LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS. Tuusulan kunta. Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Tuusulan kunta npelto asemaava ja asemaavan muutos Asemaavan selostus Luonnos

2 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Esipuhe Tämä kaavaselostus koskee Tuusulan kunnan npelto nimistä aluetta Hyrylän keskuksen lounaispuolella ntien vrella. Asemaava mahdollistaa noin 1200 asukkaan tiiviin kylämäisen pientaloalueen rentamisen an. Kokonaiskerrosala on noin k-m 2 sisältäen kaava-alueella olevan nykyisen pientaloalueen. Alueelle tulee monipuolinen rennuskanta omotitaloista townhouse tyyppisiin taloihin sekä yhtiömuotoisiin pientaloihin ja pienkerrostaloihin. Kaavamääräyksillä ohjaan noudtamaan malaenergientamisen periateita. Alue on puurentamisalue, jossa ympäristöhäiriötä aiheuttamonta työtilaa saa sijoittaa pohjerroksiin. Tällä pyritään mahdollistamaan etätyöskentely sekä lähipalveluiden syntyminen. Alueen pääkokoojadut toteutetaan puistokuina. Alueen keskelle on sijoitettu ksi niittypuistoa palstaviljelyä, pelikenttiä ja leikkipaikkoja vten. Vantaalla Pöyry Finland Oy Pasi Rajala Pekka Mäkelä Yhteystiedot Tuusulan kunta, PL 60, Tuusula, Tuusulan kunta, Jaana Pohjola , Mika Heikkilä , liikenneasi Heikki Väänänen , sähköposti: etunimi.sukunimi@tuusula.fi Pöyry Finland Oy, PL 50, Vantaa, Jaonku 3, puh , fax , sähköposti: pekka.mela@poyry.com 2

3 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 1.2 Kaava-alueen sijainti npelto - suunnittelualue sijoittuu Hyrylän keskuksen lounaispuolelle ntien vteen. Etäisyys Hyrylän keskustaan on noin 2 kilometriä. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti (opasktta: Kuuma kttapalvelu 5/2013). 1.3 Tunnistetiedot npelto asemaava Asemaava koskee: 11. n kunnanosan kortteleita 2224, 3033, 3031 ja Asemaava-alue muodostuu osista tiloja: RN:ot Kunnan ma: 3-372, 1-148, 1-195, 1-172, 1-126, 1-135, 4-156, 1:33,1:108,1:107,1:66,1:68,1:117,3:308,3:309,3:307,1:100,1:167,1:151,1:152,1: 155,1:154,1:153,1:98,1:101,1:64,1:99,1:156,1:102,1:65,1:67,1:125,1:157,1:123, 1:121,1:163,1:174,1:25,1:27,1:109,1:110,1:149,1:52,1:132 Asemaavalla muodostuu: Kaava-alue: n. 46 ha Korttelialuetta: n. 28 ha Rennusoikeutta: n k-m² 3

4 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Sisältö 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT Esipuhe Kaava-alueen sijainti Tunnistetiedot TVSTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemaava Asemaavan toteuttaminen ALUEEN YLESKUVAUS Luonnonympäristö Kallio- ja maaperä Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja vokka kohteet Maisema ja kulttuuriympäristö Rennettu ympäristö Maanomistus, väestö ja työpaik Palvelut Yhdyskuntekninen huolto Liikenneyhteydet - Lyhyt kuvaus nykytilasta; määrät, tiet, liittymät, yhteydet SUUNNTTELUTLANNE Mauntaava Yleiskaav Asemaav n yleissuunnitelma Muut aluetta koskev selvitykset, suunnitelm ja päätökset Rennuskiellot Rennusjärjestys Tonttijo ja -rekisteri Pohjtta ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET Asemaavan suunnittelun tve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskev päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta jätetyt mielipiteet Viranomaisyhteistyö

5 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 5.4 Asemaavan tavoitteet VAHTOEHDOT JA VAKUTUSTEN ARVONT Alustav vaihtoehdot ja yleiskaavasoinen tkastelu Valitut vaihtoehdot ja vaikutusten viointi Asemaavan pohjsi valittu vaihtoehto ASEMAKAAVAN KUVAUS Energiehokkuuden huomioonottaminen asemaavassa Kaavan renne Mitoitus Korttelialueet Palvelut Liikennerkaisut ja pysäköinti Kunnallistekniikka Viher- ja virkistysalueet Luonnonympäristö Hulevedet KAAVAN VAKUTUKSET Yleistä Kaavan suhde valtunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde maunta- ja yleiskaavoihin Vaikutukset maa- ja kallioperään ja pohjavesiin Maa- ja kallioperä Pohjavedet Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvoihin Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset kasvillisuuteen ja vokkaisiin luontokohteisiin Vaikutukset eläimistöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntenteeseen sekä yhdyskunta- ja energialouteen Kaavaloudelliset vaikutukset Työpaik, kauppa ja elinkeinotoiminta Vaikutukset liikenteeseen - Kuinka paljon lisää liikennettä, miten auttaa joukkoliikennettä, toimivuus, orsi jne. lyhyesti Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rennettuun ympäristöön 37 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaav ja havainnollistav suunnitelm Toteutuminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO KAAVATYÖTÄ KOSKEVSTA ASAKRJOSTA JA LÄHDEMATERAALSTA

6 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS LUETTELO SELOSTUKSEN LTEASAKRJOSTA 1. Pienennös asemaavtasta merkintöineen ja määräyksineen 2. Havainnekuva 3. Vaihtoehtojen vaikutusten kuvaus- ja viointitaulukko ERLLSET LTEASAKRJAT 1. Osallistumis- ja viointisuunnitelma 2. Osallistumis- ja viointisuunnitelman mielipiteet 6

7 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 2 TVSTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty kunnan aloitteesta Suunnittelua on ohjannut Tuusulan kunnan asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Asemaavoituksen lähtökohtana on toiminut kunnanhallituksessa hyväksytty n yleissuunnitelma. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja viointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta on esitetty 31 mielipidettä. Mielipiteet ov liitteenä. Kaavaluonnoksen vaihtoehdoista järjestettiin yleisötilaisuus Asemaava Suunnittelualue on laajuudeltaan noin 46 ha. Asemaava mahdollistaa uuden asuinalueen rentumisen Hyrylän keskustan länsipuolelle. npelto alueen rentamisen tavoitteena on Tuusulan mittaavaan sopiva urbaani kylä. Asemaavalla muodostetaan korttelialueet asuinpientaloille (AP), erillispientaloille (AO), asuintaloille (A) ja liikerennukselle (KL). Asemaavassa on myös osoitettu vaukset puistolle (VP), lähivirkistysalueille (VL) sekä kualueille. Tkempi asemaavan kuvaus on luvussa seitsemän. 2.3 Asemaavan toteuttaminen Asemaava toteutunee muutaman vuoden sisällä voimaantulosta. 3 ALUEEN YLESKUVAUS 3.1 Luonnonympäristö Suurin osa kaava-alueesta on peltoa. Alueella sijaitsee muutamia metsäsaekkeita sekä tileskuksia. ntien vressa on pientaloalue. Peltoalue laskeutuu kakoon ja liittyy maisemallisesti Tuusulanjokilason maisema-alueeseen Kallio- ja maaperä Asemaava-alue on lähes kokonaisuudessaan savimaa. Asemaavaalueen pohjoispuolella on hiekka-/soravaltaista hjua ja Tuusulanjoen vressa, asemaava-alueen kakoispuolella, maalaji on pääosin turvetta ja liejua. Kalliota ei ole alueella pinnassa. (Lähde: Ramboll Finland Oy, Tuusulan kunta: Rennettavuusselvitys, npelto, luonnos ). 7

