Vähän ongelmia, mutta heikko tulos

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vähän ongelmia, mutta heikko tulos"

Transkriptio

1 Tutkimustoiminta Vähän ongelmia, mutta heikko tulos Työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteutuminen pelti-ja teollisuuseristysalalla vuonna Johdanto Metallityöväen liitto ry ja Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n solmivat kesällä 200 työehtosopimuksen, jonka palkankorotusratkaisu sisälsi sekä vuodelle 200 että 2008 työpaikkakohtaisen erän. Vuonna 200 työpaikkakohtainen erä, joka tuli maksaa tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta, oli 0, prosenttia tai 1,0 prosenttia vuoden 2006 neljännen neljänneksen keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Vuonna 2008 työpaikkakohtainen erä oli 1,6 prosenttia tai 1,0 prosenttia. Laskuperuste oli samankaltainen kuin vuonna 200. Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena oli tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksissä. Erän käytöstä ja jakoperusteista tuli neuvotella paikallisesti ja samalla selvittää luottamusmiehelle erän määräytymisperusteet ja suuruus. Mikäli erän käyttötavoista sovittiin liittojen yhteiseen ohjeistukseen perustuen, oli erä vuonna 200 1,0 prosentin suuruinen ja vuonna ,6 prosentin suuruinen. Liittojen vuonna 200 antaman yhteisen soveltamisohjeistuksen mukaan henkilökohtaisten korotusten tuli olla erisuuruisia ja korotuksia tuli maksaa vain osalle työntekijöistä. Vuonna 2008 ohjeistusta selvennettiin ja tarkennettiin, mutta yhä ohjeistuksen mukaan korkeammasta paikallisesta erästä sovittaessa korotusta ei saanut antaa kaikille. Erän suuruus oli 0, prosenttia vuonna 200 ja 1,0 prosenttia vuonna 2008, jos erän jaosta ei päästy neuvottelussa yksimielisyyteen tai erä jaettiin kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena. Tässä raportissa esitetään Metallityöväen liiton tutkimustoiminnan tekemän pelti- ja teollisuuseristysalan (raportissa peltiala) pääluottamusmiehille ja yhdyshenkilöille suunnatun kyselyn tulokset vuoden 2008 paikallisen erän soveltamisesta. Vuoden 200 paikallisen erän soveltamisesta ei tehty kyselyä peltija teollisuuseristysalalla. Metallityöväen liiton tutkimustoiminta teki myös sekä vuonna 200 että 2008 metalliteollisuuden pääalan pääluottamusmiehille ja yhteyshenkilöille suunnatun kyselyn työpaikkakohtaisen erän toteutumisesta. Pääalan raportit löytyvät Metalliliiton kotivisuilta tutkimustoiminnan valikon alta. 2. Kyselyn toteutus ja vastausten edustavuus Kysely lähetettiin peltialan 48 pääluottamusmiehelle ja kahdeksalle yhdyshenkilölle. Yhteensä kysely lähetettiin siis 56 henkilölle, jotka olivat sopimuksen kattamilla työpaikoilla. Postitse lähetettyyn kyselyyn vastasi 31 henkilöä, joten vastausprosentti oli 55,4 mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Kyselyyn vastanneilla työpaikoilla oli yhteensä 988 työntekijää ja 186 toimihenkilöä. Työntekijämäärällä mitattuna kysely kattaa lähes kaksi kolmasosaa kaikista peltialan sopimuksen piirissä olevista Metalliliiton jäsenistä. Vastaajista oli pääluottamusmiehiä 84 prosenttia ja loput 16 prosenttia yhdyshenkilöitä. Vastanneet työpaikat kattavat koko maan, mutta vastanneiden työpaikkojen työntekijämäärien alueittaista jakaumaa ei ole mielekästä esittää, koska sille ei ole kunnon vertailutietoa. Valtaosa peltialan jäsenistä kuuluu Helsingissä sijaitsevaan ammattiosastoon, vaikka he työskentelevät jossakin muualla kuin Helsingissä. Pääosa vastanneista työpaikoista oli pieniä. Lähes puolessa työpaikoista oli alle 20 henkeä (sisältää sekä työntekijät että toimihenkilöt) henkeä työllistäviä työpaikkoja oli 22 prosenttia, henkeä työllistäviä oli 19 prosenttia ja vain kolme eli 10 prosenttia kaikista vastanneista työpaikoista oli kokoluokassa henkeä. Paikallinen erä 2008, peltiala 1

