UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Paikka Kaupungin virastotalo, kaupunginhallituksen kokoushuone 426

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Aika klo 16:00-19:50 Paikka Kaupungin virastotalo, kaupunginhallituksen kokoushuone 426 Luettelo käsitellyistä asioista Sivu 313 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginhallitukselle saapuneet lautakuntien ja vastaavien pöytäkirjat 316 Arkea Oy:n jakautuminen Rakennustietokannan parantaminen / kiinteistöveroprojekti 318 Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 319 Valtuutettu Merja Kosken valtuustoaloite: Selvitys Viikaisten koulun säilyttämisestä 320 Tiedotusasiat Muut asiat

2 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Aika klo 16:00-19:50 Paikka Kaupungin virastotalo, kaupunginhallituksen kokoushuone 426 Läsnä Wala Heikki puheenjohtaja 16:00-19:50 Kontu Mauri I varapuheenjohtaja 16:00-19:50 Kolkka Jarmo jäsen 16:00-19:50 Kutila Johanna jäsen 16:00-19:50 Laaksonen Sami jäsen 16:00-19:50 Löfstedt Raimo jäsen 16:00-19:50 Reijonsaari Jaana jäsen 16:00-19:50 Runola Birgitta jäsen 16:00-19:50 Sjöblom Mika jäsen 16:00-19:50 Vasama Jaana kvalt pj 16:00-19:50 Järvinen Timo A. kvalt I vpj 16:00-19:50 Forss Harto kvalt II vpj 16:00-19:50 Sjölund Janne varajäsen 16:00-19:50 Laurén Heli-Päivikki varajäsen 16:00-19:50 Vainio Atso kaupunginjohtaja 16:00-19:50 Takala Anne talousjohtaja 16:00-19:50 Arvela-Hellén Leena kaupunginarkkitehti 16:22-19:50 Nikkari Jari tekninen johtaja 16:22-19:50 Rantanen Sari sosiaali- ja terveysjohtaja 16:22-17:08 Poissa Koski Merja II varapuheenjohtaja Myllymäki Lea jäsen Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Heikki Wala Käsitellyt asiat Anne Takala Pöytäkirjan Uusikaupunki tarkastus Sami Laaksonen Mauri Kontu Pöytäkirja ylei klo 9-12, sesti nähtävillä Todistaa

3 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KHALL Kuntalain 103 :n 2 momentissa säädetään: Muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen kun enem män kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön 41 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esi tyksen sen pitämisestä. Hallintosäännön 42 :n mukaan kokouskutsun antaa pu heenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjoh taja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähete tään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnä olo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kaupunginhallitus on päättänyt kokousajoistaan. Kaupunginhallitus on päättänyt, että jolleivät eri tyi set syyt ole esteenä, on kaupunginhallituksen puheenjoh tajalle ja jäsenille, valtuuston puheenjohtajalle ja varapu heenjoh tajille sekä kaupunginjohtajalle vähintään kolme päi vää en nen ko kousta lähetettävä kokouksen esityslista. Esi tyslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdo tus kau pungin hallituksen päätökseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KHALL Kuntalain 107 :n mukaan toimielimen päätöksistä pidetään pöytäkirjaa. Hallintosäännön 53 :n mukaan pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tar kastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Ehdotus: Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Sami Laaksonen ja Mauri Kontu. Seuraavina tar kastusvuorossa ovat Lea Myllymäki ja Johanna Kutila. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina klo jälkeen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

5 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitukselle saapuneet lautakuntien ja vastaavien pöytäkirjat KHALL Liitteenä kaupunginhallitukselle hallintosäännön 55 :n no jalla toimitetut seuraa vien lautakun tien pöytäki rjat: LAUTAKUNTA Kokouspvm Sosiaalilautakunta VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Liitteenä luettelo palvelukeskusten viranhaltijapäätöksistä. Kuntalain 92 :n mukaan: "Kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnan johtaja ja hallintosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voi vat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tä män lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Hallintosäännössä voidaan määrätä, että 1 momentissa tarkoitettu oikeus koskee vastaavasti lautakuntia, niiden puheenjohtajia tai hallintosäännössä määrättyä kunnan viranhaltijaa asianomaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toimivaltaan siirretyissä asioissa, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai 1 momentissa tarkoitettu hallintosäännössä määrätty kunnan viranhaltija ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Hallintosäännössä voidaan määrätä, että liikelaitoksen johtokunta, sen puheenjohtaja tai kunnan viranhaltija voivat ottaa liikelaitoksen johtokunnan käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty liikelaitoksen johtokunnan alaisen viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Tällöin asiaa ei voida ottaa sen lautakunnan käsiteltäväksi, jonka alainen liikelaitoksen johtokunta on. Jos asia on päätetty ottaa sekä liikelaitoksen johtokunnan että kunnanhallituksen käsiteltäväksi, asia käsitellään kunnanhallituksessa. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jossa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai

6 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: sosiaalitoimen asioita; 3) 51 :ssä tarkoitetulle kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat." Kaupunginhallitus päättää, että koska edellä mainittujen lau takuntien ja viranhaltijoiden päätöksissä ei ole tar koituksen mu kai suu den tai laillisuuden suhteen huomauttamista, kau pun gin hal litus ei ota niissä olevia asioita käsiteltäväkseen vaan an taa lu van päätösten täytäntöönpanemiselle. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Lautakuntien ym. pöytäkirjat / täytäntöönpano 2018

