50 OYK. Osayleiskaava. Laajalahti - Kouvolantie. Asemakaavan selostus päivättyyn asemakaavaehdotukseen (II)

Transkriptio

1 Osayleiskaava 50 OYK Laajalahti - Kuvlantie Asemakaavan selstus päivättyyn asemakaavaehdtukseen (II) Valtuust n hyväksynyt kaavan xx.xx.xxxx. Kaava n tullut vimaan xx.xx.xxxx.

2 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 1 Perus- ja tunnistetiedt 1.1 Tunnistetiedt ja sijainti Osayleiskaavaselstus, jka kskee 26. päivänä helmikuuta 2018 päivättyä kaavakarttaa. Suunnittelualue sijaitsee valtatien 4 mlemmin pulin ja sen phjisin kärki n Lusintien ylityskhdasta ja eteläisin Tähtiniemen sillan phjispäässä. Kaavaalue n pituudeltaan nin 8 km ja se rajautuu itäpulelta Lusintienhen ja Kirknkyläntiehen ja lännessä pääsin Rutsalaisen järveen, jnka rannat vat sa suunnittelualuetta. Heinlan keskusta n alueen eteläpulella ja sinne matkaa suunnittelualueen eteläreunasta n nin 1,5 km. Valtatien 4 eritasliittymiä suunnittelualueella n klme; Kuvlantien liittymä (25), Heinlan phjinen liittymä (24) sekä Tähti-hvin hultasemien liittymä (23). Suunnittelualueen pinta-ala n nin 977 ha ja Rutsalaisen rantaviivaa nin 15 km. Kaavan laatija: Kaavitusarkkitehti Juha Pskela, Heinlan kaupunki

3 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Kaavan tarkitus Laajalahti-Kuvlantie sayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena sayleiskaavana hjaamaan asemakaavitusta. Osayleiskaavalla ratkaistaan Heinlan keskustan phjispulen ja mttritien läntisen pulen maankäytön ratkaisujen pääpiirteet ja yhdyskuntarakenteen tiivistämismahdllisuudet. Ositetaan liikenteen perusratkaisut ja kevyenliikenteen reitit sekä humiidaan suunnittelussa liikennemelun trjunta, eklgisten käytävien tteutuminen, phjavesialueet sekä jukkliikenteen mahdllisuudet. 1.3 Sisällysluettel 1 Perus- ja tunnistetiedt Tunnistetiedt ja sijainti Kaavan tarkitus Sisällysluettel Luettel selstuksen liiteasiakirjista Luettel muista kaavaa kskevista asiakirjista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tiivistelmä Kaavaprsessin vaiheet Kaavan sisältö Kaavan tteuttaminen Suunnittelun lähtökhdat Alueen yleiskuvaus Lunnnympäristö Tpgrafia ja maisema Maaperä ja kalliperä Lunnnlt Lunnnsujelu Muut arvkkaat luntkhteet Vesistöt ja vesitalus Maa- ja metsätalus Rakennettu ympäristö Väestön rakenne Yhdyskuntarakenne Taajamakuva... 22

4 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Asuminen Palvelut Työpaikat ja elinkeintiminta Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaismuistt Tekninen hult Ympäristönsujelu ja ympäristöhäiriöt Maanmistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Maakuntakaava Heinlan kansallinen kaupunkipuist Heinlan strateginen yleiskaava Asemakaavat Rakennusjärjestys Phjakartta Rakennuskiellt Suunnittelun vaiheet Osayleiskaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä kskevat päätökset Osayleiskaavan tavitteet Lähtökhta-aineistn antamat tavitteet Kaavatyön aikana syntyneet tavitteet, tavitteiden tarkentuminen Osallisten tavitteet Osallistuminen ja yhteistyö Osayleiskaavan kuvaus Kaavituksen vaiheet Kaavan rakenne ja mititus Palvelut Lunnnsujelu ja muut arvkkaat luntkhteet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät... 70

5 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 7 Osayleiskaavan tteutus Tteuttaminen ja ajitus Tteutuksen seuranta... 71

6 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Luettel selstuksen liiteasiakirjista Liite 1: Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Liite 2: Laajalahden sayleiskaava-alue, Maisema- ja luntselvitys, Pöyry, 2007 Liite 3: Heinlan kirknkylän alue, Maisema- ja luntselvitys, Pöyry, 2008 Liite 4: Erityisesti sujeltavien perhslajien selvityksiä Heinlassa 2006 ja 2007, Väliraprtti II, Faunatica Oy, 2008 Liite 5: Pikkusinisiiven esiintymisen jatkselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinlan kirknkylässä vunna 2008, Faunatica, 2008 Liite 6: Laajalahden sayleiskaava, meluselvitys, Rambll Finland Oy, 2007 Liite 7: Laajalahden sayleiskaava-alueen arkelginen inventinti 2007, Akuliina Aartlahti, Lahden kaupunginmuse, Päijät-Hämeen maakuntamuse, 2007 Liite 8: Kuvlantien risteysalueen kehittäminen, selvitys, FCG Suunnittelukeskus Oy, 2007 Liite 9: Vuhkallin luntselvitys 2010, Luntselvitys Ktkansiipi Liite 10: Heinlan Vuhkallin liit-ravaselvitys Envir 2009 Liite 11: Marjniementien alueen luntselvitys, Rambll Finland Oy, 2011 Liite 12: Pikkusinisiiven elinpaikkjen humiiminen kaavituksessa, Faunatica Oy, 2013 Liite 13: Heinla Laajalahti Kuvlantie sayleiskaava 2030, Kaupallisten vaikutusten arviinti, WSP Oy, 2014 Liite 14: Yleiskaava, Laajalahti-Kuvlantie 2030, Yleiskaavan taludellisuuden, mitittamisen ja tteuttamisen arviinti, Heinlan kaupunki, 2014 Liite 15: Jalankulun ja pyöräily yhteyksien parantaminen Vääksyntien, Sukurantien ja Hevssaaren Sillilla, VT4 Heinla, Rambll Oy, 2014 Liite 16: Lunnsvaiheen palauteet ja kaavittajan vastineet Liite 17 Ehdtusvaiheen palautteet ja kaavittajan vastineet 1.5 Luettel muista kaavaa kskevista asiakirjista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kartat, paikkatietaineistt ja tilastt Heinlan kaupunki, kantakartta Heinlan kaupunki, paskartta, 2009 Peruskartta Ulkilukartta, 2003 Saittalahden suunnistuskartta, Juha Nivukski ja Pentti Siimelä, 1999 Tilastt ja ennusteet (asuminen, työpaikat, väestö), Tilastkeskus Maakuntakaava Päijät-Hämeen kknaismaakuntakaava 2006 (YM vahv )

7 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 Strategiset suunnitelmat Heinlan kaupungin strateginen suunnitelma (kv 2010) Valtuustseminaari , Muutsvimat ja haasteet ryhmätyöyhteenvet Terveysliikunnan timenpidehjelma vusille , Heinlan kaupunki Heinlan kestävän kehityksen timintahjelma Yleiskaavat ja kaavarungt Heinlan strateginen yleiskaava 2035, A-Knsultit, 2013 Rutsalainen rantasayleiskaava, 2011 Heinlan kaupunkiseudun strateginen yleissuunnitelma, 1995 Heinlan yleiskaava, kaupunki ja maalaiskunta, lunns 1970 Heinlan kansallinen kaupunkipuist Ympäristöministeriön perustamispäätös, 2002 Hit- ja käyttösuunnitelma, 2007 Selvitykset, TKK maisema-arkkitehtuurin laits, 2005, 2006 Heinlan mttritieympäristön maisemasuunnitelma, Anna Maria Levnmaa, 2006 Heinlan kulttuurireitti, lähiliikenteen ympäristösuunnitelma Perusselvitys ja strateginen maisemanhitsuunnitelma/harjualue, Pamela Arslanbayrak, Katarina Surakka, Heidi Svärd, 2006 Perusselvitys ja strateginen maisemanhitsuunnitelma/metsät, rannat ja saarist, Niina Alapeteri, Veera Hakala, Riikka Nusiainen, 2005 Lunt- ja maisemaselvitykset Ympäristösuunnittelu Envir Oy, 2009 Liit-ravan esiintymisalueet, täydennysraprtti, T:mi Mark Vauhknen, 2007 Rutsalaisen ROYK, Luntarvt yhteenvet, FCG Planek Oy, 2008 Rutsalaisen ROYK, Maisemaarvt yhteenvet, FCG Planek Oy, 2008 Rutsalaisen ROYK, Luntselvitys, Lunt- ja ympäristötutkimus Envibi Oy, 2003 Lunnn ja maisemansujelun kannalta arvkkaat kallialueet, Sumen Ympäristökeskus SYKE, 2007 Lunt ja lunnnsujelu Heinlan maalaiskunnassa, Piia Väre, 1994 Päijät-Hämeen eklginen verkst, Sit Oy, Päijät-Hämeen liitt 2006 Valtakunnallinen harjujensujeluhjelma, Gelgian tutkimuskeskus, 1984 Uhanalaisten kasvien ja sienien esiintymät Heinlassa, Mark Vauhknen, 1997 Kangasvukkinventinnit Päijät-Hämeessä , Mark Vauhknen, 2011 Laajalahden vesihultsuunnitelma, Heinlan kaupungin vesihultlaits ja Paav Ristla Oy, 2006

8 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Heinlan kaupunki, phjavesialueiden sujelusuunnitelma, lunns, Jnna Markkanen, 2013 Heinlan phjavesivarat ja phjavesien hit, Etelä-Savn ympäristökeskus, Sara Kajander, 1998 Päijät-Hämeen POSKI-prjekti, Gelgian tutkimuskeskus, Päijät-Hämeen liitt, kunnat ja kiviainesalan yritykset, 2012 Heinlan kaupungin metsäsuunnitelma vusille , Heinlan kaupunki, 2008 Kulttuuriympäristö- ja argelgiset selvitykset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt (RKY) Maakunnallisesti arvkkaat rakennetut ympäristöt 2005 (MARY) Heinlan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Hämeen ympäristökeskuksen mniste 96/2005 (KUKUSE); Rakennusinventinnin päivitys ja täydennysinventinti 2014 Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Päijät-Hämeen liitt, 2006 Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, Päijät-Hämeen liitt, 2006 Päijät-Hämeen perinnemaisemat, Antti Hvi, Hämeen ympäristökeskus, 2000 Heinlan argelginen täydennysinventinti, Lahden kaupunginmuse, Päijät-Hämeen maakuntamuse, 2003 Julkiset palvelut Heinlan keskustan päiväkti- ja kuluverkksuunnitelma, Heinlan kaupunki, 2010 Erityisryhmien asumisratkaisut, työryhmän raprtti, Heinlan kaupunki, 2012 Liikenne Rajavuren jätteenkäsittely alueen liikenneselvitys, Kuusakski Oy, Lahden seudun liikennemallin laajentaminen Heinlaan ja strategisen yleiskaavan 2035 lunnsvaihtehtjen arviinti, 2012 Oikrataselvitys La-He-Mi, Oy VR-Rata Ab, Itä-Sumen ratakeskus, Suunnittelukeskus Oy 1995 Heinla-Kuusankski Vesiväylän perusparannushankkeen yhteenvet, Kuvlan seudun kuntayhtymä, 2002 Kymijen kanava, vusina 1993 ja 2000 tehtyjen raprttien tiivistelmä, Dranva Oy, 2010 Järvi-Sumen väylät, Järvi-Sumen kanavat neuvttelukunta Jukkliikenne Bussireitit, , 1/2018 Kaukliikenteen aikataulu, 9/2013, 1/2018 Paikallisliikenteen aikataulu, 9/2013, 1/2018 Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset Lahden kaupunkiseudun elinkeinelämälle ja yhdyskuntarakenteelle, Pöyry, 2010 Selvitys, liikennemääriä VT , Uudenmaan ELY-keskus Muut selvitykset, hjeet ja suunnitelmat

