Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. Talousarvio ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 616/ /2018 KHALL Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta seuraavan vuoden alusta. Pitkän tähtäimen ja konsernin näkökulma toiminnan ja talouden suunnittelussa Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään talouden tavoitteet kunnalle ja kuntakonsernille. Konserninäkökulmaa korostetaan sillä, että talousarviossa on huomioitava kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet entistä selkeämmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita konsernitilinpäätöstä vastaavan yhdistellyn talousarvion laatimista. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia Sote- ja maakuntauudistus Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava hanke on käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus. Sote- ja muut palvelut siirtyvät nykyisen suunnitelman mukaan maakunnille vastuulle vuoden 2021 alussa. Muutokseen liittyviä

2 lakeja ei ole kuitenkaan hyväksytty eikä niitä todennäköisesti ehditä hyväksymään vuoden 2018 aikana. Kuntien ja muiden yhteisöjen päätöksiä ei voi tehdä valmisteilla olevien lakien pohjalta, vaan toiminnassa on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi Kuntaliitto suosittelee, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2021 taloussuunnitelmansa siten, että luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen on tehty alustavia arvioita, mutta kaupungin taloussuunnittelun tueksi niistä ei vielä ole. Taloussuunnitelma muodostetaan nykyisten toimintojen jatkuvuuden periaatteella, kunnes täsmällistä, päätettyä tietoa uudistuksen toteuttamistavasta on riittävästi. Väestökehitys Uudenkaupungin väestömäärä laski yli 20 vuotta, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön määrän lasku jatkuu.ennusteen mukaan vuonna 2030 kaupungin asukasmäärä olisi jo alle Trendilaskelmat eivät kuitenkaan nykykehityksen perusteella ole toteutumassa. Kaupungin palvelutarpeen arvioimiseksi kaupunki on teettänyt väestöennusteen vuosille Ennusteessa on kolme vaihtoehtoa: maltillinen, maltillinen kasvu ja tavoite kasvu. Maltillinen on lähellä Tilastokeskuksen ennustetta. Maltillisen kasvun ennuste perustuu aluksi 200 henkilön ja ennustejakson loppuun mennessä hieman alle 100 henkilön nettomuuttoon. Tavoitteellinen kasvu eli kaupungin strategian mukainen perustuu alussa 400 ja loppujaksolla 100 henkilön nettomuuttoon. Maltillisessa kasvussa kaupungissa olisi asukasta vuonna 2030, maltillisessa kasvussa ja tavoitteellisessa Vuonna 2018 vedetään henkeä, ja kaupungin muuttoliike on pientä. Elokuun loppuun mennessä kaupungin nettomuutto oli vain +27. Koska kuolleisuus ylittää syntyvyyden, asukasluku väheni 15 hengellä, ja asukasluku oli Koko vuonna kaupungin asukasmäärä laskee muutamalla kymmenellä. Vuosille odotetaan uutta muuttoaaltoa, koska kaupunkiin on valmistumassa runsaasti uusia vuokra-asuntoja. Suurin osa muuttajista on työssäkäyviä alle 35-vuotiaita miehiä Työpaikkakehitys Työpaikkatilastot saadaan aina parin vuoden viiveellä, joten viimeisin virallinen tieto on vuodelta 2016 siis ennen teollisuustyöpaikkojen huomattavaa kasvua. Uudenkaupungin työpaikkakehitys oli vuosina seutukaupungeista paras: + 584, 9,2 % ja 351 välillä Kasvu kiihtyi vuonna 2017, jolloin työpaikkojen määrä

3 nousi yhdessä vuodessa noin 2000:lla. Kasvu tuli teollisuuteen ja sitä palveleviin yrityksiin. Työllisyys Työttömien määrä, vuosikeskiarvo Kaupungin työttömyysaste on laskenut yli 4 prosenttiyksiköllä viimeisen neljän vuoden aikana. Enimmillään vuoden 2014 heinäkuussa työttömiä oli 11,9 %. Vuonna 2017 kaupungin työttömyysaste oli enää 6,9 %. Kaupungin työllisyystilanne on ollut hyvä myös vuonna 2018, ja kaupungissa on ollut runsaasti avoimia työpaikkoja. Elokuussa Uudenkaupungin työttömyysaste oli 5,9 %. ja koko vuoden vuosikeskiarvo 6,0 %. (6,9 % vuonna 2017). Koko maan työttömyysaste oli elokuussa 8,8 % (10,5 % vuonna 2017). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 8,7 % (10,2 % v. 2017). Vuonna 2019 Uudenkaupungin työllisyystilanne ei juurikaan parane, sillä tarvittavan työvoiman ja työttömien osaaminen eivät kohtaa.