8 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 2. Suunnittelualueen maaperä (lähde: GTK, Tuusulan kunta 2013). 8

9 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 3. Korkeussuhteet (lähde: Tuusulan kunta 2013). Kuva 4. Perustamistav ja pohjanvahvistusmenetelmät osa-alueittain. (Lähde: Ramboll Finland Oy, Tuusulan kunta: Rennettavuusselvitys, npelto, luonnos ) Pinta- ja pohjavedet Alueen itäosassa kulkee pohjois-eteläsuuntainen oja, joka etelämpänä yhtyy Tuusulanjokeen. Peltoalueella on myös useita muita ojia, jotka pääosin yhtyvät pääojaan. Alueella ei ole vedenjajia, vaan kaikki alueen pintavedet ohjautuv pääojaan ja siitä Tuusulanjokeen. (Ramboll Finland Oy, Tuusulan kunta: Rennettavuusselvitys, npelto, luonnos ) Asemaava-alueen koillisosaan ulottuu n pohjavesialue. Pohjavesialueella, asemaava-alueen itäpuolella sijaitsee n pohjavedenottamo. n pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa (Uudenmaan ympäristökeskus, 2000) on annettu ohjeita uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueelle, ml. ohjeet 9

10 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS kaavoitukselle. Myös alueelle laaditussa rennettavuusselvityksessä annetaan ohjeita maankäytön sijoittumiselle ja rentamistavalle. (Ramboll Finland Oy, Tuusulan kunta: Rennettavuusselvitys, npelto, luonnos ). Kuva 5. Pohjavesi ja valuma-alueet (lähde: Tuusulan kunta 2013) Kasvillisuus ja vokka kohteet n alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Nura alueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita eikä muita tiedossa olevia valtunnallisesti, maunnallisesti tai paikallisesti vokkaita kohteita (Tuusulan kunta, n luontovotkistukset, Airix ympäristö Oy 2008.) Yleiskaavaa 2040 vten laaditussa luontoselvityksessä (Yleiskaava 2040:n luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 2011) ov asemaava-alueen itäosassa mainitut niityt ja lehto (kuvan kohteet 1.3 ja 1.4) vostettu luontovoiltaan paikallisesti vokkaiksi. Niityillä kasvaa niittyjen peruslajeja, lähinnä tuoretta heinäniittyä, joka on vioitu vaantuneeksi luontotyypiksi. Kohde nro 1.4 on 10

11 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS pieni metsäalue, jossa osittain pääpuulajina on haapa ja osa on kookasta sekametsää, lähinnä tuoretta lehtoa. Maanpintaa peittää käenkaali. Kuva 6. Elinympäristöt (Yleiskaava 2040:n luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 2011) Tuusulanjoki virtaa asemaava-alueen ulkopuolella selvitysalueen itäosassa. Luontoselvityksessä se on votettu luontovoiltaan paikallisesti erittäin vokkasi. Selvityksessä on linjtu ekologinen, säilytettävä yhteys Tuusulanjoen suuntaisesti sekä Ristikiven suunnalta kohti Tuusulanjokea (kuva 6). 11

12 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 7. Luontovot ja ekologiset yhteydet (Yleiskaava 2040:n luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 2011) ARX ympäristö Oy on vuonna 2008 lainut n yleissuunnitelmaa vten n luontovotkistukset ns. n orren kohdalta koskien mm. Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavassa osoitetun luonnonsuojelullisesti vokkasi osoitetun s-1 (10)-alueen tilaa. Tkistuksen mukaan tielinjauksen alueella ei esiinny erityisiä luontovoja. 3.2 Maisema ja kulttuuriympäristö Kuvaus perustuu yleiskaavan 2040 maisemaselvitykseen (Tuusulan yleiskaava 2040, maisemaselvitys, FCG Oy, 2011) Kylärenne on jo alkuaan ollut hajanainen ja 1900-luvun kehitys on vaikuttanut oleellisesti alueen maisemaan. n vanhan kylärenteen sekaan on noussut tiivis pientaloasutus. Vanh tileskukset ov jäljellä, mutta eivät enää erotu maisemassa. (Lähde: Tuusulan kulttuurimaisema ja rennuskanta, inventointiraportin luonnos 2005). Tuusulanjoen maisemokonaisuuden muodostav Ruotsinkylä ja n kylät viljely- ja jokimaisemineen. Tuusulanjokilaso on merkittävä maisemallinen ja ekologinen kokonaisuus aina Tuusulanjärveltä Vantaajoelle saka ja jokilason 12

13 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS suuntaiset pitkät näkymät ov maiseman keskeinen elementti. Etelä-Hyrylän selvitysalueella ei ole valtunnallisesti tai maunnallisesti vokkaita perinnemaisemia, mutta esim. tiemaisemassa ntien vrella erottuv pienialaiset pelto- ja niittyalueet korostav maiseman pienipiirteistä ja kumpuilevaa rennetta. n kylä sijaitsee Tuusulanjokilason pohjoisosassa. Vanhan kylämäen ympärille, jonne sijoittuv Ali- ja Yli-Knaapilan til, on rentunut pientaloasutusta ja uudisrentaminen on muuttanut myös viljelymaisemaa asuintaajamsi. Knaapilan til ov merkittäviä rennuskulttuurikohteita. (Lähde: Tuusulan kulttuurimaisema ja rennuskanta, inventointiraportin luonnos 2005.) Ali- ja Yli-Knaapila sijaitsev vierekkäin Knaapilan vanhalla tontilla. Yli-Knaapilan päärennus näkyy tiemaisemassa. Ali-Knaapilan rennukset muodostav viehättävän pihapiirin, mutta kokonaisuus ei näy laajemmassa maisemassa. n-tuusulanjokilason maisema M 2 (kuva 8): Tuusulanjokilason paikallisesti vokas pohjoisosa liittyy jkeena maunnallisesti vokkaaseen Tuusulanjokilason kulttuurimaisemaan. Jokilason pohjoisosassa on merkittävä maisemallinen solmukohta, jossa joki ja tie risteävät. Maiseman renne ei erotu enää niin selkeästi kuin eteläisellä osuudella johtuen uudisrentamisesta ja tierentamisesta. Jokilason avoimuus on kuitenkin säilytettävä vo. Kuva 8. Maiseman vot (lähde: Tuusulan yleiskaava 2040, maisemaselvitys, FCG Oy 2011) 13

