Kysely työsuojeluvaltuutetuille

Transkriptio

1 Työsuojeluyksikkö Tutkimustoiminta Kysely työsuojeluvaltuutetuille 12/ /2007 toimintaympäristö, toimintaedellytykset ja yhteistoiminta Kyselyn taustaa Metallityöväen liitto seuraa tiiviisti metalliteollisuuden työsuojeluasioiden kehitystä. Osana tätä seurantaa työsuojeluyksikkö lähetti kaikille työsuojeluvaltuutetuille kyselylomakkeen koskien työsuojeluvaltuutetun toimintaympäristöä, toimintaedellytyksiä ja yhteistoimintaa. Kyselyn tavoitteena oli saada laajempi kokonaiskuva keskeisten työsuojeluasioiden tilasta ja kehityksestä metalliteollisuudessa ja muilla liiton sopimusaloilla. Kysely toteutettiin joulu-tammikuun aikana. Lomake lähetettiin 1749 työsuojeluvaltuutetulle ja vastauksia saatiin 930. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 53 prosenttia. Kyselyyn oli mahdollista vastasta myös internetissä ja 241 valtuutettua vastasi kyselyyn liiton verkkosivuilla. Vastanneet toimialoittain Puolet vastanneista valtuutetuista työskenteli työpaikalla, jonka päätoimialana oli metallituotteiden, mikä on metallialan keskeinen toimiala. Toiseksi eniten vastauksia saatiin autoalan työpaikoilta. n vastausten määrä oli kuitenkin keskimääräistä alhaisempi, kun sen suhteuttaa autoalan työsuojeluvaltuutettujen lukumäärään. Kuviossa 1 on esitetty vastanneet työpaikan toimialan mukaan. Vastanneet työpaikan henkilöstön kokoluokan mukaan Vastanneissa työpaikoissa työskenteli yhteensä henkilöä, joista työntekijöitä oli ja toimihenkilöitä Yli puolet vastanneista valtuutetuista työskenteli alle Kuvio 1. Kyselyyn vastanneet työsuojelu toimialoittain, u N=6 0,6 N=32 Taulukko 1. Vastanneet työpaikan henkilöstön kokoluokan mukaan Työpaikan koko Toimipaikat Henkilöstömäärä Pienet (1 49 henkilöä) Metallituotteiden N=454 Koneiden ja laitteiden N=118 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden N=79 Kulkuneuvojen (sis. telakat) N=32 (autokorjaamot ja -kaupat) N=128 Muu toimiala N=60 Keskisuuret ( henkilöä) Suuret (väh. 200 henkilöä) 3,4 3,4 6,4 13,0 50,3 lkm lkm , , , , , ,8 Yhteensä , ,0 8,6 14, Kysely työsuojeluvaltuutetuille

2 50 hengen työpaikoilla, reilu kolmannes keskisuurissa työpaikoissa ja vajaa 15 prosenttia suurissa vähintään 500 henkeä työllistävissä yrityksissä. Taulukossa 1 vastanneiden työpaikkojen lukumäärä on pienempi, kuin kyselyyn saatujen vastausten lukumäärä, koska joistakin vastauslomakkeista puuttui työpaikan työntekijöiden määrä. Kuvio2. Onko työpaikalla tehty työn vaarojen selvittäminen ja arviointi? () Ei ole tehty On tehty On tekeillä Ei osaa sanoa Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Vaarojen selvittäminen ja arviointi ymmärretään monella eri tavalla, kuten pitoisuusmittauksina, työterveyshuollon tekeminä työpaikkakäynteinä ja työsuojelupiirin tarkastuksina. Vastanneiden valtuutettujen työpaikoista 76 prosentissa selvitys oli tehty tai se oli parhaillaan tekeillä (kuvio 2). Työpaikan kokoluokan mukaan tarkasteltuna pienillä työpaikoilla tilanne oli odotetusti huonompi. Noin joka viidennessä pienessä työpaikassa selvitystä ei oltu tehty. Toisaalta pienten työpaikkojen valtuutetuista yli 10 prosenttia ei tiennyt, onko selvitystä tehty. Toimialoittain tarkasteltuna autoalan työpaikoilla tilanne oli heikoin, lähes 30 prosentissa työpaikoista työn vaarojen selvittämistä ja arvointia ei oltu tehty (kuvio 3). n valtuutettujen joukossa oli myös eniten niitä, jotka eivät osanneet sanoa, onko selvitystä tehty. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Työantajan järjestämän lakisääteisen työterveyshuollon tulee perustua kirjalliseen, ajan tasalla olevaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelman laatimisen osana työterveyshuollon henkilöstö käy työpaikalla ja tekee kirjallisen työpaikkaselvityksen. Selvityksessä arvioidaan työolosuhteita ja kartoitetaan erilaisten perinteisten altisteiden lisäksi erityisesti myös työn kuormittavuus, työjärjestelyt yms. Valitettavasti työpaikkaselvitystä pidetään usein vain työterveyshuollon tekeminä työpaikkakäynteinä. Kyselyn mukaan selvitys oli tehty tai oli tekeillä 90 prosentissa työpaikoista (Kuvio 4). Kokoluokan mukaisesti tarkasteltuna tilanne oli paras suurilla työpaikoilla, joista vain vajaa prosentti työpaikoista oli sellaisia, joissa selvitystä ei oltu tehty. Pienissä ja keskisuurissa työpaikoissa tilanne oli vain hieman heikompi. Työpaikkaselvitys oli siis usein tehty, mutta kyselyllä ei selvitetty työpaikkaselvityksen sisältöä, laajuutta eikä selvityksen ajan tasalla olemista. Kuvio 3. Onko työpaikalla tehty työn vaarojen selvittäminen ja arviointi? Valtuutettujen vastaukset toimialoittain, Ei ole tehty Metallituotteiden Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja sähkölaitteiden On tehty On tekeillä Ei osaa sanoa Kuvio 4. Onko työpaikalla tehty työterveyshuollon työpaikkaselvitys? () Ei ole tehty On tehty On tekeillä Ei osaa sanoa 2 Metallityöväen Liitto ry

3 Työpaikoilla käytössä olevat laatu- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden huomioiminen on entistä olennaisempi osa kaikkien organisaatioiden toiminnan kehittämistä, tuottavuuden parantamista ja riskien hallintaa Laadunhallintaan ja laadunvarmistukseen liittyvää kansainvälistä ISO standardia käytetään yli 70 maassa. Ympäristöjärjestelmät ovat tässä vaiheessa levinneet eniten työpaikoille, joissa on tärkeää hallita haitallisia päästöjä ja osoittaa vastuullisuutta ympäristöä kohtaan. Nyt johtamisjärjestelmät ovat leviämässä myös työturvallisuuden ja -terveyden hallintaan. Turvallisuuden hallintajärjestelmiä otetaan eniten käyttöön yrityksissä, joissa toiminnan kannalta on kriittistä hallita suuria riskejä. Kuviossa 5 näkyvät työpaikoilla käytössä olleet laatu- ja turvallisuusjärjestelmät. Laatujärjestelmä ISO standardeja oli käytössä lähes 70 prosentissa työpaikoista. Joka neljännellä työpaikalla oli käytössä ympäristölaatujärjestelmä ISO Suurilla työpaikoilla järjestelmien käyttö on selvästi yleisempää kuin pienillä työpaikoilla (kuvio 6). Turvallisuusjohtamisjärjestelmä OHSAS on käytössä jopa joissakin pienissä työpaikoissa. Työpaikalla sattuneet työtapaturmat Osa valtuutetuista ilmoitti kyselyvastauksessaan tapaturmiksi kaikki pienetkin tapaturmat, osa ilmoitti vain sairauspoissaolon vaatineet tapaturmat. Taulukossa 2 ilmoitetut vuoden 2005 tapaturmataajuudet eivät siis ole tarkkoja. Tapaturmataajuus on korkeampi kuin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastojen mukaan. Teollisuudessa tapaturmataajuus on keskimäärin TVL:n tilastoissa 39 tapaturmaa. Tapaturmataajuutena ilmoitetaan tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden. Korkeimmat tapaturmataajuudet olivat koneiden ja laitteiden ja metallituotteiden valmistuksessa sekä autoalalla. Ammattitautitapaukset ja -epäilyt Kyselyn mukaan ammattitautitapauksia tai -epäilyjä viimeisen kahden vuoden aikana oli jopa yli 30 prosentissa työpaikoista, mikä on selvästi suurempi määrä kuin viranomaisten julkaisemissa tilastoissa (kuvio7). Suurilla työpaikoilla ammattitautitapauksia tai -epäilyjä oli eniten, peräti 60 prosentissa työpaikoista. Tulosta saattaa selittää se, että suurilla työpaikoilla on toimivampi työterveys- Kuvio 5. Käytössä olleet laatu- ja/tai turvallisuusjohtamisjärjestelmät vastanneiden valtuutettujen työpaikoilla, Kuvio 6. Käytössä olleet laatu- ja/tai turvallisuusjohtamisjärjestelmät vastanneiden valtuutettujen työpaikoilla, henkilöstön kokoluokittain, ISO 9000 ISO OHSAS Jokin muu ISO ,3 6,9 Pienet 23,7 ISO Keskisuuret OHSAS , Jokin muu Taulukko 2. Tapaturmataajuudet vastanneiden valtuutettujen työpaikoilla toimialoittain vuonna 2005 Suuret Tapaturmaaajuus u 32,2 51,5 Metallituotteiden 63,8 Koneiden ja laitteiden 67,2 Elektroniikka- ja sähkölaitteiden 34,1 45,6 67,0 Kaikki yhteensä 56,7 Kuvio 7. Onko työpaikalla ollut ammattitautitapauksia tai -epäilyksiä viimeisen kahden vuoden aikana? () Kyllä Ei ole Kysely työsuojeluvaltuutetuille

4 huolto ja ongelmat osataan tunnistaa paremmin. Toimialoittain tarkasteltuna eniten ammattitautitapauksia tai - epäilyjä oli metallien jalostuksessa ja kulkuneuvoteollisuudessa mukaanlukien telakat. Työpaikkojen ammattitautitapaukset ja -epäilyt toimialoittain on esitetty kuviossa 8. Työsuojelupiirin työpaikkatarkastus Työsuojelupiirien työpaikkatarkastukset ovat oleellinen osa viranomaisten työsuojeluvalvontaa. Kaikista vastanneista työpaikoista 76 prosentissa työsuojelupiiri oli käynyt tekemässä työpaikkakartoituksen. Kokoluokittain tarkasteltuna erot ovat pieniä (kuvio 9). Toimialoista autoalalla sekä elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistuksessa yllättävän suuri osa (lähes 40 prosenttia) valtuutetuista ei tiennyt, onko tarkastusta tehty (kuvio 10). Niissä työpaikoissa, joissa tarkastus oli tehty, se oli yleisesti suoritettu kahden vuoden sisällä ja tarkastustoiminta on ollut kattavampaa suurilla työpaikoilla (kuvio 11). Työpaikkojen keskeiset työsuojeluongelmat Valtuutettujen arviot työpaikan keskeisistä työsuojeluongelmista on kerätty kuvioon 12. Merkittävämmäksi ongelmaksi kaikenkokoisilla työpaikoilla koetaan melu. Peräti 66 prosentissa vastanneista työpaikoista kärsitään melusta. Kuvio 8. Onko työpaikalla ollut ammattitautitapauksia tai -epäilyksiä viimeisen vuoden aikana? Valtuutettujen vastaukset toimialoittain, Kuvio 10. Onko työsuojelupiiri käynyt tekemässä työpaikkatarkastuksen työpaikalla? Valtuutettujen vastaukset toimialoittain, Kyllä Ei Ei koskaan On käynyt Ei osaa sanoa Metallituotteiden Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja sähkölaitteiden Kuvio 9. Onko työsuojelupiiri käynyt tekemässä työpaikkatarkastuksen työpaikalla? () Metallituotteiden Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja sähkölaitteiden Kuvio 11. Koska työsuojelupiiri on viimeksi tehnyt tarkastuksen? Mukana ne, jossa tarkastus oli tehty, Ei ole käynyt On käynyt Ei osaa sanoa Vuoden sisällä 1 2 vuotta sitten 3 4 vuotta sitten 5 vuotta tai kauemmin Suuret työpaikkojen Metallityöväen Liitto ry