4 Kehittämisen ja uudistamisen painopisteet Kehittämisen ja uudistamisen painopisteet on johdettu kaupunginvaltuustossa helmikuussa 2018 hyväksytystä #UKI Oikeenlaista kemiaa -strategiasta, talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteista sekä riskikartoituksesta. Kuntien rooli ja taloudellinen asema muuttuvat ratkaisevasti siinä vaiheessa, kun sosiaali- ja terveystoimi siirtyy kunnilta isommille järjestäjille ja tuottajille. Muutos vaikuttaa kaupungin henkilöstöön, tilatarpeeseen, investointeihin sekä verotuloihin ja valtionosuuksiin. Kaupungin kehittämisen painopisteenä on kaupungin hallittu kasvu muuttamalla uudet työpaikat positiiviseksi muuttoliikkeeksi ja asukasluvun kasvuksi. Tavoitteena on monipuolistuva ja kasvava elinkeinotoiminta, osaava työvoima, innovointi ja vetomainen kaupunki. Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon ympäristö, ihminen ja talous. Kaupunkilaisille halutaan hyvä elämä. Tämä tehdään asukkaiden, päättäjien ja kaupungin työntekijöiden yhteistyöllä taloudesta huolehtien. Kaupungin yleisen kehittämisen painopistealueita ovat: - Kaupungin maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikassa huomioidaan erityisesti uusien asukkaiden ja työpaikkojen saaminen kaupunkiin tarjoamalla erityyppisiä tonttivaihtoehtoja. - Investointiosaan on vuosille varattu määräraha yleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen. - Kaupungin tunnettuutta ja vetovoimaa edistetään viestinnän ja imagomarkkinoinnin keinoin. - Uusien asukkaiden ankkuroitumista alueelle edistetään laajana yhteistyönä toteutettavan, kotoutumiseen vaikuttavan tiedottamisen ja aktiviteettien avulla. Tavoite huomioidaan kaikkien hallintokuntien toiminnassa. - Osaavan työvoiman saatavuutta edistetään vahvistamalla toisen asteen oppilaitosten korkeakouluyhteistyötä. - Kouluttautumisedellytyksiä ja alueen osaamistarjontaa kehitetään rakentamalla uudenlaisia mahdollisuuksia korkeakouluopintojen suorittamiseen Uudessakaupungissa. - Turku Future Technologies -yhteistyön kautta alueen yrityksille tarjotaan edellytykset hyödyntää laajalti suomen teknisten alojen tiedekuntien osaamista omien tuote- ja tuotantoinnovaatioiden kehittämisessä. - Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen tuomat muutokset henkilöstötarpeeseen on arvioitava ja otettava huomioon henkilöstöpolitiikassa.

5 - Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitoon tähtäävien kannustimien ja palkitsemisten käyttöönotto. - Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusten toteuttaminen jatkuu suunnitelmakaudella. Strategisiksi painopisteiksi palvelukeskuksessa on valittu seuraavat: vetovoimainen kaupunki ja imago, monipuoliset palvelut ja henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen. - Seudullinen kotouttamisohjelmaan perustuvan kotouttamisen toimintamalli luodaan. - Terveyspalveluissa huomioidaan asiakkaan kulttuuritausta ja palvelu tarjotaan asiakkaan äidinkielellä tulkkipalvelun avulla. - Asiakkaan osallisuutta omien palvelujensa kehittämisessä tehostetaan mm. asiakasraatityön avulla. - Sähköisten palveluiden laajentaminen toiminnan tehostamiseksi toteutetaan. - Vuodeosastohoidossa osasto 1 muuttuu enemmän saattohoito- ja kuntoutusosastoksi ja osasto 2 on akuuttiosasto. - Kaikki vanhustyön prosessit tarkastetaan kuntoutuksen näkökulmasta. - Vanhustenpalveluiden rakenne säilytetään avohoitopainotteisena ja pitkäaikaista laitoshoito on enintään yli 75- vuotiaille 1%. - Sosiaalikeskuksessa vakiinnutetaan uusi organisaatio. - Perhekeskus siirtyy takaisin sosiaalityön tulosalueelle. - Palvelutarpeenarviointien yhden luukun periaate toteutetaan lapsiperhepalveluissa. Opetuksen ja kasvatuksen palvelut - Varhaiskasvatusta kehitetään lapsilähtöisesti tiiviissä ja suunnitelmallisessa yhteistyössä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. - Kehitetään varhaiskasvatuksen ja opetustoimen yhteistyötä lisäämällä yhteistä suunnittelua yhtenäisen oppimisen ja kasvun polun vahvistamiseksi sekä lapsilähtöisten palveluiden turvaamiseksi. - Aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään lasten ja perheiden tarpeita vastaavaksi. - Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelussa tavoitteena on, että uusi rakennus mahdollistaa nykyajan ja tulevaisuuden pedagogiset ratkaiset ja toimintamallit. Uusi palvelukeskus Hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelut aloittaa toimintansa.

