Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Transkriptio

1 Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen.

2 Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien ei tarvitse olla ystäviä, mutta pitää tulla toimeen. Toisten kanssa tullaan paremmin toimeen kuin toisten. Ystävyys voi kummuta yhteisistä mielenkiinnonkohteista, lapsilla esim. harrastukset. Joskus paikka ja aika luo pohjaa ystävyyden kehittymiselle (päiväkoti, koulu, kodin piha-alue) Tapaamistiheys ei kerro ystävyyden laadusta tai sen syvyydestä. Koulussa yhteistä tehtävää voi joutua tekemään aivan toisenlaisten lapsen kanssa. Yhteinen parityö voi tuoda molempien omaa osaamista esille. Eri ominaisuuksien yhdistelmä ja yhteistyön tekeminen voi luoda aivan uudenlaisia onnistumisia, koulussa ja myöhemmin työelämässä.

3 Kuinka vanhempi voi tukea lasta hänen ystävyyssuhteissaan? Tukea voi tarvita ujo, normaali ja sosiaalinenkin lapsi Mahdollista tilanteita, joissa lapsi voi lähestyä ihmisiä, leikkipuistot, harrastukset, sukujuhlat. Auta ylläpitämään kaverisuhteita myös kotioloissa mahdollisuuksien mukaan. Anna lapsille tilaa rauhassa tutustua, ei kannata ohjailla puhetta tai tekemistä liikaa että lapsi ei tunne oloaan pakotetuksi. Lapset saattavat myös hiljaisesti tarkkailemallakin aluksi tutustua ja myöhemmin vasta alkaa höpötellä.

4 Entä jos lapsi kokee, että hänellä ei ole yhtään ystävää? Kannusta ja kehu lasta Auta lasta näkemään vahvuuksiaan Yksinäisyyttä ei tarvitse hävetä Jos lapsi kokee jäävänsä esimerkiksi aina välitunneilla yksin ja tuntee olevansa syrjitty, yhteys kouluun. Aikuisten vastuulla on luoda puitteet, jossa ei kenenkään tarvitse jäädä yksin. Miettikää ja harjoitelkaa yhdessä tapoja, joilla voisi lähestyä lapsia koulussa tai muissa ympäristöissä!

5 Lapsen kanssa ystävyydestä puhuminen Kysy kuulumisia. Kuuntele keskeytyksettä, mitä lapsi kertoo sinulle ystävistään tai niiden puutteesta. Miten saada lapsi tunnistamaan itseään ystävänä? Minkälaisen ystävän hän haluaisi itselleen? Mitkä olisivat tärkeimpiä ystävän ominaisuuksia? Haluaako yhden syvän ystävyyssuhteen vai ison porukan jonka kanssa olla? Minkälaisia ystävyyden tilanteita on jo ollut ja miten lapsi niissä toimi? Anna positiivista palautetta lapsen toiminnasta. Jos jokin ei ole mennyt hyvin, miettikää yhdessä, miten seuraavalla kerralla voisi toimia. Anna lapsen tehdä omia valintoja, yrittää ja onnistua itse.

6 Lapsen kanssa ystävyydestä puhuminen Lapselle voi antaa palautetta pienissä arkisissa hetkissä, jolloin ruokkii positiivista toimintaa. Keskusteluyhteyttä lapsen ja aikuisen välillä on helppo pitää yllä kun asiat on hyvin. Sitten jos tulee vakavampia aiheita kuten kiusaamista, lapsi uskaltaa uskoutua. Anna lapsen myös ohjata keskusteluanne eteenpäin, niin lapselle tärkeimmät asiat tulee ilmi. Anna lapselle malli siitä, että hyvistä ja huonoistakin tunteista saa ja pitääkin puhua. Tunnetaidot ovat tärkeä osa toimivaa ystävyyttä.

7 Miten voi käsitellä lapsen arjen ryhmissä tapahtuvia tilanteita? Koulu, kerhot ja harrastukset. Kaikessa aikuiset eivät ole mukana, joten on hyvä vahvistaa lapsen omia taitoja eri tilanteissa toimimiseen. Toista loukkaavaan käytökseen on aina puututtava. Lapselle on voi kertoa 3 kohdan säännön, sano lopeta, poistu paikalta ja kerro aikuiselle. Ystävyystaitoja tukemalla suojaat lastasi yksin jäämiseltä ja kiusaamiselta. Lapsen ryhmään on saattanut tulla uusi jäsen, esimerkiksi koululuokalle. Lapselta voi kysyä: Miltä uusi tulokas vaikuttaa tai mitä hänestä tiedetään? Miltä lapsesta itsestä voisi tuntua tulla uuteen ryhmään? Miten lapsi voisi osaltaan saada tulokkaan tuntemaan olonsa tervetulleeksi?

8 Miten antaa lapselle toimivia välineitä kohdata elämässään erilaisia ihmisiä? Kun kaikki tulevat toimeen, toista ei tahallaan kukaan loukkaa. Jokaisen oma tausta värittää jokaista yksilöä ja erilaiset taustat on rikkaus. Yleensä on jotakin erilaista mutta myös jotakin yhteistä, kuten ikä, luokka tai paikkakunta. Pohdintaa lapsen kanssa: Mitä yhteistä hänessä ja muissa tutuissa lapsissa on? Entä eroavaisuuksia? Vaikuttavatko yhteneväisyydet/eroavaisuudet lasten ystävyyteen/toimeen tulemiseen? Anna lapsellesi tärkeä vastuutehtävä toimia hyvänä ystävänä ja ryhmäläisenä. Kun lapsi itse tietää ja osaa, hän voi auttaa myös muita.

9 Kiitos mielenkiinnostanne! Kiitos! Riina Haapakoski Tutustu meihin lisää: Facebook: Koulutus elämään säätiö Instagram: koulutus_elamaan