14 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 3.3 Rennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin rentamonta maalousaluetta pois lukien ntien vsi, jossa on pientaloasutusta. Rennukset ov yhtiömuotoisia pientaloja ja omotitaloja. Alueen keskellä sijaitsee tileskus Maanomistus, väestö ja työpaik Kaava-alue on pääosin kunnan omistuksessa. Yksityisten maanomistajien kanssa on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimukset kiinteistöjen 1-92, 1-115, 1-117, ja osalta. Kiinteistön kanssa voidaan tehdä kaavoituksen käynnistämissopimus Tuusulan maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Laajemmalla selvitysalueella, noin 1 km säteellä suunnittelualueen ympärillä, asuu noin 3200 henkilöä ja asemaava-alueella noin 300. Asuinrennukset ov pientaloja. Alueella ei ole työpaikkoja Palvelut npelto sijaitsee noin 2 km Hyrylästä, Tuusulan keskustasta länteen, jossa on erinomaiset kaupalliset ja julkiset palvelut. Hyrylän kaupallisten palveluiden kehittämiseksi entisestään on laadittu selvitys vuonna 2012 (Tuusula: Keskustan kaupallinen kehittäminen, Ramboll Finland Oy, 2012). Suunnittelualueesta noin 1 km etelään, ntien vrella, on päivittäistavauppa. Lähialueen kunnalliset palvelut on esitetty seuraavalla ktalla. 14

15 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 9. Lähialueen kunnalliset palvelut (lähde: Tuusulan kunta 2013) Yhdyskuntekninen huolto Kaava-alueella on vain vähän rennettua yhdyskunteknistä huoltoa. Kunnan vesi- ja viemäriverkosto on esitetty seuraavalla ktalla. 15

16 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 10. Kunnallistekninen verkosto (lähde: Tuusulan kunta 2013) Liikenneyhteydet - Lyhyt kuvaus nykytilasta; määrät, tiet, liittymät, yhteydet Alueen pääväylä on ntie, johon suunnittelualue kytkeytyy nykyisen Kuusamantien eteläpuolella. ntien liikennemäärä on nykytilanteessa noin 6000 ajon/kivrk. ntie on pääasiassa n alueen sisäinen yhteys ja tjoaa alueelta yhteydet Nahkelantien kautta länteen ja Hämeentielle (45) sekä myös suoraan etelään Tuusulanväylän ja Kehä :n suuntaan. ntie toimii osittain myös seudullisen läpikulkevan liikenteen reittinä Hämeentieltä lentokentän länsipuolitse Kehä :lle. ntien ja Nahkelantien liittymässä sekä Koskenmäen kiertoliittymässä on nykyisin ruuhka-aikoina huomtavia välityskykyongelmia. ntien itäpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä koko tien mkalla. ntien länsipuolella on lyhyt osuus kevyen liikenteen väylää suunnittelualueen pohjoisosan kohdalla, mutta väylää ollaan jkamassa pohjoiseen Vaunukankaan kouluyhteyksien pantamiseksi. ntietä pitkin kulkee bussilinja Helsinkiin 4-5 kertaa aamu- ja iltuuhkassa. Lisäksi ntiellä liikennöi aamu- ja iltapäivisin lähinnä kouluyhteyksiä palveleva linja reitillä Hyrylä Myllykylä Riihikallio Hyrylä / Hyrylä Riihikallio Myllykylä Hyrylä. Laaditut selvitykset: ntien liikennelaskennan tulokset, 2012 Tuusulan liikennemalli, Strafica, valmistuu vuonna

17 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Koskenmäen ja Nahkelantien liittymän yleissuunnitelmasoinen tkastelu n yleissuunnitelma, joukkoliikenneselvitys, Jukka-Mti Laso, 2008 n_ys_joukkoliikenne_ ntie-ristikiventie liittymän pantamissuunnitelm npellon meluselvitys npellon_tärinäselvitys Ramboll Finland Oy, 2006 Joukkoliikenteen aikaulut ja reittikt Pyöräteiden yleiskt Kuva 11. Linja-autoreitit ja pysäkit (lähde: Tuusulan kunta 2013). 4 SUUNNTTELUTLANNE 4.1 Mauntaava Suunnittelualue on osoitettu Uudenmaan mauntaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) taajamoimintojen alueeksi. Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä 17

18 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS muihin taajamoimintoihin vtav rentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät sekä liikenteen tvitsem sama-, huolto-, vikko-, terminaali-, rapiha- ja muut vastaav alueet, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskunteknisen huollon alueet, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu pohjavesialueen merkintä. Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ov ominaisuuksiltaan vokkaita ja jotka voiv olla tai ov yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Kuva 12. Ote vahvistetuista Uudenmaan mauntaavoista (Uudenmaan liiton kttapalvelu 5/2013). Keltaisella on esitetty suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Uudenmaan 2. vaihemauntaavassa (Uudenmaan mauntavaltuusto hyväksynyt ) suunnittelualueelle ei ole osoitettu uusia merkintöjä. 4.2 Yleiskaav Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tuusulan yleiskaava 2010:ssä alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi merkinnällä VL, pientalovaltaiseksi alueeksi merkinnällä AP, sekä maanviljelysalueeksi merkinnällä MV. 18

19 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 13. Ote oikeusvaikutuksettomasta Tuusulan yleiskaava 2010:stä (lähde: Tuusulan kunta 2013). Osittain oikeusvaikutteisessa Hyrylän laajentumissuunn - osayleiskaavassa (v. 2000) suunnittelualueelle ei ole aluevausmerkintää. Kaavassa on merkintä -luokan pohjavesialueesta sekä ntiestä kevyen liikenteen reitteineen. 19

20 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 14. Ote Hyrylän laajentumissuunn - osayleiskaavasta (lähde: Tuusulan kunta 2013). Vireillä on koko kunnan yleiskaavan, yleiskaava 2040:n laadinta. Yleiskaavan rennemallityössä on käsitelty neljää rennemallivaihtoehtoa, joista kaavaluonnosvaiheeseen on esitetty mallia A2, Hyrylä-Kerava. Kunnanhallitus päätti kuitenkin ottaa yleiskaavan rennemallin valinta-asian pois valtuuston listalta Lisäksi hallitus päätti, että asian käsittelyä jketaan sen jälkeen, kun VM:n nimeämät metropoli- ja kuntaselvityshenkilöt ov jättäneet raporttinsa. Rennemallivaihtoehdossa A2 suunnittelualue on esitetty taajamenteen alueena. 20