9 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Helmiä nauhassa maisemalähtöinen urbanismi Laajalahden suunnittelussa. Diplmityö TKK:n arkkitehtuurin laits, maisema-arkkitehtuurin kulutushjelma, Elisa Lähde, 2008 Ympäristölupa, KRV-Palvelu Oy, Neste, Heinla Ympäristölupa, Heinlan Autpurkam Oy Maa-ainesten ttlupa, Sipilä Maa-aineksen ttlupa, Orasmaa Ympäristöilmitus, Lhja Rudus Oy Ab, Heinlan betnitehdas Heinlan maankäytön tehstaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta, raprtti, A- Knsultit Oy, 2011 Heinlan seudun matkailun master plan 2015, CreaMentrs Oy, 2009 Heinlan kaupallisten palveluiden selvitys, Tumas Santasal Oy, 2007, päivitys 2011 Kuvlantien risteysalueen kehittäminen, FCG Suunnittelukeskus Oy, 2007 Heinlan entisen liimatehtaan alueen maaperän pilaantuneisuus ja tutkimustarve, Hämeen ympäristökeskuksen lausunt, Maaperän ympäristötutkimukset Heinlan entisen liimatehtaan eteläpulella, Haittaainetutkimusraprtti, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013 Heinlan vanha liimatehdas maaperän kunnstyön lppuraprtti ja riskiarviinti, Rambll Finland Oy Helsingin kaupungin entinen saha, maaperän puhdistustyö, Hämeen ympäristökeskus, Helsingin kaupungin entinen saha, kuivaamrakennus, Hämeen ympäristökeskus, Heinlan sahan kuivaam, -maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviinti, Rambll Finland Oy, Esk Rssi Oy, 2010 Entisen Helsingin sahan kuivaamn pilaantuneen maaphjan kunnstus, lppuraprtti, Pöyry Oyj, 2011 Entisen Helsingin kaupungin sahan kuivaamn ja piipun rakenteiden pilaantuneisuustutkimus, Pöyry Oyj, 2011 Helsingin kaupungin Heinlan sahan pilaantuneen maaperän kunnstus 2005, Jaakk Pöyry Infra, 2006 Neste Markkininti Oy Neste Heinla, Marjniementie maaperän puhdistustyö, 1. vaiheen lppuraprtti, Insinööritimist Paav Ristla Oy, 2000 Neste Markkininti Oy Neste Heinla, Marjniementie maaperän puhdistustyö, 2. vaiheen lppuraprtti, Insinööritimist Paav Ristla Oy, 2001 Neste Markkininti Oy Neste Heinla, Marjniementie phjavesitarkkailu, Insinööritimist Paav Ristla Oy, 2001 Neste Markkininti Oy Neste Heinla, Marjniementie phjavesitarkkailu, Insinööritimist Paav Ristla Oy, 2002

10 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Yhdyskuntarakenteen taludellisuuden parantaminen, selvitys FINNMAP Infra Oy Raprtti I Lähtökhdat, 1998 Raprtti II Taajamat, 1999 Kaavitetut vapaat rakentamattmat tntit, kk kaupunki, selvitys ja kartta Rantayleiskaavituksen tavitteet, Heinlan kaupunki, 1999 Lma-asumisen seminaari Heinlassa

11 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprsessin vaiheet Laatimispäätös ja vireilletul tekla Suunnittelualueen laajennuspäätös khal Oas:n nähtävilläl lähtien Lunnksen nähtävilläl Ehdtuksen nähtävilläl II Ehdtuksen nähtävilläl Hyväksymispäätös Asukastilaisuudet Yleisötilaisuus valtuusttallla Kaavan sisältö Osayleiskaavalla selvitetään ja ratkaistaan Heinlan keskustan phjispulen ympäristön, Lusintien mttritien ylityskhdasta Tähtiniemen sillan phjispäähän, maankäytön pääpiirteet ja yhdyskuntarakenteen tiivistämismahdllisuudet. 2.3 Kaavan tteuttaminen Osayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena.

12 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 3 Suunnittelun lähtökhdat 3.1 Alueen yleiskuvaus Mttritie (Valtatie 4/E75) jakaa phjis-etelä -suuntaisesti pitkänmaisen suunnittelualueen kahtia. Rutsalaisen rantaviivaa n nin 15 km ja suunnittelualueeseen kuuluu Huhtisaari. Alueen phjissassa n laajempi Pirttiniemen asuinalue, muutin asutus n lähinnä rannille keskittynyttä lma-asutusta. Eteläsa kaava-alueesta n metsää, jka n sin virkistyskäytössä. Mttritien ja Vartianlahden välissä sijaitsee Sukannaksen alue, jka n kaavitettu Heinlan maalaiskunnan tellisuusalueeksi 1970-luvulla. Heinlan phjisen liittymän alueella, mttrien itäpulella, sijaitsee Vuhkallin tellisuusalueen phjinen sa, jka n kehittynyt viime vusina kaupallisempaan suuntaan. Alueella timii muun muassa ABC-liikenneasema, Heila-lähirukatri, Tkmanni -tavaratal, JYSK-hunekaluliike sekä E75- Outlet Stres (vuteen 2016 saakka). 3.2 Lunnnympäristö Tpgrafia ja maisema Kaava-alue sijaitsee kahden maisemamaakunnan, Hämeen viljely- ja järvimaan ja Itäisen Järvi-Sumen rajalla, kuuluen kuitenkin ensin mainittuun ja sen Phjis-Hämeen järviseudun sa-alueeseen. Suunnittelualueen eteläsassa ja Laajalahden alueella maisemarakennetta lunnehtivat pääsin kalliselänteet, jista laajimmat vat Saittalahden ympäristössä, Pitkäniemessä ja Vartialahdella. Selänteiden väleissä n järveä khti laskevia laakspainanteita Haukilammelta, Kaaknlammelta ja Jurnatjelta. Suunnittelualueen phjissassa maisemarakennetta hallitsevat phjis-eteläsuuntainen harjuselänne sekä lunaiskillissuuntainen vimakas kalliselännealue Ismäen ja Rautvuren alueella. Pitkittäisharjun mlemmilla pulilla n pienempiä kalliselänteitä. Selännealueiden välisissä laaksissa n pienvesistöjä ja vesiumia. Mttritie kulkee phjis-eteläsuunnassa kk suunnittelualueen pikki. Suunnittelualueen eteläsassa se kulkee maastn alavassa khdassa, pikittain laaks- ja selännelinjihin nähden. Alueen phjissassa mttritie kulkee phjis-eteläsuunnassa pitkin harjua ja pikittain vasten laaksja ja kalliselännelinjja, maastn alavassa khdassa. Kaava-alueen krkein piste n 152 mpy ja se sijaitsee alueen phjissassa Ismäessä. Alueen krkeussuhteet vaihtelevat erityisesti Laajalahden

13 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 alueella. Jyrkkiä kallirinteitä ( 16,7 % eli 1:6) sijaitsee Laajalahden alueella ja phjisessa Ismäen rinteillä ja Kkkalammen rannilla. Arvkkaat maisemakhteet vat Saittalahden ja Sukuranlahden kalliperän murrslinjat, Saittalahden phjukka, Pirttisalmen kallit ja pienet saaret, Vanha-Sukura tilan miljöö, Is Samjärven, Kkkalammen ja Aitjärven alueet Maaperä ja kalliperä Maapeitteen huudesta jhtuen kalliperä mudstaa pinnanmutjen perustan. Kalliperä n alueen eteläsassa amfibliittia, keskisassa n niukkaravinteisempaa kiillegneissiä, graniittia ja kvartsi- ja grandiriittia. Aivan alueen phjissassa Kkkalammen eteläpulella n kapea vyö-hyke emäksistä gabra. Heinlan läpi kulkeva Salpausselän pitkittäisharju, Heinlan harju jää pääsin kaava-alueen itäpulelle. Alueen maaperä mudstuu pääsin avkalliiden päälle ker-rstuneesta mreenista. Lajittuneita kivilajeja, hietaa, savea ja hiekkaa esiintyy alueen eteläsassa lähinnä mttritien ympäristössä ja phjissassa lähinnä Kirknkylä- Sumäki -alueella. Alueella esiintyy myös vähäisiä turvealueita.

14 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Suunnittelualueen tpgrafia (Rambll)

15 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Lunnnlt Maaperäkartta (Pöyry) Kalliperäkartta (Pöyry) Osayleiskaava-alueelta laaditut luntselvitykset n esitetty kaavaselstuksen liitteenä. Selvitysten phjalta sana kaavaselstusta esitetään lyhyt kuvaus alueen lunnnlsuhteista. "Kaavitettavan alueen phjissat vat pääsin rakennettua ympäristöä, jssa lunnnympäristöä n pienehköinä saarekkeina. Kaava-alueen phjissassa laajja alueita sijittuu Salpaus-selkään liittyvälle pitkittäisharjulle, Heinlan harjalle, jlla vallitsevana kasvillisuustyyppinä n kuivahk kangas. Muualla kaava-alueen phjisemmissa sissa vallitsevana kasvillisuustyyppinä n ture kangas. Kaava-alueen eteläisemmät sat sen sijaan vat rehevämpiä, ja vallitseva kasvillisuustyyppi n lehtmainen kangas. Kaava-alueen eteläsiin sijittuu myös kallialueita." Kaava-alueen luntselvityksissä, liitteet 3. ja 4 (Pöyry 2007 ja 2008), n tehty kahdessa sassa, selvitysalueiden raja n Sukannaksen phjispulella. Linnustllisilta arviltaan kaava-alueen phjissa n tdettu tavanmaiseksi, ja lajist pääasiassa kulttuuriympäristöille tyypillisiksi lajeiksi. Kaava-alueen eteläsa n elinympäristöjen suhteen phjissaa mnimutisempi, jka näkyy myös vaihtelevassa ja suhteellisen mnipulisessa linnustssa. Kaava-alueelle sijittuva harju n ihmistiminnan vimakkaasti mukkaamaa (mm. maa-ainestentt), mutta häiriöt harjuympäristössä vat luneet mm. perhslajeille spivia uusympäristöjä. Kaava-alueelle sijittuu useita huminarvisia perhsten esiintymiä, kuten mm. erittäin uhanalaista

16 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 pikkusinisiipeä. Kaava-alueen perhslajista n kuvailtu tarkemmin selstuksen liitteissä 5 ja 6 (Faunatica 2008). Kaava-alueen hiekkaphjaisilla alueilla tavataan myös vaarantuneeksi lukiteltua kangasvukka Lunnnsujelu Lunnnsujelulain mukaiset lunttyypit Selvitysalueella esiintyy kaksi lunnnsujelulain 29 :n mukaista lunttyyppiä (jalpuumetsikkö). Mlemmat khteet vat lehmusmetsiköitä, jista n tehty lunnnsujelulain mukaiset lunttyyppien rajauspäätökset. Lehmusmetsiköt sijittuvat Pitkäniemeen sekä Saittalahden läheisyyteen. Lehmusmetsiköistä n kerrttu tarkemmin kaavaselstuksen liitteessä 2 (Pöyry 2007). Vesilaki Selvitysalueella esiintyy vesilain tisen luvun 11 :n mukaisia lunnntilaisia umia (nr). Khteista n kerrttu tarkemmin kaavaselstuksen liitteissä 2 ja 3 (Pöyry 2007 ja 2008). Liitekartta, lunnn arvkhteet (Pöyry)

