Poistoa Oy Puhtaasti vaikuttava
|
|
- Eeva-Kaarina Juusonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Poistoa Oy Puhtaasti vaikuttava
2 Mihin esimiehen tulee panostaa tänään Esimiestyön yhtenäisyyteen yrityksen sisällä Esimiestyötä kehittävään ja kannustavaan suuntaan Henkilöstön kohtaamiseen enemmän aikaa Palkitsemisjärjestelmään Työntekijän tulee tuntea itsensä kuulluksi Työntekijän tulee tuntee voivansa vaikuttaa työhönsä Työn järjestelyihin Digisovelluksiin Hyvän yrityskuvan luomiseen 1
3 Niinan ajatuksia 2016 Mielestäni johtaminen on ennen kaikkea ihmisten auttamista. Jokaisen esimiehen pitäisi ymmärtää, että hän on olemassa työntekijöitään ja johdettaviaan varten, ei toisinpäin. Lisäksi Kesti pitää tärkeänä arjen johtamista. Sitä, että käy päivittäisiä keskusteluja, tuntee työntekijänsä ja on tarpeen vaatiessa tavoitettavissa. Myös se, että on itse tehnyt alan töitä auttaa ymmärtämään työntekijöitä. Kestin mukaan oman johtamisen onnistumista voi mitata esimerkiksi työntekijöiden luottamuksella ja sitoutumisella. 2
4 Kysy yleisöltä Millä nimellä kutsutte epäonnistumista ja miksi? Millaisia nimiä teillä on palautteille? Millaisia erilaisia tilaisuuksia pidätte? Kertokaa esimerkkejä palauteprosessista? 3
5 Mikä moka? 4
6 Mikä on moka? Länsimaissa suhtauduttaan usein mustavalkoisesti. Joko mokattiin tai ei mokattu. Usein kuitenkin laaja kirjo, jossa paljon eri sävyjä. 5
7 Miten reagoimme epäonnistumisiin? Lähestyykö vai vetäytyykö? (suhtautuminen uuteen, riskinottokyky) - ottaako henkilö uutta kohdatessaan askeleen eteen- vai taaksepäin? MITÄ KADUMME? Tutkimusten mukaan meitä harmittaa pitkällä aikavälillä ylivoimaisesti eniten teot, jotka ovat jääneet tekemättä. - 54% katumuksesta liittyy siihen, mitä on jättänyt tekemättä - 34% vääriin valintoihin - 12% päätöksiin, jotka oli tehnyt, mutta olisi pitänyt jättää tekemättä 6
8 Mitä mokat voivat olla? 1. Prosessivirhe. 2. Ideat, jotka eivät toimi ainakaan vielä. (Pölypussiton imuri). Epäonnistuneillakin hankkeilla on oma arvonsa. Prosessivirheistä ei kirjoiteta sankaritarinoita. Miljoonaluokan virheet, jotka tuhlaavat organisaation rahaa. Virheet, jotka vaurioittavat yrityksen mainetta. Mokia, jotka lamaannuttavat työyhteisön toimintakyvyn. Virheitä, jotka kuitataan olankohautuksella. 7
9 Onnistuminenkin voi olla virhe Mikäli onnistumisesta ei opita mitään. - satunnaisesta onnistumisesta voi tulla jopa korvaamatonta vahinkoa, sillä se voi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin. Organisaatiossa on onnistuttu ja asia on todettu hyvällä myyntiluvulla. Mikäli ei kuitenkaan tiedetä, mistä hyvä tulos johtuu, ollaan epäonnistuttu. On hienoa, että menee hyvin, mutta kohta ei enää mene, mikäli onnistumisen mekanismi ei ole tiedossa. 8
10 Miksi pelkäämme virheitä? Hyväksytyksi tulemisen tarve Minäkuva Negatiivisuusvääristymä Perimä Persoona ja temperamenttierot Aikaisemmat kokemukset 9
11 Tunteiden ohjaaminen On hyvä tiedostaa, ettei oma arvo ole kiinni siitä, onnistuuko vai epäonnistuuko. Tietoisuus, oma asennekasvatus ja ajattelun ohjaaminen oikeaan suuntaan. Kun ryhtyy mokailemaan tietoisesti, voi oppia sietämään epäonnistumisia paremmin. Paras, mitä esimies voi tehdä, on olla esimerkkinä ja tuoda esille omat puutteensa. Ei pakoteta esille keskeneräisyyttä tai epätäydellisyyttä. 10
