä kummankin kadun tai liiknnväylän puolll. Osoitnumroinnin on oltava totutttuna viimistään raknnuksn käyttöönottotarkastuksssa.

11 11 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVAALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 Raknnuspaikka Uudn raknnuspaikan pinta-alan on oltava loma-asunnon rakntamista vartn vähintään 3000 m 2 ja pysyvän asunnon rakntamista vartn vähintään 5000 m 2. Uudstaan rakntaminn, pruskorjaus ja vähäinn lisärakntaminn saadaan suorittaa sn stämättä mitä dllä tässä pykälässä on määrätty, jos raknnuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä i sovllta alulla, jolla on voimassa raknnuskilto asmakaavan laatimista vartn. 4.2 Rakntamisn määrä Raknnuspaikall saa rakntaa yhdn kaksiasuntoisn asuinraknnuksn ja siihn liittyvät talousraknnukst. Aluilla, missä raknnusoikutta i ol yliskaavassa osoitttu, saa raknnustn ja raknnlmin yhtnlaskttu krrosala olla nintään 10 % raknnuspaikan pinta-alasta. Kaava-alulla noudattaan kaavan mukaista nimmäisraknnusoikutta. 4.3 Rakntaminn kllariin ja ullakoll

12 Asmakaava-alun ulkopuollla voidaan sallia raknnuksn pääasiallisn käyttötarkoituksn mukaistn tilojn sijoittaminn maanpinnan alapuolll tai ullakon tasoll, mikäli s ottan huomioon raknnus ja sn käyttötarkoitus skä sovltaminn raknnttuun ympäristöön on mahdollista. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 Rakntamisn sijoittuminn ja soputtaminn ympäristöön ranta-alulla Raknnttassa ranta-aluill tul rityissti huomiota kiinnittää raknnustn korkusasmaan, muotoon, ulkomatriaalihin ja värityksn. Raknnuspaikalla tul rantavyöhykkn kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harvntaminn on sallittua. Muodostttavan raknnuspaikan rantaviivan pituudn tul olla vähintään 40 mtriä. Asuinraknnuksn / raknnuksn täisyydn rantaviivasta ja sijainnin raknnuspaikalla tul olla sllainn, ttä maisman luonnonmukaisuus mahdollisuuksin mukaan säilyy. Muun kuin saunaraknnuksn täisyydn kskivdnkorkudn mukaissta rantaviivasta tul kuitnkin, mikäli dllä olvasta vaatimukssta i muuta johdu, olla vähintään 25 mtriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 mtri ylävsirajaa korkammalla. Elli ylävsiraja ol tidossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 mtriä kskivdn korkudsta. Saunaraknnuksn, jonka pohjapinta-ala on nintään 36 m 2, saa rakntaa dllä mainittua mtrimäärää lähmmäksi rantaviivaa. Sn täisyys dllä mainitulla tavalla laskttavasta rantaviivasta tul olla kuitnkin vähintään 15 mtriä. Pinhkö raknnlma (kota, katos, huvimaja) nintään 12 m 2, saadaan sijoittaa vähintään 10 mtrin päähän rantaviivasta Rakntamisn määrä ranta-alulla Ranta-alulla raknnuspaikall saa rakntaa yhdn kaksiasuntoisn asuinraknnuksn ja siihn liittyvät talousraknnukst. Raknnusoikus nintään kaavamääräystn mukainn.

13 Rantapaikall saa, mikäli s maismaan soputuu, rakntaa yhdn puupintaisn, lämpöristämättömän vnvajan kskivdnkorkudn mukaissta rantaviivasta maall päin. Vnvajan raknnusala saa olla nintään 20 m 2, lvys nintään 3 mtriä ja harjakorkus nintään 2,5 mtriä. Vaja tul sijoittaa pääty rantaviivaan päin. Vaja saa sisältää vain vnn ja vnilytarvikkidn säilyttämisn tarkoittut tilat SUUNNITTELUTARVEALUE Maankäyttö- ja raknnuslain 16 3 mom. mukaist suunnittlutarvalut on otttu huomioon kunnan yliskaavoituksn yhtydssä. Suunnittlutarvalulla luvan arviointi prustuu maankäyttö- ja raknnuslain 137 :ssä säädttyihin rityisiin dllytyksiin sn lisäksi, mitä luvan dllytyksistä muutn säädtään. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLE RAKENTAMINEN Talousvdn riittävyys Asuinraknnusta vartn tul olla riittävästi laadultaan sovltuvaa talousvttä. Jätvsin käsittly Jätvsin käsittlystä tul antaa aina rillinn slvitys raknnuslupahakmuksn yhtydssä. Jätvsin käsittlyssä tul pyrkiä käyttämään maasuodatinta tai muuta vastaavaa järjstlmää. Raknnuslupahakmuksn on liitttävä jätvsin käsittlysuunnitlma tarvittavin maapräslvityksinn. Erillismääräyksiä tärkill pohjavsialuill ja vdnottamoidn lähisyydssä Tärkillä pohjavsialuilla öljy- ja polttoainsäiliöt skä muut vaarallistn ainidn säiliöt ja varastot tul sijoittaa maan pääll ja varustaa suoja-altaalla.

14 Tärkillä pohjavsialuilla piha- ja paikoitusaluidn pintavdt ja salaojavdt on johdttava kaummaksi vdnottamoalusta. Tätä vartn tul olla sovltuvat laittistot ja mahdollissti tarvittavat luvat HYVÄ RAKENTAMISTAPA Raknnuksn korjaamisssa on otttava huomioon kunkin raknnuksn ominaispiirtt, ikä korjaaminn saa ilman rityisiä prustita johtaa tyylillissti alkupräisstä raknnukssta poikkavaan lopputuloksn. 9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maismallissti arvokkaat puut ja mrkittävät luonnontilaist tontinosat tul suojata työmaa-aikana huolllissti. Raknnusvalvontaviranomainn voi dllyttää lupahakmuksn käsittlyn yhtydssä tai raknnustyötä valvossa raknnuttajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitlman. 10. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN POIKKEAMINEN 10.1 Määräyksistä poikkaminn Ympäristölautakunta voi poikta tämän raknnusjärjstyksn määräyksistä, jolli s mrkits määräystn tavoittn olnnaista syrjäyttämistä. Kun poiktaan raknnuspaikan vähimmäiskokoa, rakntamisn määrää tai täisyyksiä koskvista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakntaminn i vaikuta kaavoitusta.

15 VOIMAANTULO Tällä raknnusjärjstyksllä kumotaan Tuusnimn kunnanvaltuuston hyväksymä raknnusjärjstys. Hyväksytty Tuusnimn kunnanvaltuustossa , tullut voimaan Kunnanvaltuuston päätöksn mukaisksi todistaa: Martti Kähkönn Martti Kähkönn hallintojohtaja