17 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Luntdirektiivin liitteen IV(a) lajit Luntdirektiivin liitteen IV lajeista kaava-alueella n havaittu liit-ravia. Liitravien elinympäristöjä sijittuu Vuhkallin sekä Jurnatjen alueille. Vuhkallin alueella n liit-ravien lisääntymis- ja levähdyspaikka, jnka hävittäminen ja heikentäminen n kiellettyä (lunnnsujelulain 49 ). Liit-ravista n kerrttu tarkemmin kaavaselstuksen liitteissä 2 (Pöyry 2007) ja 9 (Luntselvitys Ktkansiipi). Uhanalaiset perhset Muut arvkkaat luntkhteet Linnust Kirknkylän Aitjärven, Kkkalampien ja maantien 140 tieluiskissa esiintyy paahdealueiden erityisesti sujeltava perhnen; pikkusiipi. Esiintymistä n kerrttu tarkemmin kaavaselstuksen liitteissä 4 ja 5 (Faunatica 2007 ja 2008) sekä elinalueiden hidsta liitteessä 12 (Faunatica 2013). Kaava-alueen eteläsiin sijittuu linnustllisesti mnimutisia alueita. Laajalahden alueella uhanalaisista lajeista havaittiin inventinnissa harmaapäätikka, käki ja tiltaltti. Aiemmin n alueella havaittu myös pikkutikka. Linnuststa n kerrttu tarkemmin kaavaselstuksen liitteessä 3 (Pöyry 2007). Kasvillisuus Huminarvisista kasvilajeista kaava-alueella esiintyy rauhitettua valklehdkkia ja kirknkylän harjualueilla uhanalaista, vaarantunutta kangasvukka. Lisäksi kaava-alueelle sijittuu useita metsälain 10 :n mukaisia arvkkaita elinympäristöjä. Huminarvisista kasvilajeista ja metsälain 10 :n mukaisista khteista n kerrttu tarkemmin liitteissä 3 ja 4 (Pöyry 2007 ja 2008) Vesistöt ja vesitalus Heinlan seudulle n tyypillistä vesistöjen runsas määrä. Suunnittelualue rajautuu lännessä Rutsalaiseen, jsta n yhteys Knnivedeltä Kymijkeen ja aina Sumenlahteen saakka. Järvi-alueiden hella seudulle n tyypillisiä erittäin pienet ksteikt kumpumreeniselänteillä. Laajalahden alueella krkeampien kallikumpareiden väliin jää useita mreeni- tai turvephjaisia sulampia, jtka laskevat pieninä purina Rutsalaiseen. Nämä pintavesiumat vat Laajalahdella maisemallisesti ja vesitaludellisesti hallitseva piirre. Suunnittelualueen phjissassa leva phjis-eteläsuuntainen pitkittäisharju mudstaa pää-vedenjakajan. Harjualueella n useita pieniä lampia (Is Samjärvi, Vähä Samjärvi, Kkkalammit ja Aitjärvi). Harjun reuna-alueet vat paikin hyvin ksteita ja sistuneita. Lammet ja pintavesi-umat vat alueen

18 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 maiseman ja vesitaluden lennainen piirre. Alueen halkaiseva mttritie liittymäjärjestelyineen peittää sittain sualueen ja pintavesiumat ja haittaa pintavesien luntaista kulkua. Pääsa Heinlan phjavesivarista sijittuu suunnittelualueen itäpulella levalle Heinlanharjun-Jyrängönharjun alueelle, jlla n useita merkittäviä phjaveden mudstumisalueita ja vedenttamita. Osayleiskaavan suunnittelualueen itäreunalle sijittuu Heinlan kirknkylän phjaveden mudstumisalue lähinnä Aitjärvestä Vuhkallin asti, jsta alkaa Veljeskylän phjavesialue. Phjavesialueen rajat n tarkistettu vunna Maa- ja metsätalus Lakeasuntien ja Sukurantien mlemmin pulin sijaitsee viljeltyjä peltja, mutta ne vat pinta-alaltaan melk pieniä ja sijaitsevat mttritien läheisyydessä. Myös Sumäen eteläpulella n viljelty pelt. Suunnittelualueen phjissassa ja Saittalahden mlemmin pulin mttritien länsipulella n laajja yhtenäisiä metsäalueita.

19 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Suunnittelualueen vesistölsuhteet (Maisema- ja luntselvitys, Pöyry 2007, 2008)

20 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Phjavesialueiden tarkistetut rajat (2013) (Rambll)

21 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Rakennettu ympäristö Väestön rakenne Suunnittelualueella n yhteensä 657 asukasta (2013). Yli pulet asukkaista n vutiaita (53 %) ja vain vähän lapsia ja nuria. 0-6 vutiaita 7 % ja 7-16 vutiaita 10 %. Diagrammi sayleiskaavan asukkaiden ikäjakaumasta (Rambll) Yhdyskuntarakenne Osayleiskaava-alueen keskisa n rakentunut melk tiiviisti ja phjis- ja eteläsa suunnittelu-alueesta n lähes rakentamatnta. Mttritien länsipulella, Pirttiniemen ja Sukannaksen välillä n asuinpientalja ja vapaa-ajan rakennuksia ja Sukannaksen ja Vuhkallin asemakaavitetut alueet vat tteutuneet tellisina ja työpaikka-alueina, jissa n jnkin verran palveluita ja kaupallista rakentamista sekä asuntja.

22 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Taajamakuva Suunnittelualueen rakennuskannan sijittuminen (Heinlan kaupunki, rakennusluvat) (Rambll) Suunnittelualue n rakentunut keskisaltaan ja etelä- ja phjissassa n runsaasti lunnntilaisia alueita. Heinlan maalaiskunnan aikana kaavitetut alueet Pirttinimessä vat maktitalja ja rivitalja isilla vehreillä tnteilla

23 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Rutsalaisen rannan läheisyydessä. Sukannaksen alue n asemakaavitettu Heinlan maalaiskunnan aikana 1970-luvulla tellisuusalueeksi. Alueella n pientellisuutta, palveluita ja rakennustarvikeja autvarasaliikkeitä. Huhtisaarentien varressa n asumista ja alueella n myös käytöstä pistunut Helsingin sahan alue. Vasemmalla suunnittelualueen eteläsan laajat metsäalueet, Tähtiniemen silta ja Tähtihvin liikennepalveluasema, ikealla Huhtisaari ja Huhtisaarentien varren rakentaminen ( Hannu Vallas) Pirttiniemen pientalalue mttritien länsipulella ( Hannu Vallas) Vasemmalla Sukannaksen tellisuusalue Vartialahden suunnasta. Oikealla Vuhkallin alue ja Heinlan phjinen mttritien liittymä ( Hannu Vallas)

24 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Asuminen Asuminen n pientalvaltaista ja keskittyy pääsin 1990-luvulla rakennetulle Pirttiniemen alueelle. Jnkin verran asuinpientalja n myös Vartianlahden ranta-alueella sekä suunnittelualueen itärajalla maantien 140 läheisyydessä. Välittömästi suunnittelualueen itäpulella vat laajat Heinlan kirknkylän asuinalueet. Vapaa-ajan asuntja alueelle sijittuu tasaisen harvasti Rutsalaisen rantaan Marjniementien varresta Pitkäniemeen.

25 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Palvelut Suunnittelualueen asuinrakennukset punaisin pistein ja vapaaajanrakennukset vihrein pistein kartalle merkittynä (Heinlan kaupunki, rakennusluvat) (Rambll) Suunnittelualueella ei le julkisia palveluita. Suunnittelualueen phjissien lähin päiväkti n Kettukallin päiväkti Heinlan kirknkylässä. Heinlan

26 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 kirknkylän kulussa n lukat, jsta siirrytään ylälukille Lysenmäen kuluun. Suunnittelualueen eteläsassa asuville lähimmät julkiset palvelut sijaitsevat Heinlan keskustassa tai sen lähikaupunginsissa. Lähimmät päiväkdit vat Rainin päiväkti ja Niemelän talssa sijaitseva varhaiskasvatuksen. Niemelän yhtenäiskulussa n petusta lukkaan. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat palvelut Kaupallisia palveluita n Tähtihvin alueella, aivan suunnittelualueen eteläkärjessä, jssa timii päivittäistavarakauppa ja ravintlat mttritien mlemmin pulin sijaitsevien hultasemien yhteydessä. Heinlan phjisen

27 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 liittymän alueella, mttrien itäpulella, sijaitsee Vuhkallin tellisuusalueen phjinen sa, jka n kehittynyt viime vusina kaupallisempaan suuntaan. Alueella timii ABC-liikenneasema, Heila-lähirukatri, Rbin Hd - tavaratal, JYSK-hunekaluliike sekä E75-Outlet Stres. Myös Sukannaksen tellisuusalueella, mttritien ja Vartianlahden välissä, timii jitain kaupallisia palveluita tarjavia yrityksiä kuten rakennustarvikeliikkeitä, krjaampalveluyritys ja katsastusasema Työpaikat ja elinkeintiminta Mttritien ja Vartianlahden välissä sijaitseva Sukannaksen alue n kaavitettu 1970-luvulla Heinlan maalaiskunnan tellisuusalueeksi. Nykyisin alueella n pieniä tellisuusyrityksiä ja palveluita sekä tilaa vaativan erikiskaupan yrityksiä. Lakesin vuden 2009 tilast suunnittelualueen työpaikkjen jakautumisesta timialittain Suunnittelualueeseen kuuluu Vuhkallin tellisuusalue, nk. mttritien Heinlan phjisen liittymän seutu, jta rajaavat mttritie, Sukurantie, Työmiehentie ja Siltakatu. Tällä alueella avattiin v ABC-liikenneasema, Heila-lähirukatri ja Rbin Hd -tavaratal.

28 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Virkistys Liikenne Phjisen liittymän alueella n mttritiehen perustuva vimakas kasvuptentiaali, jka aiheuttanee Vuhkallin rakentamis-/muutspainetta liittymän lähialueen tistaiseksi rakentamattmiin siin. Myös suunnittelualueen ulkpulisen Vuhkallin tellisuusalueen kiinteistöihin n syntynyt muutspaineita kaupallisten palveluiden, erityisesti tilaa vaativan erikiskaupan suuntaan. Suunnittelualueen eteläsassa n laaja virkistysplkujen verkst, jka liittyy pitkinä yhtenäisinä reitteinä Kymenvirran rantaa pitkin Heinlan keskustan puistihin ja kansalliseen kaupunkipuistn. Osana tätä verksta n Htelli Kumpelilta alkava ja Tähtihvin palvelualueen kiertävä 4,5 km valaistu plku- /latureitti. Reitin phjispäässä Saittalahden rannalla n laavu ja nutipaikka. Rutsalaisen rannat vat suunnittelualueen keski- ja phjississa melk tiiviisti asuinkäyttöön rakennettuja, eikä siellä le pastettuja virkistysreittejä. Lähimmät kaupungin valvmat uimarannat vat Kirknkylän keskustan Ktajärvi ja Kaivannn-ranta. Uimapaikkja n lisäksi Pirttiniemessä, Kkkalammilla ja Kirknphjassa. Suunnittelualueen liikenne tukeutuu Heinlan phjisen liittymän kautta mttritiehen ja phjisten alueiden salta Marjniementien ja Lakeansuntien kautta Kirknkyläntiehen (mt. 140). Kirknkyläntie timii nrmaaliliikenteen lisäksi myös erikiskuljetusten reittinä. Suunnittelualueen kevyenliikenteenväylät sijaitsevat Pirttiniemen asuinalueella. Myös Sammn-tien, Huhtisaarentien ja sittain Kirknkyläntien yhteydessä n kevyenliikenteen väylät. Bussiyhteydet Heinlan keskustaan ja kirknkylälle kulkevat Kirknkyläntietä pitkin nin tunnin välein. Paikallisliikenteen bussireitti kiertää myös Pirttiniemessä mttritien länsipulella. Lisäksi alueella timii palvelubussi Kulkunen ja kutsutaksi.

29 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Ulkilureitistöt (ulkilukartta/heinlan kaupunki)

30 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Suunnittelualueen tiestö Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei le valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, mutta Vanha-Sukuran tilakeskus n paikallisesti merkittävä khde, jka n kuvattu Heinlan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä (Hämeen Ympäristökeskus, KUKUSEhanke, 2005).