5 Kuvio 12. Valtuutettujen arviot työpaikan keskeisimmistä työsuojeluongelmista, Kuvio 13. Valtuutettujen arviot työpaikan keskeisimmistä työsuojeluongelmista kokoluokittain, Melu Huono ilmanvaihto Huonot työasennot Tilanahtaus Haitalliset kemialliset aineet, huurut, sumut Valaistus Tärinä Tapaturmat ja ammattitaudit Melu Huono ilmanvaihto Huonot työasennot Tilanahtaus Haitalliset kemialliset aineet, huurut, sumut Valaistus Tärinä Tapaturmat ja ammattitaudit Huono asenne työpaikan työsuojeluasioihin Johtaminen Työilmapiiri Työn pakkotahtisuus Tiedon puute Mahdolliset ongelmat työsuojeluasoiden hoidossa Muut ongelmat Huono asenne työpaikan työsuojeluasioihin Johtaminen Työilmapiiri Työn pakkotahtisuus Tiedon puute Mahdolliset ongelmat työsuojeluasoiden hoidossa Muut ongelmat Pienet Keskisuuret Suuret Kuvio 14a. Valtuutettujen arviot työpaikkojen keskeisimmistä työsuojeluongelmista toimialoittain, (fyysiset ongelmat) Kuvio 14b. Valtuutettujen arviot työpaikkojen keskeisimmistä työsuojeluongelmista toimialoittain, (psykkiset ongelmat) Melu Huono asenne työpaikan työsuojeluasioihin Huono ilmanvaihto Huonot työasennot Tilanahtaus Metallituotteidenm Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja sähkölaitteiden Johtaminen Työilmapiiri Haitalliset kemialliset aineet, huurut, sumut Valaistus Työn pakkotahtisuus Tiedon puute Tärinä Mahdolliset ongelmat työsuojeluasioiden hoidossa Tapaturmat ja ammatitaudit Muu Metallien jalostus Metallituotteiden Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja sähkölaitteiden Kysely työsuojeluvaltuutetuille

6 Huono ilmanvaihto oli toiseksi suurin ongelma ja merkittäväksi ongelmaksi koettiin huonot työasennot, tilanahtaus ja haitalliset kemialliset aineet. Vähiten ongelmia koettiin olevan työsuojeluasioiden hoidossa sekä tapaturmissa ja ammattitaudeissa. Kun työsuojeluongelmia tarkastelee työpaikan koon mukaan, suurilla työpaikoilla ilmapiiri ja työn pakkotahtisuus koetaan useammin ongelmaksi kuin pienissä ja keskisuurissa työpaikoissa (kuvio 13). Myös esim. tilanahtaus, johtaminen ja huonot työasennot ovat suurilla työpaikoilla useammin ongelma kuin pienissä tai keskisuurissa työpaikoissa. Valaistus on vastaavasti suurempi ongelma pienillä työpaikoilla Keskeisimmät työsuojeluongelmat toimialoittain ovat: ussa melu, ilmanvaihto, valaistus, tärinä ja huonot työasennot. Metallien jalostuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa melu ja huono ilmanvaihto Elektroniikka ja sähkölaitteiden valmistuksessa huonot työasennot, kemialliset aineet ja huonotyöilmapiiri Kulkuneuvoteollisuudessa melu, huono ilmanvaihto ja huonot työasennot. lla melu, huonot työasennot ja kemialliset aineet Eniten työsuojeluongelmia ilmeni malmin kaivuussa ja metallin jalostuksessa (kuvio 14). Kuvio 15. Kuinka kauan on toiminut työsuojeluvaltuutettuna? () Enintään 2 vuotta 34,5 3 4 vuotta 5 6 vuotta 7 8 vuotta 9 10 vuotta 11v. tai kauemmin 7,0 8,0 16,7 12,7 21, Kuvio 16. Oletko saanut työsuojelukoulutusta? () Ei ole saanut mitään koulutusta On saanut koulutusta Kuvio 17. Työsuojelukoulutusta saaneiden valtuutettujen osuudet työpaikan koon mukaan, Kuinka kauan työsuojeluvaltuutettuna? Pienet 