21 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 15. Yleiskaava 2040-työn rennemallivaihtoehto A2, Hyrylä-Kerava (lähde: Tuusulan kunta 2013). 4.3 Asemaav Suunnittelualue on pääosin asemaavoittamonta. ntien vressa on asemaavoitettua pientaloaluetta sekä viheraluetta. Aivan ntien itäpuolella on pientaloalueen osa, josta on asemaava kumottu. ntien 21

22 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS länsipuolella on asemaavoittamon alue ntien ja Ristikiventien kulmauksessa. Asemaav ov vuosilta 1965 ja Kuva 16. Suunnittelualueen asemaavoitetut os (lähde: Tuusulan kunta 2013). 4.4 n yleissuunnitelma Vuonna 2008 on laadittu oikeusvaikutukseton yleissuunnitelma (Tuusulan kunta: n yleissuunnitelma, ), joka sisältää asemaava-alueen ympäristöineen (kuva 17). Yleissuunnitelmassa n aluetta tkasteltiin yleiskaavasolla ja liittyen Hyrylän keskustaan. Laadittava asemaava koskee n yleissuunnitelman osa-alueita 2a- 2d. n yleissuunnitelma on kunnanhallituksen hyväksymä. 22

23 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 17: n yleissuunnitelma, Tuusulan kunta, Muut aluetta koskev selvitykset, suunnitelm ja päätökset Rennuskiellot Alueella ei ole rennuskieltoja Rennusjärjestys Uusi rennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa, mutta päätös ei ole vielä lainvoimainen päätöksestä on valitettu Tonttijo ja -rekisteri Alueen kiinteistöt ov kiinteistörekisterissä tiloina Pohjtta Pohjtta täyttää kaavoitusmittausasetuksen ( / 1284) vaimukset. 23

24 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 5 ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET 5.1 Asemaavan suunnittelun tve Asemaavan suunnittelu on tpeen n alueen liikennejärjestelyjen pantamiseksi ja Tuusulan kunnan kasvutavoitteiden mukaisen tonttitjonnan turvaamiseksi. Suunnittelualueen keskeinen sijainti Hyrylän palveluiden välittömässä läheisyydessä puoltaa tavoitetta alueen monipuolisemmasta maankäytöstä. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskev päätökset Alueen kaavoittaminen on käynnistynyt Tuusulan kunnan aloitteesta. Hanke on merkitty kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitussuunnitelmaan ja kunnanhallituksen hyväksymään kaavoituksen työohjelmaan Asemaava on kuulutettu vireille Viiden maanomistajan kanssa on neuvoteltu kaavoituksen käynnistämissopimuksesta tai maaupoista. Kahden kanssa on solmittu kaavoituksen käynnistämissopimukset. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ov 1) maanomistaj, 2) ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava sataa huomtavasti vaikuttaa, 3) viranomaiset sekä 4) yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään tai 5) muut osallisiksi itsensä mieltävät. Seuraavaan taulukkoon on koottu laajasti niitä tahoja, joiden voidaan olettaa olevan osallisia. Osalliset Maanomistaj: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistaj Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava sataa huomtavasti vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukka, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistaj ja käyttäjät Viranomaiset: Uudenmaan liitto, ELY-keskus, Keski-Uudenmaan mauntamuseo Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet nähtäville asetetusta kaavaluonnoksesta ja muistutukset nähtäville asetetusta kaavaehdotuksesta nähtävillä olon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet nähtäville asetetusta kaavaluonnoksesta ja muistutukset nähtäville asetetusta kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta Tuusulan kunnan: Hyrylän kehittämistoimikunta, kasvus- ja koulutuslautunta, kulttuurilautunta, MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut 24

25 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS liikuntalautunta, nuorisolautunta, rennuslautunta, sosiaali- ja terveyslautunta, tekninen lautunta, Keski-Uudenmaan ympäristölautunta, maankäyttö- ja kttapalvelut, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, vammaisneuvosto, ikäihmisten neuvosto, lapsi- ja perheasiainneuvosto, nimistötoimikunta Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Yritykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Elisa Communicions Oy, Fortum sähkönsiirto Oy, Fortum Power & He, Tuusulan seudun vesilaitos, TeliaSonera, DNA Alueella toimiv yhdistykset: Asukasyhdistykset, Tuusula-seura, Tuusulan ympäristöyhdistys ry, Kotiseutuyhdistys ry, Tuusulan yrittäjät ry, K-U Kauppamiyksikkö, Tuusulan Nuorkauppami ry, Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus, Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys KEHU ry, Maaloustuottajien yhdistys ry Tvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet nähtäville asetetusta kaavaluonnoksesta ja muistutukset nähtäville asetetusta kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kaavojen kannalta keskeisiltä tahoilta lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Vireilletulo Asemaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu julkisesti Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja viointisuunnitelma Osallistumis- ja viointisuunnitelma (OAS) on asetettu nähtäville Se on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemaavan valmistelussa ja asemaavan vaikutusten vioinnissa noudettav osallistumisen ja vuorovaikutuksen periateet ja tav. OAS:ia voidaan täydentää ja muoka tvittaessa kaavaprosessin aikana. Tiedottaminen ja osallistuminen Asemaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu. Myös kaavaluonnoksen ja - ehdotuksen julkisesti nähtäville asettamisesta sekä kaavan voimaantulosta julkaistaan kuulutukset paikallislehdissä. Maanomistajille ja rajanaapureille tiedotetaan kaavan ehdotusvaiheesta kirjeitse. Halutessaan myös muistutusten jättäjät saav tiedon kaavan etenemisestä kirjeitse. Suunnittelutyön etenemistä voi seura verkkosivujen kautta. Verkkosivuilla esitellään suunnittelutyön aikana syntyneitä ideoita, pohdittuja vaihtoehtoja ja tehtyjä rkaisuja. Blogin kautta voi esittää myös ideoita ja kommentteja suunnitteluun liittyen. Virallisesti osallisia kuullaan osallistumis- ja viointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä. Osallistumis- 25

