Suomen Luontotieto Oy. Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012

Transkriptio

1 Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Alueen niukkaan pesimälinnustoon kuuluu keltasirkku Suomen Luontotieto Oy 27/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Alueen yleiskuvaus Liito-oravaselvitys Johdanto Käytetty menetelmä Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Karttaliite

3 Suomen Luontotieto Oy 1. Johdanto Pöytyän kunta /aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu tilasi keväällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:ltä Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelun tausta-aineistona. 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), uhanalaiset luontotyypit(suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2008), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat pienvesikohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Alueen liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen ja muut selvitykset tehtiin Varsinaisen asemakaava-alueen lisäksi aluetta ympäröivät ja osittain rakennetut metsäkuviot käytiin läpi luontotyyppien ja liito-oravien selvittämiseksi. Näiltä alueilta ei kuitenkaan tehty erillistä lohkokuvausta. Maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. 3. Tulokset 3.1 Alueen yleiskuvaus Alue jaettiin neljään lohkoon lähinnä maankäytön, metsäkuvioiden sekä pinnanmuotojen perusteella. Kultakin lohkolta kuvattiin kohteen valtalajisto, mahdolliset vaateliaammat lajit sekä muut luontoarvot. Lohkon 1 varttunutta metsää 3

4 Suomen Luontotieto Oy Lohko 1 Lohko 1 käsittää alueen itäosan kapean varttuneen kuusikkokaistaleen. Tuore myrskyhakkuu ulottuu lohkon länsireunalle ja myös osa pystyssä olevista puista on kärsinyt juuristovaurioita. On mahdollista että kohde joudutaan hakkaamaan kokonaan. Varttuneiden kuusten (Picea abies) lisäksi alueella kasvaa kymmenkunta kookasta haapaa (Populus tremula). Metsätyyppi on mustikkatyypin tuoretta kangasta. Pensaskerrosta ei lohkon alueella ole. aluskasvillisuuden valtalajisto koostuu mustikasta (Vaccinium myrtillus) sekä metsälauhasta (Deschampsia flexuosa). Lohkolla ei ole lahopuuta, mutta yhdessä haavassa on vanha tikankolo. Lohko 2 Lohkon alue on Tapaninpäivän 2011 myrskyssä kaatunut varttunut kuusikko, joka on avohakattu kokonaan. Lohkon luontoarvot ovat niukat. Lohko 3 Lohko käsittää kaksi erillistä peltolohkoa, jotka on salaojitettu ja jotka ovat viljelykäytössä. Alueen rikkakasvilajistoon ei kuulu vähälukuisia tai harvinaisia perinteiseen maanviljelyyn liittyviä putkilokasvilajeja. Lohkon länsiosassa havaittiin kiurureviiri ja samalla pellolla havaittiin kevätkäynnillä soidintava töyhtöhyyppä. Lohko 4 Lohko käsittää peltojen ja asutuksen ympäröimän metsäsaarekkeen. Alueen puusto koostuu tasaikäisistä noin 30 vuotiaista kuusista ja männyistä (Pinus sylvestris). Alueen lounaisnurkkauksen vanhan ladon ympäristössä kasvaa muutamia haapoja ja rauduskoivuja (Betula pendula). Alue on harvennettu eikä alueella ole aluspuustoa tai pensaskerrosta. Alueen lounaisnurkkauksessa on muutamia kuusia tuulenkaatoina, mutta muuten lahopuuta on alueella niukasti. Lohkolla havaittiin punarinta ja keltasirkkureviirit. Lohkon 4 harvennettua kuusikkoa 4

5 3.2 Liito-oravaselvitys Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana Käytetty menetelmä Alueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueilta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueilta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle Tulokset Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella nykyään käytännössä ole liito-oravan lisääntymisympäristöksi soveltuvaa ympäristöä. Alueella ei myöskään ole merkitystä liito-oravan liikkumisen kannalta, koska viheryhteyttä pohjoisen ja lännen suuntaan ei ole 4. Yhteenveto Suunnitellulla asemakaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 määritelmän mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Asemakaava-alueella ei ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä, kuten lähteitä tai luonnontilaisia puroja. Alueella ei ole merkittäviä yksittäisiä perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Alueen kasvilajistoon ei kuulu vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita. Alueen välittömässä lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita tai eliöiden esiintymispaikkoja, joita alueen mahdollinen tuleva maankäyttö voisi merkittävästi uhata tai heikentää. Alueella ei todennäköisesti esiinny uhanalaista eliölajistoa mahdollisia lepakoita lukuun ottamatta. Asemakaava-alueella ei esiinny liito-oravia eikä uhanalaista lintulajistoa. Alueella ei ole sammakoille soveltuvia vesilampareita tai kausikosteita kosteikoita, joissa esim. viitasammakko saattaisi esiintyä. 5

6 5. Lähteet ja kirjallisuus Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset 6

7 6. Karttaliite Lohkokartta 7