100 Keskisuuret Suuret KAIKKI TYÖPAIKAT Valtuutetuilta tiedusteltiin, kuinka kauan he ovat toimineet työsuojeluvaltuutettuina. Uusia enintään kaksi vuotta valtuutettuina toimineita oli kolmannes kaikista vastanneista (kuvio 15). Pisimpään valtuutettuina toimineet työskentelivät useimmin suurissa, vähintään 500 hengen työpaikoissa Valtuutettujen saama työsuojelukoulutus Lähes 30 prosenttia vastanneista työsuojeluvaltuutetuista ei ollut saanut mitään työsuojelukoulutusta. Suurin osa heistä oli pieniltä työpaikoilta. työsuojeluvaltuutetuista lähes kaikki olivat saaneet koulutusta (kuvio 16). Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa työantajan tuen piiriin kuuluvat työsuojelun 0 Jatkokurssi Peruskurssi Täydennyskurssi Muu koulutus perus-, jatko- ja täydennyskurssit. Muulla työsuojelukoulutuksella tarkoitetaan yleensä liiton ja ammattiosastojen järjestämiä koulutustilaisuuksia, sekä työpaikan omaa esim. työturvallisuuskorttikoulutusta. Peruskurssin käyneitä on kaikista vastanneista noin 65 prosenttia, jatkokurssin käyneitä 30 6 Metallityöväen Liitto ry

7 prosenttia ja täydennyskurssin käyneitä vajaa 20 prosenttia. Muuta koulutusta ilmoitti saaneensa noin 20 prosenttia vastanneista (kuvio 17). Metallityöväen liiton oman koulutusrekisterin mukaan työsuojeluvaltuutettujen työsuojelun peruskoulutuksen suorittaneiden määrä on alhaisempi. Kuviosta 17 käy ilmi koulutusta saaneiden osuudet myös työpaikan koon mukaan. Pienten työpaikkojen ovat selvästi huonommin koulutettuja kuin keskisuurten ja erityisesti suurten työpaikkojen. Toimialoittain tarkasteltuna autoalalla koulutustilanne on heikoin (kuvio 18). Alan valtuutetuista yli 32 prosenttia ei ole saanut mitään työsuojelukoulutusta. Suurimmalla toimialalla, eli metallituotteiden valmistuksessa koulutustilanne on lähes samalla tasolla eli 29,6 prosenttia ei ollut osallistunut työsuojelukoulutukseen. ssa ja metallien jalostuksessa koulutusta saaneiden työsuojeluvaltuutettujen osuus oli suurin. Työsuojelutiedon hankkiminen Useimmiten saavat kaipaamaansa työsuojelutietoa Metalliliiton keskustoimistosta tai alueorganisaatiosta. Muita tärkeitä tietolähteitä olivat Työ, terveys ja turvallisuus -lehti sekä liiton jäsenlehti Ahjo (kuvio 19). Työnantajalta hyödyllistä tietoa työsuojelutehtävien hoitamista varten kokee saavansa yllättävän harva eli vain joka neljäs valtuutettu. Internetistä on nykyisin saatavana helposti ja luotettavasti ajankohtaista tietoa työsuojeluasioista. Useimmilla valtuutetuilla on mahdollisuus käyttää internetiä työsuojelutiedon hankkimiseen työpaikalla. Odotetusti tilanne on heikompi pienillä työpaikoilla (kuvio 20). Työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä sopiminen Teknologiateollisuuden työehtosopimus antaa mahdollisuuden sopia työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä paikallisesti työpaikkakohtaisesti. Mikäli ajankäytöstä ei edellä mainitusti sovita, vapautuksen laskemiseksi eri toimialoille on sovittu vaihteluväli ja keskiarvo. Mikäli paikallisesti ei muuta sovita, noudatetaan vaihteluvälin keskiarvoa. Yleisimmin työpaikoilla oli sovittu vapaan pitämisestä pääalan työehtosopimuksen mukaisen vaihteluvälin keskiarvon mukaan (35 prosenttia vastanneista). Paikallisesti työpaikkakohtaisesti ajankäytöstä