31 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Vanha-Sukuran päärakennus Vanha-Sukuran päärakennus ja luhtiaitta Rutsalaisen rannalla sijaitseva Vanha-Sukuran tilakeskus n tdennäköisesti siirtynyt nykyiselle paikalleen isjan aikaan 1800-luvun alkupulella. Tila lienee Niemelän kartansta ertettu sa-tal ja se n llut samalla mistajasuvulla vudesta Mäen päällä levan tilakeskuksen päärakennus n rakennettu 1870-luvulla Plaanin mäeltä siirretyn riihen hirsistä palaneen rakennuksen tilalle. Uusrenessanssityylistä rakennusta n jatkettu 1800-luvun lpulla ja 1920-luvulla. Pihapiiriä rajaavat 1800-luvulta peräisin leva luhtiaitta sekä 1930-luvun tiilinavetta. Pihan laidalla n riihi, jnka vanhempi sa n 1800-luvulta. Pihan hyvin säilynyt rakennuskanta edustaa aikakautensa rakennustyyliä ja -tapaa. Sahan päiväkti n muistuma päiväkdin eteläpulella sijainneesta Helsingin kaupungin sahasta. Se perustettiin vunna 1946 ja valmistui Parhaimmillaan saha työllisti yli sata henkilöä. Saha lpetti timintansa

32 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 vunna Päiväkdin käytössä leva rakennus n rannasta nusevassa rinteessä. Suuri kaksikerrksinen puurakennus edustaa tyylillisesti niukkailmeistä jälleen-rakennuskauden arkkitehtuuria ja kert alueen histriasta. Rakennus n kaupungin tal-sastn arvin mukaan hunkuntinen. Heinlan maaseurakunnan kirkkympäristön valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöalue (RKY) sijittuu suunnittelualueen itärajalle. Alue sisältää kirkn, tapulin, Ktajärven rantaan rajautuvan pappilan, seurakuntataln sekä hautausmaan, pappilan puutarhan, Kta-järven rantapellt, Pikinlampi ja lammen rantaan laskeva, havupuita kasvava harju.

33 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Muinaismuistt Suunnittelualueen kulttuurihistriallisesti merkittävät khteet ja -alueet sekä muinaismuistt Suunnittelualueella sijaitsee kuusi muinaisjäännösaluetta tai -khdetta. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyssä inventinnissa alueelta löytyi klme uutta klmen j aiemmin löydetyn khteen lisäksi. Aiemmin havaittuja khteita vat Pirtinphja, Itäpirtinniemi ja Huhtisaari ja vunna 2007 löydettyjä Rantaväentie, Sukuranlahti sekä Vanha-Sukura.

34 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Pirtinphjan alueella n kivikautinen asuinpaikka, Itäpirtinniemessä sijaitsevat khteet vat kivi-rakenteita, jiden latmisajankhtaa ei tarkasti tiedetä. Ne vivat lla histrialliselta ajalta peräisin levia ampumasujia tai esihistriallisen ajan metsästäjien näkösujia. Huhtisaaressa n esihistriallinen lapinrauni. Rantaväentiellä sijaitsee useita muinaisjäännösryhmiä; kivirakenteita, röykkiöitä ja kuppia, jtka viittaavat tdennäköisesti maanviljelyyn ja laidunnukseen. Sukuranlahdessa n histriallisen ajan asuinpaikka ja kiviröykkiöt, jtka mahdllisesti vat kaskiviljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä Tekninen hult Pirttiniemen, Huhtisaarentien varren, Sukannaksen ja Vuhkallin asemakaavitetut alueet vat kaupungin vesi- ja viemäriverkstn piirissä. Kauklämpö n vedetty Vuhkallin alueelle. Lusi Pertunmaa vesi- ja jätevesilinjat n rakennettu Pertunmaan talusveden saatavuuden turvaamiseksi sekä Pertunmaan jätevesien jhtamiseksi Heinlan jätevedenpuhdistamlle. Samalla myös Heinlan ja Pertunmaan väliselle haja-asutusalueen asujaimistlle n lutu mahdllisuus liittyä vesihulln palvelujen piiriin. Vesijhtlinjan välityskapasiteettia llaan parantamassa. Yhdyskuntajäte kuljetetaan Lahden Kujalaan, jssa sijaitsee maakunnallinen jätehultalue.

35 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Suunnittelualueen vesi- ja viemärihultverkst Ympäristönsujelu ja ympäristöhäiriöt Liimatehdas n timinut Vanhantien risteyksessä ja tehtaan alueelta n pistettu öljyistä maata vunna Alueen phjavettä n puhdistamistarkituksessa pumpattu vesihultlaitksen viemäriin Kesällä 2011 tehtiin tarkempia maaperätutkimuksia pilaantumisen laajuuden selvittämiseksi ja tutkimusten perusteella tehtiin maaperän kunnstusta vunna Kunnstustavitteita ei täysin saavutettu, mutta alueelta saatiin pistettua merkittävä määrä öljyistä maata. Hämeen ELY-keskus n antanut lausunnn, jnka mukaan kiinteistöä vi maaperän laadun mukaan käyttää tellisuustimintaan. Phjaveden puhdistumisesta ELY-keskus n antanut lausunnn, jnka mukaan merkittävää öljyhiilivetyjen kulkeutumista phjaveteen ei maaperän kunnstuksen jälkeen le havaittavissa ja phjaveden pumppaus ja laadun tarkkailu vidaan lpettaa. Js alueen maankäyttö muuttuu herkemmäksi, kuten asuinalueeksi, tulee maaperän puhdistustarve arviida uudelleen. Kiinteistölle jää lisäksi maaainesten käyttörajite eli js alueelta kaivetaan rakennustöiden yhteydessä maata pilaantuneista kerrksista, pilaantuneet maat n käsiteltävä Hämeen ELY-keskuksen antaman päätöksen mukaisesti.

36 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Liimatehtaan eteläpulella sijaitsevien jäähdytysvesialtaidenaltaiden salta n tdettu, että epäpuhtauksia ei le. Entisen Helsingin sahan ja liimatehtaan alueiden sijainti Helsingin kaupungin saha n timinut Huhtisaarentien varressa vusina Alueen maaperä n pääsin puhdistettu mutta salla alueesta n vielä maa-ainesta, jiden sijituspaikasta tulee spia ympäristöviranmaisen kanssa ennen kaivaustöitä ja uudelleensijitusta. Suunnittelualueen läpi kulkeva mttritie aiheuttaa melua. Meluselvitys n laadittu kaavan laadinnan yhteydessä ja se n selstuksen liitteenä 7 (Rambll 2007). Meluselvityksen yhteydessä n arviitu melutrjumisen mahdllisuudet.

37 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Maanmistus Melumallinnus vuden 2006 ennustetuilla liikennemäärillä Melumallinnus vuden 2020 ennustetuilla liikennemäärillä päiväaikaan Kaava-alue n pääsin yksityisessä mistuksessa. Heinlan kaupungilla n maanmistusta Kkkalammin ja Sukannaksen välisellä alueella mlemmin pulin mttritietä sekä suunnittelu-alueen eteläsassa.

38 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Heinlan kaupungin maa- ja vesialueiden mistus 3.4 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista keskeisiä tämän sayleiskaavan kannalta vat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, elinympäristön laatua,

39 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 ympäristön vaalimista sekä yhteysverkstja ja energiahulta kskevat tavitteet. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua kskevia tavitteita vat: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa levia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat vat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdllisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautliikenteen tarve n mahdllisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä jukkliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinelämän timintaedellytyksiä sittamalla elin-keintiminnalle riittävästi sijittumismahdllisuuksia lemassa levaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinelämän timinnt suunnataan lemassa levan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutin hyvien jukkliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntrakentamiselle ja sen tarkituksenmukaiselle sijittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainisina kknaisuuksina siten, että tukeudutaan lemassa leviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään mnipulisina palvelujen, asumisen, työpaikkjen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä humita ihmisten terveydelle aiheutuvien haittjen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja lemassa levien haittjen pistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa lemassa levat tai dtettavissa levat ympäristöhaitat ja pikkeukselliset lunnnlt tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä ludaan edellytykset ilmastnmuutkseen speutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökhtana n ltava perusteltu väestönkehitysarvi. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavituksessa n tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtehtja. Maakuntakaavituksessa ja yleiskaavituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat timenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla n varmistettava henkilöautliikenteen tarvetta vähentävä sekä jukkliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla n myös

40 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkk sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijittuminen. Alueidenkäytön suunnittelulla n hulehdittava, että asunt- ja työpaikkarakentamiseen n tarjlla riittävästi tnttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia humattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutimintjen alueita ei tule sijittaa irralleen lemassa levasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavitteista vidaan piketa, js tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään sittamaan, että alueen käyttööntt n kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa n maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan timintja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverksta sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa n edistettävä lemassa levan rakennuskannan hyödyntämistä sekä lutava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä n hulehdittava siitä, että viheralueista mudstuu yhtenäisiä kknaisuuksia. Alueidenkäytössä n varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkstja varten sekä edistettävä verkstjen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytössä n tettava humin viranmaisten selvitysten mukaiset tulva-vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijittaa tulvavaaraalueille. Tästä vidaan piketa vain, js tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen sitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen n kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa n tarvittaessa sitettava krvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien timivuuden kannalta erityisen tärkeille timinnille, jihin liittyy humattavia ympäristö- tai henkilövahinkriskejä. Yleis- ja asemakaavituksessa n varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Haitallisia terveysvaikutuksia tai nnettmuusriskejä aiheuttavien timintjen ja vaikutuksille herkkien timintjen välille n jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suurnnettmuusvaaraa aiheuttavat laitkset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat n sijitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten timintjen alueista ja lunnn kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin alueen maa- ja kalliperän sveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve n selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan tteuttamistimiin. Alueidenkäytössä n ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään j lemassa levia haittja.

41 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Maakuntakaava Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä timintja ei tule sijittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntrjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kauklämmön käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja lunnnperintöä, virkistyskäyttöä ja lunnnvarja kskevia tavitteita: Alueidenkäytössä n varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja lunnnperinnön arvt säilyvät. Viranmaisten laatimat valtakunnalliset inventinnit tetaan humin alueidenkäytön suunnittelun lähtökhtina. Maakuntakaavituksessa n sitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön n svelluttava niiden histrialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin eklgisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset lunnnalueet. Alueidenkäyttöä n hjattava siten, ettei näitä aluek-kknaisuuksia tarpeettmasti pirstta. Alueidenkäytössä n tettava humin phja- ja pintavesien sujelutarve ja käyttötarpeet. Phjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitkset ja timinnt n sijitettava riittävän etäälle niistä phjavesialueista, jtka vat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja sveltuvat vedenhankintaan. Timivien yhteysverkstjen ja energiahulln tavitteista keskeisiä vat: Alueidenkäytössä n turvattava lemassa levien valtakunnallisesti merkittävien maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdllisuudet. Alueidenkäytössä n edistettävä matka- ja kuljetusketjujen timivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemutjen yhteistyön kehittämiselle. Suunnittelualueella n llut vimassa Päijät-Hämeen kknaismaakuntakaava, jka n vahvistettu ympäristöministeriössä Uusi maakuntakaava 2014 n tullut vimaan kuulutuksella Uudessa maakuntakaavassa merkittävimmät muutkset vanhaan verrattuna vat Vuhkallin alueelle sitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden alue (KM1 ja KM6), kaupunkialueen aluerajausmerkintä (ka), taajamatimintjen alueiden muutkset (A15) sekä työpaikka-alueiden (TP3 ja TP31) sittaminen.

