Perusteluita uhanalaisen lajin elinpiiriin kajoamiseen on useita:

Transkriptio

1 POIKKEAMISLUPAHAKEMUS LUONNONSUOJELULAIN 49 1 MOMENTIN MUKAISESTA HÄVITTÄMIS- JA HEIKENTÄMISKIELLOSTA KOSKIEN LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJA HAKEMUKSEN LIITEKARTTAAN RAJATULLA ALUEELLA KOULURAKENNUKSEN, PÄIVÄKODIN JA KADUN RAKENTAMISEKSI Heinolan kaupungin Myllyojan koulu on homevaurioitunut, ja siksi on tullut tarve uuden koulun rakentamiselle. Korjausasteeksi on arvioitu 75 % ja korjaamiseen jää aina riski korjauksen onnistumisesta, joista lähiseudullakin on useita esimerkkejä. Myllyojan koulu sijaitsee Heinolan yhtenäisen nauhamaisen taajamarakenteen eteläpäässä, koska se on toiminut alunperin Heinolan maalaiskunnan Myllyojan kouluna ja siihen alueeseen nähden keskeisesti. Koulun eteläpuolella on pienen asuntoalueen lisäksi rakentamiseen huonosti soveltuvia pehmeitä peltoalueita, moottoritie sekä iso mäkialue, joten luonnollista edullista yhdyskuntarakenteen laajenemisvaraa koulun eteläpuoleisilla alueilla ei ole. Em. syistä kaupunki hakee koululle uutta sijoituspaikkaa. Myös nykyiset Sinilähteen alueen päiväkoti ja Myllyojan ryhmäperhepäivähoitokoti, jotka nekin ovat vanhentuneet ja epäkäytännölliset, sijoitettaisiin samalle tontille koulun kanssa. Myllyojan koululta kolme kilometriä pohjoiseen, Sinilähteellä, on vuonna 1978 vahvistuneessa kaavassa (Ak 206) kortteli, jossa on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (myöhemmin ns. koulutontti) ja puistoalue, jossa on ohjeelliset leikkialue ja palloilualue. Koko alue on tällä hetkellä puustoinen. Yhdyskuntarakenteen kannalta paikka on paras mahdollinen myös ajan saatossa. - LIITE 2, sijaintikartta Muita vaihtoehtoisia ratkaisuja on etsitty, mutta ne eivät ole olleet sopivia eivätkä edes todellisia vaihtoehtoja. Tarpeeksi suuria kaupungin omistamia alueita löytyi kolme: 1. Karjalankadun ja Vuoksentien risteys: alue sijaitsee aivan koulunkäyntialueen pohjoispäässä, kallioinen alue vaatisi suuret maanrakennustyöt, alue vaatisi kaavamuutoksen (nyt puistoa, katua ja kerrostaloaluetta). 2. Vuoksentien mutka: alue sijaitsee aivan koulunkäyntialueen pohjoispäässä, alue vaatisi kaavamuutoksen (nyt katua sekä rivi- ja kerrostaloaluetta). 3. Vuoksentien ja Toukolahdentien risteys: Alueen kaavoitus (pientaloalue) on edennyt jo kaavaehdotuksen nähtäville laittoon, ja osittain jo olemassa olevista myytävistä tonteista yksi neljästä on varattu (liitekartalla keltaisella). Vaihtoehdot 1 ja 2 ovat molemmat yhtä huonoja kuin koulun nykyinen sijainti, koska ne sijaitsevat aivan koulunkäyntialueen ääripäässä. Tarvittavaan kaavamuutokseen voisi mennä pisimmillään vuosia ja alueiden nykyisten kaavojen ei voida katsoa olevan vanhentuneita. Nykyinen kaava muodostaa toteutuessaan eheän taajamarakenteen, jossa kerrostalot on keskitetty alueen pohjoispäähän lähelle kaupallisia palveluita. Poikkeamisen kohteena olevan