7 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Arkea Oy:n jakautuminen 380/ /2018 KHALL Turun kaupunki päätti syksyllä 2011 Turun Kiinteistöpalvelulaitoksen yhtiöittämisestä. Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy (nyk. Arkea Oy) aloitti toimintansa vuoden 2012 alusta osana Turku-konsernia. Uudenkaupungin kaupunki on alkaen hankkinut ympärivuorokautisten laitosten ja vanhuspalvelun ruokapalvelut ostopalveluna. Sopimus tehtiin ensin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa, mutta se siirtyi vuonna 2014 Turun Seudun Kiinteistöpalvelut Oy:lle eli Arkea:lle, jolloin sairaanhoitopiiri siirsi ruokapalvelunsa Turun Seudun Kiinteistöpalvelulle. Uudenkaupungin kaupungille tarjottiin tällöin mahdollisuutta hankkia yhtiön osakkeita, ja kaupunginhallitus päätti , että kaupunki merkitsee 500 kappaletta Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:n osakkeita. Tekninen lautakunta on hyväksynyt Uudenkaupungin kaupungin ja Arkea Oy:n välisen palvelusopimuksen ruokapalveluiden tuottamisesta sopimuskaudeksi Turun kaupungin konsernijaosto on päättänyt esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Turun kaupungin omistajapolitiikan päivitystä vuosille Omistajapolitiikkaan on kirjattu tavoitteeksi, että Arkea Oy jakautuisi vuoden 2018 aikana siten, että siitä muodostuisi markkinoilla toimiva Arkea Oy ja omistajiensa sidosyksikkönä toimiva yhtiö. Sidosyksikköyhtiö tuottaisi konsernimuotoisesti ruokahuoltopalveluja, siivousta ja kokonaisvaltaisia kiinteistöpalveluja sekä tarjoaisi niitä kilpailukykyisesti kunnille ja sellaisille julkisille toimijoille, jotka ovat hankintayksiköitä. Jakautumisen tausta liittyy paitsi hankintalainsäädännön muutoksiin, myös maakuntauudistuksen luomaan palvelujen järjestämisen tarpeeseen. Jakautumissuunnitelman laatimiseksi hallitus tarvitsee osakkeenomistajilta tiedon siitä, siirretäänkö osakkeenomistajan ja yhtiön välinen palvelusopimus jakautumisen yhteydessä sidosyksikköyhtiöön vai ei. Sidosyksikköyhtiöön siirtäminen on luontevaa, mikäli osakkeenomistaja arvelee olevansa kiinnostunut yhtiön palvelujen hankkimiseen hankintalain 15 :n mukaisena sidosyksikköhankintana. Mikäli osakkeenomistaja sen sijaan tulee

8 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: jatkossa kilpailuttamaan hankintansa hankintalain mukaisesti, on osakkeenomistajan ja yhtiön välinen sopimus luontevinta säilyttää markkinoilla toimivassa Arkea Oy:ssä. Turun kaupunki pyytää, että kukin osakas ilmoittaa Turun kaupungille mennessä, haluaako se siirtää Arkean kanssa solmimansa palvelusopimuksen jakautumisen yhteydessä perustettavaan sidosyksikköyhtiöön. Lisätietoja Talousjohtaja Anne Takala, puh Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa Turun kaupungille, että Uudenkaupungin kaupunki haluaa siirtää Arkea Oy:n kanssa solmimansa palvelusopimuksen jakautumisen yhteydessä perustettavaan sidosyksikköyhtiöön. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KHALL Arkea Oy:n hallitus on hyväksynyt jakautumissuunnitelman ja jakautumissuunnitelma on rekisteröity kaupparekisteriin Valmistelu on edennyt siten, että Arkea Oy:n hallitus on kutsunut koolle jakautumisesta päättävän yhtiökokouksen. Yhtiökokous pidetään Yhtiökokouksessa päätetään jakautumissuunnitelman hyväksymisestä, jakautumisen yhteydessä syntyvän yhtiön Kaarea Oy:n (nimi vahvistuu jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnin yhteydessä) hallituksen jäsenistä, hallituksen puheenjohtajasta, hallituksen varapuheenjohtajasta ja tilintarkastajasta. Lisäksi päätetään Kaarea Oy:n hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista. Hallituksen esityksen mukaan Kaarea Oy:n hallituksen jäseniksi valittaisiin enintään 6 kk siirtymäkaudeksi samat henkilöt kuin Arkea Oy:n hallituksessa. Siirtymäkauden hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että jakautumisen täytäntöönpano siihen liittyvine käytännön tehtävineen toteutetaan asianmukaisesti ja häiriöittä. Keväällä 2019 pidettävässä yhtiökokouksessa valittaisiin Kaarea Oy:n uusi hallitus osakassopimuksessa sovitun menettelytavan mukaisesti. Siirtymävaiheen hallituksen jäsenten palkkioista esitetään päätettäväksi Turun kaupungin konserniohjeen mukaisesti samoin kuin tilintarkastaja esitetään myös valittavaksi Turun kaupungin konserniohjeen mukaisesti yhtiön kuuluessa vielä siirtymävaiheessa Turun kaupungin konserniin. Turun kaupunki on antanut Arkea Oy:lle OYL 10 luvun mukaisen erityisen oikeuden tuottavan vaihtovelkakirjalainan, johon liittyy Turun kaupungin oikeus vaihtaa velkamäärä kokonaan tai osittain

9 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Arkea Oy:n osakkeisiin. Vaihtovelkakirjalainan osalta on jakautumissuunnitelmaan kirjattu, että Turun kaupunki jakaa vaihtovelkakirjalla annetun lainan oikeuksineen jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden (Arkea Oy ja Kaarea Oy) välillä siten, että lainan määrästä siirretään Kaarea Oy:lle se määrä, joka liittyy Kaarea Oy:lle siirtyvään liiketoimintaan. OYL 17 luvun 13 2 momentin mukaan osakkeisiin tuottavan erityisen oikeuden haltijan on ilmoitettava viimeistään jakautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa, vaatiiko se erityisen oikeutensa lunastamista. Mikäli lunastamista vaadittaisiin, lunastusvaatimuksen esittäjällä olisi oikeus saada erityisen oikeutensa lunastushintana sen käypä hinta. Turun kaupunki on todennut intressissään olevan kuitenkin edelleen turvata sekä Arkea Oy:n että Kaarea Oy:n rahoitus sekä muutenkin pitää vaihtovelkakirjalaina voimassa, joten kaupunki on päättänyt olla esittämättä osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeutensa lunastamista jakautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa. Kaarea Oy:n osakassopimus allekirjoitetaan yhtiökokouksen jälkeen. Osakassopimus on valmisteltu yhteistyössä Arkea Oy:n osakkaiden kanssa ja siinä on parhain mahdollisin tavoin pyritty huomioimaan hankintalain 15 :ssä sidosyksikköyhtiölle asetetut edellytykset. Esityslistan liitteinä ovat yhtiökokouskutsu ja esityslista sekä Kaarea Oy:n osakassopimus. Lisäksi liitteinä ovat Kaarea Oy:n budjettiluonnos ja PTS , verottajan ennakkoratkaisupäätös sekä muita asian valmistelua koskevia asiakirjoja. Yhtiökokouksen kokouskutsu, esityslista ja osakassopimus sekä muu aineisto ovat JulkL kohdan perusteella salassa pidettäviä asiakirjoja. Lisätietoja Talousjohtaja Anne Takala, puh Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää 1. merkitä Arkea Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen ja esityslistan tiedoksi, 2. antaa kaupungin yhtiökokousedustajalle konserniohjeen toimia ylimääräisen yhtiökokouskutsun päätösehdotusten mukaisesti, 3. hyväksyä osaltaan Kaarea Oy:n osakassopimuksen, 4.