42 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72

43 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Heinlan kansallinen kaupunkipuist Kaava-alueen eteläsassa sijaitseva Tähtihvin alue ja mttritien silta "Tähtisilta" kuuluvat Heinlan kansalliseen kaupunkipuistn, jka n perustettu Heinlan kaupungin hakemuksesta vunna Kaupunkipuistn hit- ja käyttösuunnitelma n vahvistettu Ympäristöministeriössä Käyttö- ja hitsuunnitelman aluejassa sayleiskaavan eteläkärki n sitettu kuuluvaksi 4. alueeseen; vesistöjen Heinla Rutsalaisen saarist.

44 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Kansallisen kaupunkipuistn arviksi n mainittu sayleiskaava-alueelle sijittuvan alueen salta seuraavat: kulttuuriarvna; Vesistöalueen ylittävät Heinlan tunnusmerkeiksi mudstuneet silla: 1930-luvulla rakennettu rautatiesilta ja 1993 valmistunut vinköysisilta Tähtisilta. Mlemmat edustavat siltarakentamisen huippua. maisemakuva; Vesistön ylittävät sillat vat tärkeitä maamerkkejä. Tähtisilta krkeine pylneineen näkyy hyvin suurmaisemassa, samin Jyrängönvirran rautatiesilta. matkailu- ja virkistysarvt; Tähtisiltaan liittyvä palvelualue Tähtihvi timii autilijiden lisäksi myös veneilijöiden palvelualueena Heinlan strateginen yleiskaava 2035 Marjniementien varren levan taaja-asutuksen phjispulelle n sitettu 1. vaiheen asuin-aluevaraus. Samin Vartianlahden rantaan ja Huhtisaareen n merkitty levaa taaja-asutusta ja sen alueen eteläpulelle laaja 1. vaiheen asuinaluevaraus. Tekeväntien ympäristön alue n varattu tellisuusalueeksi ja sen eteläpulelle n merkitty 1. vaiheen tellisuus- ja työpaikka-aluevaraus. Jurnatjenlahden ja Saittalahden väliin jäävälle alueelle n varattu virkistysalue, jnka eteläsassa n matkailu- ja virkistyspalveluiden khde merkintä. Valtatien 4 ja Kirknkyläntien väliin, Lakeansuntien mlemmin pulin n sitettu keskusta-timintjen ja intensiivisten palveluiden alue. Myös Sukurantien mlemminpulin n valtatien ja Kirknkyläntien väliin jäävä alue sitettu keskustatimintjen ja intensiivisten palveluiden alueeksi. Lisäksi aluetta kskee km-merkintä, jka mahdllistaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 :n mukaisen erikistavaran kaupan suuryksikön. Suunnittelualueen eteläsaan n merkitty viher- ja ekyhteystarve Pirttisalmesta Is Samjärven ja Vähä Samjärven kautta Valtatien 4 länsipulelle. Tinen viher- ja ekyhteystarve n sitettu Valtatien 4 itäpulelta Vuhkallin eteläpulitse Saittalahdelle. Suunnittelualueella sijaitsee kuusi muinaisjäännöstä (sm); Pirttiniemen, Itäpirttiniemen, Huhti-saaren, Rantaväentien, Sukuranlahden ja Vanha- Sukuran. Suunnittelualue eteläsaa lukuun ttamatta kuuluu kahteen eri kehittämisalueeseen. Laajemman kehittämisalueen salta n annettu laatukäytävää kskevat kehittämissusitukset (ksl) ja suppeamman salta phjista keskustaa kskevat kehittämissusitukset (ksp).

45 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Ote Heinlan strategisen yleiskaavan ehdtuksesta Laajalahti-Kuvlantie n lisätty karttaan sinisenä viivana Phjista keskustaa (Kirknkylää-Vuhkallita) kskevat kehittämissusitukset (ksp). Kirknkylä timii ensisijaisesti perinteensä mukaisesti laajan maaseutualueen ssiaalisena ja symblisena keskipisteenä; Kuvlantien liittymäalue myös lgistisena slmukhteena. Kulttuuri- ja lunnnympär istöä vaalitaan hulellisesti. Olevia palveluja ja työpaikkja sekä virkistyksen tukipisteitä ylläpidetään ja kehitetään. Varaudutaan uusia palvelujen ja timintjen sijittamiseen Kuvlantien liittymän tuntumaan erityisesti maaseudun asukkaita ja yrittäjiä sekä matkailijita ja muita maanteiden ja vesireittien käyttäjiä ajatellen. Rakentamisen mittakaava pidetään pienimutisena. Vuhkallin alue timii kaupungin phjisena alakeskuksena ja eräänlaisena Järvi-Sumen prttina mttritien varrella. Aluetta pyritään kehittämään mnipulisena palvelu- ja työpaikkakknaisuutena, jhn myös asuminen liittyy mahdllisimman luntevasti Laajalahden ja Kirknkylän suuntiin. Alueen täydennysrakentamisessa asetetaan krkeat ympäristötavitteet erityisesti

46 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Asemakaavat kevyen liikenteen sekä kaupunkikuvallisen ympäristöön kytkeytymisen näkökulmista. Laatukäytävää kskevat kehittämissusitukset (ksl). Maankäyttöä tiivistetään ja eheytetään Vanhan vitsen varrella tukemaan kevyen ja jukkliikenteen käyttöä. Laatukäytävällä susitaan timintjen sekittumista (asumista, työpaikkja, palveluja ja vapaa-ajan timintja) siten, että mudstuu vetvimainen ja mnipulinen liikkumismiljöö. Uusia timintja sijitettaessa tai levia kehitettäessä tulee rakennetun ympäristön ja maiseman lunne ja mittakaava pitää lähtökhtana. Metsän- ja maisemanhidssa tulee hulehtia siitä, että tienvarsinäkymät pysyvät ehyinä ja vaihtelevina avhakkuut ja tisaalta maiseman umpeenkasvu välttäen. Rakennettujen ja rakentamattmien tiejaksjen vurttelu pyritään selkeyttämään ja uusi maankäyttö hjaamaan bussipysäkkien ja/tai asema-alueiden läheisyyteen. Mttriajneuvjen ja kevyen liikenteen väylästöä kehitetään ja kunnstetaan siten, että mudstuu turvallinen, miellyttävä ja sujuva sekä kaupunkikuvallisesti mintakeinen liikkumismiljöö kaikille käyttäjäryhmille. Mttritieliittymäalueita sekä erityisesti khtia, missä mttritieltä siirrytään Heinlan kaupunkirakenteen selkärankana timivalle rinnakkaistielle, kehitetään ympäristöllisesti tunnistettaviksi ja timinnallisesti vetvimaisiksi paikiksi. Suunnittelualueella n vimassa levat asemakaavat Pirttiniemen alueella ja Huhtisaarentien phjispulella sekä Sukannaksen ja Vuhkallin alueilla. Suunnittelualueen phjis- ja eteläsat vat asemakaavittamattmia. Vuhkallin tellisuusalueella n vireillä asemakaavamuuts, jssa tarkastellaan lämpölaitksen sijittamisen lisäksi kk alueen asemakaavan ajanmukaisuutta ja maankäyttömahdllisuuksia. Kaavalunns n llut nähtävillä syksyllä 2011.

47 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Heinlan kaupungissa n vimassa rakennusjärjestys, jnka kaupunginvaltuust n hyväksynyt Phjakartta Phjakarttana käytetään Maamittauslaitksen laatimaa rasterimutista 1: peruskartta-aineista, jka vastaa tietsisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa. Yleiskaava esitetään mittakaavassa 1: Rakennuskiellt Suunnittelualueella ei le vimassa rakennuskieltja eikä kaupunki le määrännyt rakennuskielta sayleiskaavan laatimisen vuksi (MRL 38 ).

48 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 4 Suunnittelun vaiheet 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Osayleiskaavaa n ryhdytty laatimaan eri maankäyttömutjen yhteensvittamiseksi Heinlan keskustan phjispulella. Heinlan kaupungilla n myös tarve tutkia mttritien ja Kuvlantien liittymään perustuvan kasvuptentiaalin tehkkaampaa hyödyntämistä Suunnittelun käynnistäminen ja sitä kskevat päätökset Osayleiskaava laaditaan Heinlan kaupungin alitteesta (tekla ). 4.3 Osayleiskaavan tavitteet Lähtökhta-aineistn antamat tavitteet Maakuntakaava Yleiskaavaa hjaa vimassa leva maakuntakaava. Valmisteilla levan maakuntakaavan tavitteet hjaavat saltaan yleiskaavan suunnittelua. Vimassa levat asemakaavat Tavitteena n tarkistaa vimassa levien asemakaavjen ja asemakaavalunnsten maankäyttöä mm. Vuhkallissa. Kansallinen kaupunkipuist Tähtiniemen ranta n sa vesistöjä myötäilevää kansallisen kaupunkipuistn viheraluetta, jta kskevat kansallisen kaupunkipuistn käyttö- ja hitsuunnitelman tavitteet mm. viheryhteyksien jatkuvuudesta. Heinlan strateginen yleiskaava 2035 Laajalahti-Kuvlantie sayleiskaavan ehdtusvaiheen suunnittelua hjaavat lisäksi strategisessa yleiskaavaehdtuksessa esitetyt tavitteet: Yritysystävällinen > levien ja uudentyyppisten työpaikkjen edistäminen nykyisten sekä kaupunkiin syntyvien/muuttavien yritysten timintaedellytystenturvaaminen timivan ja ympäristövaikutuksiltaan hallitun infrastruktuurin ja lgistiikan luminen timinnallisten ja alueellisten synergiatekijöiden kehittäminen

49 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 saavien työntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen vetvimaisen timinnallis-ympäristöllisen ilmapiirin ja kunta-/keskustakuvan luminen Hyvät palvelut > asumisen ja arjen hyvä laadun turvaaminen kattavan kaupallisten, julkisten ja vapaa-ajan lähipalvelujen verkstjen turvaaminen isjen päivittäistavara- ja tilaa vievän kaupan yksikköjen tarkituksenmukainen sijitta-minen Kaupunki-identiteetti > myönteisen identiteetin ja imagn luminen henkisen ja ruumiillisen kulttuurin hyvinvintikaupunki, telliseen perinteeseen ja uudistuvan tellisuuteen tukeutuva yrittämisen kaupunki kaupunkikuvallisesti laadukas puukaupunki yhteisöllinen ja viihtyisä pikkukaupunki vehreä ja eklgisesti kestävä puist- ja järvikaupunki Vesistöjen äärellä > ympäristömyötäinen tapa elää ja matkailla timinnallisesti mnipulisen kansallisen kaupunkipuistn kehittäminen ja laajentaminen, vetvimaisen matkailun ja lma-/kakksasumisen kehittäminen, vesiliikenteen vahvistaminen matkailun, veneilyn ja rahtiliikenteen salta Metrplin vaikutusalueella > lgistisen sijainnin hyödyntäminen Päätieverkn ja sen slmujen hyödyntäminen elinkeinelämän kannalta, Lahti Mikkeli/ Jyväskylä -radan tteuttaminen kauk-, lähi- ja rahtiliikennettä palvele-maan, khtuuhintaista perheasumista tarjavan asumisseutukunnan mudstaminen Järvi-Sumen prtille. Alueen lista ja minaisuuksista jhdetut laadulliset ja timinnalliset tavitteet Luntselvityksiin perustuen turvataan keskeisten lunnnarvjen säilyminen. Tiedssa levat mahdlliset pilaantuneiden maaperien alueet velvitetaan puhdistamaan tai selvittämään tarkemmin ja puhdistamaan tarvittaessa.