6 - Kaupungin hyvinvoinnin edistämisen työtä (Hyte) luodaan ja kehitetään palveluissa ja toiminnassa, organisaatiorakenteessa ja lautakuntatyössä. - Hyte-työtä kehitetään sekä hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen palvelualueella että poikkihallinnollisesti kaupungin organisaatiossa. Lisäksi Hyte-työtä kehitetään paikallisesti ja alueellisesti yhdessä kumppanien (3. sektori) ja maakunnan kanssa. Kaupungin strategia ja taloussuunnitelma Kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteet ja palvelukeskusten tavoitteet ja painopisteet perustuvat helmikuussa 2018 hyväksytyn strategian tavoitteisiin. Strategiaa ohjaa visio, jonka mukaan Uudessakaupungissa on asukasta vuonna Muut tavoitteet ja päämäärät tukevat visiota. #UKI20300 Strategian päämääriä on kolme: hallittu kasvu, hyvä elämä ja kehittyvä yhteistyö. Päämäärät on jaettu tavoitteisiin, jotka on jaettu kriittisiin menestystekijöihin. Kuntien talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Kuntaliitto on luonut kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille. Kuntaliiton kriteerien mukaan Uudenkaupungin talous on vuonna hyväksyttävän alarajalla eli vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset poistot, mutta se ei vuonna 2019 aivan riitä poistoihin (95,7 %). Vuosikate riittää korvausinvestointeihin, mutta ei uudisinvestoihin. Kaupungin taseessa ei ole suunnitelmakaudella kattamatonta alijäämää. TALOUSARVION LINJAUKSET 1. Verotus suunnitelmakaudella Suunnitelman mukaan kaupungin tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentti pysyvät koko suunnitelmakauden nykytasolla. Tuloveroprosentti on 20,75.

7 Vuonna 2019 kunnallisveroa ennustetaan kertyvän noin 57,4 milj., 2,6 % enemmän kuin vuonna Ennuste perustuu 1-10/2018 verotilityksiin ja Kuntaliiton veroennustekehikon pohjalta tehtyihin ennusteisiin, mutta siinä on otettu huomioon vuoden 2017 asukasluvun kasvu, työllisyyden paraneminen ja vuosille ennakoitu asukasluvun kasvu. Uudenkaupungin yhteisöveron tuotoksi arvioidaan noin 4,0 miljoonaa euroa vuonna Sen ennustetaan pysyvän samalla tasolla koko suunnitelmakauden. Vuonna 2019 Uudellekaupungille tilitettävien verojen määrä nousee arviolta 1,8 miljoonalla eurolla, 2,8 % vuodesta Verotilitysten arvioidaan olevan noin 66,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 jako-osuus perustuu vuoden 2017 verotukseen ja verotulojen todellinen määrä selviää vasta syksyllä 2019, jolloin vuoden 2018 verotus valmistuu. Vuonna 2020 verotulot kasvaisivat 4,2 % (koko maa 3,1 %) ja 4,6 % vuonna 2021 (koko maa 3,7 %). 2. Valtionosuudet Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia on leikattu 2,1 miljardilla eurolla , ja leikkaukset jatkuvat edelleen vuonna Vuonna 2019 leikkaukset ja indeksitarkistusten jäädyttäminen, kiky-sopimukseen perustuva leikkaus ja kustannustenjaosta luopuminen pienentävät peruspalvelujen valtionosuuksia noin 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2019 leikkaukset ovat yhteensä 2,3 mrd. euroa/vuodessa, yli 20 %. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtion-osuusrahoitusta on leikattu noin 0,4 miljardilla eurolla ja vuosien leikkaukset ovat yli 0,2 miljardia. OKM:n leikkaukset ovat siis yhteensä yli 0,6 miljardia euroa. Vuoden 2019 lopussa kuntien valtionosuusleikkaukset ovat vuositasolla yhteensä lähes 3 miljardia euroa. Leikkausten johdosta kunnilta jää vuosina

8 saamatta yhteensä lähes 12 mrd. euroa perus-palvelujen valtionosuutta. Asukaskohtaiset leikkaukset ovat yli 400 euroa. Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2019 valtionosuusrahoituksessa/lisäleikkaukset johtuvat kilpailukykysopimuksesta (-29,5 milj. euroa), valtion-osuuksien siirrosta kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään (30 milj. euroa), hallitusohjelman mukaisista esityksistä kuntien tehtävien vähentämisestä (32,8 milj. euroa) ja kustannustenjaon tarkistuksesta (-213,4 milj. euroa). Veromenetysten kompensaatio lisää valtionosuutta 224 milj. eurolla vuonna Vuosina tehdyt valtionosuusleikkaukset ja muutokset pienentävät Uudenkaupungin vuotuista valtionosuutta yli 6 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin valtionosuuksien kokonaismäärä laskee arviolta 1,4 miljoonaa euroa, koska verotulotasaus laskee vuoden 2018 noin 2,8 miljoonasta 1,6 miljoonaan euroon. Valtionosuudet ovat arviolta 23,3 miljoonaa euroa. (24,7 milj. euroa vuonna 2018). Kaupungin asukasluvun kasvu vaikeuttaa vuosien valtionosuuden arviointia. Asukasluvun kasvu voi pienentää valtionosuutta, koska verotulojen kasvu leikkaa verotulotasausta ja kunnan omarahoitusosuus euroa/asukas on lähes yhtä suuri kuin aktiivi-ikäisen laskennallinen asukaskohtainen valtionosuus. Ilman valtionosuusleikkauksia Uudenkaupungin valtionosuudet olisivat vuodessa yli 6 miljoonaa euroa nykyistä isommat.