oli sopinut 28 prosenttia valtuutetuista. Kuvio 18. Niiden valtuutettujen osuus toimialoittain, jotka eivät ole saaneet mitään työsuojelukoultusta? () Metallituotteiden Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja sähkölaitteiden 32,3 0,0 12,5 16,3 26,7 25,6 25,0 29, Kuvio 19. Mistä saat hyödyllistä tietoa työsuojelutehtävien hoitamista varten? () Metallityövän liitto Työ, terveys ja turvallisuus -lehti Ahjo-lehti Työsuojelupiiri Murikka-opisto Työsuojelun tietopankki Työnantaja Muu tietolähde 14,8 25,3 43,7 39,0 66,3 75,2 72,8 Kysely työsuojeluvaltuutetuille ,1 Kuvio 20. Onko sinulla mahdollisuus käyttää internetiä työsuojelutiedon hankkimiseen työpaikallasi? () Kyllä Ei Kuvio 21. Miten työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä on sovittu? () Käytössä on tes:n mukainen vaihteluvälin keskiarvo (pääala) Sovittu paikallisesti Ei ole sovittu Pidetään tarvittaessa Muun sopimusalan TES:n mukaisesti Pidetään jotenkin muuten 3,1 2,9 11,3 20,2 27,9 34, Ei mitään

8 Kuvio 22. Miten työlsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä on sovittu? () Vastanneet toimialoittain Sovittu paikallisesti Pidetään jotenkin muuten Metallituotteiden Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja sähkölaitteiden Käytössä on TES:n mukainen vaihteluvälin keskiarvo (pääala) Ei ole sovittu Muun sopimusalan TES:n mukaisesti Pidetään tarvittaessa Kolmannes kaikista vastanneista ei ollut sopinut ajankäytöstä mitään tai ilmoitti pitävänsä vapaata tarvittaessa (kuvio 21). Kuvioon 22 on kerätty ajankäytöstä sopiminen toimialoittain. Metallin jalostus on riskiala, jossa on korkea työsuojelun peruskoulutuksen taso sekä laajimmin sovittu ajankäytöstä paikallisesti. Kyselyssä tiedusteltiin myös työstä vapautuksen tuntimäärää. Kokonaan työstä vapautettuja työsuojeluvaltuutettuja oli 32 kpl. Kolmasosaa vastanneista ei ollut vapautettu lainkaan ja seitsemän prosenttia oli sopinut vapautuksesta alle työehtosopimuksen minimituntimäärän (kuvio 23). Teknologiateollisuuden yleissopimuksen mukainen vapautus työstä on kuitenkin vähintään 4 tuntia 4 perättäisen viikon aikana. Kuvio 23. Montako tuntia/ 4 viikkoa on työstä vapautuksen määrä? () Ei vapautettu 32,9 Työehtosopimuksen mukainen kuukausikorvaus Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan työsuojeluvaltuutetuille maksetaan kuukausittain korvaus, jonka suuruus riippuu työstä vapautuksen tuntimäärästä. Kaikista vastanneista työsuojeluvaltuutetuista kuukausikorvausta sai 87 prosenttia (kuvio 24). valtuutetuista 5,6 prosenttia ilmoitti, ettei heille makseta erillistä kuukausikorvausta. Muiden toimialojen osalta ei löydy mitään erityistä toimialaa, missä kuukausikorvausta ei makseta. Bitumieristys, eristystyöt, ilmastointi, kiinteistö ja talotekniikka yms. ovat toimialoja, joissa kuukausikorvausta ei maksettu. Kuvio 24. Maksetaanko valtuutetulle TES:n mukaista kuukausikorvausta? () KAIKKI valtuutet kyllä Kyllä Helsinki Juha Pesola, vastaava työsuojelusihteeri Sari Korte, tilastosihteeri Kuvio 25. Maksetaanko valtuutetulle TES:n mukaista kuukausikorvausta? Vastanneet toimialoittain, Ei ei 1 3 tuntia 6, tuntia 32, tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia 160 tuntia (kokonaan työstä vapautettu) 0,2 0,0 3,2 2,1 1,9 3,5 17, Metallituotteiden Koneiden ja laitteiden Elektroniikka- ja sähkölaitteiden Metallityöväen Liitto ry