12 Negatiivisuusvääristymä Mielemme tehostaa pettymyksen tunnetta entisestään. Maailma on parempi paikka, kuin mielemme luontaisesti meille kertoo. Ylireagoimme epäonnistumisiin. Tämä vahvistaa epäonnistumisesta syntyvää tunnereaktiota entisestään. Nykyajan uudistumista ja kehittymistä vaativissa työtehtävissä negatiivisuusvääristymä on haitallinen, jos se estää tarttumasta epävarmaan ja uuteen. Epäonnistuminen on paha asia ainoastaan silloin, kun antaa itsensä määritellä oman arvonsa sen kautta. Aikaa myöden karttuvat kokemukset joko rohkaisevat kokeilemaan uutta tai lamaannuttavat meidät. Positiivisen ja negatiivisen palautteen määrä, jotta jäisi hyvä fiilis? 11
13 Virheistä oppiminen on äärimmäisen vaikeaa ja siksi mielenkiintoista 1. Meille on ominaista pelätä epäonnistumista - osa persoonaa, osa opittua - lyhyen aikavälin harmitus voi estää tekemästä kauaskantoisia päätöksiä, joka harmittaa sitten paljon enemmän ja kauemmin - virheidensietokyky on erilainen meillä jokaisella 2. Meille on luontaista selittää asiat parhain päin niin, ettei tarvitsisi kohdata epäonnistumista 3. Meille on luontaista hävetä epäonnistumisen paljastumista muiden edessä - haluamme näyttää mahdollisimman hyvältä muiden silmissä, siihen ei sovi epäonnistumiset. Myös muiden läheisten ihmisten epäonnistumisten analysointi ja esilletuominen voi siksi olla vastenmielistä. 4. Meille on ominaista jättää epäonnistumiset analysoimatta ja siirtyä mukavampien asioiden pariin 12
14 Virheistä oppiminen on äärimmäisen vaikeaa ja siksi mielenkiintoista 5. Halu miellyttää muita - yksilöllinen ominaisuus ja kytköksissä itsetuntoon - ihmiset, joilla ei ole miellyttämisen halua ollenkaan, ovat tunnetusti vähintäänkin suorasukaisia 13
15 Johtaminen Johtamisella pyritään siihen, että jokin asia tapahtuu nopeammin, paremmin tai tehokkaammin, kuin ilman johtamista. Lopputulos on parempi jollain mittarilla mitattuna. Jotta lopputulos voi ylipäätään olla parempi, tulee jonkun muuttua. Jotta jokin toiminnassa muuttuisi, tulee jonkun muuttaa ajattelua. Johtamisessa tärkeää mahdollistaminen, ei pelkästään riskienhallinta. Johtamisen tärkein tehtävä on poistaa esteet työntekijän tieltä. Työntekijä pääsee hyödyntämään resurssejaan, luovuuttaan, tietojaan, taitojaan jne. Johtaminen tapahtuu aina vastaanottajan korvien välissä. - autetaan henkilöä päivittämään ajatteluaan 14
16 Mitä johtamiselta vaaditaan, jotta virheitä oppiminen tulee normaaliksi toimintatavaksi? Virheen tunnustaminen on vaikeaa yksilötasolla, mutta vielä vaikeampaa se on organisaatiotasolla. Oppivassa organisaatiossa oppimista tapahtuu yksilö- ja organisaatiotasolla. Samat toimenpiteet eivät toimi kaikille. Yksilöä ei saisi sivuuttaa. Tärkeimpiä asioita on luottamus. - koko työyhteisöllä on positiivinen käsitys tulevaisuudesta - muuten ei ole motivaatiota toimia - tunne, että tulee hyväksytyksi juuri sellaisena, kuin on - luottamus syntyy johdon toiminnan ennustettavuudesta, johdonmukaisuudesta ja reiluudesta Millä tavalla huomaat, että olet ansainnut luottamuksen omalla toiminnallasi? 15
17 Mitä johtamiselta vaaditaan, jotta virheistä oppiminen tulee normaaliksi toimintatavaksi? Mittaamalla prosessin palasia, ihmiset tottuvat kulkemaan reittejä, joissa he saavuttavat parhaat mittaustulokset. Väärällä mittaamisella on helppo pilata mikä tahansa johtaminen. Uuden luomiseksi tarvitaan kokeilukulttuuria. Markkinakasvun ylittävä toimija joutuu ottamaan enemmän riskiä ja tekee varmasti myös virheitä. Oleellista on, että oppimista pitäisi tapahtua virheiden, onnistumisten ja neutraalienkin suoritusten kohdalla. Virheet sinällään eivät auta yritystä kehittymään. Paremmaksi kehitytään vain virheistä oppimalla. Millaisia virheitä olette tehneet? 16