9 3. Henkilöstö Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömäärä on 944 vuonna Se kasvaa 2 henkilöllä. Uusia vakansseja esitetään 16. Yhteenveto uusista vakansseista on liitteenä. Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto ennustavat kuntien yleisen ansiotason nousevan 3,3 prosenttia vuonna 2019 ja 3,2 prosenttia vuonna Vuonna 2021 kasvu olisi 2,5 prosenttia. Kaupungin henkilöstömenoihin on vuodella 2019 arvioitu vain voimassa olevien työehtosopimusten vuotuinen menovaikutus. Talousarvion palkkoihin on tehty 2 prosentin korotus toukokuun 2018 tasosta. Vuosille on arvioitu 1,5 prosentin nousu. Kilpailukykysopimuksessa vuosille sovittu lomarahaleikkaus poistuu vuonna Lomarahan palautus on huomioitu vuoden 2020 henkilöstömenoissa, mutta osa lomarahasta kirjautuu jo vuoden 2019 tilinpäätökseen. Palkkaperusteinen KuEL-eläkevakuutusmaksu, joka vuodesta 2019 alkaen sisältää nyt myös varhaisseläkemenoperusteisen maksun, on 17,25 % (16,75 % v. 2018). Eläkemenoperusteisen maksun arvioidaan nousevan 0,10 prosenttiyksiköllä. KuEl-maksut ovat vuonna 2019 yhteensä 21,2 prosenttia. Uudenkaupungin eläkemenoperusteiset KuEL-maksut ovat merkittävästi korkeammat kuin koko maassa. Työttömyysvakuutusmaksu on 2,05 % (2,60 % v. 2018) ja sairausvakuutusmaksu 0,77 % (0,86 % v. 2018) palkkasummasta.

10 Kuntatyönantajamaksut laskevat prosenttiyksiköllä vuodesta Ne ovat yhteensä 24,29 % (25,29 % vuonna 2018). Varhaiseläkemaksut poistuvat vuonna 2019 ja eläkemenoperusteinen maksu 2021 sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Eläkemenoperusteinen maksu korvataan työkyvyttömyysmaksulla, joka ei riipu palkkasummasta. Maksu on arviolta noin 3,5 prosenttia koko eläkejärjestelmän palkkasummasta. Koko kaupungin henkilöstömenot nousevat vain eurolla vuoden 2018 talousarviosta, mutta lähes kolmella miljoonalla - 6 prosentilla - vuodesta Käyttötalous Vuonna 2019 Uudenkaupungin kaupungin ulkoiset toimintakulut ja poistot ovat 113,7 miljoonaa euroa ja kaupungin ja liikelaitosten 119,2 miljoonaa euroa. Kaupungin sisäisissä tuotoissa ja kuluissa on mukana sisäinen vuokra, joka koostuu pääomavuokrasta, korjausvastikkeesta ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokran tuotto tuloutetaan kaupunginhallitukselle. Kiinteistönhoidon sisäistä ylläpitovuokraa on vuonna 2018 tarkistettu kustannuksia vastaavaksi ja vuodelle 2019 on tehty 1,6 prosentin indeksitarkistus. Seuraava tasotarkistus tehdään vuodelle Kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot nousevat vuodesta 2019 vuoteen 2021 noin 4,8 miljoonalla eurolla 90,3 milj. eurosta 95,1 milj. euroon. Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot Menopuolella käyttötalouden suurimmat epävarmuustekijät ovat henkilöstömenot, varhaiskasvatuksen palvelujen tarve, sosiaali- ja terveystoimen palvelutarve ja erikoissairaanhoidon käyttö. Tulopuolella suurin epävarmuustekijä on verotulojen kehitys. Menoihin ja tuloihin vaikuttavat sekä valtion päätökset että kaupungin asukasluvun kehitys ja verotuloihin myös kaupungin työllisyystilanne.