50 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Ihmisten altistuminen ympäristöhäiriöille, kuten mttritien tai tellisuusalueiden melulle minimidaan. Alueella leva kulttuurihistriallisesti arvkas rakennusperintö pyritään säilyttämään Kaavatyön aikana syntyneet tavitteet, tavitteiden tarkentuminen Osayleiskaavan tavitteiden tarkentumista strategisen yleiskaavatyön perusteella n kuvattu yllä. Osayleiskaavatyön edetessä n edelleen tarkennettu strategisessa yleiskaavaehdtuksessa alueelle tavitellun väestön määrää. Strategisessa yleiskaavaehdtuksessa Laajalahteen ja Kuvlantien alueelle n tavitteena llut nin 360 asunta, mikä tarkittaa nin 760 asukasta. Väestöennusteiden perusteella asukas-määrätavitetta sayleiskaavaalueella n pienennetty nin puleen. Laajalahti- Kuvlantien sayleiskaavatyön alkaessa kaavan tavitteiksi li asetettu svittaa yhteen Heinlan keskustan phjispulen eri maankäyttömudt ja ratkaista mttritien phjisen liittymän alueen maankäyttö. Tavitteena n llut myös sittaa suunnittelualueen eteläsaan uutta maankäyttöä turvaten kuitenkin alueen virkistyskäyttömahdllisuudet. Vunna 2006 tavitteena li, ettei alueelle ei sijiteta päivittäiskaupan suuryksikköä. Osayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena, mutta alueet tteutetaan asemakaavituksen kautta. Osayleiskaava ei mahdllista surien rakennuslupien myöntämistä, lukuun ttamatta V, EV, M ja MU alueita. Asemakaavan tai asemakaavjen laadinnasta päätetään erikseen. Päijät-Hämeen uuden maakuntakaavan laadinnasta ja sayleiskaavan ehdtuksen nähtävillä ln aikana saaduista lausunnista ja muistutuksista aiheutuneet tarkennukset kaavaehdtukseen Hämeen ELY-keskus vaati ehdtuksesta jätetyssä lausunnssaan sayleiskaavan kuntataludellista arviintia ja epäili sayleiskaavan kaupallisten alueiden levan liian suuret Heinlaan. Kaupan kknaismitituksellinen tarkastelu ja sen hjaus n myös uudessa maankuntakaavassa. Ympäristöministeriö hjeistaa maakuntakaavituksessa esittämään kaupalle maakunta ja alue-khtaisia enimmäismitituksia kerrsneliömetreissä, jtta kauppaa saadaan hjattua ministeriön näkemyksen mukaisesti valtakunnallisesti. Näin llen sayleiskaavan tavitteet vat tarkentuneet kaupan salta ja sayleiskaavaan tehdään tarvittavat muutkset, jtta se vastaa uudessa maakuntakaavaehdtuksessa esitettyjä kaupan mitituksia Heinlan salta. Lausuntjen ja muistutusten perusteella sayleiskaavaehdtukseen ja selstukseen n tehty tarkistuksia asuinalueiden mutilun ja laajuuden suhteen, määräystekstien krjauksia, erinäisiä teknisiä krjauksia, kaavaalueen pienentäminen alueen phjissassa (T/res-alueen pist), selstuksen ja vaikutusten arviinnin täydennyksiä. Liitteenä 16 levassa

51 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 kaavittajan vastineessa n eritelty lausunnittain ja muistutuksittain tehdyt timenpiteet. Kaikki tehdyt timenpiteet vat jk vähentäviä tai kaavan laajuuteen nähden vähäisiä. Kaavamääräyksiä n täydennetty kaavan tteuttamisen ja tteuttamisjärjestyksen salta siten, että tteuttamisjärjestystä n selkeytetty ja uusien alueiden asemakaavittamiselle ja tteuttamiselle tulee lla perusteet. Lisäksi n laadittu arviintiselvitys kaavan taludellisista vaikutuksista Heinlan strategisen yleiskaavan 2035 ehdtuksen mukaisia timinnallisia ja määrällisiä tavitteita ja kehittämissusituksia (A-knsultit Oy) Väestö Yleiskaavan väestöphjan mititusphjana käytetään asukasta ja maankäyttövarausten mitituksessa varaudutaan % asumisväljyyden kasvuun. Lähtökhtana n hieninen kasvu (+ 500 as.), jhn n lisätty kasvuvarauksena as. esimerkiksi siltä varalta, että valtakunnallinen tai seudullinen henkilöliikenne käynnistyisi junaradalla, taikka merkittävä taludellinen timija sijittuisi alueelle. Myös lma-asumisen vaikutus ja sittainen muuttuminen ympärivutiseksi tetaan humin (n lma-asunta). Määrällisten väestösuunnitteiden tai mititusperusteiden antaminen kaavituksen phjaksi vuteen 2035 n varsin epävarmaa, mutta alueellisina ptiina n pidetty perusteltuna sittaa suurin piirtein saman kkiset alueet kuin vuteen 2020 ulttuvalle jakslle. Väestönkasvu ja ikärakenteen tasapainttaminen ei le itsetarkitus, vaan sen yhtenä keskeisenä tavitteena n hultsuhteen parantaminen. Strategisessa yleiskaavassa 2035 n hjeellisina ptentiaalisina asuinalueiden täydennysrakentamiskhteina sitettu mm. Laajalahti (300 asunta) ja Kirknkylä-Kuvlantie (120 asunta). Laajalahti n esitetty ensisijaisten, keskipitkällä tähtäyksellä asemakaavitettaviin khteisiin, jiden yhteenlaskettu kapasiteetti kk kaupungin alueella n n asunta. Kirknkylä-Kuvlantien alue n esitetty tissijaisissa, pitkän tähtäyksen alueissa, jiden kapasiteetti n n. 700 asunta. Elinkeint; tellisuus, timitilat ja työpaikat Strategisen yleiskaavan tavitteiden perusteella Laajalahden-Kuvlantien sayleiskaava-alueelle ei sijiteta ympäristövaikutuksia aiheuttavaa tellisuutta. Tilaa vaativan kaupan alueena kehitetään Vuhkallin aluetta. Kuvlantien liittymän maankäytön tehstamiseen elinkeinalueena; kauppa/pk-yritykset/tellisuus, varaudutaan. Palveluverkstn kehittäminen Kaava-alueelle ei le tarkitus sijittaa uusia julkisia palveluja, vaan palveluiden salta tukeudutaan kirknkylän keskustan sekä kaupungin keskustan palveluihin.

52 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Liikenneljen kehittäminen Sukurantien varteen tteutetaan kevyenliikenteenväylä. Maankäytön suunnittelussa varaudutaan Lahden kaupunkiseudun sisäiseen henkilöraideliikenteeseen. Tutkitaan Rautsaln ja Sahanniemen tellisuusalueiden sekä Rajavuren jätteenkäsittelyalueen raskaan liikenteen järjestäminen uuden yhdystien kautta Lakeasuntieltä Heinlan phjiseen liittymään Osallisten tavitteet Viranmaisneuvttelussa krstuivat viranmaisten tavitteet yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, ilmastnmuutkseen varautumisesta ja VT 4 valtakunnallisen merkityksen humin ttamisesta. Viranmaisneuvttelussa ELY-keskus paintti kknaisuuden tärkeyttä ja kaupan alueiden vaikutuksia keskustaan selvitettävä sekä kuntataludellisia vaikutuksia arviitava. 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n laadittu ja sitä n täydennetty suunnittelun edetessä. Kaavahankkeelle n perustettu ma si kaupungin internetsivuille, jhn n kttu mm. kaavan perusselvitysaineist. Alitusvaiheen viranmaisneuvttelu (MRA 16 ) pidettiin Neuvttelussa käytiin läpi perusselvitysten tilanne ja svittiin tiettyjä tarkennuksia sallistumis- ja arviintisuunnitelmaan. Osayleiskaava-alue laajennettiin kskemaan myös Kuvlantien aluetta ja päätettiin pitää viran-maisneuvttelu Neuvttelussa tdettiin, että sallistumis- ja arviintisuunnitelman tarkkuus n riittävä eikä lisäselvityksiin tdettu tarvetta. Viranmaiset esittivät suunnittelussa humin tettavia asiita ja svittiin, että järjestetään työneuvttelu ennen kaavalunnksen nähtäville tula. Suunnittelualueen kiinteistönmistajille ja yksittäisille muille sallisille lähetettiin kirje ja sayleiskaavalunns ennen kaavalunnksen nähtäville asettamista (yht. 388 kpl). Osayleiskaavalunnksen nähtävilläln aikana : pyydettiin lausunnt näyttely kirjastssa yleisötilaisuus valtuusttallla neuvttelut kiinteistönmistajien kanssa ja

53 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Viranmaisten työneuvttelu järjestettiin sayleiskaavalunnksen nähtävilläln jälkeen. Neuvttelussa käsiteltiin lunnksesta saadut mielipiteet ja lausunnt sekä kaupungin niihin laatimat vastineet. Viranmaiset esittivät kaavakarttaan ja selstukseen tehtäviä muutksia ja tarkennuksia. Osallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä kaavituksen vaiheista n kerrttu myös sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa, jka n selstuksen liitteenä 1. Osayleiskaavaehdtus li nähtävillä välisenä aikana. pyydettiin lausunnt muistutukset Viranmaisneuvttelu järjestettiin sayleiskaavaehdtuksen nähtävilläln jälkeen. Neuvttelussa käsiteltiin lunnksesta saadut lausunnt ja sa muistutuksista sekä kaupungin niihin laatimat vastineet.

54 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 5 Osayleiskaavan kuvaus 5.1 Kaavituksen vaiheet Päätös Tekla Tekla Khall Päätöksen sisältö Päätettiin käynnistää sayleiskaavan laatiminen ja käsitellä työn taviteaikataulu seuraavassa kkuksessa. Hyväksyttiin kaavatyön menettelytapa, merkittiin OAS tiedksi sekä päätettiin kuuluttaa kaavan vireilletul ja OAS:in valmistuminen. Merkittiin kaavatyön OAS tiedksi ja päätettiin saattaa se myös kaupunginvaltuustlle tiedksi. Merkittiin tiedksi laadittu meluselvitys ( ). Tekla Tekla 9 Kaavatyön aikana n ilmennyt tarpeita laajentaa suunnittelualuetta mttritien ja Kuvlantien risteyksen seudulle saakka. Perusselvitykset n laajennettu käsittämään em. laajennetulle suunnittelualueelle. Päätös: Tekla esitti kaupunginhallitukselle, että suunnittelualuetta laajennetaan ja kaavatyön nimeksi tarkistetaan Laajalahti-Kuvlantie sayleiskaava Hyväksyttiin teknisen lautakunnan em. esitys. Khall Khall Valmistelussa esiteltiin selvitys- ja kaavatilannetta sekä salle aluetta laadittu Elina Lähteen diplmityö Helmiä nauhassa maisemalähtöinen urbanismi Laajalahden suunnittelussa. Asia palautettiin uudelleen valmisteluun. Esiteltiin alustavaa kaavalunnsta tavitteiden asettelun phjaksi. Tekla 139 kaava laaditaan ikeusvaikutteisena kaavaan ei merkitä määräystä, jnka mukaan sayleiskaavan perusteella vitaisiin suraan myöntää rakennuslupia eri valmistelusta määritellään alueet, jille määrätään MRL 128 mukainen timenpidekielt Kaavalunns Tekla Infrmaati tekniselle lautakunnalle.