10 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginjohtajan tekemään osakassopimukseen vähäisiä muutoksia, 5. nimeää yhtiökokousedustajaksi talousjohtaja Anne Takalan. Käydyn keskustelun aikana Mauri Kontu ehdotti Jaana Reijonsaaren kannattamana, että päätökseen lisätään seuraava ponsi: Valmisteltaessa uutta ruokahuoltosopimusta vuonna 2022 selvitetään vakkasuomalainen tuottajavaihtoehto, jossa nykyistä enemmän hyödynnetään paikallisia tuotteita ja elintarvikealan tuottajia yhdessä Vakka-Suomen kuntien kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen ja Mauri Kontun ehdottaman ponnen yksimielisesti. Liitteet Jakelu SALAINEN Kutsu Arkea Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen SALAINEN Arkea Oy ylimääräisen yhtiökokouksen esityslista SALAINEN Kaarea Oy osakassopimus SALAINEN Yhtiön omistusosuudet täytäntööpanohetkellä/rekisteröinnin jälkeen SALAINEN Kaarea Oy:n budjettiluonnos ja PTS SALAINEN Verottajan ennakkoratkaisupäätös SALAINEN Muita asian valmistelua koskevia asiakirjoja Arkea Oy

11 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Rakennustietokannan parantaminen / kiinteistöveroprojekti 624/ /2018 KHALL Uudessakaupungissa on tehty kiinteistöverotietojen tarkastusta vuosi na ja Molemmilla kerroilla on käyty läpi noin 2500 rakennettua kiinteistöä. Uudessakaupungissa on noin 8500 rakennettua kiinteistöä, joten kokonaan ilman tarkastusta on siis noin 3500 rakennettua kiinteistöä. Seppo Suonpään raportista selviää, että esimerkiksi kolmes sa Kalannin kylässä vuonna 2007 tehty kiinteistöjen inventointi ai heut ti noin 34 % lisäyksen kyseisten kylien kiinteistöveroon. Kiinteis tö ve ron keskimääräinen lisätuotto/kiinteistö näissä kolmessa kyläs sä oli 41,93 /kiinteistö. Suurin kasvu kiinteistöverotuloissa on saa tu kuitenkin maapohjien käyttötarkoitusten ja arvojen tar kis tuk silla. Kouvolan kaupunki on tilannut diplomityönä selvityksen ra ken nus tieto kan nan parantamisen vaikutuksista kiinteistöverotuloihin Kouvolan kau pun gis sa. Selvityksen yhteydessä toteutetun kyselytutkimuksen tu los ten perusteella kiinteistöverotulot nousivat tutkimuksessa mu kana olleissa kunnissa vuositasolla yli 5 % nykyisestä. Laskennallisesti tutkimuksen perusteella kiinteistöveroprojektilla voidaan saada tuloja n. 15,2 /kiinteistö/vuosi, projektin aikaisten meno jen ollessa n. 18,60 /kiinteistö. Verotulojen arvioitu kasvu oli noin 3%/vuo si. Suhteutettuna tutkimuksessa saatu arvio Uudenkaupungin kiin teis tömää rään, saadaan verotulojen kasvuksi enintään /vuosi ot taen huomioon, että osa kiinteistöistä on inventoitu jo aiemmin. Kuntaliitto on arvioinut, että Suomessa kiinteistöveroa jää ke rää mättä rekisteripuutteiden takia jopa 300 miljoonaa euroa vuodessa. Maa kun ta- ja sote -uudistuksen myötä kunnallisvero pienenee, joten kiin teis tö ve ron merkitys kasvaa ja myös mahdollisten puutteiden ja vir hei den merkitys kasvaa. Verotulojen lisäksi projektilla saadaan lisättyä oikeudenmukaisuutta ja maanomistajien tasapuolista kohtelua. Myös liikaa veroja mak savien kiinteistötiedot saadaan korjattua. Projektin tuloksena saadaan parannettua kaupungin rakennus -ja huo neis to re kis te riä, mikä auttaa sekä tulevia rekisterivertailuja että kau pun ki suun nit te lun ja rakennusvalvonnan päivittäistä työs ken telyä. Verotietojen tarkistus palvelee nyt myös tulevaa kiinteistöverotuksen ar vos ta mis jär jes tel män uudistusta, joka tämän hetkisen tiedon mu-

12 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus kaan otetaan käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa. Tarvittavat työkalut: Verottajan rekisterin ja vrk:n rakennus- ja huoneistorekisterin vertailu hel pot tui huomattavasti, kun 2015 otettiin käyttöön pysyvä ra ken nustun nus PRT. Tämän jälkeen useat kunnat ovat aloittaneet omat kiinteis tö ve ro pro jek tin sa. Pelkällä rekisterien vertailulla voidaan löytää puut tei ta verottajan tiedoista, tai ainakin saadaan viitteitä siitä mihin kiin teis töi hin kannattaa kohdistaa tarkastuksia. Kaupunki on vuosina tehnyt useita ilmakuvaukseen ja la ser kei lauk seen perustuvia rakennuskartoituksia ja sijaintitietojen pe rus pa ran nuk sia. Rakennusten tarkemman sijaintitiedon avulla voidaan tehostaa verottajan rekisteristä puuttuvien rakennusten löy tämis tä ja analysointia. Uudenkaupungin paikkatieto-ohjelmiston tuottaja Trimble on ke hit tänyt paikkatietoanalyysiin perustuvia menetelmiä, joilla voidaan helpot taa eri rekisterien ja aineistojen vertailua ja siten tehostaa työtä ve rot ta jan rekisterin puutteiden löytämiseksi. Sekä kaupungin että Maanmittauslaitoksen määräajoin hankkimat uu det ilmakuvaukset ja laserkeilaukset auttavat rakennusten löy tämis tä nyt ja jatkossakin. Kaupungilla on myös käytössä noin viis to il ma ku vaa koko kunnan alueelta vuosilta sekä katu nä ky mä ku vaus vuodelta Lisäksi uusi ja mahdollisesti laajempi ka tu nä ky mä ku vaus on suunnitteilla vuodeksi Rakennusvalvonnassa on käynnissä vanhojen rakennuslupien skanna us, joka osaltaan vähentää arkistotutkimukseen käytettävää aikaa. Nykyisillä työmenetelmillä ja jo käytettävissä olevilla aineistoilla raken nus tie to kan nan parantaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin ai em pien projektien aikaan. Alustava toteuttamissuunnitelma - Palkataan projektityöntekijä alkuvuoden 2019 aikana, aluksi yhden vuo den määräaikaiseen työsuhteeseen, kustannus sivukuluineen noin Kartoitetaan myös mahdollisuuksia kor kea kou lu yhteis työ hön - Hankitaan Trimblen kiinteistöveroanalyysi -työkalu sekä ra ken nusten että maapohjien analysointiin, hinta Aloitetaan nykytilanteen selvityksellä, vanhojen tarkistusten lä pikäyn nil lä ja rekisterien vertailulla - Sovitaan projektin etenemisestä yhdessä verottajan kanssa - Suunnitellaan tehokkaimmat menetelmät kiinteistötietojen kor jaukseen kantakartta-aineistoja, ilmakuvia ja viistokuvia käyttämällä. - Lähetetään maanomistajakyselyt