26 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS ja viointisuunnitelmaan (OAS) liittyen voi jättää palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä voiv osalliset jättää mielipiteitä niin ikään kirjallisesti tai suullisesti, mutta kirjallisesti mielipiteen jättämistä suositellaan. Kaavaehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana muistutus tulee jättää kirjallisesti. Mielipiteet tai muistutuksen voi jättää myös kunnan verkkosivujen kautta tai sähköpostitse osoitteeseen Kaava-asiirjoista luonnos- ja ehdotusvaiheissa saadut lausunnot, mielipiteet ja muistutukset, sekä palautteeseen laaditut vastineet esitetään lopullisen kaavaselostuksen erillisliitteenä 1. Viimeistellyn kaava-aineiston perusteella kuntehityslautunta, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto tekevät päätöksensä esitetystä asemaavasta ja asemaavamuutoksesta. Yleisötilaisuuksia järjestetään kaavoituksen aikana 3 kpl. Ensimmäisen yleisötilaisuus järjestettiin vaihtoehtovaiheessa. Toinen yleisötilaisuus järjestetään kaavan valmisteluvaiheessa (kaavaluonnos) loppuvuodesta 2013 ja kolmas kaavaehdotusvaiheessa keväällä Kaavoitusprosessin aikana lisätietoja saa ottamalla yhteyttä Tuusulan kaavoitustoimistoon Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta jätetyt mielipiteet Osallistumis- ja viointisuunnitelman nähtävilläolon aikana annettuihin mielipiteisiin annetaan vastineet samaan aikaan luonnosvaiheessa saujen palautteiden vastineiden kanssa. Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta jätettiin 31 mielipidettä. Mielipiteet kohdistuiv liikennekysymyksiin (mm. norteen), viheralueiden ja suojavihervyöhykkeiden laajuuksiin sekä uudisrennusten ja uusien tonttien etäisyyksiin olemassa olevista rennuksista ja tonteista. Mielipiteissä toivottiin jätettäväksi riittävästi etäisyyttä uuden maankäytön ja olemassa olevien tonttien väliin, jotta Tuusulalle ominaispiirteinen asumisväljyys säilyisi. Niin ikään mielipiteissä korostettiin liikenteen sujuvuuden pantamisen tpeellisuutta etupainotteisesti. Tällä tkoitettiin mm. norren rentamista jo ennen kuin uuden alueen rentaminen alkaa Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään Luonnos- ja ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelut järjestetään tvittaessa. 5.4 Asemaavan tavoitteet Tuusulan kunnan tavoitteena on mahdollistaa pientaloalueen laajentaminen selvittäen mm. 26

27 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS koko npellon alueen rentamismahdollisuudet yleispiirteisellä tasolla ja asemaavan edellyttämällä tkkuudella suunnittelualueella. ajoneuvo- ja kevyen liikenteen verkon pantamistpeet ja tvittav rkaisut. edistää kestävän kehityksen mukaista rentamista ja maankäyttöä. julkisen ja kaupallisen palveluverkon kehittämistpeet ja osoittaa niitä vten tvittaessa alueet suunnittelualueelta taa riittävät virkistysalueet ja -reitit taa suojeltavien vojen säilyminen 6 VAHTOEHDOT JA VAKUTUSTEN ARVONT 6.1 Alustav vaihtoehdot ja yleiskaavasoinen tkastelu Koska asemaavoitettavalla alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemaavan suunnittelun pohjsi tehty yleiskaavasoinen tkastelu vaikutusviointeineen laajemmalta alueelta. Tkastelun lähtökohtina pidettiin muutamaa vuonna 1998 tehdyssä n yleissuunnitelmassa potentiaaliseksi todettua vaihtoehtoa. Vaihtoehdot poikkeav liikenneverkon, erityisesti mahdollisen norren suuntausvaihtoehdon osalta, sekä maankäytön tehokkuuden osalta toisistaan. Tkasteltav vaihtoehdot: 1. ilman nortta + alhainen aluetehokkuus 2. norsi keskustaan 27

28 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS A norsi alueellisena kokoojuna + keskisuuri aluetehokkuus B norsi ja erillinen kokooju + keskisuuri aluetehokkuus B.2 norsi ja erillinen kokooju + norren liittymä Hämeentiehen + Korkea aluetehokkuus 28

29 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 3. norsi Sahankulmaan + keskisuuri aluetehokkuus 29

30 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 6.2 Valitut vaihtoehdot ja vaikutusten viointi Vaihtoehdoista lähempään tkasteluun valittiin vaihtoehto nro 2A, josta laadittiin lisävaihtoehdot nro 2B ja 2B.2. Kaikista vaihtoehdoista (1, 2A, 2B, 2B.2 ja 3) suoritettiin vertailu, jossa vioitiin seuraavia asioita: Sosiaaliset vaikutukset ja vaikutukset asukkaiden elinympäristöön vaikutukset liikenteeseen vaikutukset energia- ja ekotehokkuuteen vaikutukset rennettuun ympäristöön vaikutukset maisemaan ja luontoon vaikutukset pohjaveteen ja vedenottoon vaikutukset palveluihin kaavaloudelliset vaikutukset vaikutukset valtunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, mauntaavan, yleiskaavan ja osayleiskaavan toteutumiselle vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen muut vaikutukset, kuten vaikutukset terveyteen Vaikutusten vioinnit selostettu erillisessä liitteessä. Liite nro 3, Vaihtoehtojen vaikutusten viointi. 6.3 Asemaavan pohjsi valittu vaihtoehto Vaikutusten vioinnin perusteella asemaavan pohjsi valittiin vaihtoehto nro 2. Vaikutusten vioinnit eri vaihtoehdoista on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Vaihtoehto nro 2 valittiin seuraavista syistä: Mahdollistaa keskustan läheisyys huomioiden tkoituksenmukaisen, riittävän tehokkaan maankäytön. Luo monipuolista asuntotjontaa alueelle tjoten siten erilaisia vaihtoehtoja asunnontvitsijoille. Maankäytön tehokkuuden kautta lisää joukkoliikenteen käyttöä ja mahdollistaa palvelutason pantamisen. Pantaa yhteyksiä keskustaan, erityisesti kevyen liikenteen yhteyksiä. Pantaa palveluiden saavutettavuutta ja tukee keskustan palveluiden säilymistä. Vaihtoehtoon 2 päätettiin kuitenkin jättää vaus norren rentamista vten, joten vaihtoehdot eivät poikkea toisistaan asemaava-alueella. Vaihtoehdossa 2B.2 tutkitaan vielä erikseen norren liittyminen Hämeentiehen. Myöskään tällä ei ole vaikutusta asemaava-alueen 30