11 Tuloslaskelma Kaupungin vuosikate on vuosina hieman poistoja pienempi. Kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2019 tulos on euroa negatiivinen, mutta koko suunnitelmakauden tulos on positiivinen. Tuloslaskelma, Uudenkaupungin kaupunki Tuloslaskelma, yhdistelmä Tulopuolella suurimmat epävarmuustekijät ovat valtionosuuksien muutokset ja verotulojen kehitys. Molempiin vaikuttavat sekä valtion päätökset että kaupungin asukasluvun kehitys ja verotuloihin myös kaupungin työllisyystilanne. 5. Lainakanta / lyhyt- ja pitkäaikainen

12 Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä kasvaa 5,0 miljoonalla eurolla vuonna Vuoteen 2021 mennessä lainamäärä kasvaa 37,0 miljoonalla eli lähes kaksinkertaistuu. Asukasta kohden lainaa oli vuoden 2017 lopussa 1915 euroa ja 2021 jo 4875 euroa. Investoinnit Kaupungin investointimenot ovat suunnitelmakaudella poikkeuksellisen mittavat. Viikaisten alueelle suunnitellut sivistys- ja liikuntasektorin isot investoinnit alkavat suunnitelman mukaan vuonna Talousarvioon on vuosille varattu niitä varten noin 45 miljoonaa euroa. Lopulliset kustannusarviot ja toteutusaikataulut tarkentuvat myöhemmin. Kaupungin investointimenot ovat 16,9 miljoonaa euroa vuonna 2019, 26,7 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 29,9 miljoonaa euroa vuonna Suunnitelmakauden investoinnit ovat yhteensä 73,4 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit ovat 21,7 miljoonaa euroa vuonna 2019, 28 miljoona euroa vuonna 2020 ja 30,7 miljoonaa euroa vuonna Suunnitelmakauden investoinnit ovat yhteensä 80,4 miljoonaa euroa. Uusien työpaikkojen tuoma asukasmäärän kasvu edellyttää kaupungilta panostuksia asumisen infrastruktuuriin ja Valmet Automotiven ja muiden yritysten toiminnan kasvu panostuksia liikenneinfrastruktuuriin.

13 Tavoitteena on saada valmiuksia vastata nopeasti kasvavaan asuntokysyntään. Taloussuunnitelmassa on varattu määrärahat: - Hiun kunnallistekniikka ( ) - Salmen alue ( ) - Honkatien / Blasieholmankadun liikennejärjestelyt ( ) - Yhteensä Tavoitteena on myös vastata viipymättä jatkuvasti kehittyvän yritysympäristön tuomiin haasteisiin. Talousarviossa on suunnitelmakaudella määrärahat mm: - Yrityselämän edellytysten parantaminen ( ) - Satama-alueen liikennejärjestelyt ( ) - PoRe-hanke: Laivanrakentajantien liittymäparannus ( ) - Autotehdas Betorantie ( ) - Yhteensä Muita isoja investointeja suunnitelmakaudella: - Sorvakon niemen liikennejärjestelyt ja ranta-alueiden kunnostus ( ) - Liikekeskustan elävöittäminen ( ) - Yleis- ja asemakaavat ( ) - Pelastuslaitoksen ikkunoiden uusiminen ja julkisivukorjaus ( ) Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennus ja saneeraus alkoi loppuvuonna 2017, ja se valmistuu keväällä Hankkeen kustannusarvio on noin 7 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinnit ja lainanotto sekä peruspääoman korko Uudenkaupungin kaupungilla on kaksi liikelaitosta: Uudenkaupungin Vesi liikelaitos ja Vakka-Suomen Vesi liikelaitos. Liikelaitosten on toimittava kannattavasti ja tehokkaasti. Niiden on katettava menonsa omilla tuloillaan eikä niiden rahoittamiseen voida käyttää verovaroja. Uudenkaupungin Veden laskee talousveden kuutiohintaa 4,9 prosentilla vuonna Jäteveden kuutiohinta nousee jätevedenpuhdistamon laajennuksen takia 10,2 prosenttia vuonna Vakka-Suomen Veden taksat nousevat Häpönniemen

14 jätevedenpuhdistamoinvestoinnin takia 10,0 prosenttia vuonna Liikelaitokset maksavat kunnalle korvausta kunnan sijoittamasta pääomasta. Liikelaitokset maksavat tällä hetkellä kaupungille sijoitetusta pääomasta 12 kk euribor-koron suuruisen korvauksen. Peruspääoman korko on 1 prosentin korkotasolla laskettuna euroa vuonna Peruspääoman koron määräytymisperuste olisi tarkistettava vuoden 2019 aikana. Kaupunginvaltuuston tulee hyväksyä liikelaitosten investointi- ja lainataso. Uudenkaupungin Veden investoinnit ja lainanotto: Uudenkaupungin Veden investoinnit ovat suunnitelmakaudella yhteensä 4,0 miljoonaa euroa. Liikelaitos ei ota suunnitelmakaudella uutta lainaa. Vakka-Suomen Veden investoinnit ja lainanotto: Vakka-Suomen Veden investoinnit ovat suunnitelmakaudella yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennus ja saneeraus valmistuu keväällä Hankkeen kustannusarvio on 7,0 miljoonaa euroa. Puhdistamoa joudutaan laajentamaan, koska puhdistamon kuormitus on kasvanut ja sen lupaehdot ovat tiukentuneet. Liikelaitos ottaa 2,0 miljoonaa euroa uutta lainaa vuonna Tunnusluvut

15 Tunnusluvut tarkistetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Tilikauden yli- / alijäämä ja tilikauden tulos Kaupungin ja liikelaitosten taseen ylijäämän arvioidaan olevan 9,4 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa, ja 12,4 miljoonaa euroa vuoden 2021 lopussa. Yhteenveto Koska kaupungin tulot eivät kasva, talousarvio on laadittu erittäin tiukaksi, ja toimielinten talousarvioesityksiä on jouduttu karsimaan 3,2 miljoonalla eurolla. Budjetin toteutuminen vaatii kaikilta palvelukeskuksilta tiukkaa menokuria. Henkilöstömenoissa on varauduttu vain sopimusten mukaisiin korotuksiin ja palveluista on karsittu.erikoissairaanhoidon talousarvio on laadittu tämän vuoden käytön pohjalta. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä kuntien järjestämisvastuulla olleet sosiaali-ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille. Kuntien talousarvioista poistuvat maakunnille siirtyvien sote-palvelujen kustannukset, mutta myös pääosa valtionosuuksista

16 ja merkittävä osa verotuloista. Tämä ei kohtele kaikkia kuntia samalla tavalla, vaan toiset menettävät tuloja menojen vähennystä enemmän. Tämän takia muutosten kuntakohtaista vaikutusta rajataan. Koska kuntien sote-kustannusten nousua halutaan hillitä jo tässä vaiheessa, kuntien tekemät päätökset sote-menoista vaikuttavat kunnan valtionosuuden tasoon jatkossa. Jos kunta lisää sote-kustannuksiaan vuosina , sen valtionosuus vähenee. Vastaavasti, jos kunta pystyy pienentämään kustannuksiaan, sen valtionosuus kasvaa. Yksinkertaistaen; jokainen soteen käytetty lisäeuro pienentää kunnan valtionosuutta 60 sentillä vuodesta 2021 alkaen. Kaupungin sote-menojen kasvun tulisi tämänkin takia olla erittäin maltillista. Talousarvio on laadittu voimassa olevan hallintosäännön palvelukeskusjaon mukaan, ja se muutetaan vastaamaan uutta kaupunginvaltuuston hyväksymää palvelukeskusjakoa ja tuodaan kaupunginhallitukselle vahvistettavaksi Samalla korjataan talousarviokirjassa olevat mahdolliset tekstivirheet. Palvelukeskusten ja tulosalueiden muutokset eivät vaikuta kaupungin käyttötalouden kokonaismenoihin tai tuloslaskelmaan, lainoihin tai talouden tunnuslukuihin. Lisätietoja Talousjohtaja Anne Takala, puh Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan voimassa olevan hallintosäännön palvelukeskusjaon mukaisen talousarvion vuodelle 2019 ja taloussuunnitelman vuosille ja päättää, että uuden hallintosäännön palvelukeskusjaon mukainen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitettävä talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille vahvistetaan kaupunginhallituksessa Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy - talousarviossa liikelaitoksia sitovana eränä liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron ja - kullekin liikelaitokselle talousarvion liitteenä olevien esitysten mukaiset investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudelle Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavilla lisäyksillä ja muutoksilla. OSA 1: TALOUSARVION YLEISPERUSTEET

17 2. UUSIKAUPUNKI NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA Käydyn keskustelun aikana Sami Laaksonen ehdotti, että talousarvion kohtaan Kaupungin väkiluvun kasvu (s. 23) lisätään kotouttamiseen liittyvät strategiset linjaukset. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Laaksosen ehdotuksen. Käydyn keskustelun aikana Mauri Kontu ehdotti Sami Laaksosen kannattamana, että talousarvion kohtaan Koulutus ja innovaatioympäristön kehittäminen (s. 23) ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään lause "Uudenkaupungin kaupunki tukee Turun yliopiston diplomi-insinööri koulutustavoitetta". Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Kontun ehdotuksen. Käydyn keskustelun aikana Sami Laaksonen ehdotti Mauri Kontun kannattamana, että talousarvion kohtaan 2.5. Kaupungin yleiset tavoitteet ja konsernitavoitteet 2019 KAUPUNGIN YLEISET TAVOITTEET (s. 27) lisätään painopiste "Uusien uusikaupunkilaisten kotouttaminen ja kotiuttaminen, tavoitteena "Kaupungin ja uusien asukkaiden välisen vuoropuhelun lisääminen". Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Laaksosen ehdotuksen. Käydyn keskustelun aikana Mauri Kontu ehdotti Johanna Kutilan kannattamana, että UUDENKAUPUNGIN SATAMA OY:N TAVOITTEET (s. 28 ja 44) lisätään sana "vähintään" kohtaan Sataman tuloutus kaupungille on vähintään 50 % tilikauden tuloksesta ja min euroa/vuosi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Kontun ehdotuksen. Merkittiin, että kaupunginhallitus piti ruokailutauon klo ja neuvottelutauon klo Käydyn keskustelun aikana Jaana Reijonsaari ehdotti Raimo Löfstedtin kannattamana, että ei perusteta viestintäkoordinaattorin vakanssia ( euroa). Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli

18 tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa", ja ne, jotka kannattivat Reijonsaaren ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi jaa-ääntä ja kuusi ei-ääntä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6-5 hyväksyä Reijonsaaren ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä. Merkittiin, että Jarkko Heinonen saapui kokoukseen klo ja poistui kokouksesta klo Käydyn keskustelun aikana Raimo Löfstedt ehdotti Birgitta Runolan kannattamana, että ei perusteta nuoriso-ohjaajan vakanssia ( euroa). Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa", ja ne, jotka kannattivat Löfstedtin ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi jaa-ääntä, neljä ei-ääntä ja yksi tyhjä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6-4, yksi tyhjä hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä. Käydyn keskustelun aikana Raimo Löfstedt ehdotti Sami Laaksosen kannattamana, että perustetaan kaksi laitoshuoltajan vakanssia kolmen sijaan ( euroa). Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa", ja ne, jotka kannattivat Löfstedtin ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin neljä jaa-ääntä ja seitsemän ei-ääntä.

19 Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 7-4 hyväksyä Löfstedtin ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä. Käydyn keskustelun aikana Jaana Reijonsaari ehdotti Birgitta Runolan kannattamana, että palvelukoordinaattorin vakanssin ( euroa) perustaminen siirretään seuraavaan kokoukseen ja kaupunginhallitukselle tuodaan selvitys palvelukoordinaattorin työtehtävistä ja toimenkuvasta sekä vastuista. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Reijonsaaren ehdotuksen. OSA II: KÄYTTÖTALOUS 1. HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Käydyn keskustelun aikana Mauri Kontu ehdotti, että talousarvion kohtaan 1.1. Tekninen toimi (s. 81) toisen kappaleen loppuun lisätään lause "Tekninen toimi vastaa kaupunginvaltuuston hyväksymien investointien toteuttamisesta". Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Mauri Kontun ehdotuksen. Käydyn keskustelun aikana Mauri Kontu ehdotti, että talousarvio kohtaan 1.2. Kaupunkisuunnittelu Toiminta-ajatus (s. 84) ensimmäinen kappale muutetaan muotoon "Kaupunkisuunnittelu vastaa hyvän ja laadukkaan kaupunkikuvan ja ympäristön muodostumisesta ja kaavojen suunnittelusta. Lisäksi kaupunkisuunnittelu vastaa yhdyskuntatekniikan ja kaupungin omien rakennusten suunnittelusta yhdessä teknisen toimen kanssa. Kaupunkisuunnittelu tuottaa kaupungin ja muiden tilaajien tarpeisiin maaomaisuuden hallintaan ja hoitoon liittyviä palveluja. ". Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Mauri Kontun ehdotuksen SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS (s. 93) 2.3. Sosiaalityö Käydyn keskustelun aikana Janne Sjölund ehdotti Sami Laaksosen kannattamana, että sosiaalilautakunnan esittämä sosiaaliohjaaja voidaan palkata yhden vuoden määräajaksi ja palkkarahat euroa varataan vuoden 2019 talousarvioon.

20 Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Sjölundin ehdotuksen. Merkittiin, että Sari Rantanen poistui kokouksesta klo tämän asian käsittelyn jälkeen SIVISTYSPALVELUKESKUS (s. 109) 3.3. Varhaiskasvatus Käydyn keskustelun Mika Sjöblom ehdotti, että kohtaan TULOSALUEEN TAVOITTEET, Molemminpuolinen kumppanuus kohta (s. 114) muutetaan muotoon "Varhaiskasvatuksen toimijoiden molemminpuolista kumppanuutta, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa lisätään järjestämällä..." Käydyn keskustelun aikana Raimo Löfstedt ehdotti, että TULOSALUEEN TAVOITTEET (s. 114) lisätään uusi Painopiste: "Perheiden ja varhaiskasvatuksen kanssakäymisen lisääminen" ja tavoitteisiin "Asiakastyytyväisyyskysely". Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Sjöblomin ja Löfstedtin ehdotukset Kulttuuri- ja nuoriso- ja liikuntapalvelut (s. 121) Käydyn keskustelun aikana Jaana Reijonsaari ehdotti Sami Laaksosen, Raimo Löfstedtin ja Birgitta Runolan kannattamana, että vuosille talousarvioon varataan euroa urheiluseurojen salivuoroihin. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Reijonsaaren ehdotuksen. Merkittiin, että Johanna Kutila ja Timo Järvinen poistuivat kokouksesta esteellisinä tämän asian käsittelyn ajaksi. Käydyn keskustelun aikana Raimo Löfstedt ehdotti Sami Laaksosen ja Jarmo Kolkan ja Birgitta Runolan kannattamana, että euroa koululaisten hiihtoputken käyttöön vuosille Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Löfstedtin ehdotuksen. Merkittiin, että Mauri Kontu poistui kokouksesta esteellisenä tämän