13 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Kaupunginhallitus Tehdään maastokatselmukset ja arkistotutkimukset. Korjaukset verottajalle voidaan verohallinnon tie to jär jes tel mä uu distuk ses ta johtuen ilmoittaa vasta vuoden alusta 2020, joten korjattuja tie to ja voidaan käyttää kiinteistöverotuksen perusteena vasta vuonna Lisätietoja Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén, puh Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että talousarviossa varataan vuodelle 2019 kiinteistöveroprojektia varten Projektiin palkataan aluksi määräaikainen projektityöntekijä yhdeksi vuodeksi, jonka jälkeen arvioidaan projektin jatkamisen tarve. Käydyn keskustelun aikana Sami Laaksonen ehdotti Jarmo Kolkan kannattamana, että vuoden 2021 kiinteistöverotuottoihin lisätään euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ja Sami Laaksosen ehdotukset yksimielisesti. Merkittiin, että Leena Arvela-Hellén, Jari Nikkari ja Sari Rantanen saapuivat kokoukseen tämän asian käsittelyn alkaessa klo Merkittiin, että kaupunginhallitus piti neuvottelutauon klo Merkittiin, että seuraavaksi käsiteltiin asia nro 9 "Muut asiat". Jakelu Kaupunkisuunnittelu Henkilöstöpalvelut

14 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 616/ /2018 KHALL Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta seuraavan vuoden alusta. Pitkän tähtäimen ja konsernin näkökulma toiminnan ja talouden suunnittelussa Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään talouden tavoitteet kunnalle ja kuntakonsernille. Konserninäkökulmaa korostetaan sillä, että talousarviossa on huomioitava kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet entistä selkeämmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita konsernitilinpäätöstä vastaavan yhdistellyn talousarvion laatimista. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia Sote- ja maakuntauudistus Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava hanke on käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus. Sote- ja muut palvelut siirtyvät nykyisen suunnitelman mukaan maakunnille vastuulle vuoden 2021 alussa. Muutokseen liittyviä lakeja ei ole kuitenkaan hyväksytty eikä niitä todennäköisesti ehditä hyväksymään vuoden 2018 aikana. Kuntien ja muiden yhteisöjen päätöksiä ei voi tehdä valmisteilla olevien lakien pohjalta, vaan toiminnassa on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi Kuntaliitto suosittelee, että kunnat ja kuntayhtymät laativat

15 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ vuoden 2021 taloussuunnitelmansa siten, että luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen on tehty alustavia arvioita, mutta kaupungin taloussuunnittelun tueksi niistä ei vielä ole. Taloussuunnitelma muodostetaan nykyisten toimintojen jatkuvuuden periaatteella, kunnes täsmällistä, päätettyä tietoa uudistuksen toteuttamistavasta on riittävästi. Väestökehitys Uudenkaupungin väestömäärä laski yli 20 vuotta, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön määrän lasku jatkuu.ennusteen mukaan vuonna 2030 kaupungin asukasmäärä olisi jo alle Trendilaskelmat eivät kuitenkaan nykykehityksen perusteella ole toteutumassa. Kaupungin palvelutarpeen arvioimiseksi kaupunki on teettänyt väestöennusteen vuosille Ennusteessa on kolme vaihtoehtoa: maltillinen, maltillinen kasvu ja tavoite kasvu. Maltillinen on lähellä Tilastokeskuksen ennustetta. Maltillisen kasvun ennuste perustuu aluksi 200 henkilön ja ennustejakson loppuun mennessä hieman alle 100 henkilön nettomuuttoon. Tavoitteellinen kasvu eli kaupungin strategian mukainen perustuu alussa 400 ja loppujaksolla 100 henkilön nettomuuttoon. Maltillisessa kasvussa kaupungissa olisi asukasta vuonna 2030, maltillisessa kasvussa ja tavoitteellisessa Vuonna 2018 vedetään henkeä, ja kaupungin muuttoliike on pientä. Elokuun loppuun mennessä kaupungin nettomuutto oli vain +27. Koska kuolleisuus ylittää syntyvyyden, asukasluku väheni 15 hengellä, ja asukasluku oli Koko vuonna kaupungin asukasmäärä laskee muutamalla kymmenellä. Vuosille odotetaan uutta muuttoaaltoa, koska kaupunkiin on valmistumassa runsaasti uusia vuokra-asuntoja. Suurin osa muuttajista on työssäkäyviä alle 35-vuotiaita miehiä Työpaikkakehitys Työpaikkatilastot saadaan aina parin vuoden viiveellä, joten viimeisin virallinen tieto on vuodelta 2016 siis ennen teollisuustyöpaikkojen huomattavaa kasvua. Uudenkaupungin työpaikkakehitys oli vuosina seutukaupungeista paras: + 584, 9,2 % ja 351 välillä Kasvu kiihtyi vuonna 2017, jolloin työpaikkojen määrä nousi yhdessä vuodessa noin 2000:lla. Kasvu tuli teollisuuteen ja sitä palveleviin yrityksiin.