31 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS suunnitteluun vaan sillä on vaikutusta ainoastaan myöhemmin toteutettavien alueiden maankäyttöön. 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS 7.1 Energiehokkuuden huomioonottaminen asemaavassa Alueen energiehokkuus on huomioitu mm. kevyenliikenteen rkaisuissa, rentamisen tehokkuudessa, rennusten suuntauksissa sekä kaavamääräyksissä annetuissa rennusmeriaalien määrittelyissä ja energiehokkuuden määrittelyissä. 7.2 Kaavan renne Mitoitus Asemaava-alueen pinta-ala ympäröivine lähivirkistysalueineen on m2. Asemaava-alueen rennusoikeusmäärä on yhteensä noin k-m2. Pientalovaltaiselle alueelle rennetaan uutta asuntokerrosalaa noin k- m2 ja liiketilaa 1000 k-m2. Asuntokortteleiden tehokkuudet vaihtelev noin tehokkuudesta e=0,25 tehokkuuteen e=0, Korttelialueet AP Asuinpientalojen korttelialue Uudet asuinpientalojen korttelialueet sijoittuv ympyräpuiston eteläreunalle. Nämä ov ns. townhouse rennusten kortteleita. Townhouse on kytketty pientalo omalla tontilla. Pysäköinti on toteutettu tontilla ja asuinrennuksien yhteyteen rennettavilla autotalleilla. Tonttitehokkuus korttelialueilla on e=0.50. Townhouse tontteja on yhteensä 18 kpl. Olemassa olev pientalokorttelit ja tileskukset on niin ikään merkitty asuinpientalojen korttelialueiksi. Pysäköinti järjestetään tonteilla ja tonttitehokkuudet vaihtelev korttelialueilla noin e=0,25:stä e=0,35:een. AO Erillispientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialueet sijoittuv pääosin suunnittelualueen koillispuolelle. Erikokoiset tontit tuov vaihtelevuutta tonttitjontaan. Kuitenkin kutila on pyritty rauhoittamaan pitämällä vierekkäiset tontit mahdollisimman samankokoisina. Tonttitehokkuus on e=0,25:stä e=0,35. Tonteille on lisäksi osoitettu rennusoikeutta autokoksille, talousrennuksille ja viherhuoneille. Sallittu kerrosluku on pääosin ksi. Erillispientalojen tontteja on yhteensä 132 kpl. A Asuinrennusten korttelialue Asuinrennusten korttelialueet sijoittuv ntien vteen sekä norren ja alueen sisäisen kokoojadun vteen, alueen keskelle. 31

32 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Rennukset rajaav kutilaa muodostaen melusuojan ntien ja norren vteen. Sisäisen kokoojadun itäpuolella rennusten päädyt on suunntu kadulle päin, jotta pih saadaan suunntua etelään päin. Korttelialueelle sallitaan enintään ksi kerroksisen asuintalon rentaminen. Jokaisella huoneistolla pitää olla oma piha tai pveke. Tonttitehokkuus korttelialueilla vaihtelee noin e=0,30:stä e=0,40:een. KL Liikerennusten korttelialue Liikerennuksen korttelialue sijoittuu ntien ja norren risteykseen. Tontille on osoitettu kerrosalaa 1000 k-m Palvelut Kaava-alueelle on vtu tontti vähittäistavaupalle ntien ja norren risteykseen. Muutoin kaava-alue tukeutuu lähialueiden palveluihin. Kaikilla korttelialueilla on mahdollista rentaa vähäisessä määrin ympäristöhäiriötä aiheuttamtomia työtiloja Liikennerkaisut ja pysäköinti npelto liitetään pääkuverkkoon alueen läpi kulkevalla paikallisella kokoojadulla. Kokooju liittyy ntiehen alueen eteläosassa kiertoliittymällä. Kokoojadulla on puurivit, joiden välissä on pysäköintiä, sekä pyörätiet ja jalkäytävät. Kokooju palvelee myös npellon itäosaan myöhemmin kaavoitettavien asuinalueiden liikennetvetta. Koilliseen suuntautuva kokooju, norsi, palvelee tulevaisuudessa koko n aluetta. Kokoojujen nopeusrajoitus on 40 km/h. Asuinalueet liitetään kokoojuun tonttikaduilla. Tonttikujen nopeusrajoitus on 30 km/h. Tonttikaduilla pyöräily on ajoradalla. Alueelle on osoitettu kevyen liikenteen verkosto, joka yhdistää asuinkorttelit, joukkoliikennereitit ja palvelut mahdollisimman sujuvasti. Kevyen liikenteen verkoston kautta on yhteys myös Hyrylään sekä alueen ympäristön virkistysalueille ja reitistöön. Pysäköinti on rkaistu kortteli- ja tonttikohtaisesti. Kadun vsille on esitetty vieraspysäköintiä. Alueella on yksi LPA merkinnällä osoitettu autopaikkojen korttelialue. Alueella käytetty pysäköintinormi on: AO tontit 2 ap / asunto A-AP-AR tontit 1 ap / 60 k-m2 tai vähintään 2 ap / asunto jos asuntoja on vähemmän kuin 5 tai vähintään 1,5 ap / asunto jos asuntoja on 5 tai enemmän K tontit 1 ap / 25 k-m2 pävittäistavaliiketil ja 1 ap / 35 k-m2 muut liiketil Polkupyörille on kaavassa määrätty kettua säilytystilaa 1 pp/40-k-m2, kuitenkin vähintään 3 / asunto ja pientalotonteilla vähintään 4 pp/asunto. LPA Autopaikkojen korttelialue 32

33 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Korttelialueelle saa sijoittaa naapuritonttien autokoksia sekä jätekoksia. Asemaavan mukaisen rentamisen synnyttämä kokonaisliikennemäärä on violta noin 1500 ajoneuvoa / vrk Kunnallistekniikka Vesihuoltoverkosto täytyy rentaa alueelle osissa. Ensimmäisen osan (2 a-d) rentamisen yhteydessä rennetaan tilapäinen jätevedenpumppaamo (JVP1), joka ohjaa jätevedet ntiellä kulkevaan jätevesiviemäriin. Kyseinen pumppaamo jää tulevaisuudessa tpeettomsi kun jätevedet alueilta 2 ja 3 ohjaan alueen 4 eteläosaan tulevan pumppaamon(jvp2) kautta. Tämä pumppaamo tulee ohjaamaan kaikki alueen jätevedet Tuusulan joen vtta pitkin Pähkinämäen alueella sijaitsevaan KUVES:n jätevesipumppaamoon. Kokonaisuudessaan kaava-alueella tulee rentaa vielä kolmas pumppaamo (JVP3), joka ohjaa jätevedet alueelta 5 JVP 2 pumppaamoon. Alueiden 4 ja 5 kautta voidaan ohja tulevaisuudessa myös osa Autiorinteen alueen jätevesistä suoraan JVP 2 pumppaamoon ja sitä kautta KUVES:n jätevesipumppaamoon. ntieltä tullaan ottamaan myös vesijohtoyhteys, joka liitetään alueella sijaitsevan vedenottamon verkostoon alueen länsipäästä. Tämä vesijohtolinja lisää toimintavmuutta koko n alueen vedenjeluun. 33