55 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Tekla Kaavaehdtus, ehdtus palautettiin valmisteluun Tekla Kaavaehdtus Tekla 24 Kaavaehdtus II Elinvimalautakunta 5.2 Kaavan rakenne ja mititus Kaava-alueella n nin 650 asukasta ja se keskittyy pääsin Pirttiniemen alueelle. Osayleiskaavassa n tavitteellisesti varauduttu alueen asukasmäärän kasvuun nin 300 asukkaalla vuteen 2030 mennessä strategisen yleiskaavan tavitteiden mukaisesti mutta kaavan tteutuminen vi vaatia pidemmänkin ajanjaksn ja yleiskaavaa tteutetaan vain tarpeen vaatiessa. Näin llen kaavassa n luvuttu tavitevudesta ja kaavaan n laadittu eri maankäyttövarausten tteuttamisjärjestys ja ajittaminen, jnka tulee perustua selvitykseen maankäyttövarausten (erilaisten tnttien) tarpeellisuudesta. Osayleiskaavalla uutta asuinrakentamista hjataan mttritien länsipulella etelän suuntaan, khti Heinlan kaupungin keskustaa. Tteuttamisesta tarkemmin khdassa 7.1. Uusia asumisen alueita n sitettu Rutsalaisen rannan läheisyyteen Laajalahdella, Sukuran-lahdella ja Vartianlahdella sekä Marjniementien varteen, Jurnatjelle ja Kirknkyläntien ja Marjniementien risteyksen phjispulelle. Asumisen alueita ympäröivät virkistysalueet ja sitä myötä hyvät ulkilumahdllisuudet, jiden kehittämiselle kaavaratkaisu lu edellytykset. Asumisen alueiden läheisyyteen n sitettu ulkilureittejä, uimarantja ja venevalkamia. Asumisen reservialueilla (A/res) varaudutaan kaavan jälkeiseen alueen kehitykseen tai siihen mahdllisuuteen, että strategisessa yleiskaavassa sitetut ratayhteystarpeet Mikkelin ja Jyväskylän suuntaan tteutuvat tai Heinlan työpaikka- ja asukasmäärä kasvaa vimakkaasti. Alueita vidaan asemakaavittaa edellä mainittujen syiden tai muiden syiden, kuten muun vastaavan maankäyttöön sitetun alueen krvaajana esimerkiksi tilanteessa, jssa jkin vastaava suunniteltu alue sittautuu tteuttamiskelvttmaksi. Uusia lma-asunt/asuntalueita (ARA-1) n sitettu Sukuranlahdelle ja Huhtisaareen. Olemassa levia lma-asunt/asuntalueita n Pirttiniemen rannassa ja Marjniementien varrella. Uusien (lma)asuinalueiden (ARA-1) käyttööntt pysyvään asumiseen vaatii selvityksen tarpeesta.

56 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Kaavassa sitettu matkailupalvelujen alue (RM) Rutsalaisen rannassa Jurnatjenlahdella tukeutuu Kariniementiehen. Alueen läheisyydessä sijaitsee Tähtihvin palvelut ja laajat ulkilumahdllisuudet. Vuhkallin alueelle, mttritien phjisen liittymän alueelle, kaupan suuryksiköiden pinta-alaa n sitettu seudullisesti merkittäville tilaa vaativaan erikiskaupan suuryksiköille KI-1 ja KM-2 alueille yhteensä enintään k-m². Tämä tarkittaa nin 6-9 kaupan suuryksikköä riippuen siitä, kuinka alueen eri kaupat tulkitaan suuryksiköiksi (esim. yksittäinen yli 2000 k-m² kaupparakennus tai erikiskauppjen keskus kuten Retail Park) ja kuinka paljn maapinta-alaa kauppa tarvitsee (mm. varastalueet ja parkkipaikat). Nykyisin, lemassa levalla alueella n nin k-m² käytetty ja suuryksikköjä n kaksi. Olemassa levalle alueelle n mahdllista rakentaa 1-2 uutta suuryksikköä, riippuen sinne sijittuvan kaupan laadusta ja suuryksikön tulkintatavasta (viite: Ympäristöhallinnn hjeita 3/2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavitus). Uudelle alueelle n mahdllista rakentaa 3-7 suuryksikköä, riippuen kaupan laadusta ja tulkintatavasta. Uuden alueen tarkitus n varautua Vuhkallin lemassa levan alueen mahdlliseen täyteen rakentumiseen, mikä saattaa tapahtua, js esimerkiksi rautakauppa sijittuu alueelle, jllin se saattaa käyttää lemassa levan alueen jäljellä levan maapinta-alan, mutta uusia kauppja ei alueelle vida enää rakentaa, vaikka rakennusikeutta alueella lisikin jäljellä. Kaupan suuryksiköiden mititus perustuu maakuntaliitn kanssa käytyihin neuvtteluihin ja strategisen yleiskaavaehdtuksen linjauksiin. Suuryksiköiden alueen määräyksessä velvitetaan selvittämään kaupan vaikutukset keskusta-alueen kaupan elinvimaisuuteen asemakaavitusvaiheessa. Tarkituksena n, että asemakaavaa laadittaessa selvitetään mitä, ja minkälaista kauppaa alueelle vidaan sallia vaarantamatta keskusta-alueen kaupallista elinvimaisuutta. Kaavaratkaisu mahdllistaa lemassa levien Sukannaksen ja Vuhkallin alueiden laajenemisen työpaikka- ja tellisuus- ja työpaikka- ja palvelualueina. Lusintien ja mttritien välissä sijaitsevan betnitehtaan alue n sitettu tellisuusalueeksi/tellisuusalueeksi, jlla ympäristö asettaa timinnan laadulle erityisiä vaatimuksia (T/TY). Alueen phjispulelle n mahdllisuus tteuttaa tarvittaessa uusi työpaikka-alue (TP/res), jka tukeutuu Kirknkyläntiehen. Mttritien, Kuvlantien ja Kirknkyläntien rajaama alue n sitettu työpaikkareservialueeksi (TP-res), jka tteutetaan muiden työpaikka-alueiden jälkeen tai erillisen selvityksen perusteella. Sranttalue Kuvlantien phjispulella n kaavassa merkitty maaainesten ttalueeksi (EO). Alueeseen liittyy selvitysaluemerkintä. Selvitysaluemerkinnällä velvitetaan selvittämään laajemmalta alueelta maanttn liittyvät liikenteelliset ratkaisut ja vaikutukset sekä tekemään niistä yleissuunnitelma asemakaavituksen phjaksi. Mikäli alueelta vidaan ttaa tai halutaan ttaa maa-aineksia, tulee se tehdä asemakaavittamalla selvitysalue.

57 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Kaava-alue n kltaan nin 977 ha. Kaava-alueen pinta-alat maankäytön pääkäyttötarkitusten salta vat seuraavat: Aluevaraus Nykytila Uusi alue Reservi Yhteensä ASUMINEN A, AM 1,7 ha 39,0 ha 40,7 ha AO 32,7 ha 31,6 ha 13,6 ha 77,9 ha AP 17,9 ha 32,5 ha 50,4 ha ARA 20,3 ha 23,3 ha 43,6 ha Yhteensä 72,6 ha 87,4 ha 52,6 ha 212,6 ha TYÖPAIKKA-ALUEET P 9,1 ha 9,1 ha TP 63,4 ha 9,7 ha 45,8 ha 118,9 ha T 23,8 ha 8,4 ha 32,2 ha Yhteensä 96,3 ha 18,1 ha 45,8 ha 160,2 ha KAUPAN ALUEET KM 17,2 ha 12,2 ha 29,4 ha Yhteensä 17,2 ha 12,2 ha 0,0 ha 29,4 ha VIRKISTYS V 140,5 ha 140,5 ha M 58,9 ha 58,9 ha MU 96,5 ha 96,5 ha RM 11,3 ha 11,3 ha Yhteensä 295,9 ha 11,3 ha 0,0 ha 307,2 ha VESIALUEET W 210,4 ha 210,4 ha Yhteensä 210,4 ha 0,0 ha 0,0 ha 210,4 ha ERITYISALUEET EO 5,5 ha 5,5 ha EV 47,5 ha 47,5 ha Yhteensä 53,0 ha 0,0 ha 0,0 ha 53,0 ha Yhteensä Nykytila Uusi alue Reservi Muut alueet (liikenneväylät, ym) KOKO ALUE 745,4 ha 129,0 ha 98,4 ha 972,8 ha 4,6ha 977,4 ha

58 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / Palvelut Vuhkallin alueelle rakentuneet kaupan alueet n sitettu palvelujen alueeksi, jnne saa sijittaa paljn tilaa vaativan erikistavaran kaupan myymälätilja. Alueelle n j sijittunut mnipulisesti kauppaa ja palveluja. Maakunnallisten kaupan selvitysten perusteella Vuhkallin vidaan sijittaa tilaa vaativaa kauppaa tulevaisuudessakin. Kaavamerkinnöillä ja määräyksellä mahdllistetaan alueen mnipulinen kehittäminen kaupan, palveluiden ja työpaikkjen alueena. Kaavaratkaisun mahdllistama väestömäärä lisää tteutuessaan palvelujen määrän kysyntää. Kaava-alue tukeutuu Heinlan keskustan ja kirknkylän päiväkti- ja kulupalveluihin. Kaavan mukaisille asumiseen sitetuille alueille vidaan asemakaavitusvaiheessa arviida uudelleen palvelutarpeen ja tarvittaessa sittaa aluevaraukset pienimutista päiväkti- tai muuta palvelurakentamista varten Lunnnsujelu ja muut arvkkaat luntkhteet Luntkhteet n jaettu kuuteen eri ryhmään ja ne n numeritu kukin malla numerllaan 1-6. Kaava-alueella esiintyvää huminarvista kasvilajia, kangasvukka, ei le merkitty kaavakartalle sen esiintymien turvaamiseksi. lu-1 Kaavakarttaan n merkitty lunnnsujelulain 29 :n mukaiset sujellut lunttyypit (lehmus-metsikkö) lu-1 merkinnällä (lunnn mnimutisuuden kannalta arvkas alue, lunnnsujelulain mukainen lunttyyppi). Lu-1 khteiden rajaukset vat lunnnsujelulain perusteella tehtyjen lunttyyppirajausten mukaiset. Alueen rajaus tarkentuu asemakaavituksen yhteydessä. lu-2 Vesilain tisen luvun 11 :n mukaiset lunnntilaiset nrt n merkitty kaavaan lu-2 merkinnällä (lunnn mnimutisuuden kannalta arvkas alue, vesilakikhde). Alueen rajaus tarkentuu asemakaavituksen yhteydessä. lu-3 Liit-ravien (luntdirektiivin liitteen IV(a) laji) elinympäristöt n merkitty kaavaan lu-3 merkinnällä (lunnn mnimutisuuden kannalta arvkas alue, liit-ravan elinympäristö). Alueen rajaus tarkentuu asemakaavituksen yhteydessä. lu-4 Kaava-alueen eteläsiin sijittuva linnustllisesti paikallisesti erityisen mnimutinen alue n merkitty kaavaan lu-4 merkinnällä (lunnn mnimutisuuden kannalta arvkas alue, linnustllisesti arvkas alue).

59 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Alueen rajaus tarkentuu asemakaavituksen yhteydessä. lu-5 Kaava-alueelle sijittuu useita metsälain 10 :n mukaisia arvkkaita elinympäristöjä. Edustavimmat khteet n merkitty kaavaan lu-5 merkinnällä (lunnn mnimutisuuden kannalta arvkas alue, muu arvkas khde). Alueen rajaus tarkentuu asemakaavituksen yhteydessä. lu-6 Uhanalaisten perhslajien elinympäristöt n merkitty kaavaan lu-6 merkinnällä (lunnn mnimutisuuden kannalta arvkas alue, uhanalaisen perhslajin elinympäristö). Kaavamääräys: Pikkusinisiipiesiintymän elinlsuhteiden turvaamiseksi khteessa ylläpidetään riittävää kasvillisuuden avimuutta. Alueen hidsta annetaan tarkempia hjeita kaavaselstuksen liitteessä 12. Alueen rajaus tarkentuu asemakaavituksen yhteydessä.