21 asian käsittelyn ajaksi. Merkittiin, että Arja Kitola saapui kokoukseen klo ja Asta Engström klo ja he poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo OSA IV: INVESTOINNIT 2. HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Käydyn keskustelun aikana Heikki Wala ehdotti Mauri Kontun ja Sami Laaksosen kannattamana, että kohtaan Investointiohjelma , Hallinto- ja kehittämiskeskus, kustannuspaikka 9010 Maan hankinta - lisätään euroa vuosille kustannuspaikka 9011 Kiinteistöjen myynti Esitys lisätään euroa Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Walan ehdotuksen. Käydyn keskustelun aikana Sami Laaksonen ehdotti Janne Sjölundin kannattamana, että kohtaan kustannuspaikka 9206 Hiun kunnallistekniikka Esitys TA yht muutetaan :ksi euroksi ja - vuodelle 2020 lisätään euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Laaksosen ehdotuksen. Käydyn keskustelun aikana Mika Sjöblom ehdotti Raimo Löfstedtin, Mauri Kontun ja Johanna Kutilan kannattamana, että Investoinnit kohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan seuraavassa kokouksessa. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunginarkkitehti ja tekninen johtaja valmistelevat karsitun investointiesityksen siten, että siitä käy ilmi välttämättömimmät investointikohdat.

22 Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sjöblomin ehdotuksen. KHALL Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää jatkaa asian käsittelyä ja hyväksyy omalta osaltaan voimassa olevan hallintosäännön palvelukeskusjaon mukaisen talousarvion vuodelle 2019 ja taloussuunnitelman vuosille ja päättää, että uuden hallintosäännön palvelukeskusjaon mukainen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitettävä talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille vahvistetaan kaupunginhallituksessa Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy - talousarviossa liikelaitoksia sitovana eränä liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron ja - kullekin liikelaitokselle talousarvion liitteenä olevien esitysten mukaiset investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudelle Kaupunginhallitus päättää jatkaa asian käsittelyä ja hyväksyy omalta osaltaan voimassa olevan hallintosäännön palvelukeskusjaon mukaisen talousarvion vuodelle 2019 ja taloussuunnitelman vuosille sekä liitteenä olevan tarkistetun hallinto- ja kehittämiskeskuksen investointihankelistan ja päättää, että uuden hallintosäännön palvelukeskusjaon mukainen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitettävä talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille vahvistetaan kaupunginhallituksessa Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy - talousarviossa liikelaitoksia sitovana eränä liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron ja - kullekin liikelaitokselle talousarvion liitteenä olevien esitysten mukaiset investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudelle

23 Kaupunginhallitus päätti , että palvelukoordinaattorin vakanssin ( euroa) perustamisesta päätetään seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa kaupunginhallitukseen tuodaan selvitys palvelukoordinaattorin työtehtävistä ja toimenkuvasta sekä vastuista. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti perustaa palvelukoordinaattorin vakanssin ja varata euroa vuoden 2019 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan vuosille Käydyn keskustelun aikana Raimo Löfstedt ehdotti Mika Sjöblomin kannattamana, että vuodelle 2019 säätiön perustamiseen varattu euroa poistetaan talousarviosta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat Löfstedtin ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä ja 4 ei-ääntä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 7-4 hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä. Käydyn keskustelun aikana Sami Laaksonen ehdotti, että hankkeen nimi "säätiön perustaminen" muutetaan muotoon "Pentti ja Anne Siivosen säätiön perustaminen". Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti muuttaa hankkeen otsikon muotoon "Pentti ja Anne Siivosen säätiön perustaminen". Kaupunginhallitus tarkensi päättämäänsä 9206 Hiun kunnallistekniikka -kirjausta: Vuodelta 2019 siirretään euroa vuodelle TA euroa, TS euroa, TS euroa, yhteensä euroa. Käydyn keskustelun aikana Raimo Löfstedt ehdotti Mauri Kontun kannattamana, että kustannuspaikalta 9259 Liikekeskustan elävöittäminen siirretään vuodelta euroa kustannuspaikalle 9207 Yrityselämän edellytysten parantaminen ja

24 poistetaan euroa. (TA euroa, TS euroa, TS euroa, yhteensä euroa). Kaupunginhallitus hyväksyi Raimo Löfstedtin ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti muuttaa kustannuspaikan 9218 otsikon muotoon "Sorvakon niemi -liikennejärjestelyt ja ranta-alueiden suunnittelu" Merkittiin, että pidettiin neuvottelutauko klo Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti siirtää kustannuspaikan 9271 Puusepänkadun klv määrärahan euroa vuodelta 2019 vuodelle Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä muilta osin kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Merkittiin, että Sari Rantanen poistui tämän asian käsittelyn aikana klo