34 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kuva 18: n viemärilinjausten yleissuunnitelma, luonnos, Tuusulan kunta, Viher- ja virkistysalueet VP Puisto Alueen keskelle sijoittuu ksi puistoa. Puistoja on tkoitus kehittää olevan kulttuuriympäristön pohjalta mm. vaamalla peltoalueelta asukkaiden käyttöön tkoitettuja viljelypalstoja. Avoimiksi niityiksi jäävällä osalla on tkoitus suosia niittykasvillisuutta. Puistoalueelle saa sijoitta hulevesien hallintaa pantavia renteita. VL Lähivirkistysalue Kaava-alue tukeutuu viereisten alueiden virkistysalueisiin. npellon kaavoituksessa on pidetty huolto kevyen liikenteen reittien ja viheryhteyksien jkuvuudesta. Lähivirkistysalueena säilyvät alueet on tkoitus pitää luonnontilaisina metsä- ja niittyalueina Luonnonympäristö Alueen puistoja suunniteltaessa otetaan lähtökohdsi peltomaisen luonnon ominaispiirteet. Ekologisten käytävien ja seudullisten viheralueiden jkuvuus on otettu huomioon Hulevedet Alueen maisemaa, kulttuurihistoriaa ja viljavaa maaperää hyödynnetään luomalla edellytykset osittaiseen omavaisuuteen sekä luontokokemuksiin puuthapalstoja viljelemällä. Hulevesien hallintaa kiinnitetään erityistä huomiota; hulevedet käsitellään luonnollisesti alueen sisällä sekä tonttikohtaisesti että viheralueilla. Hulevesirkaisuilla voidaan elävöittää ulkoilu- ja virkistysalueita ja lisätä niiden viihtyisyyttä. Kaava-alueen maaperä on savea eikä alueella ole mahdollista imeyttää hulevesiä. Kaava-alueelle vaan alueellinen hulevesien käsittelyalue. Viljelypalstojen kastelua vten tulee puistoalueelle todennäköisesti rentaa kaivo, sillä alueen yläpuolinen valuma-alue on melko pieni eikä sillä sijaitse kettuja pintoja. 8 KAAVAN VAKUTUKSET 8.1 Yleistä npellon asemaavan toteuttaminen pantaa Tuusulan kunnan tonttitjontaa, tiivistää pääkaupunkiseudun kaupunkirennetta ja vahvistaa Hyrylän palveluiden kysyntää. Liikennemäärät kasvav alueella. Rentamisen tia pelto- ja metsäalueet pienenevät. Kevyen liikenteen reitistöjä pannetaan. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ) 34

35 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Kaavan tulee maankäyttö- ja rennuslain mukaan perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntaloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan vioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRA 1 ) Maankäyttö- ja rennuslain (132/1999) 9 :ssä tkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tpeellisuuteen vaikuttav seik. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan vioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvoihin; 4) alue- ja yhdyskuntenteeseen, yhdyskunta- ja energialouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rennettuun ympäristöön. Asemaavan vaikutusten vioinnissa on hyödynnetty soveltuvin osin kohdassa 10 todettuja selvityksiä. 8.2 Kaavan suhde valtunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemaavaa koskee kolme erityistavoitetta, jotka ov uusien asuinalueiden sijoittaminen olemassa olevan yhdyskuntenteen yhteyteen, riittävien alueiden vaaminen jalankulun ja pyöräilyn verkostoja vten sekä verkostojen jkuvuuden edistäminen, vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueverkoston jkuvuuden turvaaminen ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostaminen vapaaajan alueista. Asemaava ei ole ristiriidassa valtunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. 8.3 Kaavan suhde maunta- ja yleiskaavoihin Suunnittelualue on osoitettu Uudenmaan mauntaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) taajamoimintojen alueeksi ja on siten mauntaavan mukainen. 35

36 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, mutta Tuusulan yleiskaava 2010:ssä alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi merkinnällä VL, pientalovaltaiseksi alueeksi merkinnällä AP, sekä maanviljelysalueeksi merkinnällä MV. Kaavamuutoksella osoitetaan asuinrentamista MV alueella ja poikkeaa siten yleiskaava 2010:stä. 8.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään ja pohjavesiin Maa- ja kallioperä Ei vaikutuksia Pohjavedet Alue ei sijoitu pohjaveden kertymisalueelle, pieni osa kaava-alueesta sijoittuu pohjavesialueelle, mikä huomioidaan kaavamääräyksissä. 8.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvoihin Vaikutukset pintavesiin Pintavedet tullaan käsittelemään paikallisesti imeyttämällä sekä tonttikohtaisesti että keskitetysti tai johtaen ne hallitusti Tuusulanjokeen Vaikutukset kasvillisuuteen ja vokkaisiin luontokohteisiin Ei vaikutuksia, koska alue on viljelykäytössä olevaa peltomaa. Alueella ei ole havaittu vokkaita luontokohteita Vaikutukset eläimistöön Asemaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia eläimistöön. 8.6 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntenteeseen sekä yhdyskunta- ja energialouteen Alue tiivistää ja eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntennetta, joka tukeutuu Hyrylän keskustaan. Taajamenteen tiivistäminen pantaa joukkoliikenteen sekä lähipalveluiden mahdollisuuksia Kaavaloudelliset vaikutukset Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kunnalle n. 5,84 milj euron kustannukset (alv 0%). Kustannukset sisältävät seuraav osa-alueet: kadut, viheralueet, vesihuolto, valaistus sekä kiertoliittymä ja pumppaamo. Maanmyyntitulot ov noin 17,53 milj. euroa. 36

37 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS Työpaik, kauppa ja elinkeinotoiminta Asemaavassa on vauduttu uuden päivittäistavaliikkeen rentamiseen. Epäsuorasti uuden asuinalueen rentaminen ja asukasmäärän kasvu voi pantaa elinkeinoelämän työvoiman saavuutta. 8.7 Vaikutukset liikenteeseen - Kuinka paljon lisää liikennettä, miten auttaa joukkoliikennettä, toimivuus, orsi jne. lyhyesti Suunnittelualueelle osoitettu maankäyttö aikaansaa autoliikennettä noin 1500 ajon./kivrk. Tämä liikennemäärä ei aiheuta ongelmia suunnittelualueen ja ntien liittymässä, mutta kuormittaa entisestään jo ruuhkautuneita ntien/nahkelantien liittymää ja Koskenmäen kiertoliittymää ja lisää painetta näiden liittymien kehittämiseen. Uuden, tehokkaasti rennetun asuinalueen rentaminen olemassa olevien joukkoliikennereittien vteen pantaa edellytyksiä joukkoliikenteen kustannustehokkaaseen järjestämiseen ja voi tjota mahdollisuuden palvelutason pantamiseen. Suunnittelualueen myötä voidaan toteuttaa suoremm ja houkuttelevamm kevyen liikenteen yhteydet Hyrylän keskustan suuntaan, minkä avulla henkilöautoliikenteen määrän kasvua voidaan hillitä. Alueen suunnittelu perustuu norren vaiheittaiseen toteuttamiseen ja Orren jkuminen huomioidaan suunnittelussa linjauksen ja tilavauksen osalta. Seuraavien kaavoitettavien alueiden myötä ntie on yhdistettävissä Hämeentiehen ja Hyrylään norrella, joka toteutuessaan tjoaa suoremman ja nopeamman yhteyden ntieltä Hyrylään ja pääkaupunkiseudun suuntaan ja näin keventää Nahkelantien ja Koskenmäen kiertoliittymän kuormitusta. norren ja ntien liittymän tkempi suunnittelu ja toimivuustkastelut tehdään kaavaehdotusta valmisteltaessa. Samassa yhteydessä tehdään laajemm liikenneverkon kuormitustkastelut, joissa huomioidaan alueen synnyttämän liikennemäärän vaikutus lähialueen liikenneverkkoon. MRL:n mukaisesti kaavan hyväksymisen kannalta on riittävää, että toimiva ja turvallinen liikenneverkko on olevan ja tulevan kaavan mukaisesti toteutettavissa. 8.8 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rennettuun ympäristöön Asemaavan toteuttaminen muuttaa ympäristöä vähentämällä vapaa peltoalaa muuttaen sen rennetuksi ympäristöksi. Rentamisen mittaava, enintään ksi kerrosta, ja julkisivumeriaalimääräykset (puu) sopeuttav rentamisen ympäristöönsä. 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 9.1 Toteutusta ohjaav ja havainnollistav suunnitelm Asemaavan toteuttamisesta on laaditaan erilliset rentamistapaohjeet. Rentamistapaohjeiden noudtaminen sidotaan tontinluovutusehtoihin. 37