9 KYSELY TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLE Vastaa kyselyyn internetissä osoitteessa: TAI Palauta tämä kyselylomake oheisella palautuskuorella. 1. Mikä on työpaikkasi päätoimiala? u... 1 (terästehtaat, sulatot, valimot)... 2 Metallituotteiden... 3 Koneiden ja laitteiden... 4 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden... 5 Kulkuneuvojen (sis. telakat)... 6 (autokorjaamot ja -kaupat)... 7 Muut toimiala,... 8 mikä? 2. Minkä kokoisella työpaikalla työskentelet? Työntekijöiden lukumäärä? Toimihenkilöiden lukumäärä? 6. Maksetaanko sinulle TES:n mukaista kuukausikorvausta? Kyllä... 1 Ei Montako tuntia/4 viikkoa on työstä vapautuksen määrä? tuntia 8. Onko työpaikallasi tehty työn vaarojen selvittäminen ja arviointi? (Työturvallisuuslaki 10 ) Ei ole tehty... 1 On tehty... 2 On tekeillä... 3 En osaa sanoa Kuinka kauan olet toiminut työsuojeluvaltuutettuna? (Vastaa vuoden tarkkuudella) vuotta 4. Mitä työsuojelukoulutusta olet saanut? En mitään... 1 Peruskurssi... 2 Jatkokurssi... 3 Täydennyskurssi... 4 Muuta koulutusta,... 5 mitä? 5. Miten työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä on työpaikallasi sovittu? Ajankäytöstä on sovittu paikallisesti... 1 Käytössä on TES:n mukainen vaihteluvälin keskiarvo (pääala)... 2 Muun sopimusalan TES:n mukaisesti... 3 Pidetään jotenkin muuten,... 4 miten? Ajankäytöstä ei ole sovittu Mitä laatu- ja / tai turvallisuusjohtamisjärjestelmiä työpaikallasi on käytössä? (Ympyröi kaikki oikeat vaihtoehdot) ISO ISO OHSAS Jokin muu järjestelmä,... 4 mikä? 10. Onko työpaikallasi tehty työterveyshuollon työpaikkaselvitys? Ei ole tehty... 1 On tehty... 2 On tekeillä... 3 En osaa sanoa Montako TYÖNTEKIJÄÄ työpaikallasi oli keskimäärin vuonna 2005? 12. Montako työtapaturmaa TYÖNTEKIJÖILLE sattui vuonna 2005? Metallityöväen Liitto ry käännä > > >

10 13. Onko työpaikkallasi ollut ammattitautitapauksia tai -epäilyjä viimeisen kahden vuoden aikana? Kyllä... 1 Ei ole Milloin työsuojelupiiri on viimeksi käynyt tekemässä työpaikkatarkastuksen työpaikallasi? (Vastaa vuoden tarkkuudella) Montako vuotta sitten? Ei ole käynyt koskaan... 0 En tiedä Mistä saat hyödyllistä tietoa työsuojelutehtävien hoitamista varten? (Ympyröi kaikki oikeat vaihtoehdot) Työnantajalta... 1 Työsuojelun tietopankista ( 2 Metallityöväen Liitosta... 3 Murikasta... 4 Ahjo-lehdestä... 5 Työ, terveys ja turvallisuus -lehdestä... 6 Työsuojelupiiristä... 7 Muualta,... 8 mistä? 16. Onko sinulla työpaikalla mahdollisuus käyttää internetiä työsuojelutiedon hankkimiseen? Kyllä... 1 Ei Mitkä ovat työpaikkasi keskeisempiä työsuojeluongelmia? (Ympyröi kaikki oikeat vaihtoehdot) Huono ilmanvaihto... 1 Melu... 2 Valaistus... 3 Tärinä... 4 Tilanahtaus... 5 Huonot työasennot... 6 Työn pakkotahtisuus... 7 Haitalliset kemialliset aineet, huurut, sumut... 8 Tapaturmat ja ammattitaudit... 9 Työilmapiiri...10 Mahdolliset ongelmat työsuojeluasioiden hoidossa...11 Tiedon puute...12 Huono asenne työpaikan työsuojeluasioihin...13 Johtaminen...14 Muu, mikä? Vastaajan nimi: Yritys: Sähköpostiosoite: Kiitos vaivannäöstäsi. Olemme myös kiinnostuneita kaikista mielipiteistä ja kommenteistä, joita haluat lähettää Metallityöväen liiton työsuojeluyksikölle