16 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Työllisyys Työttömien määrä, vuosikeskiarvo Kaupungin työttömyysaste on laskenut yli 4 prosenttiyksiköllä viimeisen neljän vuoden aikana. Enimmillään vuoden 2014 heinäkuussa työttömiä oli 11,9 %. Vuonna 2017 kaupungin työttömyysaste oli enää 6,9 %. Kaupungin työllisyystilanne on ollut hyvä myös vuonna 2018, ja kaupungissa on ollut runsaasti avoimia työpaikkoja. Elokuussa Uudenkaupungin työttömyysaste oli 5,9 %. ja koko vuoden vuosikeskiarvo 6,0 %. (6,9 % vuonna 2017). Koko maan työttömyysaste oli elokuussa 8,8 % (10,5 % vuonna 2017). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 8,7 % (10,2 % v. 2017). Vuonna 2019 Uudenkaupungin työllisyystilanne ei juurikaan parane, sillä tarvittavan työvoiman ja työttömien osaaminen eivät kohtaa. Kehittämisen ja uudistamisen painopisteet Kehittämisen ja uudistamisen painopisteet on johdettu kaupunginvaltuustossa helmikuussa 2018 hyväksytystä #UKI Oikeenlaista kemiaa -strategiasta, talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteista sekä riskikartoituksesta. Kuntien rooli ja taloudellinen asema muuttuvat ratkaisevasti siinä vaiheessa, kun sosiaali- ja terveystoimi siirtyy kunnilta isommille järjestäjille ja tuottajille. Muutos vaikuttaa kaupungin henkilöstöön, tilatarpeeseen, investointeihin sekä verotuloihin ja valtionosuuksiin. Kaupungin kehittämisen painopisteenä on kaupungin hallittu kasvu muuttamalla uudet työpaikat positiiviseksi muuttoliikkeeksi ja asukasluvun kasvuksi. Tavoitteena on monipuolistuva ja kasvava elinkeinotoiminta, osaava työvoima, innovointi ja vetomainen

17 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ kaupunki. Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon ympäristö, ihminen ja talous. Kaupunkilaisille halutaan hyvä elämä. Tämä tehdään asukkaiden, päättäjien ja kaupungin työntekijöiden yhteistyöllä taloudesta huolehtien. Kaupungin yleisen kehittämisen painopistealueita ovat: - Kaupungin maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikassa huomioidaan erityisesti uusien asukkaiden ja työpaikkojen saaminen kaupunkiin tarjoamalla erityyppisiä tonttivaihtoehtoja. - Investointiosaan on vuosille varattu määräraha yleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen. - Kaupungin tunnettuutta ja vetovoimaa edistetään viestinnän ja imagomarkkinoinnin keinoin. - Uusien asukkaiden ankkuroitumista alueelle edistetään laajana yhteistyönä toteutettavan, kotoutumiseen vaikuttavan tiedottamisen ja aktiviteettien avulla. Tavoite huomioidaan kaikkien hallintokuntien toiminnassa. - Osaavan työvoiman saatavuutta edistetään vahvistamalla toisen asteen oppilaitosten korkeakouluyhteistyötä. - Kouluttautumisedellytyksiä ja alueen osaamistarjontaa kehitetään rakentamalla uudenlaisia mahdollisuuksia korkeakouluopintojen suorittamiseen Uudessakaupungissa. - Turku Future Technologies -yhteistyön kautta alueen yrityksille tarjotaan edellytykset hyödyntää laajalti suomen teknisten alojen tiedekuntien osaamista omien tuote- ja tuotantoinnovaatioiden kehittämisessä. - Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen tuomat muutokset henkilöstötarpeeseen on arvioitava ja otettava huomioon henkilöstöpolitiikassa. - Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitoon tähtäävien kannustimien ja palkitsemisten käyttöönotto. - Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusten toteuttaminen jatkuu suunnitelmakaudella. Strategisiksi painopisteiksi palvelukeskuksessa on valittu seuraavat: vetovoimainen kaupunki ja imago, monipuoliset palvelut ja henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen. - Seudullinen kotouttamisohjelmaan perustuvan kotouttamisen toimintamalli luodaan. - Terveyspalveluissa huomioidaan asiakkaan kulttuuritausta ja palvelu tarjotaan asiakkaan äidinkielellä tulkkipalvelun avulla. - Asiakkaan osallisuutta omien palvelujensa kehittämisessä tehostetaan mm. asiakasraatityön avulla. - Sähköisten palveluiden laajentaminen toiminnan tehostamiseksi toteutetaan. - Vuodeosastohoidossa osasto 1 muuttuu enemmän saattohoito- ja kuntoutusosastoksi ja osasto 2 on akuuttiosasto. - Kaikki vanhustyön prosessit tarkastetaan kuntoutuksen näkökulmasta.

18 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Vanhustenpalveluiden rakenne säilytetään avohoitopainotteisena ja pitkäaikaista laitoshoito on enintään yli 75- vuotiaille 1%. - Sosiaalikeskuksessa vakiinnutetaan uusi organisaatio. - Perhekeskus siirtyy takaisin sosiaalityön tulosalueelle. - Palvelutarpeenarviointien yhden luukun periaate toteutetaan lapsiperhepalveluissa. Opetuksen ja kasvatuksen palvelut - Varhaiskasvatusta kehitetään lapsilähtöisesti tiiviissä ja suunnitelmallisessa yhteistyössä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. - Kehitetään varhaiskasvatuksen ja opetustoimen yhteistyötä lisäämällä yhteistä suunnittelua yhtenäisen oppimisen ja kasvun polun vahvistamiseksi sekä lapsilähtöisten palveluiden turvaamiseksi. - Aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään lasten ja perheiden tarpeita vastaavaksi. - Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelussa tavoitteena on, että uusi rakennus mahdollistaa nykyajan ja tulevaisuuden pedagogiset ratkaiset ja toimintamallit. Uusi palvelukeskus Hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelut aloittaa toimintansa. - Kaupungin hyvinvoinnin edistämisen työtä (Hyte) luodaan ja kehitetään palveluissa ja toiminnassa, organisaatiorakenteessa ja lautakuntatyössä. - Hyte-työtä kehitetään sekä hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen palvelualueella että poikkihallinnollisesti kaupungin organisaatiossa. Lisäksi Hyte-työtä kehitetään paikallisesti ja alueellisesti yhdessä kumppanien (3. sektori) ja maakunnan kanssa. Kaupungin strategia ja taloussuunnitelma Kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteet ja palvelukeskusten tavoitteet ja painopisteet perustuvat helmikuussa 2018 hyväksytyn strategian tavoitteisiin. Strategiaa ohjaa visio, jonka mukaan Uudessakaupungissa on asukasta vuonna Muut tavoitteet ja päämäärät tukevat visiota. #UKI20300 Strategian päämääriä on kolme: hallittu kasvu, hyvä elämä ja kehittyvä yhteistyö. Päämäärät on jaettu tavoitteisiin, jotka on jaettu kriittisiin menestystekijöihin. Kuntien talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Kuntaliitto on luonut kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille. Kuntaliiton kriteerien mukaan Uudenkaupungin talous on vuonna hyväksyttävän alarajalla eli vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset

19 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ poistot, mutta se ei vuonna 2019 aivan riitä poistoihin (95,7 %). Vuosikate riittää korvausinvestointeihin, mutta ei uudisinvestoihin. Kaupungin taseessa ei ole suunnitelmakaudella kattamatonta alijäämää. TALOUSARVION LINJAUKSET 1. Verotus suunnitelmakaudella Suunnitelman mukaan kaupungin tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentti pysyvät koko suunnitelmakauden nykytasolla. Tuloveroprosentti on 20,75. Vuonna 2019 kunnallisveroa ennustetaan kertyvän noin 57,4 milj., 2,6 % enemmän kuin vuonna Ennuste perustuu 1-10/2018 verotilityksiin ja Kuntaliiton veroennustekehikon pohjalta tehtyihin ennusteisiin, mutta siinä on otettu huomioon vuoden 2017 asukasluvun kasvu, työllisyyden paraneminen ja vuosille ennakoitu asukasluvun kasvu. Uudenkaupungin yhteisöveron tuotoksi arvioidaan noin 4,0 miljoonaa euroa vuonna Sen ennustetaan pysyvän samalla tasolla koko suunnitelmakauden. Vuonna 2019 Uudellekaupungille tilitettävien verojen määrä nousee arviolta 1,8 miljoonalla eurolla, 2,8 % vuodesta Verotilitysten arvioidaan olevan noin 66,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 jako-osuus perustuu vuoden 2017 verotukseen ja verotulojen todellinen määrä selviää vasta syksyllä 2019, jolloin vuoden 2018 verotus valmistuu. Vuonna 2020 verotulot kasvaisivat 4,2 % (koko maa 3,1 %) ja 4,6 % vuonna 2021 (koko maa 3,7 %).

20 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Valtionosuudet Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia on leikattu 2,1 miljardilla eurolla , ja leikkaukset jatkuvat edelleen vuonna Vuonna 2019 leikkaukset ja indeksitarkistusten jäädyttäminen, kiky-sopimukseen perustuva leikkaus ja kustannustenjaosta luopuminen pienentävät peruspalvelujen valtionosuuksia noin 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2019 leikkaukset ovat yhteensä 2,3 mrd. euroa/vuodessa, yli 20 %. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtion-osuusrahoitusta on leikattu noin 0,4 miljardilla eurolla ja vuosien leikkaukset ovat yli 0,2 miljardia. OKM:n leikkaukset ovat siis yhteensä yli 0,6 miljardia euroa. Vuoden 2019 lopussa kuntien valtionosuusleikkaukset ovat vuositasolla yhteensä lähes 3 miljardia euroa. Leikkausten johdosta kunnilta jää vuosina saamatta yhteensä lähes 12 mrd. euroa perus-palvelujen valtionosuutta. Asukaskohtaiset leikkaukset ovat yli 400 euroa. Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2019 valtionosuusrahoituksessa/lisäleikkaukset johtuvat kilpailukykysopimuksesta (-29,5 milj. euroa), valtion-osuuksien siirrosta kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään (30 milj. euroa), hallitusohjelman mukaisista esityksistä kuntien tehtävien vähentämisestä (32,8 milj. euroa) ja kustannustenjaon tarkistuksesta (-213,4 milj. euroa). Veromenetysten kompensaatio lisää valtionosuutta 224 milj. eurolla vuonna Vuosina tehdyt valtionosuusleikkaukset ja muutokset pienentävät Uudenkaupungin vuotuista valtionosuutta yli 6 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin valtionosuuksien kokonaismäärä laskee arviolta 1,4 miljoonaa euroa, koska verotulotasaus laskee vuoden 2018 noin 2,8 miljoonasta 1,6 miljoonaan euroon. Valtionosuudet ovat arviolta 23,3 miljoonaa euroa. (24,7 milj. euroa vuonna 2018). Kaupungin asukasluvun kasvu vaikeuttaa vuosien valtionosuuden arviointia. Asukasluvun kasvu voi pienentää valtionosuutta, koska verotulojen kasvu leikkaa verotulotasausta ja kunnan omarahoitusosuus euroa/asukas on lähes yhtä suuri kuin aktiivi-ikäisen laskennallinen asukaskohtainen valtionosuus. Ilman valtionosuusleikkauksia Uudenkaupungin valtionosuudet olisivat vuodessa yli 6 miljoonaa euroa nykyistä isommat.

21 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Henkilöstö Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömäärä on 944 vuonna Se kasvaa 2 henkilöllä. Uusia vakansseja esitetään 16. Yhteenveto uusista vakansseista on liitteenä. Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto ennustavat kuntien yleisen ansiotason nousevan 3,3 prosenttia vuonna 2019 ja 3,2 prosenttia vuonna Vuonna 2021 kasvu olisi 2,5 prosenttia. Kaupungin henkilöstömenoihin on vuodella 2019 arvioitu vain voimassa olevien työehtosopimusten vuotuinen menovaikutus. Talousarvion palkkoihin on tehty 2 prosentin korotus toukokuun 2018 tasosta. Vuosille on arvioitu 1,5 prosentin nousu. Kilpailukykysopimuksessa vuosille sovittu lomarahaleikkaus poistuu vuonna Lomarahan palautus on huomioitu vuoden 2020 henkilöstömenoissa, mutta osa lomarahasta kirjautuu jo vuoden 2019 tilinpäätökseen. Palkkaperusteinen KuEL-eläkevakuutusmaksu, joka vuodesta 2019 alkaen sisältää nyt myös varhaisseläkemenoperusteisen maksun, on 17,25 % (16,75 % v. 2018). Eläkemenoperusteisen maksun arvioidaan nousevan 0,10 prosenttiyksiköllä. KuEl-maksut ovat vuonna 2019 yhteensä 21,2 prosenttia.