2 Pelti- ja teollisuuseristysalan työnantajaliiton, Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n jäseniä oli kyselyyn vastanneista työpaikoista 61 prosenttia. Vastaajista 19 prosenttia ilmoitti, että työpaikka ei ole jäsen ja 19 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa onko työpaikka jäsen. MTHL:n Työnantajat ry:n jäsenyritysten osuus kasvoi koon mukaan, mikä ei ole yllätys. Alle 20 hengen työpaikoista 30 prosenttia oli jäseniä ja suurimmista työpaikoista yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat jäseniä. Yhteenvetona voi todeta, että kyselyyn vastanneet työpaikat edustavat kohtuullisen hyvin peltialaa. Kyselyn antamaa kuvaa työpaikkakohtaisen erän toteuttamisesta alalla voidaan siten pitää kohtuullisen edustavana. 3. Mitä työpaikoilla tehtiin Vastaajista 1 prosenttia (metallin pääalalla 83,9 prosenttia) ilmoitti, että työpaikalla oli neuvoteltu työpaikkakohtaisen palkkaerän soveltamisesta. Neuvotteluja ei ollut käyty 22,6 prosentissa (metallin pääalalla 14,8 prosentissa) työpaikoista ja kaksi työpaikkaa eli 6,5 prosenttia (metallin pääalalla 1,3 prosenttia) vastaajista ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan. Kyselyssä kysyttiin myös onko työpaikalla käytössä työehtosopimuksen mukainen töiden vaativuuden määrittely. Paikallisen erän soveltamisen kannaltahan palkkarakenteen kunnossa olo on yksi tärkeä edellytys. Kyselyyn vastanneista vain 65 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla on käytössä työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuden määrittely. Näin ollen 35 prosentissa kyselyyn vastanneista työpaikoista sitä ei ollut käytössä. Tilanne oli hieman parempi pelti- ja teollisuuseristysalan työnantajaliiton Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n jäsenyritysten työpaikoilla. Niistä 68 prosentissa oli käytössä työehtosopimuksen mukainen vaativuuden määrittely. Työnantajaliittoon järjestäytymättömissä työpaikoissa oli tilanne sitten vastaavasti huonompi, vain puolessa oli käytössä töiden vaativuuden määrittely. Kaikista työpaikoista 52 prosentissa sovittiin 1,6 prosentin työpaikkakohtaisesta palkankorotuserästä (metallin pääalalla 64 prosentissa työpaikoista) ja vastaavasti 48 prosentissa korotusprosentiksi tuli 1,0 (metallin pääalalla pienempään erään päätyi 36 prosenttia kaikista vastanneista työpaikoista). Pelti- ja teollisuuseristysalalla paikallisesta palkankorotuserästä sopiminen meni siis selvästi huonommin kuin metalliteollisuuden pääalalla. Niistä työpaikoista, joissa on käytössä työehtosopimuksen mukainen töiden vaativuuden määrittely, 55 prosentissa sovittiin 1,6 prosentin paikallisesta erästä ja siis 45 prosenttia päätyi 1,0 prosentin erään. Niistä työpaikoista, joissa ei ole käytössä töiden vaativuuden määrittelyä, 45 prosenttia sopi 1,6 prosentin erästä ja 55 prosenttia päätyi 1,0 prosentin erään. Taulukosta 1 käy ilmi työntekijämäärät työpaikkakohtaisen palkankorotuserän mukaan. Työntekijämäärällä mitattuna korkeammasta erästä sopineiden osuus oli hieman suurempi kuin korkeammasta erästä sopineiden työpaikkojen osuus (52 prosenttia). Tämä johtuu siitä, että suuremmissa työpaikoissa onnistuttiin sopimaan korkeammasta erästä hieman paremmin kuin keskimäärin. Työpaikkakohtaisen erän soveltamisen ohjeistus oli sellainen, että korkeammasta korotuserästä sovittaessa korotusta ei pitänyt antaa kaikille. Vuonna 2008 ohjeistusta selvennettiin ja tarkennettiin, mutta yhä ohjeistuksessa oli, että korkeammasta paikallisesta erästä sovittaessa korotusta ei saanut antaa kaikille. Ohjeistuksessa todettiin suoraan, että paikallinen erä lasketaan pienemmän vaihtoehdon mukaisesti, jos korotus haluttaisiin antaa siten, että osa paikallisesta erästä jaettaisiin yleiskorotuksena ja vain osa henkilökohtaisina korotuksina. Ohjeistuksesta johtuen osa korkeammasta paikallisesta erästä sopineiden työpaikkojen työntekijöistä, noin 33 prosenttia, jäi ilman paikallisesti sovittua palkankorotusta (taulukko 2). Taulukko 1. Työntekijämäärät työpaikkakohtaisen palkankorotuserän mukaan vuonna 2008 Korotuserä Työntekijämäärät Osuudet, % 1,6 % , 1,0 % ,3 Kaikki yhteensä ,0 Taulukko 2. Korotuksia saaneiden työntekijöiden määrät ja osuudet työpaikkakohtaisen korotuserän mukaan vuonna 2008 Korotuserä Työntekijöitä yhteensä Kuvio 1. Työpaikkakohtaisen erän toteuttaminen niissä työpaikoissa, joissa korotus oli 1,6 prosentin mukainen, prosenttia tähän ratkaisuun päätyneistä työpaikoista Korotus annettiin kaikille yhtä suurena korotuksena Kaikki saivat korotuksen, mutta eri henkilöt tai ryhmät eri suuruisina Osa työntekijöistä jäi ilman korotusta Osa korotuksesta käytettiin kaikille annettuun yhtä suureen korotukseen ja osa kohdistettiin vain tietyille henkilöille Korotuksia saaneita Korotuksia saaneiden osuus, % 1,6 % ,9 1,0 % ,0 Kaikki yhteensä , Metalli Liitto 2009