18 Kognitiivinen dissonanssi Ristiriita minäkuvan ja omien tekojen välillä. - vaikea kestää ja usein se, miltä näyttää omissa silmissä on jopa merkittävämpää, kuin miltä näyttää muiden silmissä. Jotta yksilö pystyy tulemaan toimeen ristiriidan kanssa hänen tulee muuttaa käsitystään joko tapahtumasta tai itsestään. Kun vallitsevaa minäkuvaa vastaan tulee liian vahvaa ristiriitaista/horjuttavaa tietoa, lähes aina on lopputuloksena psyykkinen pahoinvointi. 17
19 Epäonnistumisen pelko organisaatiossa Oma tausta, kulttuuri ja historia vaikuttavat sekä yksilö- että organisaatiotasolla. (vanhan esimiehen toiminta) Negatiivisten kokemusten vaikutusta voi olla todella vaikea poistaa. Kulttuurimuutoksen tekeminen vaatii uudelta johdolta sisua ja sitkeyttä. (oma esimerkki) 18
20 Epäonnistumisen pelko organisaatiossa Osa ihmisistä oppii uuteen toimintamalliin, joidenkin haavat voivat olla niin syvät, ettei toiminta muutu vuosienkaan työn jälkeen. Joskus muutos tapahtuu nopeastikin, mutta silloin yleensä yksilötasolla. Paksuuntuuko nahka, jos epäonnistumisiin tottuu nuorella iällä? 19
21 Apua! Pelkään, että teen virheen Usein virheiden pelkäämisestä on enemmän haittaa, kuin hyötyä. On suurempi riski, jos ei uskalleta kokeilla ja oppia uutta, kuin se, että epäonnistutaan. Uuden oppimisen kannalta on ratkaisevaa hyväksyä epäonnistuminen, herättää halu oppia ja vahvistaa itseluottamusta. Epäonnistumisesta on luonnollista harmistua ja sitä on myös luonnollista pelätä. Epäonnistumisen kokemus on kuitenkin voimakkaan yksilöllistä. Harmituksen muuttuminen häpeäksi voi lamaannuttaa yksilön totaalisesti. Lievä stressi voi parantaa suoritusta, koska se tekee meistä tarkkaavaisempia. 20
22 Mikä merkitys avoimuuden ja virheistä oppimisen kulttuurilla on organisaatioiden menestykselle Mokia ei tule vähätellä, joskus virhe saattaa johtaa vaikka ihmishengen menetykseen. Ei hyväksytä, että joku laiskuuttaan tai välinpitämättömyyttään aiheuttaa toiselle vahinkoa. Arjessa jokainen tekee kaikkensa, jottei virheitä syntyisi. Työhön liittyviä epäonnistumisia saa tapahtua, mutta niistä pitää oppia. Mokia kuitenkin tapahtuu ja keskeistä on, mitä tapahtuu niiden jälkeen? - Opitaanko niistä? Käynnistetäänkö prosessi? (Myyntimies) - Haudataanko asia? 21
23 Menestyminen vaatii mokailua Tiettyä tasoa paremmaksi ei ole mahdollista tulla tarttumatta tehtyihin virheisiin yksityiskohtaisesti. Ylivoimaisesti parhaaksi voi tulla vain oppimalla virheistä. (missä tasossa ja kehitysvaiheessa organisaatio on?) Kun menestys on luotu onnistumisten kautta, miten otetaan virheet esille pilaamatta positiivista virettä? (jos organisaatio ei ole valmis, voi rikkoa luottamuksen ja yhteisöllisyyden) Kaikkein menestyneimmät yritykset ja yksilöt ovat epäonnistuneet eniten, koska ne ovat yrittäneet eniten. Miten rohkaista ihmisiä jakamaan epäonnistumisen kokemus yhteiseksi hyväksi? 22
24 Palautteen antaminen Palautteen antamisella voi vaikuttaa henkilöön ja prosessiin. Palautetta ponnistelusta ja sisukkuudesta, ei niinkään lahjakkuudesta. Ei kehuja yksittäisestä kaupasta, vaan siitä, miten hyvin hän hoitaa aluettaan tai asiakkaitaan. Viestin perillemenoon vaikuttaa kertoja ja vastaanottaja. - millainen tilanne on ja miten on virittynyt vastaanottamaan - viestintäkoulutukset 23
25 Virheen uudelleenmäärittely Virhe on teko, jossa ei opita mitään. Kun tapahtuu virhe, se tunnistetaan ja siitä opitaan. Virheestä saatu oppi tulee tuoda koko organisaation tietoon ja se on omaksuttava läpi koko työyhteisön. 24
26 Siivoustyö vaatii ammattitaitoa homesiivous asiantuntijuutta
MIKKO KUITUNEN ja MIKA SUTINEN MAHTAVA USKALLA, OPI JA MENESTY. Alma Talent Helsinki 2018
MIKKO KUITUNEN ja MIKA SUTINEN MAHTAVA moka USKALLA, OPI JA MENESTY Alma Talent Helsinki 2018 Tilaa MAHTAVA MOKA USKALLA, OPI JA MENESTY-kirja Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2018 Alma
LisätiedotMIKKO KUITUNEN ja MIKA SUTINEN MAHTAVA USKALLA, OPI JA MENESTY. Alma Talent Helsinki 2018
MIKKO KUITUNEN ja MIKA SUTINEN MAHTAVA moka USKALLA, OPI JA MENESTY Alma Talent Helsinki 2018 Tilaa MAHTAVA MOKA USKALLA, OPI JA MENESTY-kirja Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2018 Alma
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotUusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi
Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
Lisätiedot4 ensimmäistä sähköpostiasi
4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotOPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017
70-20-10 - OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ Päivitetty 2017 O. Ala-Nissilä, T. Kauma, J. Kröger, T. Leppänen, M. Nissén-Feldt, E. Penttilä, S. Raatikainen, I. Sankkila, L.
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotElämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit
MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa
LisätiedotA lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva
A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu/ Tampereen yliopisto Jari.stenvall@uta.fi Sisältö Miltä älykkäiden kuntien kehittämispolitiikka
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotTuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle
Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotMinun roolini uudessa työyhteisössä miten selviän muutoksessa. TEHY edunvalvontakiertue 2017 OTK, HM, Minea Pyykönen
Minun roolini uudessa työyhteisössä miten selviän muutoksessa TEHY edunvalvontakiertue 2017 OTK, HM, Minea Pyykönen Minea Pyykönen (os. Ahlroth) Kokemus: 20 vuotta esimies- ja johtamistyössä (nyk. Ammattiliitto
LisätiedotOppiminen ja oivaltaminen
Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )
Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotViestinnän rooli muutoksen onnistumiselle
TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 11. 12.5.2017 Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle Taisto Hakala Viestintäpäällikkö DI, palomestari, EMBA, MQ Sisältö Viestintä & tulevaisuus Viestintä & muutos
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotJOHTAMISTAIDON MITTARI (360), kysymykset
Karl-Magnus Spiik 1 JHTAMISTAIDN MITTARI (360), kysymykset Johtaminen / esimiestyö on yksi vaikeimmista tehtävistä, kun tavoitteena on fyysisten ja henkisten resurssien tehokas käyttö, hyvien tulosten
LisätiedotMonimuotoisuutta tukeva johtaminen
Monimuotoisuutta tukeva johtaminen Yhdenvertaisuus työelämässä seminaari 30.11.2017 Vates Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija, FIBS FIBS auttaa yhteistyö tekemään ja parempaa vaikuttaminen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotOppiminen ja oivaltaminen
Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotKEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO
Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista
Lisätiedot9.5. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 4/9: Mitä muuttuva työ vaatii johtamiselta ja työntekijöiden oppimiselta?
9.5. Työ 2040 - Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 4/9: Mitä muuttuva työ vaatii johtamiselta ja työntekijöiden oppimiselta? Jyri Juusti, kehityspäällikkö, Varma Johannes Nuutinen, vastaava konsultti,
LisätiedotSyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki
Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
LisätiedotOpas itseluottamuksen kasvattamiseen koulussa.