22 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Uudenkaupungin eläkemenoperusteiset KuEL-maksut ovat merkittävästi korkeammat kuin koko maassa. Työttömyysvakuutusmaksu on 2,05 % (2,60 % v. 2018) ja sairausvakuutusmaksu 0,77 % (0,86 % v. 2018) palkkasummasta. Kuntatyönantajamaksut laskevat prosenttiyksiköllä vuodesta Ne ovat yhteensä 24,29 % (25,29 % vuonna 2018). Varhaiseläkemaksut poistuvat vuonna 2019 ja eläkemenoperusteinen maksu 2021 sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Eläkemenoperusteinen maksu korvataan työkyvyttömyysmaksulla, joka ei riipu palkkasummasta. Maksu on arviolta noin 3,5 prosenttia koko eläkejärjestelmän palkkasummasta. Koko kaupungin henkilöstömenot nousevat vain eurolla vuoden 2018 talousarviosta, mutta lähes kolmella miljoonalla - 6 prosentilla - vuodesta Käyttötalous Vuonna 2019 Uudenkaupungin kaupungin ulkoiset toimintakulut ja poistot ovat 113,7 miljoonaa euroa ja kaupungin ja liikelaitosten 119,2 miljoonaa euroa. Kaupungin sisäisissä tuotoissa ja kuluissa on mukana sisäinen vuokra, joka koostuu pääomavuokrasta, korjausvastikkeesta ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokran tuotto tuloutetaan kaupunginhallitukselle. Kiinteistönhoidon sisäistä ylläpitovuokraa on vuonna 2018 tarkistettu kustannuksia vastaavaksi ja vuodelle 2019 on tehty 1,6 prosentin indeksitarkistus. Seuraava tasotarkistus tehdään vuodelle Kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot nousevat vuodesta 2019 vuoteen 2021 noin 4,8 miljoonalla eurolla 90,3 milj. eurosta 95,1 milj. euroon. Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot Menopuolella käyttötalouden suurimmat epävarmuustekijät ovat henkilöstömenot, varhaiskasvatuksen palvelujen tarve, sosiaali- ja terveystoimen palvelutarve ja erikoissairaanhoidon käyttö. Tulopuolella suurin epävarmuustekijä on verotulojen kehitys.

23 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Menoihin ja tuloihin vaikuttavat sekä valtion päätökset että kaupungin asukasluvun kehitys ja verotuloihin myös kaupungin työllisyystilanne. Tuloslaskelma Kaupungin vuosikate on vuosina hieman poistoja pienempi. Kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2019 tulos on euroa negatiivinen, mutta koko suunnitelmakauden tulos on positiivinen. Tuloslaskelma, Uudenkaupungin kaupunki Tuloslaskelma, yhdistelmä Tulopuolella suurimmat epävarmuustekijät ovat valtionosuuksien muutokset ja verotulojen kehitys. Molempiin vaikuttavat sekä valtion päätökset että kaupungin asukasluvun kehitys ja verotuloihin myös kaupungin työllisyystilanne.

24 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Lainakanta / lyhyt- ja pitkäaikainen Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä kasvaa 5,0 miljoonalla eurolla vuonna Vuoteen 2021 mennessä lainamäärä kasvaa 37,0 miljoonalla eli lähes kaksinkertaistuu. Asukasta kohden lainaa oli vuoden 2017 lopussa 1915 euroa ja 2021 jo 4875 euroa. Investoinnit Kaupungin investointimenot ovat suunnitelmakaudella poikkeuksellisen mittavat. Viikaisten alueelle suunnitellut sivistys- ja liikuntasektorin isot investoinnit alkavat suunnitelman mukaan vuonna Talousarvioon on vuosille varattu niitä varten noin 45 miljoonaa euroa. Lopulliset kustannusarviot ja toteutusaikataulut tarkentuvat myöhemmin. Kaupungin investointimenot ovat 16,9 miljoonaa euroa vuonna 2019, 26,7 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 29,9 miljoonaa euroa vuonna Suunnitelmakauden investoinnit ovat yhteensä 73,4 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit ovat 21,7 miljoonaa euroa vuonna 2019, 28 miljoona euroa vuonna 2020 ja 30,7 miljoonaa euroa vuonna Suunnitelmakauden investoinnit ovat yhteensä 80,4 miljoonaa euroa. Uusien työpaikkojen tuoma asukasmäärän kasvu edellyttää kaupungilta panostuksia asumisen infrastruktuuriin ja Valmet Automotiven ja muiden yritysten toiminnan kasvu panostuksia liikenneinfrastruktuuriin.

25 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Tavoitteena on saada valmiuksia vastata nopeasti kasvavaan asuntokysyntään. Taloussuunnitelmassa on varattu määrärahat: - Hiun kunnallistekniikka ( ) - Salmen alue ( ) - Honkatien / Blasieholmankadun liikennejärjestelyt ( ) - Yhteensä Tavoitteena on myös vastata viipymättä jatkuvasti kehittyvän yritysympäristön tuomiin haasteisiin. Talousarviossa on suunnitelmakaudella määrärahat mm: - Yrityselämän edellytysten parantaminen ( ) - Satama-alueen liikennejärjestelyt ( ) - PoRe-hanke: Laivanrakentajantien liittymäparannus ( ) - Autotehdas Betorantie ( ) - Yhteensä Muita isoja investointeja suunnitelmakaudella: - Sorvakon niemen liikennejärjestelyt ja ranta-alueiden kunnostus ( ) - Liikekeskustan elävöittäminen ( ) - Yleis- ja asemakaavat ( ) - Pelastuslaitoksen ikkunoiden uusiminen ja julkisivukorjaus ( ) Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennus ja saneeraus alkoi loppuvuonna 2017, ja se valmistuu keväällä Hankkeen kustannusarvio on noin 7 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinnit ja lainanotto sekä peruspääoman korko Uudenkaupungin kaupungilla on kaksi liikelaitosta: Uudenkaupungin Vesi liikelaitos ja Vakka-Suomen Vesi liikelaitos. Liikelaitosten on toimittava kannattavasti ja tehokkaasti. Niiden on katettava menonsa omilla tuloillaan eikä niiden rahoittamiseen voida käyttää verovaroja. Uudenkaupungin Veden laskee talousveden kuutiohintaa 4,9 prosentilla vuonna Jäteveden kuutiohinta nousee jätevedenpuhdistamon laajennuksen takia 10,2 prosenttia vuonna Vakka-Suomen Veden taksat nousevat Häpönniemen jätevedenpuhdistamoinvestoinnin takia 10,0 prosenttia vuonna Liikelaitokset maksavat kunnalle korvausta kunnan sijoittamasta pääomasta. Liikelaitokset maksavat tällä hetkellä kaupungille sijoitetusta pääomasta 12 kk euribor-koron suuruisen korvauksen. Peruspääoman korko on 1 prosentin korkotasolla laskettuna

26 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ euroa vuonna Peruspääoman koron määräytymisperuste olisi tarkistettava vuoden 2019 aikana. Kaupunginvaltuuston tulee hyväksyä liikelaitosten investointi- ja lainataso. Uudenkaupungin Veden investoinnit ja lainanotto: Uudenkaupungin Veden investoinnit ovat suunnitelmakaudella yhteensä 4,0 miljoonaa euroa. Liikelaitos ei ota suunnitelmakaudella uutta lainaa. Vakka-Suomen Veden investoinnit ja lainanotto: Vakka-Suomen Veden investoinnit ovat suunnitelmakaudella yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennus ja saneeraus valmistuu keväällä Hankkeen kustannusarvio on 7,0 miljoonaa euroa. Puhdistamoa joudutaan laajentamaan, koska puhdistamon kuormitus on kasvanut ja sen lupaehdot ovat tiukentuneet. Liikelaitos ottaa 2,0 miljoonaa euroa uutta lainaa vuonna 2019.