3 Kaikista työntekijöistä noin 82 prosenttia sai joko 1,0 prosentin korotuksen tai paikallisesti sovitun palkankorotuksen ja noin 18 prosenttia jäi kokonaan ilman paikallista palkankorotusta. Korotuksen suuruuden jakaumaa 1,6 prosentin korotuserästä sopineista työpaikoista ei pystytä esittämään. Vajaassa viidesosassa niistä työpaikoista, joissa oli sovittu 1,6 prosentin palkankorotuserästä, korotus jaettiin siten kuin ohjeistuksessa sanottiin eli osa työntekijöistä jäi ilman korotusta (kuvio 1). Tämän tuloksen kääntöpuolena on se, että noin neljässä viidestä korkeammasta korotuserästä sopineista työpaikoista paikallinen erä jaettiin ohjeistuksen vastaisesti joko kaikille yhtä suurena tai muuten siten, että kaikki saivat ainakin jonkinlaisen korotuksen. Tällaista ohjeistuksen vastaista jakotapaa voinee pitää ilmauksena siitä, että näillä työpaikoilla sekä työnantajat että työntekijät pitivät epäoikeudenmukaisena sellaista jakotapaa, jossa jotkut työntekijät jäisivät kokonaan ilman paikallisesti sovittavaa korotusta. 4. Miksi niin t ehtiin Selvästi tärkein peruste suuremman työpaikkakohtaisen erän jakamiselle oli palkkauksen vinoutumien oikaiseminen (kuvio 2). Siten voi todeta, että työpaikkakohtaisen erän epätasaiselle jakamiselle oli monessa työpaikassa perusteet. Palkkauksen vinoutumien oikaiseminen oli myös ohjeistuksessa esitetty keskeinen peruste erän jakamiselle. Merkille pantavaa on, että lähes kolmasosa ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan. On huomioitava, että kuviossa 2 prosentit eivät summaudu sadaksi, vaan summa on paljon suurempi, koska vastaajat saattoivat ilmoittaa useita perusteita erän jakamiselle. Tärkein peruste jakaa työpaikkakohtainen erä pienempänä eli kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena oli vastaajien mukaan työnantajan halu jakaa erä yleiskorotuksena (kuvio 3). Tulos saattaa kertoa enemmänkin alan heikoista neuvottelusuhteista kuin työnantajan halusta säästää kustannuksissa. Vain yhden vastaajan (seitsemän prosenttia kaikista) työpaikalla yrityksen taloudellinen tilanne oli perusteena pienempään erään. Tulkintaa tukee myös kuvio 4. On huomioitava, että kuvion prosentit eivät summaudu sadaksi, vaan summa on paljon suurempi. Tämä on helposti ymmärrettävissä. Onhan hyvin mahdollista, että sekä pääluottamusmies että työnantajan edustaja on halunnut jakaa työpaikkakohtaisen palkankorotuserän kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena. Tällöin pääluottamusmies on merkinnyt kolme vaihtoehtoa: pääluottamusmies halusi jakaa yleiskorotuksena, työnantaja halusi jakaa yleiskorotuksena ja yhteisesti sovittiin jaettavan yleiskorotuksena. Tällainen menettely oli sovellutusohjeistuksen mukainen, koska suurempaa erää ei olisi saanut jakaa kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena. Kuvio 2. Työpaikkakohtaisen 1,6 % palkankorotuserän jakoperusteet, prosenttia tähän ratkaisuun päätyneistä työpaikoista Palkkauksen vinoutuminen oikaiseminen Ei vastannut Työn vaativuus Kannustavan palkkaporrastuksen aikaansaaminen Henkilön pätevyys Henkilökohtainen työsuoritus Jotenkin muuten Kuvio 3. Syyt 1,0 % suuruiseen työpaikkakohtaiseen erään päätymiseen, prosenttia tähän ratkaisuun päätyneistä työpaikoista Työnantaja halusi jakaa yleiskorotuksena Yhteisesti sovittiin, että erä jaetaan yleiskorotuksena 1,6 prosentin korotuksesta ei päästy yksimielisyyteen Luottamusmies / henkilöstö halusi jakaa yleiskorotuksena Jakaminen oli teknisesti vaikeaa Yrityksen taloudellinen tilanne Luottamusmies/yhdyshenkilö koki, että ei saanut riittävasti tietoa Muu syy Kuvio 4. Työpaikkakohtaisen erän jakamisessa koetut ongelmat, prosenttia vastanneista työpaikoista Paikalliset neuvottelusuhteet toimivat huonosti Ei ollut neuvotteluosapuolia Muu ongelma Luottamusmies/yhdyshenkilö koki, ettei saanut riittävästi tietoa Epäselvä ohjeistus Paikallinen erä 2008, peltiala 3

4 Vastaajille tarjottiin myös vaihtoehto muu syy. Siihen tuli vain yksi vastaus, jossa todettiin, että työnantaja oli yksipuolisesti päättänyt jakaa yleiskorotuksena. Selvästi eniten ongelmia työpaikkakohtaisen palkankorotuserän jakamisessa aiheutti huonosti toimivat paikalliset neuvottelusuhteet (kuvio 4, edellisellä sivulla). Enemmistö näin vastanneista työpaikoista oli sellaisia, joissa päädyttiin 1,0 prosentin yleiskorotukseen. Muiden tekijöiden osalta ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä, koska vastaajia oli niin vähän: yksi vastaaja merkitsee reilua kolmea prosenttia kaikista vastaajista. Tämä on syytä ottaa huomioon vastauksia tulkittaessa. Esimerkiksi neuvotteluosapuolien puutteen 10 prosentin vastaajaosuus merkitsee kolmea vastaajaa, mistä ei vielä voi vetää kovin voimakkaita johtopäätöksiä alan tilanteesta yleensä. Se on syytä todeta, että kaikissa näissä kolmessa työpaikassa päädyttiin 1,0 prosentin yleiskorotukseen, mikä ei sinänsä ole yllättävää. Kaksi vastaajaa koki, että luottamusmies ei saanut riittävästi tietoa ja yksi vastaaja koki, että ohjeistus oli epäselvä. Kolme vastaajaa merkitsi kohdan muu syy. Heidän sanalliset vastauksensa olivat seuraavat: Palkanlaskija otti edellisen (200) työkohtaisen erän pois. Nykyisten palkkatietojen puute. Ei voi tietää kuka tienaa mitäkin. Työnantaja halusi jakaa 1 % kaikille eikä olisi halunnut jakaa 1,6 %. Ilman ohjeistusta olisi ollut 1 %. Kuvio 5. Miten neuvottelut ja sopiminen työpaikkakohtaisesta erästä sujuivat suhteessa viime vuoteen? Prosenttia vastanneista Huomattavasti paremmin Jonkin verran paremmin Ei muutosta Jonkin verran huonommin Huomattavasti huonommin Liittojen apua ilmoitti käyttäneensä vain yksi vastaaja, jonka työpaikassa päädyttiin silti 1,0 prosentin yleiskorotukseen. Vastaajista noin 40 prosenttia ilmoitti, että neuvottelut ja sopiminen työpaikkakohtaisesta erästä menivät ainakin jonkin verran paremmin vuonna 2008 kuin edellisenä vuonna (kuvio 5). Valtaosa näistä vastaajista oli työpaikalta, jossa päästiin sopimukseen 1,6 prosentin erästä. Vain yksi vastaaja koki, että neuvottelut menivät huomattavasti huonommin. Hän oli työpaikalta, jolla päädyttiin yhden prosentin yleiskorotukseen. Enemmistö koki, että muutosta ei tapahtunut lainkaan. Valtaosa näistä vastaajista oli työpaikoilta, joilla päädyttiin yhden prosentin yleiskorotukseen. 5. Mitä oltiin Kyselyssä esitettiin lopuksi työpaikkakohtaisen palkankorotuserän sopimiseen liittyviä väitteitä, joihin vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa. Väitteet oli muotoiltu sellaisiksi, että niiden avulla voidaan hahmottaa yleiskuva työpaikkakohtaisen palkankorotuserän sopimisen toimivuudesta ja yleisistä asenteista työpaikkakohtaiseen palkoista sopimiseen. Noin kolme neljästä vastaajasta arvioi, että työpaikkakohtaisen erän jakamisessa ei ollut ongelmia (kuvio 6). Arviot olivat selvästi myönteisemmät kuin metallin pääalalla, jossa vain 55 prosenttia vastaajista oli tätä. Peltialan vastausjakaumat poikkeavat hieman toisistaan ja odotettuun suuntaan, kun niitä tarkastellaan sen mukaan, sovittiinko työpaikalla 1,6 prosentin paikallisesta erästä vai päädyttiinkö 1,0 prosentin yleiskorotukseen. Korkeammasta erästä sopineiden työpaikkojen vastaajista 80 prosenttia ei kokenut ongelmia ja pienempään erään päätyneistä 6 prosenttia ei kokenut ongelmia. Ohjeistuksen koki selkeäksi 6 prosenttia vastaajista eikä vastauksissa ole kovin suurta eroa sen suhteen oliko työpaikalla sovittu 1,6 prosentin paikallisesta erästä vai päädytty 1,0 prosentin yleiskorotukseen. Tulos oli selvästi myönteisempi kuin metallin pääalalla, jossa ohjeistuksen koki selkeäksi reilut puolet vastaajista. Merkille pantavaa peltialan tuloksissa on, että yksikään vastaaja ei ollut täysin eri Kuvio 6. Mielipiteet työpaikkakohtaisen erän sopimisen ongelmallisuudesta ja ohjeistuksen selkeydestä, prosenttia vastanneista työpaikoista Työpaikkakohtaisen erän jakamisessa ei ollut ongelmia Ohjeistus oli selkeä Vaikea sanoa eri eri 4 Metalli Liitto 2009

5 väitteen kanssa (kuvio 6). On kuitenkin aivan ilmeistä, että jos jatkossa yhä tehdään sopimuksia, joissa on paikallinen erä, niin ohjeistuksen selkeyteen on syytä panostaa vielä nykyistä enemmän. Vaikka ohjeistusta toisena vuonna selkeytettiinkin, koki lähes neljännes kaikista vastaajista, että ohjeistus ei ollut selkeä. Reilut 40 prosenttia kaikista vastaajista arvioi, että omalla työpaikalla pääluottamusmiehen edellytykset sopia työpaikkakohtaisen palkankorotuserän soveltamisesta ovat hyvät (kuvio ). Tulos oli huonompi kuin metallin pääalalla, jossa yli puolet vastaajista koki edellytykset hyviksi. Toisaalta peltialalla oli kuitenkin vain suunnilleen saman verran kuin metallin pääalalla niitä, jotka kokivat pääluottamusmiehen sopimisedellytykset huonoiksi. Osuus oli metallin pääalalla 31 prosenttia. Peltialan vastausjakaumat poikkeavat selvästi ja odotettuun suuntaan, kun vastaajat jaotellaan sen mukaan, sovittiinko työpaikalla 1,6 prosentin työpaikkakohtaisen erän soveltamisesta vai päädyttiinkö 1,0 prosentin yleiskorotukseen. Korkeammasta erästä sopineiden työpaikkojen vastaajista reilut puolet koki edellytykset hyviksi, kun taas pienempään erään päätyneiden työpaikkojen vastaajista vain noin 2 prosenttia koki niin. Reilut 60 prosenttia kaikista vastaajista arvioi työpaikan työntekijöiden kokeneen työpaikkakohtaisen erän jakamisen toteutuneen oikeudenmukaisesti. Tulos oli parempi kuin metallin pääalalla (53 %). Eri ratkaisuun päätyneiden työpaikkojen vastaajien näkemykset poikkeavat varsin selvästi toisistaan. Korkeamman työpaikkakohtaisen palkankorotuserän sopineiden työpaikkojen vastaajista 5 prosenttia arvioi työntekijöiden pitäneen ratkaisua oikeudenmukaisena, kun taas 1,0 prosentin yleiskorotukseen päätyneiden työpaikkojen vastaajista reilut 50 prosenttia arvioi näin. Työpaikalla löydetyn työpaikkakohtaisen erän jakamisen ratkaisun arvioi hyväksi lähes 0 prosenttia vastaajista. Tulos oli parempi kuin Metallin pääalalla, jossa ratkaisun hyväksi arvioi vajaa 60 prosenttia vastaajista. Lähes 90 prosenttia 1,6 prosentin paikallisesta palkankorotuserästä sopineiden työpaikkojen vastaajista piti työpaikalla löydettyä ratkaisua hyvänä, kun taas 1,0 prosentin yleiskorotukseen päätyneiden työpaikkojen vastaajista noin puolet koki työpaikalla löydetyn ratkaisun hyväksi. Reilut puolet vastaajista ei haluaisi lisätä työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisuissa nykyisen kaltaisella ohjeistuksella (kuvio 8). Osuus oli hie- Kuvio. Mielipiteet pääluottamusmiehen sopimisedellytyksistä sekä omalla työpaikalla tehdyn ratkaisun oikeudenmukaisuudesta ja hyvyydestä, prosenttia vastanneista työpaikoista Omalla työpaikallani pääluottamusmiehen edellytykset sopia työpaikkakohtaisen erän soveltamisesta ovat hyvät Oman työpaikkani työntekijät kokivat työpaikkakohtaisen erän jakamisen toteutuneen oikeudenmukaisesti Työpaikallani löydettiin hyvä ratkaisu työpaikkakohtaisen erän jakamisessa Vaikea sanoa eri eri Kuvio 8. Mielipiteet työpaikkakohtaisen erän osuuden lisäämisestä ja erän soveltamisohjeistuksesta, prosenttia vastanneista työpaikoista Työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisussa pitää jatkossa lisätä nykyisen kaltaisella ohjeistuksella Työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisussa pitää jatkossa lisätä ilman liitoilta tulevaa ohjeistusta Ohjeistusta ei tarvita lainkaan Vaikea sanoa eri eri Paikallinen erä 2008, peltiala 5

6 man alhaisempi kuin metallin pääalalla, jossa näin vastasi 61 prosenttia. Vastausjakaumassa ei ollut merkittävää eroa peltialalla sen mukaan, kumpaan ratkaisuun työpaikalla päädyttiin. Peltialan vastaajista 40 prosenttia olisi valmis kasvattamaan työpaikkakohtaisen erän suuruutta jatkossa, jos se tehtäisiin nykyisen kaltaisella ohjeistuksella. Metallin pääalalla paikallisen erän osuuden kasvattamiseen nykyisen kaltaisella ohjeistuksella on valmis huomattavasti pienempi osuus vastaajista, vain 2 prosenttia. Merkittävää on, että peltialalla erän kasvattamiseen olisi valmis yhtä suuri osuus kumpaankin paikalliseen palkkaerään päätyneiden työpaikkojen vastaajista. Hyvin kielteisesti suhtaudutaan siihen, että työpaikkakohtaisen erän osuutta kasvatettaisiin ilman nykyisen kaltaista ohjeistusta. Reilut 80 prosenttia vastaajista pitää tällaista mahdollisuutta epäsuotavana. Osuus oli sama myös metallin pääalalla. Eri ratkaisuun päätyneiden vastaajaryhmien vastausjakaumat eivät peltialalla poikkea merkittävästi toisistaan. Vielä kielteisempi on suhtautuminen väitteeseen, että ohjeistusta ei tarvita lainkaan. Yleiskuva vastauksista on hieman ristiriitainen. Paikallisesta erästä sopimisen koettiin menevän suhteellisen hyvin, varsin suuri osa vastaajista piti työpaikalla löydettyä ratkaisua hyvänä ja suuri osa vastaajista arvioi, että työpaikan työntekijät kokivat paikallisen erän jakamisen toteutuneen oikeudenmukaisesti. Kielteistä tuloksissa oli, että vain alle puolet vastaajista arvioi pääluottamusmiehen edellytykset sopia työpaikkakohtaisen erän soveltamisesta olevan hyvät. Johtopäätöksenä voi todeta, että jos pääluottamusmiehen asemaa paikallisessa sopimisessa pystytään parantamaan, voi peltialalla olla kohtalaisen hyvät edellytykset paikalliseen palkoista sopimiseen. Helsingissä Jorma Antila Tutkimuspäällikkö 6 Metalli Liitto 2009

7 KYSELY TYÖEHTOPIMUSRATKAISUN VUODEN 2008 KOROTUKSEEN LIITTYVÄN TYÖPAIKKAKOHTAISEN ERÄN KÄYTÖSTÄ Vastaajan työpaikka Vastaajan nimi 9. Minkä suuruinen työpaikallanne jaettu työpaikkakohtainen erä oli? 1. 1,6 % 2. 1,0 % 1. Vastaaja 1. Pääluottamusmies 2. Yhdyshenkilö 3. Liiton toimitsija (työpaikalla ei pääluottamus miestä tai yhdyshenkilöä) 2. Työpaikan työntekijöiden lukumäärä (työpaikalla olevia vuokratyöntekijöitä ei lasketa mukaan) 3. Työpaikan toimihenkilöiden määrä 4. Onko työpaikalla käytössä työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuden määrittely? 5. Onko työpaikka Teknologiateollisuus ry:n (työnantajaliiton) jäsen? 3. En osaa sanoa 6. Kuuluuko työpaikka johonkin konserniin (on tytär- tai emoyritys tai niiden osa)? 3. En osaa sanoa. Millä alueella työpaikka sijaitsee? 1. Helsinki 2. Uusimaa 3. Varsinais-Suomi 4. Satakunta 5. Häme 6. Pirkanmaa. Kymi 8. Etelä-Savo 9. Pohjois-Karjala 10. Pohjois-Savo 11. Keski-Suomi 12. Vaasa 13. Oulu 14. Lappi 15. Useita alueita tai koko maan kattava työpaikka 10. Kuinka monelle työntekijälle työpaikkakohtainen erä jaettiin? Työntekijöiden lukumäärä Vastaa seuraavaksi kysymyksiin 11 ja 12 tai 13 sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa työpaikkakohtaisen erän jaossa työpaikallasi käytettin 11. Miten 1,6 prosentin työpaikkakohtainen erä jaettiin? 1. Siten, että osa työntekijöistä jäi ilman korotusta 2. Siten, että kaikki saivat korotuksen, mutta eri henkilöt tai ryhmät erisuuruisina 3. Siten, että osa korotuksesta käytettiin kaikille annettuun yhtä suureen korotukseen ja osa korotuksesta kohdistettiin vain tietyille henkilöille 4. Siten, että korotus annettiin kaikille yhtä suurena korotuksena 5. Jotenkin muuten. Miten? 12. Jos työpaikalla päädyttiin jakamaan 1,6 prosentin työpaikkakohtainen erä erisuuruisina henkilökohtaisesti kohdennettuina palkankorotuksia, niin mitkä olivat erän jakoperusteet? Ympyröi oikea vaihtoehto alla olevasta listasta (voit tarvittaessa valita useita) 1. Työn vaativuus 2. Henkilön pätevyys 3. Henkilökohtainen työsuoritus 4. Kannustavan palkkaporrastuksen aikaansaaminen 5. Palkkauksen vinoutumien oikaiseminen 6. Muu jakoperuste, mikä? 13. Jos työpaikalla päädyttiin jakamaan työpaikkakohtainen erä 1,0 prosentin suuruisena yleiskorotuksena, niin mitkä olivat syyt siihen? Ympyröi oikea vaihtoehto alla olevasta listasta (voit tarvittaessa valita useita) 1. 1,6 prosentin korotuksesta ei päästy yksimielisyyteen 2. Yhteisesti sovittiin, että erä jaetaan yleiskorotuksena 3. Työnantaja halusi jakaa yleiskorotuksena 4. Luottamusmies/henkilöstö halusi jakaa yleiskorotuksena 5. Jakaminen oli teknisesti vaikeaa (esim. palkkarakenne ei ole käytössä tms.) 6. Yrityksen taloudellinen tilanne. Koin, että en saanut riittävästi tietoa 8. Muu syy. Mikä? 8. Neuvoteltiinko työpaikalla työpaikkakohtaisen erän käytöstä ja jakoperusteista? Paikallinen erä 2008, peltiala

8 14. Minkälaisia ongelmia työpaikalla oli erän jakamisessa? Ympyröi oikea vaihtoehto alla olevasta listasta (voit tarvittaessa valita useita) 1. Koin, että en saanut riittävästi tietoa 2. Epäselvä ohjeistus 3. Ei ollut neuvotteluosapuolia 4. Paikalliset neuvottelusuhteet toimivat huonosti 5. Muu ongelma. Mikä? 16. Miten neuvottelut ja sopiminen työpaikkakohtaisesta erästä sujuivat suhteessa viime vuoteen? 1. Huomattavasti paremmin 2. Jonkin verran paremmin 3. Ei muutosta 4. Jonkin verran huonommin 5. Huomattavasti huonommin 15. Käytettiinkö liittojen asiantuntijoiden apua paikallisesta erästä neuvoteltaessa? 1. Mitä olet seuraavista väitteistä? Ympyröi yksi vaihtoehto jokaiselta riviltä Vaikea sanoa eri eri a. Työpaikkakohtaisen erän jakamisessa ei ollut ongelmia b. Työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisussa pitää jatkossa lisätä nykyisen kaltaisella ohjeistuksella c. Työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisussa pitää jatkossa lisätä ilman liitoilta tulevaa ohjeistusta d. Ohjeistus oli selkeä e. Ohjeistusta ei tarvita lainkaan f. Omalla työpaikallani pääluottamusmiehen edellytykset sopia työpaikkakohtaisen erän soveltamisesta ovat hyvät g. Oman työpaikkani työntekijät kokivat työpaikkakohtaisen erän jakamisen toteutuneen oikeudenmukaisesti h. Työpaikallani löydettiin hyvä ratkaisu työpaikkakohtaisen erän jakamisessa KIITOS VASTAUKSESTASI! 8 Metalli Liitto 2009

Tulos parani, kriittisyys ennallaan

Tulos parani, kriittisyys ennallaan Tutkimustoiminta Tulos parani, kriittisyys ennallaan Työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteutuminen pääalalla vuonna 1. Johdanto Metallityöväen liitto ry ja Teknologiateollisuus ry solmivat kesällä

Lisätiedot

Raportti vuoden 2007 työehtosopimusratkaisuun liittyvän työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteuttamista selvittäneestä kyselystä

Raportti vuoden 2007 työehtosopimusratkaisuun liittyvän työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteuttamista selvittäneestä kyselystä 1(17) Raportti vuoden 2007 työehtosopimusratkaisuun liittyvän työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteuttamista selvittäneestä kyselystä Jorma Antila Tutkimuspäällikkö Metallityöväen Liitto ry Helsinki

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA. Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9.

YRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA. Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9. YRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9. Teknologiateollisuus ry Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO

Lisätiedot

Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen

Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2015 Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen KONSERNIOHJAUS VAIKEUTTAA TYÖPAIKKAKOHTAISTA SOPIMISTA Työpaikoista 86 prosenttia toteutti palkankorotukset perälaudan mukaisesti.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Allekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU

Allekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU Allekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU 2(6) Palkat A. Palkkojen tarkistaminen Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus Vuosi 2017 Neuvottelut palkkaratkaisusta

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA

YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA Käsiteltävät aiheet: yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen kehittämisen apuna yrityksen palkkapolitiikka oikeudenmukaisen ja kannustavan palkitsemisen perustana

Lisätiedot

Palkkojen tarkistaminen syksy

Palkkojen tarkistaminen syksy Palkkojen tarkistaminen syksy 2010 28.9.2010 1 Sisältö 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Tuottavuus - Tie menestykseen 3. Yrityskohtainen palkkaratkaisu 4. Muut asiat Isyysvapaa Muutosturva 28.9.2010

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Jäsentiedote 9-2010 / Työmarkkinat Ruooniemi 5.10.2010 TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Keskustelu yrityksen tilanteesta ja palkanmuodostuksesta On tärkeää, että paikallisesti tarkastellaan

Lisätiedot

PALKKARATKAISU Syksy 2012

PALKKARATKAISU Syksy 2012 MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto PALKKARATKAISU Syksy 2012 1 Palkkaratkaisu 1. Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 2. Paikallinen palkkaratkaisu 3. Palkankorotukset, ellei paikallista

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteinen ohjeistus syksyn 2008 palkkojen korottamisesta

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteinen ohjeistus syksyn 2008 palkkojen korottamisesta Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteinen ohjeistus syksyn 2008 palkkojen korottamisesta Ohjelma: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Kokemuksia työpaikkakohtaisen erän jakamisesta 2007 3 Työpaikkakohtainen

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista

Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista -Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes -Tietotekniikan palvelualan tes -Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden tes

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Liite 1 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY 9.10.2013 PALKKARATKAISU

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Liite 1 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY 9.10.2013 PALKKARATKAISU Liite 1 PALKKARATKAISU Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus Vuosi 2013 Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen

Lisätiedot

OHJE 1 (6) Sopimuskorotus = Työehtosopimuksella sovitut palkankorotukset yleisesti.

OHJE 1 (6) Sopimuskorotus = Työehtosopimuksella sovitut palkankorotukset yleisesti. OHJE 1 (6) Suunnitteluala/THa, MKo 29.1.2008 SOPIMINEN SUUNNITTELUALAN TYÖPAIKKAKOHTAISESTA ERÄSTÄ YTN suosittelee, että - luottamusmies selvittää henkilöstön näkemyksiä työehtosopimuksen työpaikkaerän

Lisätiedot

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki NEUVOTTELUTULOS YLEISSOPIMUKSEN PALTA -JYTY UUDISTAMINEN Aika 30.1.2018 Paikka Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki Läsnä PALTA ry JYTY ry. Hanne Salonen Päivi Salin 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Ekonomisti Antti Aarnio, STTK Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.3.2008 1 Esimerkki: Rahoitusalan palkkakeskustelumalli Sopimuskausi 1.6.2007-31.5.2011

Lisätiedot

VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 13.1.2011 Paikka Läsnä Eteläranta 10, Helsinki Veneteollisuuden Työnantajat ry Timo Sarparanta Puu- ja erityisalojen

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010 Hanna Hovi 14.1.2010 1(7) Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010 Vuoden 2010 palkankorotukset Työehtosopimuksen mukaisesti toteutetaan vuodelle 2010 seuraavat palkankorotukset:

Lisätiedot

MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU

MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU 28.10.2011 31.10.2013 TES 1 Palkkaratkaisu 1. Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 2. Paikallinen palkkaratkaisu 3. Palkankorotukset,

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.9.2009

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.9.2009 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.9.2009 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 25.5.2009 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009

Lisätiedot

Yrityskyselyn toteutus

Yrityskyselyn toteutus Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon

Lisätiedot

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus kirjatyöntekijät toimihenkilöt 2013 1 Yrityskohtainen erä 1.10.2013 Osana kirjatyöntekijöiden ja toimihenkilöiden kevään 2012 työehtosopimusratkaisuja sovittiin syksyllä

Lisätiedot

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

Työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014

Työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014 Palkankorotustyöryhmä 27.6.2014 1 (13) Työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014 Palkankorotustyöryhmä 27.6.2014 2 (13) Työ- ja virkaehtosopimusten palkkaratkaisujen palkankorotusten

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimusratkaisu

Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimusratkaisu Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimusratkaisu 8.11.2017-31.10.2020 1 Sisältö 1. Pelti-ja teollisuuseristysalan työehtosopimuksen voimaantulo ja voimassaolo 2. Palkkaratkaisu 3. Tekstimuutoksia

Lisätiedot

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen

Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen Jäsentiedote 2/12 JKK Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset 1.5.2012 alkaen A. Henkilökohtaiset palkat 1.5.2012 Apteekin työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tuntipalkkoja korotetaan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2005 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 22.5.2006 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2005 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin ja

Lisätiedot

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016 Ruohoniemi 1.11.2013 Liite jäsentiedotteeseen 4/2013 Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016 Tässä jäsentiedotteessa selvitetään tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkkaratkaisua

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1.9.2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 21.2.2008 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.9.2007

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 30.5.2007 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2006 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin ja

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 1. Työllisyys- ja kasvusopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 allekirjoittaman

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset alkaen

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset alkaen Jäsentiedote 7/12 JKK Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2012 alkaen A. Henkilökohtaiset palkat 1.12.2012 Farmaseuttien, proviisorien ja pakollisessa harjoittelussa olevien farmasian oppilaiden

Lisätiedot

Sisältö. 1. Raamisopimus 2. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus 3. Palkkaratkaisu 4. Tekstikysymykset

Sisältö. 1. Raamisopimus 2. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus 3. Palkkaratkaisu 4. Tekstikysymykset Teknologiateollisuuden ja YTN ry/tietoalan toimihenkilöiden yhteiset tiedotustilaisuudet tietotekniikan palvelualan työehtosopimusratkaisusta 9.11.2011 31.10.2013 Sisältö 1. Raamisopimus 2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

Palkankorotusohje 2018 työntekijät

Palkankorotusohje 2018 työntekijät Muistio 1 (8) 5.1.2018 Palkankorotusohje 2018 työntekijät Sisällys 1 Palkkojen korotukset... 2 1.1 Palkkojen korottamiseen käytettävä rahasumma... 2 1.2 Palkkojen korottamisesta sopiminen... 2 1.3 Ellei

Lisätiedot

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2002 1.10.2002 Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2002 Yleistä: Voimassa oleviin kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvän sopimusalakohtaisen

Lisätiedot

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015

Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015 Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015 Talous, tilauskanta ja työllisyyskehitys kattavasti esillä yrityksissä Teollisuus 10 9 8 86,3 % 81,8 % 91,2 % 87,8 % 7 6 5 4 3 64,3 %

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

Henkilökohtainen palkanlisä, siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen lisä

Henkilökohtainen palkanlisä, siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen lisä KT Yleiskirjeen 17/2007 liite 4 1 (6) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2007 2009) allekirjoituspöytäkirjan soveltamisohjeet Palkantarkistukset, järjestelyerät ja kertaerä

Lisätiedot

Kursivoidut (punaisella olevat) tekstit ovat Sähköliiton neuvottelijoiden kirjauksia sovittelun aikaisista keskusteluista.

Kursivoidut (punaisella olevat) tekstit ovat Sähköliiton neuvottelijoiden kirjauksia sovittelun aikaisista keskusteluista. 15.12.2017 Valtakunnansovittelijan toimistolla 7.11.2017 saavutettu ratkaisu koostuu sovintoehdotuksesta sekä sitä täydentävästä Sähköliiton, Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisestä sopimuksesta.

Lisätiedot

Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite

Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite Tutkimusosio Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite Valtuutetut pitivät kaikkia valtioneuvoston sote-uudistukselle asettamia keskeisiä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Palkkoja korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,24 %.

Palkkoja korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,24 %. ETL:n työmarkkinatiedote 14.4.2011 MEIJERIALA 13/11 PALKANTARKISTUKSET 1.4.2011 1. TYÖNTEKIJÄT Tausta Elintarviketeollisuusliitto ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry hyväksyivät 24.5.2010 valtakunnansovittelijan

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Ammattiliitto Pron yhteiset tiedotustilaisuudet toimihenkilöiden työehtosopimusratkaisusta

Teknologiateollisuuden ja Ammattiliitto Pron yhteiset tiedotustilaisuudet toimihenkilöiden työehtosopimusratkaisusta Teknologiateollisuuden ja Ammattiliitto Pron yhteiset tiedotustilaisuudet toimihenkilöiden työehtosopimusratkaisusta 2.11.2017 31.10.2020 1 Sisältö 1. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus

Lisätiedot

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 19.5.2004 Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Yleistä: Vuonna 2003 kunnissa ja kuntayhtymissä oli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Arviot työehtosopimusten palkankorotuksista. Viestinnän Keskusliitto

Arviot työehtosopimusten palkankorotuksista. Viestinnän Keskusliitto Arviot työehtosopimusten palkankorotuksista Millä tasolla yksittäisen työntekijän palkankorotusten tulisi määräytyä? Sekä työehtosopimusneuvotteluissa että yritystasolla 10 69 83 89 Pääosin yritystasolla

Lisätiedot

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 3.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2016 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.5.2011 Jukka Koskipirtti JKK 7/2011 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2011 0,5 huhtikuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 363 Asiakastyytyväisyyskysely Helsingin yliopiston yliopistollisen eläinsairaalan palveluista 2012 HEL 2012-016051 T 00 01 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media Varsinais-Suomen kuntapäättäjät ovat myönteisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin päättäjät muualla maassa. Yli puolet päättäjistä somettaa. Varsinaissuomalaiset kuntapäättäjät

Lisätiedot

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)

Lisätiedot

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Työntekijöitä koskevat työehtosopimukset vuosille

Työntekijöitä koskevat työehtosopimukset vuosille 1 (9) Jäsentiedote 5/2017 Työntekijöitä koskevat työehtosopimukset vuosille 2017-2020 Teknologiateollisuus on uudistanut työntekijöitä, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat työehtosopimuksensa.

Lisätiedot