38 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 9.2 Toteutuminen ja ajoitus Suunnittelualueen yksityisten maanomistajien kanssa pyritään solmimaan maankäyttösopimukset kunnanvaltuuston hyväksymän maapolitiikan mukaisesti. Kaavan toteuttaminen aloitetaan kaavan saua lainvoiman. 9.3 Toteutuksen seuranta Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa kunta. 10 LUETTELO KAAVATYÖTÄ KOSKEVSTA ASAKRJOSTA JA LÄHDEMATERAALSTA Ramboll Finland Oy, Tuusulan kunta: Rennettavuusselvitys, npelto, luonnos Tuusulan kunta: n yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, n alueen meluselvitys, 2006 Ramboll Finland Oy, npellon tärinäselvitys, 2006 Liikennevirasto, Digiroadin liikennemäärätiedot, 2008 Strafica, Tuusulan liikennemalli, valmistuu vuonna 2013 Koskenmäen ja Nahkelantien liittymän yleissuunnitelmasoinen tkastelu Joukkoliikenteen aikaulut ja reittikt Pyöräteiden yleiskt Laso, Jukka-Mti, n yleissuunnitelma, joukkoliikenneselvitys, 2008 ntie-ristikiventie liittymän pantamissuunnitelm FCG Oy, Yleiskaava 2040:n maisemaselvitys, 2011 Uudenmaan liitto, Maisemahistoria, 2011 Luontotieto Keiron Oy, Yleiskaava 2040:n luontoselvitys, 2011 ARX Ympäristö Oy, n luontovotkistukset, 2008 Uudenmaan ympäristökeskus, n pohjavesialueen suojelusuunnitelma, 2000 Aluepohjutkimus,

39 LAHELANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS FCG Oy, Etelä-Tuusulan kaupallinen selvitys, 2009 Ramboll Finland Oy, Hyrylän kaupallinen selvitys,

40 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA LAHELANPELTO asemaava ja asemaavan muutos Osallistumis- ja viointisuunnitelma Tämä asiirja on osallistumis- ja viointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemaavan valmistelussa ja asemaavan vaikutusten vioinnissa noudettav osallistumisen ja vuorovaikutuksen periateet ja tav. OAS:ia voidaan täydentää ja muoka tvittaessa kaavaprosessin aikana. 1

41 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA SUUNNTTELUALUE npelto alue sijoittuu Hyrylän keskuksen lounaispuolelle ntien vteen. Etäisyys Hyrylän keskustaan on noin 2 kilometriä. Suunnittelualueen koko on noin 50 ha. Seuraavilla sivuilla esitetty tkempi suunnittelualueen rajaus voi kaavkaisua suunniteltaessa luonnosvaiheessa vielä laajentua tai supistua. Osallisten tulee halutessaan esittää siten mielipiteensä tästä OAS:sta ja kaavaluonnoksesta myös koskien esitetyn rajauksen lähialueita koskien. 2

42 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA ALOTE JA KAAVOTUKSEN KÄYNNSTÄMSSOPMUKSET Alueen kaavoittaminen on käynnistynyt Tuusulan kunnan aloitteesta. Hanke on merkitty kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitussuunnitelmaan ja kunnanhallituksen hyväksymään kaavoituksen työohjelmaan Viiden maanomistajan kanssa on neuvoteltu kaavoituksen käynnistämissopimuksesta tai maaupoista. Kahden kanssa on solmittu kaavoituksen käynnistämissopimukset. 3. MAANOMSTUS JA MAANKÄYTTÖSOPMUKSET Kaava-alue on suurelta osin kunnan omistuksessa (kuvan vaale alueet). Suunnittelualueen yksityisten maanomistajien kanssa pyritään solmimaan maankäyttösopimukset kunnanvaltuuston hyväksymän maapolitiikan mukaisesti. Kaava-alueen rajaus tkentuu työn kuluessa. 3

43 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA TAVOTTEET Tuusulan kunnan tavoitteena on mahdollistaa pientaloalueen laajentaminen selvittäen mm. 1. Koko npellon alueen rentamismahdollisuudet yleispiirteisellä tasolla ja asemaavan edellyttämällä tkkuudella suunnittelualueella. 2. Ajoneuvo- ja kevyen liikenteen verkon pantamistpeet ja tvittav rkaisut. 3. Edistää kestävän kehityksen mukaista rentamista ja maankäyttöä. 4. Julkisen ja kaupallisen palveluverkon kehittämistpeet ja osoittaa niitä vten tvittaessa alueet suunnittelualueelta 5. Taa riittävät virkistysalueet ja -reitit 6. Taa suojeltavien vojen säilyminen Muiden osallisten tavoitteita ktoitetaan tästä osallistumis- ja viointisuunnitelmasta saavien mielipiteiden muodossa. 5. KAAVOTUSTLANNE Mauntaava Aluetta koskee lainvoimainen Uudenmaan mauntaava sekä vielä lainvoimaa vailla oleva 2. vaihemauntaava. Suunnittelualue on merkitty em. kaavoissa taajamoimintojen alueeksi ja osittain pohjavesialueeksi. Oheinen ktta on ote epävirallisesta mauntaavojen yhdistelmästä. 4

44 TUUSULAN KUNTA npelto asemaava ja asemaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA Yleiskaav Tuusulan yleiskaavassa 2010 Suunnittelualue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) sekä maanviljelysalueeksi (MV). Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Hyrylän laajentumissuunnosayleiskaavassa (osittain oikeusvaikutteinen, vuodelta 2000) Alueelle ei ole osoitettu käyttötkoitusta. Kaavassa on merkitty alueen läpi kulkeva -luokan pohjavesialueen rajaus sekä ntie kokoojuna ja tämän viereen kevyen liikenteen reitti. 5