60 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 6 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteen timivuuteen Osayleiskaavan tteuttaminen vaikuttaa Heinlan yhdyskuntarakenteeseen. Heinlan kirknkylän ja Heinlan keskustan välille sitettu maankäyttö Kirknkyläntien varrelle kehittää nauhamaista ja nykyistä tiiviimpää yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisu lu edellytykset uusien asuin- ja palvelualueiden tteuttamiselle, nykyisten työpaikka-, tellisuus- ja palvelualueiden täydentämiselle sekä vapaa-ajantimintjen lisäämiselle. Timinnallisesti sekittunut ja mnipulinen asumisen, palveluiden ja työpaikkjen mudstama nauhamainen rakenne lu edellytyksiä liikenteen ja pendelöintitarpeen tehkkaampaan hitamiseen lemassa levia liikenneväyliä pitkin ja lun paremmat edellytykset timia julkisille liikennevälineille. Kaavan tteuttamisen (mm. parannettavat liikenneyhteydet) myötä mttritien estevaikutus pienenee ja mttritien länsipulen saavutettavuus ja timivuus kknaisuutena paranee. Uusi kkjakatu Sammntieltä Pitkäniementielle ja siitä edelleen mttritien yli Vuhkallin yhdistää mttritien länsipulen nykyistä paremmin Heinlan keskustan ja kirknkylän mudstamaan nauharakenteeseen. Kkjakadun kautta n mahdllisuus järjestää sujuva jukkliikenne/yhteiskuljetusreitti. Kaavaratkaisu mahdllistaa Laajalahden ja Kuvlantien alueen kehittymisen mnipulisena vesistön läheisenä asumisen alueena, jssa lmittuvat asuinkrttelit, virkistysalueet ja -reitit. Tavitellut uudet asukkaat turvaavat saltaan kaupungin palveluiden säilymisen ja kehittymisen. Kknaisuutena kaavassa esitetyt aluevaraukset ylittävät väestön ja -kasvun tavitteen. Yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja alueiden tteuttamisjärjestystä hjataan sittamalla pidemmällä ajanjakslla tteutettavat alueet kaavassa reservialueina. Reservialueiden kaavittamisesta tulee ajankhtaista tilanteen vaatiessa perustelluista syistä, esimerkiksi js raideliikenne tetaan käyttöön tai Heinlan työpaikkamäärä kasvaa merkittävästi, jllin lisi mahdllisesti dtettavissa suurempaa väestön lisääntymistä alueella. Asuinalueiden mititusta, rakentamista ja tarvetta n käsitelty tarkemmin liitteenä14 levassa erillisessä selvityksessä. Vaikutukset elinlihin ja ympäristöön - terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen Asumisen alueita ympäröivien mnipulisten virkistysalueiden ja ulkilureittien myötä liikkuminen kävellen ja pyöräillen tdennäköisesti lisääntyy. Vesistön läheisyys ja sen virkistyskäyttö-edellytysten paraneminen lisää viihtyisyyttä lemassa levilla ja uusilla asumisen alueilla.

61 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Kaavaratkaisu ei mahdllista uusien merkittäviä ympäristöhaittja aiheuttavien timintjen sijittamista alueelle, mikä parantaa tilannetta nykyisiin kaavihin nähden. Maa-aineisten ttalueen salta alueelle ja sen välittömään ympäristöön n sitettu selvitysalue-merkintä, jlla velvitetaan selvittämään vaikutukset maa-aineisten tsta sekä suunnittelemaan alueen liikenteelliset ratkaisut sekä maankäyttö ennen ja jälkeen maantn sekä asemakaavittamaan alue. Alue sijaitsee lemassa levien asutusalueiden välittämässä läheisyydessä ja lisäksi sen liikenneyhteyksien ratkaisemiseen vaaditaan tarkempaa suunnittelua, jten alueelle ei siten tämän yleiskaavan perusteella vida esittää maa-aineisten tta. Maa-aineisten ttamisen mahdllisuudet n tutkittava erikseen asemakaavituksen yhteydessä. Mttritien melu n selvitetty sayleiskaavan laadinnan yhteydessä vuden 2020 ennustettujen liikennemäärien mukaisesti ja mttritien varteen n sitettu meluntrjuntatarve niiltä sin, jssa n mttritien läheisyyteen sijittuvaa maankäyttöä sitettu ja jiden salta meluntrjunta n selvityksen perusteella tdettu tarpeelliseksi. Uusilla asumiseen sitetuilla alueilla melutast pysyvät pääsin melutasn hjearvjen puitteissa. Päiväaikainen melutas ei yli-tä LAeq 55 db ja yöaikainen melutas jää pääsin alle LAeq 45 db. Pikkeuksena kuitenkin vat Jurnatjen ja Huhtisaarentien varteen sitetut asumisen alueet, jissa melun hjearvjen tteutumiseen ei päästä ilman meluntrjuntatimenpiteitä. Myös Pitkäniementien mlemmin pulin sitettu asuntalue jää kaaknpuleiselta saltaan melualueelle ja kaavassa n sitettu siltä sin meluntrjunnan tarve mttritien varteen. Asemakaavitusvaiheessa n mahdllista tarvittaessa myös rajata aluetta tarkemmin ja varmistaa riittävä meluntrjunta rakenteellisin keinin krttelialueella. Tarkempi selvitys meluntrjunnasta n esitetty liitteessä 6. Kaavamääräyksissä edellytetään tutkimaan mahdllisesti pilaantuneet maaalueet ja tarvittaessa puhdistamaan ne. Pilaantuneiden maaperien tilan n näin llen mahdllista parantua kaavaratkaisun myötä. Kaavassa esitetään keskeisiä uusia kevyen liikenteen yhteyksiä, jtka tteutuessaan lisäävät liikenneturvallisuutta. Kknaisuutena kaavan vaikutukset terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen vat psitiivisia. Vaikutukset ssiaalisiin lihin Osayleiskaavan asuinalueet mahdllistavat alueelle hyvin mnipulista asuinrakentamista rivitaljen pienistä asunnista suuriin maktitalihin ja mnipulistavat alueen asunttarjntaa. Sitä kautta myös alueen väestörakenteen n mahdllista mnipulistua, sillä väestön ikärakenteeseen ja perhetyyppeihin vaikuttaa asunttyypit. Pienet asunnt ja yhtiömutinen asuinrakentaminen mahdllistavat piskelijiden, eläkeläisten, yksin asuvien

62 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 ja pienten perheiden asumisen alueella ja maktitalt taas mnilukuisempien ja lapsiperheiden asumisen alueella. Vaikutukset liikenteen timivuuteen Osayleiskaavaratkaisu ei sita uusia ajneuvliikenteen mttritien ylityksiä tai alituksia, mutta mahdllistaa uuden, eri katuyhteyksiä yhdistävän rengasmaisen kkjakadun tteuttamisen Sukurantien ja Pitkäniementien välille Kkjakatu parantaa alueiden välistä saavutettavuutta, niiden yhteyttä mttritielle. Kkjakatu myös mahdllistaa vaihtehtisten reittien käytön tarvittaessa. Osayleiskaava-alueelta liikenne mttritielle (Vt 4) hjautuu pääsin Heinlan phjisen liittymän kautta. Yleiskaavatyön yhteydessä ei le tehty erillistä liikennemääräarvita. Mttritien välityskyvyn vidaan kuitenkin arviida riittävän yleiskaavan mukaiselle liikennemäärien kasvulle. Osayleiskaavaratkaisu lisää jnkin verran liikennettä myös Kirknkyläntiellä (mt 140). Heinlan kaupunki n selvittänyt yhdystien rakentamismahdllisuutta Sukurantien ja Lakeasuntien väliselle alueelle. Alueen liikenneselvityksiä tulee tarkistaa siten, että sayleiskaavan ja uuden yhdystien aiheuttamat liikennemäärät tutkitaan ennen asemakaavjen laatimista. Liikennemääriä n arviitu suuntaa antavasti ppaan Liikennetarpeen arviinti maankäytön suunnittelussa, Sumen ympäristö 27 / 2008 hjeen mukaisesti. Vuhkallin kaupallisten ja työpaikka-alueiden maankäytön vaikutuksia mttritielle hjautuviin liikennevirtihin vidaan arviida tarkemmin ja tasata katuverkn liikennejärjestelyillä asemakaavituksen edetessä. Asuinalueiden liikennemäärät ja vaikutukset katuverkkn vidaan arviida tarkemmin asemakaavavaiheessa. Heinlan phjisen liittymän yhteyteen sitettu mttritien ylittävä kevyenliikenteen yhteys parantaa Vuhkallin työpaikka- ja palvelualueen saavutettavuutta uusien asuinalueiden suunnasta. Se myös mahdllistaa mttritien itäpulella sijaitsevilta asuinalueilta pääsyn jalan ja pyöräillen Rutsalaisen rantaan ja sayleiskaavassa sitettaville Saittalahden virkistysreiteille. Kaavassa sitetut kevyenliikenteen yhteydet parantavat liikenneturvallisuutta sekä alueen sisäisiä yhteyksiä ja kevyen liikenteen verkstn jatkuvuutta. Vaikutukset maisemakuvan minaispiirteisiin Osayleiskaavassa sitettavien uusien rakentamiseen varattavien alueiden tteuttaminen muut-taa maisemakuvaa. Osayleiskaavassa rakentaminen n sijitettu maisema- ja luntselvityksen susittelemille rakentamiseen hyvin sveltuville alueille, ja ne alueet jtka selvityksessä n susiteltu jätettäväksi

63 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 rakentamisen ulkpulelle, n sitettu jk virkistys- tai maa- ja metsätalusvaltaisiksi alueiksi. Osayleiskaava-alueen eteläsa mttritien länsipulella n tällä hetkellä lähes rakentamatn ja kaavaratkaisussa sinne sitetaan pysyvää asutusta sekä työpaikka-alueita. Lunnnmaisema-alue muuttuu rakennetuksi maisemaksi. Ranta-alueilla väljät lma-asuntalueet saattavat ajan myötä tiivistyä ja muuttua sin vakituiseksi asutukseksi, mikä vi jssain määrin muuttaa rantamaisemaa. Uudet asumisen alueet n hjeistettu kaavakartan yleisissä määräyksissä suunnit-telemaan alueen tpgrafiaa seuraten ja lemassa levaan rakennuskantaan svittaen. Kaavaratkaisussa uudet rakentamisen alueet n sijitettu pääsin sellaisille maisema- ja lunt-selvityksen mukaisille paikille, jtka n tdettu rakennettavuudeltaan hyväksi ja jiden maisemakuva kestää rakentamisen. Selvityksessä rakentamisen ulkpulelle jätettäviksi alueiksi merkityt alueet n jätetty lunnntilaisiksi. Yhteenvetkartta Kirknkylän pulen maisema- ja luntselvityksestä (Pöyry)

64 50 Oyk, Yleiskaavan selstus, ehdtus II / 72 Yhteenvetkartta Laajalahden alueen maisema- ja luntselvityksestä (Pöyry) Olemassa levat asumisen, viljelyn ja vapaa-ajan asumisen alueet mudstavat maisemallisesti man kknaisuutensa sayleiskaavan phjissassa ja sinne n sitettu kaavaratkaisussa täydennysrakentamista lemassa levan miljöön mittakaavaa ja väljyyttä kunniittaen. Kknaisuutena kaavan vaikutusten maisemakuvan minaispiirteisiin vidaan katsa levan vähäiset. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistihin Osayleiskaavassa n sitettu kaavamerkinnöin kaikki laadittujen selvitysten muinaismuistalueet ja khteet ja annettu näiden säilymistä edistäviä määräyksiä. Arkelgisista khteista klme sijittuu uusille asumiseen sitetulle alueelle, kaksi virkistysalueelle ja yksi maa- ja metsätalusvaltaiselle alueelle. Asumiseen sitetuilla alueilla muinaismuistkhteet humiidaan asemakaavitusvaiheessa. Osayleiskaavassa n merkitty paikallisesti merkittävä Vanha-Sukuran tilan ympäristö säilytettäväksi. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja arkelgiseen perintöön vat psitiivisia, sillä kaava edistää niiden säilymistä. Vaikutukset lunnnympäristöön ja lunnnsujeluun Kaavan keskeiset muutkset lunnnympäristöön aiheutuvat uusista rakennusalueista, jilla lunnnympäristö rakentamisen myötä muuttuu. Osa lunnnympäristöstä kataa rakentamisen myötä, ja paikin rakentaminen myös pirst nykyisiä metsäalueita. Merkittäviä muutksia