2 alueen viereinen Y-tontti on liian pieni ja jyrkkä, ja sekin edellyttäisi poikkeamista ja lisäksi kaavamuutosta, jotta tarvittava koko saavutettaisiin. - LIITE 3, vaihtoehtoisten alueiden sijainti ja rajaukset Poikkeamislupaa haetaan siksi, että ns. koulutontilla on havaittu liito-oravan elinympäristö keväällä Teetetyn selvityksen mukaan ns. koulutontilla ja sen viereisellä tontilla on liito-oravan risupesiä sekä kolo- ja papanapuita. Näiden lisäksi kaavallisella katualueella on papanapuita. - LIITE 4, Liito-oravaselvitys Heinolan Sinilähteellä Karjalankadun alueella, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2014 Perusteluita uhanalaisen lajin elinpiiriin kajoamiseen on useita: 1. Yhdyskuntarakenteesta muodostuu kustannustehokkaampi, kun koulu sijaitsee keskellä koulunkäyntialuetta (Sinilähde-Myllyoja). Keskeisempi sijainti vähentää päivähoito-, koulu- ja saattoliikennetarvetta. 2. Koulun ja päiväkodin sijainti Sinilähteellä tiivistää palveluita. Lähiympäristöön on olemassa olevien mm. leipomon ja seurakunnan palvelujen lisäksi mahdollista jopa lisätä palveluita. Yhden kilometrin säteellä on asemakaavamuutoksella tulossa noin 90 uutta pientalotonttia, ja yksityisillä on samalla alueella useita kymmeniä kaavallisesti valmiita tontteja. Koulun ja päiväkodin saaminen ko. alueelle auttaa tiivistämään yhdyskuntarakennetta. Kaupungin kilpailukyvylle uusi koulun sijoituspaikka on arvokas. Koulu ja asuinalue hyötyvät toisistaan. Koulua käytetään mm. musiikki- ja liikuntaharrastuksiin. 3. Vastaavaa aluetta, johon mahtuu koulu, päiväkoti ja mm. tasainen pallokenttä, ei ole. Kokonaistaloudellisuuden ja resurssien hyödyntämisen takia toimintoja ei kannata sijoittaa erilleen. 4. Erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy sijoittaa koulu ja päiväkoti ns. koulutontille on tarjota terve ja toimiva koulu ja päiväkoti jalankulkuetäisyydellä kotoa. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti yhdyskunnan toimivuus ja liito-oravan suojelu tulisi molemmat huomioida. Kaupunki katsoo, että huolellinen rakennussuunnittelu ja rakennusaikaisen logistiikan toimivuus turvaavat liito-oravan elinympäristön säilymisen. Kaupungilla on vahva tahtotila päästä kaikkien osapuolten kannalta myönteiseen ratkaisuun. Alueen arvioidaan heikentyvän niin vähän, että täyttyykö edes poikkeamisen hakukriteerit. Selvitysten ja alustavan suunnittelun pohjalta voidaan todeta, että koulurakennuksen ja päiväkodin alueelta on häviämässä enintään neljä papanapuuta, ja katualueelta enintään neljä papanapuuta. Enintään-sanat tarkoittavat sitä, että poistettavien puiden lukumäärä määräytyy tarkemmassa suunnittelussa molemmilla alueilla nollasta neljään. Liitekartalla esitetty uusi rakennusala on 7286 m² ja siitä alustava tilaohjelma on 4608 m², josta osa voidaan toteuttaa kahteen kerrokseen. Kaavallinen rakennusoikeus tontilla on 5304 k-m².

3 - LIITE 1, haettava rakennusala Tavoitteena on poistaa puita vain sen verran kuin välttämättä tarvitsee eli puita säästyy niin, että liito-orava voi jäädä alueelle tai vähintäänkin palata rakentamisajan jälkeen. Kokonaan puustoa on tarkoitus poistaa vain koulurakennuksen, päiväkodin, paikoitusruutujen ja pelialueen osalta. Kaavassa sallittavia asuntoja ei rakenneta. Muille alueille on tarkoitus jättää liito-oravapuiden lisäksi muuta puustoa vähintään metsäpuistomaisesti, joten latvusyhteydet säilyvät. Liito-oravalla on mahdollisuus siirtyä mahdollisen häiriintymisen myötä korvaaville alueille. Yksi mahdollinen paikka on itäpuoleinen viereinen tontti, jossa on myös todettu liito-oravan elinympäristöä. Toinen mahdollinen paikka on lännessä Ruotsalaisen rannan tuntumassa, jossa valmisteilla olevassa asemakaavan muutoksessa 668 Ak/Akm kaupunki on osoittanut vapaaehtoisesti luonnonsuojelualueen, jonka lahopuinen alue soveltuu liito-oravalle. ( Heinolan Sinitaipaleen asemakaava-alue: Ehdotus luonnonsuojelualueiden rajauksista, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2009) Kolmas mahdollinen siirtymäalue on edellä mainitun kaavan pohjoispuolinen kaava-alue 610 Ak/Akm, jossa lainvoimaisessa kaavassa on niin ikään Ruotsalaisen rannassa kaupungin vapaaehtoisesti osoittama luonnonsuojelualue, jossa on jo liito-oravan elinpiiri. Näille kolmelle alueelle on, ja tullaan säilyttämään, katkeamaton latvusyhteys. Myös em. toisen ja kolmannen alueen välille on jäämässä katkeamaton latvusyhteys. Lähialueen liito-oravan esiintymisalueista on kerrottu tarkemmin hakemuksen liitteessä 4. Hanke ei todennäköisesti vaikuta liito-oravan populaatiokokoon, levinneisyyteen ja asuttujen elinpiirien määrään, koska alueella säilyisi rakentamisen jälkeenkin riittävästi liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa metsää ja myös liito-oravien kulkuyhteydet lähialueen muille reviireille sekä lajille soveltuville metsäalueille säilyvät. Liito-oravan suojelutaso ei siis heikkene valtakunnallisesti, alueellisesti eikä paikallisestikaan tarkasteltuna. Heinolassa Marko Luukkonen va. kaavoituspäällikkö Ilpo Hyytiä kiinteistöpäällikkö LIITTEET: LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 haettava rakennusala sijaintikartta vaihtoehtoisten alueiden sijainti ja rajaukset Liito-oravaselvitys Heinolan Sinilähteellä Karjalankadun alueella, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2014

4 haettava rakennusala - LIITE 1 poikkeamista koskeva alue YO-5 PL Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saadaan sijoittaa myös kolme asuntoa sellaista henkilökuntaa varten, jonka jatkuva paikallaolo on laitoksen hoidon kannalta välttämätöntä. Autopaikkoja on korttelialueelle varattava vähintään yksi autopaikka 125 kerrosneliömetriä sekä kutakin asuntoa kohti. Vapaata yhtenäistä asukkaiden oleskeluun ja leikkiin soveltuvaa aluetta on korttelialueelle varattava vähintään 50 % asuntojen yhteenlasketusta huoneistoalasta. Luonnontilassa säilytettävä puistoalue. liito-oravan pesä/kolopuu liito-oravan papanapuu

5 sijaintikartta - LIITE 2 päiväkoti tarkastellut vaihtoehdot koulu 1 päiväkoti 2 poistuva päiväkoti 3 km tuleva pientaloalueen laajennus 2 km 3 1 km tuleva päiväkoti ja koulu / poikkeaminen poistuva koulu poistuva ryhmäperhepäivähoitokoti Pohjakartta/Asemakaava: Heinolan kaupunki ETRS-GK26 / N43 Peruskartta: MML 2012 Teema: Aineistot Tasot: Peruskartta 2012 Mittakaava: 1:20000 Pvm: :43 Käyttäjä: oveire 1 km

6 vaihtoehtoisten alueiden sijainti ja rajaukset - LIITE 3 VAIHTOEHTOISIA PAIKKOJA KOULUN SIJOITUKSELLE KAUPUNGIN OMISTAMILLA MAA-ALUEILLA Rivi- ja kerrostalo korttelialueita Kerrostalo korttelialue 3. Asuinpientalojen korttelialue Liito-orava havainnot Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Pvm: : m * Vihreällä merkityt alueet ovat kaupungin omistuksessa.

7 LIITO-ORAVASELVITYS HEINOLAN SINILÄHTEELLÄ KARJALANKADUN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy JOHDANTO Heinolan kaupunki suunnittelee uuden Myllyojan koulun rakentamista. Yhtenä uuden koulun sijaintivaihtoehtona on ollut esillä Sinilähteellä Karjalankadun varrella sijaitseva rakentamaton metsäalue. Tältä alueelta on tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä vuodesta 2008 lähtien (M. Vauhkonen, julkaisematon). Heinolan kaupunki tilasi alueen tarkemman liito-oravaselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä, jossa työn on tehnyt biologi, FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Liito-oravaselvityksen tutkimusalue on rajattu kuvaan 1. Karjalankadun länsipuolisen osa-alueen pinta-ala on noin 3,6 hehtaaria. Se rajoittuu pohjoisessa Hakatiehen, lännessä Vuoksentiehen ja etelässä Aholantiehen. Karjalankadun itäpuolisen osaalueen pinta-ala on noin 3,9 hehtaaria. Se rajoittuu idässä Lahdentiehen (maantie 140) ja etelässä Aholantiehen. Liito-oravan esiintyminen selvitysalueella inventoitiin Työ tehtiin Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -julkaisun (Sierla ym. 2004) ohjeiden mukaisesti. Selvitysalue käveltiin kattavasti läpi samalla etsien liito-oravan jätöksiä sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut, kookkaat haavat, lepät ja koivut sekä suuret kuuset. Liito-oravan asuttamat metsiköt (elinpiirit) rajataan puuston koostumuksen ja rakenteen sekä jätöshavaintojen perusteella kartalle. Metsiköistä etsitään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja sellaisiksi sopivia kohteita (lähinnä kolopuut ja risupesät). Lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkitaan sellaiset pesäpuut lähiympäristöineen, jotka varmistettiin jätösten perusteella liito-oravan käyttämiksi. Lisäksi maastossa tarkasteltiin liito-oravan tarvitsemia puustoisia kulkuyhteyksiä ympäröiville metsäalueille. Inventoinnissa käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 62s), jolla kohteet ja havaintopaikat voitiin paikantaa riittävällä tarkkuudella. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 1 / 8

8 Kuva 1. Selvitysalueen sijainti ja rajaus (sininen viiva). Pohjakartta Maanmittauslaitos. 3 TULOKSET Selvitysalueelta löydettiin yksitoista jätöslöytöjen perusteella liito-oravan käyttämiksi tulkittua pesäpuuta, joista yhdeksän oli kolohaapoja. Lisäksi todettiin yksi koivu, jossa oli liito-oravalle sopiva pesäkolo ja yksi kuusi, jossa oli risupesä. Puut sijaitsivat Karjalankadun länsipuolisella osa-alueella lukuun ottamatta yhtä kolohaapaa, joka todettiin kadun itäpuolisella osa-alueella. Pesäpuiden lisäksi selvitysalueelta löydettiin liito-oravan jätöksiä 45 muun puun tyveltä. Liito-orava on käyttänyt näitä puita ruokailu-, liikkumis- ja/tai suojapuina. Pääosa puista oli haapoja ja kuusia; lisäksi jätöksiä löydettiin muutaman tervalepän ja koivun tyveltä. Pesäpuut ja muut jätösten löytöpaikat on merkitty kuvan 2 karttaan. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 2 / 8

9 Kuva 2. Selvityksessä todetut liito-oravan käyttämät pesäpuut on merkitty punaisilla ympyröillä ja muut lajin jätöshavainnot vihreillä ympyröillä. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Karjalankadun länsipuolinen osa-alue on tulkittavissa lähes kokonaan liito-oravan elinpiiriksi. Alueella kasvaa varttunutta ja osin iäkästäkin puustoa. Pääpuulajit ovat kuusi, koivu ja haapa; lisäksi tavataan mm. mäntyä, harmaa- ja tervaleppää, pihlajaa, raitaa ja tuomea. Osa-alueen itäpuolisko on reviirin/-ien ydinaluetta, jossa pesäpuut sijaitsevat ja josta tehtiin pääosa jätöslöydöistä. Osa-alueen länsireunalla pääpuulajeina ovat koivu ja mänty, joten tämä alueen osa ei ole liito-oravalle optimaalista elinympäristöä eikä alueelta myöskään tehty jätöshavaintoja (kuva 2). Karjalankadun itäpuolinen osa-alue on suurimmaksi osaksi männikköä, joka soveltuu edellistä osa-aluetta heikommin liito-oravan elinympäristöksi. Puustossa on vain vähän kuusta ja koivua sekä muutamia haapoja. Yhden todetun pesäpuun lisäksi merkkejä liito-oravan esiintymisestä havaittiin vain osa-alueen pohjoisosassa (kuva 2), jossa kasvaa mm. kuusta, haapaa, harmaaleppää ja koivua. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 3 / 8

10 4 LIITO-ORAVIEN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT Liito-oravan käyttämiksi todetut pesäpuut lähiympäristöineen on tulkittava lajin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi, joita koskee luonnonsuojelulain 49 :n hävittämisja heikentämiskielto. Liito-oravan lisääntymispaikka on se minimipinta-alainen, rakenteeltaan sopiva metsikkö, jossa liito-oravanaaras pystyy lisääntymään. Aikuiset liito-oravat elävät koko ikänsä samalla alueella, jonne ne ovat nuoruusvaiheen levittäytymisen (dispersaali) jälkeen asettuneet, eli liito-oravat ovat paikkauskollisia. Liito-oravat lepäävät pesissä, joten liito-oravan kannalta levähdyspaikka ja lisääntymispaikan osana oleva pesäpaikka tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. Jokaisella liito-oravayksilöllä on vuoden aikana käytössä useita pesiä. Maastoselvityksissä on tavallisesti tulkittu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi puut, joiden tyvillä on havaittu liito-oravan jätöksiä ja joissa on lajille sopiva kolo, pönttö tai risupesä, sekä näiden lähiympäristö. Ministeriöiden antaman ohjeen (MMM & YM 2004) mukaan lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuut ja paikalla olevat muut liito-oravan käyttämät puut. Lisääntymis- ja levähdyspaikan käsitteeseen luetaan myös niiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Sattumasta, ajankohdasta tai vallinneista sääoloista johtuen ei käytössäkään olevan pesäpuun tyveltä aina löydy liito-oravan jätöksiä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö (MMM & YM 2004) toteavat ohjeessaan seuraavasti: Luonnonsuojelulain tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään ja oleskeluun käytettävien puiden kaatamista. Hävittämiseen voidaan rinnastaa myös tilanne, jossa kaikki kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkaan tuhotaan. Lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentäminen tarkoittaa jonkin sellaisen toimenpiteen tekemistä, joka olennaisesti vaikeuttaa liito-oravan elämisen ja suojautumisen mahdollisuuksia kyseessä olevalla paikalla. Tällaista heikentämistä voi olla esimerkiksi se, että kulkuyhteydet ruokailupuihin katkaistaan. 5 LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYDET Liito-orava liikkuu puusta toiseen liitämällä. Tämän vuoksi laji tarvitsee elinpiirinsä eri osien tai metsiköiden välillä liikkuessaan sekä uusille elinalueille dispersoidessaan sopivan puustoisen kulkuyhteyden, jossa liikkumiseen käytettävät puut eivät ole liian kaukana toisistaan. Selvitysalueen läheisyydestä tunnetaan (Vauhkonen 2002, 2007 ja julkaisematon; Vauhkonen & Hagner-Wahlsten 2008) kaksi muuta liito-oravan esiintymisaluetta: Nyynäistenlahden itärannan ns. Sinitaipaleen alue sekä Karjalankadun pohjoispäässä Asontien ja Takalankadun ympäristö. Näistä ensin mainitulle on selvitysalueelta linnuntietä noin metrin matka ja toiseksi mainitulle alueelle linnuntietä noin metrin matka. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 4 / 8

11 Kuvaan 3 on hahmoteltu ilmakuva- ja maastotarkastelun perusteella liito-oravalle sopivia kulkuyhteyksiä. Tässä yhteydessä on korostettava, että kyseessä ovat mahdolliset kulkuyhteydet. Tietoa siitä, mitä reittejä liito-oravat oikeasti liikkuessaan käyttävät, ei ole olemassa. Kuva 3. Liito-oravan mahdollisia kulkuyhteyksiä selvitysalueelta (rajattu sinisellä viivalla) ympäröiville metsäalueille on merkitty keltaisilla katkoviivoilla. Ilmakuva Maanmittauslaitos. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 5 / 8

12 Liito-oravan kulkuyhteydet tulee huomioida Sinilähteen alueen maankäytössä ja sen suunnittelussa. Karjalankadun selvitysalueelta Sinitaipaleen alueelle sekä pohjoisen suuntaan johtavat yhteydet (kuva 3) ovat liito-oravan kannalta melko heikkoja, ja laji joutuu liikkuessaan käyttämään mm. kaukana toisistaan kasvavia pihapuita ja nuorta tienvarsipuustoa. Näiden kulkuyhteyksien säilyttäminen ja vahvistaminen olisi tärkeää alueen liito-oravien elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Kuvassa 3 itään ja kaakkoon päin piirrettyjen kulkuyhteyksien suunnista ei tunneta liito-oravan elinalueita. Valtatie 4:n kohdalla puuttoman aukean leveys on enimmäkseen metriä ja maaston pinnanmuodot ovat liidon kannalta epäedulliset, minkä vuoksi liito-oravat eivät todennäköisesti ylitä tietä. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Selvitysalueen mahdollinen rakentaminen pienentää liito-oravien elinympäristöä ja saattaa vaikuttaa haitallisesti sen laatuun ja lajin kulkuyhteyksiin. Suunnitelman valmistuttua on erikseen arvioitava, ovatko nämä vaikutukset sellaisia, että kyse olisi luonnonsuojelulain kieltämästä lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisestä tai heikentämisestä. Kuvaan 4 on rajattu ne selvitysalueen osat, joilla ei sijaitse liito-oravan pesäpuita ja joiden voidaan katsoa olevan reviirien ydinalueiden ulkopuolista aluetta. Rakentaminen voi olla mahdollista toteuttaa näille rasteroiduille alueille niin, ettei liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja hävitetä tai heikennetä. Tämä voidaan arvioida suunnitelman valmistuttua. Rasteroitujen alueiden mahdollisessa rakentamisessa on kuitenkin huomioitava liito-oravan kulkuyhteydet (ks. kuva 3) ja muut luontoarvot, joita tässä selvityksessä ei ole käsitelty (mm. lehtokasvillisuus). Rakentaminen kuvan 4 rasteroimattomille alueille tulee todennäköisesti hävittämään tai heikentämään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan tai -paikkoja. Vaikutukset voidaan arvioida luotettavasti vasta suunnitelman valmistuttua. Jos suunnitelmalla todetaan olevan hävittämis- tai heikentämisvaikutuksia, ei rakentaminen ole mahdollista ilman Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämää lupaa poiketa luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin kiellosta. Luvan voi saada yksittäistapauksessa luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos hankkeella tai suunnitelmalla ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua ja jos poikkeaminen ei haittaa kyseisen lajin suotuisan suojelun tasoa säilyttämistä sen luontaisella levinneisyysalueella. Molemmat ehdot tulee täyttyä. Tämän lisäksi hankkeen tavoitteiden tai perusteiden tulee olla vähintään yhden luontodirektiivin 16. artiklan 1 kohdan mukainen. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 6 / 8

13 Kuva 4. Inventoinnin perusteella rajatut selvitysalueen osat (vihreä rasteri), jotka voisivat soveltua rakentamiseen ilman että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja hävitettäisiin tai heikennettäisiin. Pohjakartta Maanmittauslaitos. 7 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS MMM & YM 2004: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Ohje Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö, Helsinki. 7 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Vauhkonen, M. 2002: Liito-oravan esiintymisalueet Heinolassa. Tmi Marko Vauhkonen, Heinola. 7 s. + 6 liites. Vauhkonen, M. 2007: Liito-oravan esiintymisalueet Heinolassa: Täydennysraportti. Tmi Marko Vauhkonen, Heinola. 16 s. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 7 / 8

14 Vauhkonen, M. & Hagner-Wahlsten, N. 2008: Heinolan Sinitaipaleen asemakaavaalueen luontoselvityksen täydennys Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 12 s. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 8 / 8