Opas itseluottamuksen kasvattamiseen koulussa. Jenni Kallio palomacorento oy @jenni_kallio Materiaalin Copyright 2014 Palomacorento Oy. Kaikki oikeuden pidätetään. Materiaalissa esitettyjä ajatuksia saa
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKulttuurituottajan työhyvinvointi
Kulttuurituottajan työhyvinvointi Outi Järvinen KUTU-päivät 2019 Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen syntyy työstä. Työn sujuvuus Työn haasteellisuus Onnistuminen työssä Teenkö oikeita asioita? Kuuluuko
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKatri Vataja HTT.
Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
Lisätiedot10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA
10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotEväitä parempaan itsensä johtamiseen Hanna Poskiparta, Novetos Oy
Eväitä parempaan itsensä johtamiseen 6.6.2019 Hanna Poskiparta, Novetos Oy Kerro vieruskaverille TOIMINTA: Yksi asia, jonka sait valmiiksi tällä viikolla? TUNNE: Miltä tuntui? MERKITYS: Mitä tämä merkitsi
LisätiedotESIMIESTEN KOULUTUS 2017
ESIMIESTEN KOULUTUS 2017 Miksi tulet esimieskoulutukseen? Ammattillisen identiteetin kasvua ja kehitystä.avainasioita ovat itsetuntemus, luovuus ja uudistuminen. Työyhteisön toiminnan tunnistaminen ja
LisätiedotMANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen
KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS
LisätiedotAmmatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa
Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus
LisätiedotTavoitteellista vuorovaikutusta
Sinun valmentajasi elinikäinen kehittyminen Tavoitteellista vuorovaikutusta Olemme kasvaneet 10 vuodessa yksilöiden kouluttajasta ryhmien ja organisaatioiden kehittäjäksi. Toimintamme perusta on kehittämämme
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotTavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015
Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,
LisätiedotSISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen
Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotSeinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö
Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.
LisätiedotPelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo
Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon
LisätiedotStrategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011
Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotMiten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo
Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio
LisätiedotMenetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan
Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan Matemaattiset menetelmät, syksy 2012 Lassi Korhonen, Oulun yliopisto, Matematiikan jaos 4.12.2012 1 Lähtökohta, opiskelijan näkökulma
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotHARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ
HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,
LisätiedotVASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus
JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotPalaute - luonnollinen osa arkea?
Tervetuloa! Palaute? Mieti 1-2 palautetta, jotka ovat jääneet sinulle erityisesti mieleen. Missä roolissa itse olit, minkälainen tilanne oli ja miksi muistat palautteen/tilanteen edelleen? Mitä palaute
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotPidetään selkä suorana
Eettinen pelikirja Pidetään selkä suorana Mitä on oikea ja väärä Enveralla? Envera haluaa olla esimerkillinen yritys, jossa työntekijän on hyvä olla ja joka kohtaa asiakkaat ja muut sidosryhmät suoraselkäisesti.
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotKOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.
KOHTAA Nämä omenat kannustavat kunnioittavaan kohtaamiseen sekä ottamaan muiden mieli piteet ja tunteet huomioon. Omalla käytöksellä on suuri merkitys sille, millaista vuorovaikutus muiden kanssa on. Sano
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotKeskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin
Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit
LisätiedotURHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi
URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +
Lisätiedot1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA
TYÖPAJOJEN ANTIA 1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA Yhteiskehittäminen on tapa toimia,ajatella ja suhtautua asioihin, siis pikemminkin tyylilaji kuin menetelmä Tyylilajia määrittelee yhteisöllisyys,
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotMATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara
MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ
LisätiedotTAITO TARTTUU TREENAAMALLA!
TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotYhdistyspäivä
Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotMitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään?
Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään? 25.1.2017 RAIN-työpaja 5.2 Ihmiset ja johtaminen Anneli Holmberg, ICF sertifioitu coach Wiltrain Oy 1 Mitä coaching on? Coaching, on ajatuksia herä3ävä
LisätiedotPalkitseminen osaamisen johtamisen tukena
Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena Elina Moisio 11.12.2003 KOPA-projekti Kohti osaamisen palkitsemista Käynnistyi syksyllä 2002 Mukana Niilo Hakonen, Elina Moisio ja Aino Salimäki Palkitsemisjärjestelmän
LisätiedotTinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen
Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan
Lisätiedot