1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA

Transkriptio

1 TYÖPAJOJEN ANTIA

2 1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA Yhteiskehittäminen on tapa toimia,ajatella ja suhtautua asioihin, siis pikemminkin tyylilaji kuin menetelmä Tyylilajia määrittelee yhteisöllisyys, joka koskee niin kahdenkeskistä kuin ryhmä- ja yhteisö- sekä organisaatiotason (johtaminen) vuorovaikutusta ja tapaa toimia (~dialogisuus) Yhteisöllisyys? Perinteisistä (vasta)rooleista ja asemista luopumista, vastavuoroisuutta, aikaa tutustumiselle ja luottamuksen rakentumiselle > henkilökohtainen sitoutuminen, motivaatio Toimintaa ei suunnitella toisia varten tai edes yhdessä liian pitkälle vaan lähdetään kokeilemaan, oppimaan > suunnataan toimintaa sekä hahmotetaan jatkuvasti, yhä uudelleen, mistä on kyse, mikä on toiminnan tarkoitus ja millä keinoilla siihen voisimme päästä

3 1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA Epävarmuudesta voi nauttia, se kuuluu yhteiskehittämiseen. Kun syntyy hämmennys tai yllättävä tilanne, sitä lähdetään pohtimaan yhdessä (ammattilais- ja kokemuspuolen edustajat). Jokaisella oma tulokulma asiaan, tilaa näille kaikille. Valmennus, johon osallistuu kokemus- ja ammattipuolen edustajia voi auttaa siirtymään yhteiskehittämisen tyylilajin, mutta se onnistuu myös kutsumalla aina uusia ihmisiä mukaan toimintaan, seuraamaan ja osallistumaan > jos saavat tilaa tuoda omat ajatuksensa & kysymyksensä esille, oppivat yhteiskehittämistä tätä kautta, osallistumalla ja mentoroinnin tuella Yhteiskehittämisen tulokset (esim. matalan kynnyksen kahvila leipäjonon yhteydessä, siellä sos.tt jalkautuneena (Espoon sosiaalinen kuntoutus) ryhmämallit (naisten päihderiippuvuudesta toipumisen ryhmä, Järvenpään mt- & päihdeyksikkö) sinänsä kiinnostavia. Oleellisin on kuitenkin se ainutlaatuinen, kehkeytyvä prosessi, jonka kautta mallit ja keinot luotiin: miten yhteistyösuhde/-suhteet luotiin, miten kehittämistarve hahmottui, miten idea/ideat syntyivät, miten kokeilu/toiminta käynnistyi, miten siihen ohjautuminen/osallistuminen tapahtui, miten toimintaa jatko kehiteltiin, miten osallistujat pääsivät osallistumaan toteutukseen ja kehittelyyn, arviointiin..

4 3 MITEN SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN ARJESSA ALETAAN UUDELLE TAVALLA TEHDÄ YHDESSÄ Ammattilaisen tulee kiinnittää huomiota yhteiskehittämisessä käytettyyn kieleen/sanoihin, varmistaa se, että kaikki ymmärtävät, mitä & mistä puhutaan kaikki kohdataan ihmisinä, jokainen huomioidaan Kokemusnäkökulman edustajan tulee kiinnittää huomiota ettei ammattilaisia katsota ylöspäin Yleistä: kaikki huomioidaan tasapuolisesti kaikille riittävästi tilaa, kahdenkeskisiä keskusteluja

5 4 MITÄ YHTEISÖLLISEN KUNTOUTUMISEN MAHDOLLISTAMINEN ON työriihitoiminnan ajatus lähtökohtana: miten tukea ihmistä löytämään hukattu arvokas minä yhteisönä & työntekijänä peruskysymys: mitä sinulle kuuluu? AIKAA: tutustua, edetä omista lähtökohdista (osallistumiseen ei pakoteta/velvoiteta) kohtaaminen ihmisenä, rutiinit pois, annetaan aikaa, tilaa tulla mukaan toimintaan aivan rauhassa, ollaan läsnä & uteliaita muutenkin kuin työroolissa voit tulla osaksi yhteisöä juuri sellaisena kuin on/tervetullut omana itsenään voit kuntoutua oman ohjelman mukaan

6 5 MILLAISIA ROOLEJA JA TEHTÄVIÄ ON ESIMIEHELLÄ YHTEISKEHITTÄMISESSÄ julkisen ja kolmannen sektorin näkökulmat: mitä mahdollisuuksia ja haasteita liittyy yhteiskehittämisessä kummassakin kentässä? Miten ne vaikuttavat johtamiseen ja esimiestyöhön? Samankaltaisuuksia ja eroja löytyi Millainen asema yhteiskehittämisellä on eri organisaatiossa? a) Strateginen valinta koko organisaatiossa >> voidaan paremmin käynnistää ja vahvistaa yhteiskehittämisessä b) Ei näy eikä tunnisteta strategiassa eikä organisaatiossa? Vaikuttamista päättäjiin, että saadaan resursseja yht.kehittämisen käynnistämiseen (hidasta) Omassa arjessa etsiä sellaisia aiheesta kiinnostuneita tai edes uteliaita liittolaisia/johtajia, joiden kanssa voidaan alkaa pikkuhiljaa virittää/käynnistää yhteiskehittämistä eri asetelmissa

7 6 MILLAISTA ON KOKEMUSTIEDON HYÖDYNTÄMINEN MATALA-PALVELUSSA lähtökohtana vuorovaikutustilanne kaikkien läsnäolo alkutilanteessa/asiakas tulee vastaanotolle esittelyt alkuun, että asiakas voi ymmärtää, kuka edustaa mitä (myös kokemusasiantuntijan osuus) kokemustiedon hyödyntäminen ei tarkoita, että tulee olla joka väliin sanottavaa; sanominen perustuu arvioon tulkin tarvitsemisesta kokemustiedon pohjalta mahdollisuus avata sitä, mitä (asiaa, apua) asiakas hakee tässä tilanteessa asiakas voi saada yhteyden kokemusasiantuntijan avulla ammattilaisiin kokemusasiantuntija ei perusta toimintaansa pelkkään puheeseen, vaan kokonaisvaltaiseen fiilispohjaiseen arvioon asiakkaan tilasta/tilanteesta avaa tukkeen niin, että päästään työstämään varsinaista ongelmaa/asiaa myös ammattilaisten kanssa