27 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ Tunnusluvut Tunnusluvut tarkistetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Tilikauden yli- / alijäämä ja tilikauden tulos Kaupungin ja liikelaitosten taseen ylijäämän arvioidaan olevan 9,4 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa, ja 12,4 miljoonaa euroa vuoden 2021 lopussa. Yhteenveto Koska kaupungin tulot eivät kasva, talousarvio on laadittu erittäin tiukaksi, ja toimielinten talousarvioesityksiä on jouduttu karsimaan 3,2 miljoonalla eurolla. Budjetin toteutuminen vaatii kaikilta palvelukeskuksilta tiukkaa menokuria. Henkilöstömenoissa on varauduttu vain sopimusten mukaisiin korotuksiin ja palveluista on karsittu.erikoissairaanhoidon talousarvio on laadittu tämän vuoden käytön pohjalta. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä kuntien järjestämisvastuulla olleet sosiaali-ja terveyspalvelut siirtyvät

28 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ maakunnille. Kuntien talousarvioista poistuvat maakunnille siirtyvien sote-palvelujen kustannukset, mutta myös pääosa valtionosuuksista ja merkittävä osa verotuloista. Tämä ei kohtele kaikkia kuntia samalla tavalla, vaan toiset menettävät tuloja menojen vähennystä enemmän. Tämän takia muutosten kuntakohtaista vaikutusta rajataan. Koska kuntien sote-kustannusten nousua halutaan hillitä jo tässä vaiheessa, kuntien tekemät päätökset sote-menoista vaikuttavat kunnan valtionosuuden tasoon jatkossa. Jos kunta lisää sote-kustannuksiaan vuosina , sen valtionosuus vähenee. Vastaavasti, jos kunta pystyy pienentämään kustannuksiaan, sen valtionosuus kasvaa. Yksinkertaistaen; jokainen soteen käytetty lisäeuro pienentää kunnan valtionosuutta 60 sentillä vuodesta 2021 alkaen. Kaupungin sote-menojen kasvun tulisi tämänkin takia olla erittäin maltillista. Talousarvio on laadittu voimassa olevan hallintosäännön palvelukeskusjaon mukaan, ja se muutetaan vastaamaan uutta kaupunginvaltuuston hyväksymää palvelukeskusjakoa ja tuodaan kaupunginhallitukselle vahvistettavaksi Samalla korjataan talousarviokirjassa olevat mahdolliset tekstivirheet. Palvelukeskusten ja tulosalueiden muutokset eivät vaikuta kaupungin käyttötalouden kokonaismenoihin tai tuloslaskelmaan, lainoihin tai talouden tunnuslukuihin. Lisätietoja Talousjohtaja Anne Takala, puh Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan voimassa olevan hallintosäännön palvelukeskusjaon mukaisen talousarvion vuodelle 2019 ja taloussuunnitelman vuosille ja päättää, että uuden hallintosäännön palvelukeskusjaon mukainen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitettävä talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille vahvistetaan kaupunginhallituksessa Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy - talousarviossa liikelaitoksia sitovana eränä liikelaitoksilta perittävän peruspääoman koron ja - kullekin liikelaitokselle talousarvion liitteenä olevien esitysten mukaiset investointien kokonaistasot ja uusien lainojen määrät suunnitelmakaudelle Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavilla lisäyksillä ja muutoksilla. OSA 1: TALOUSARVION YLEISPERUSTEET

29 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ UUSIKAUPUNKI NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA Käydyn keskustelun aikana Sami Laaksonen ehdotti, että talousarvion kohtaan Kaupungin väkiluvun kasvu (s. 23) lisätään kotouttamiseen liittyvät strategiset linjaukset. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Laaksosen ehdotuksen Käydyn keskustelun aikana Mauri Kontu ehdotti Sami Laaksosen kannattamana, että talousarvion kohtaan Koulutus ja innovaatioympäristön kehittäminen (s. 23) ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään lause "Uudenkaupungin kaupunki tukee Turun yliopiston diplomi-insinööri koulutustavoitetta". Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Kontun ehdotuksen Käydyn keskustelun aikana Sami Laaksonen ehdotti Mauri Kontun kannattamana, että talousarvion kohtaan 2.5. Kaupungin yleiset tavoitteet ja konsernitavoitteet 2019 KAUPUNGIN YLEISET TAVOITTEET (s. 27) lisätään painopiste "Uusien uusikaupunkilaisten kotouttaminen ja kotiuttaminen, tavoitteena "Kaupungin ja uusien asukkaiden välisen vuoropuhelun lisääminen". Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Laaksosen ehdotuksen Käydyn keskustelun aikana Mauri Kontu ehdotti Johanna Kutilan kannattamana, että UUDENKAUPUNGIN SATAMA OY:N TAVOITTEET (s. 28 ja 44) lisätään sana "vähintään" kohtaan Sataman tuloutus kaupungille on vähintään 50 % tilikauden tuloksesta ja min euroa/vuosi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Kontun ehdotuksen. Merkittiin, että kaupunginhallitus piti ruokailutauon klo ja neuvottelutauon klo Käydyn keskustelun aikana Jaana Reijonsaari ehdotti Raimo Löfstedtin kannattamana, että ei perusteta viestintäkoordinaattorin vakanssia ( euroa). Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi

30 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 22/ hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa", ja ne, jotka kannattivat Reijonsaaren ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi jaa-ääntä ja kuusi ei-ääntä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6-5 hyväksyä Reijonsaaren ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä. Merkittiin, että Jarkko Heinonen saapui kokoukseen klo ja poistui kokouksesta klo Käydyn keskustelun aikana Raimo Löfstedt ehdotti Birgitta Runolan kannattamana, että ei perusteta nuoriso-ohjaajan vakanssia ( euroa). Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa", ja ne, jotka kannattivat Löfstedtin ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi jaa-ääntä, neljä ei-ääntä ja yksi tyhjä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6-4, yksi tyhjä hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä Käydyn keskustelun aikana Raimo Löfstedt ehdotti Sami Laaksosen kannattamana, että perustetaan kaksi laitoshuoltajan vakanssia kolmen sijaan ( euroa). Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa", ja ne, jotka kannattivat Löfstedtin ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin neljä jaa-ääntä ja seitsemän ei-ääntä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 7-4 hyväksyä Löfstedtin ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä