Vähän ongelmia, mutta heikko tulos
|
|
- Anne Mäkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimustoiminta Vähän ongelmia, mutta heikko tulos Työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteutuminen pelti-ja teollisuuseristysalalla vuonna Johdanto Metallityöväen liitto ry ja Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n solmivat kesällä 200 työehtosopimuksen, jonka palkankorotusratkaisu sisälsi sekä vuodelle 200 että 2008 työpaikkakohtaisen erän. Vuonna 200 työpaikkakohtainen erä, joka tuli maksaa tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta, oli 0, prosenttia tai 1,0 prosenttia vuoden 2006 neljännen neljänneksen keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Vuonna 2008 työpaikkakohtainen erä oli 1,6 prosenttia tai 1,0 prosenttia. Laskuperuste oli samankaltainen kuin vuonna 200. Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena oli tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksissä. Erän käytöstä ja jakoperusteista tuli neuvotella paikallisesti ja samalla selvittää luottamusmiehelle erän määräytymisperusteet ja suuruus. Mikäli erän käyttötavoista sovittiin liittojen yhteiseen ohjeistukseen perustuen, oli erä vuonna 200 1,0 prosentin suuruinen ja vuonna ,6 prosentin suuruinen. Liittojen vuonna 200 antaman yhteisen soveltamisohjeistuksen mukaan henkilökohtaisten korotusten tuli olla erisuuruisia ja korotuksia tuli maksaa vain osalle työntekijöistä. Vuonna 2008 ohjeistusta selvennettiin ja tarkennettiin, mutta yhä ohjeistuksen mukaan korkeammasta paikallisesta erästä sovittaessa korotusta ei saanut antaa kaikille. Erän suuruus oli 0, prosenttia vuonna 200 ja 1,0 prosenttia vuonna 2008, jos erän jaosta ei päästy neuvottelussa yksimielisyyteen tai erä jaettiin kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena. Tässä raportissa esitetään Metallityöväen liiton tutkimustoiminnan tekemän pelti- ja teollisuuseristysalan (raportissa peltiala) pääluottamusmiehille ja yhdyshenkilöille suunnatun kyselyn tulokset vuoden 2008 paikallisen erän soveltamisesta. Vuoden 200 paikallisen erän soveltamisesta ei tehty kyselyä peltija teollisuuseristysalalla. Metallityöväen liiton tutkimustoiminta teki myös sekä vuonna 200 että 2008 metalliteollisuuden pääalan pääluottamusmiehille ja yhteyshenkilöille suunnatun kyselyn työpaikkakohtaisen erän toteutumisesta. Pääalan raportit löytyvät Metalliliiton kotivisuilta tutkimustoiminnan valikon alta. 2. Kyselyn toteutus ja vastausten edustavuus Kysely lähetettiin peltialan 48 pääluottamusmiehelle ja kahdeksalle yhdyshenkilölle. Yhteensä kysely lähetettiin siis 56 henkilölle, jotka olivat sopimuksen kattamilla työpaikoilla. Postitse lähetettyyn kyselyyn vastasi 31 henkilöä, joten vastausprosentti oli 55,4 mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Kyselyyn vastanneilla työpaikoilla oli yhteensä 988 työntekijää ja 186 toimihenkilöä. Työntekijämäärällä mitattuna kysely kattaa lähes kaksi kolmasosaa kaikista peltialan sopimuksen piirissä olevista Metalliliiton jäsenistä. Vastaajista oli pääluottamusmiehiä 84 prosenttia ja loput 16 prosenttia yhdyshenkilöitä. Vastanneet työpaikat kattavat koko maan, mutta vastanneiden työpaikkojen työntekijämäärien alueittaista jakaumaa ei ole mielekästä esittää, koska sille ei ole kunnon vertailutietoa. Valtaosa peltialan jäsenistä kuuluu Helsingissä sijaitsevaan ammattiosastoon, vaikka he työskentelevät jossakin muualla kuin Helsingissä. Pääosa vastanneista työpaikoista oli pieniä. Lähes puolessa työpaikoista oli alle 20 henkeä (sisältää sekä työntekijät että toimihenkilöt) henkeä työllistäviä työpaikkoja oli 22 prosenttia, henkeä työllistäviä oli 19 prosenttia ja vain kolme eli 10 prosenttia kaikista vastanneista työpaikoista oli kokoluokassa henkeä. Paikallinen erä 2008, peltiala 1
2 Pelti- ja teollisuuseristysalan työnantajaliiton, Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n jäseniä oli kyselyyn vastanneista työpaikoista 61 prosenttia. Vastaajista 19 prosenttia ilmoitti, että työpaikka ei ole jäsen ja 19 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa onko työpaikka jäsen. MTHL:n Työnantajat ry:n jäsenyritysten osuus kasvoi koon mukaan, mikä ei ole yllätys. Alle 20 hengen työpaikoista 30 prosenttia oli jäseniä ja suurimmista työpaikoista yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat jäseniä. Yhteenvetona voi todeta, että kyselyyn vastanneet työpaikat edustavat kohtuullisen hyvin peltialaa. Kyselyn antamaa kuvaa työpaikkakohtaisen erän toteuttamisesta alalla voidaan siten pitää kohtuullisen edustavana. 3. Mitä työpaikoilla tehtiin Vastaajista 1 prosenttia (metallin pääalalla 83,9 prosenttia) ilmoitti, että työpaikalla oli neuvoteltu työpaikkakohtaisen palkkaerän soveltamisesta. Neuvotteluja ei ollut käyty 22,6 prosentissa (metallin pääalalla 14,8 prosentissa) työpaikoista ja kaksi työpaikkaa eli 6,5 prosenttia (metallin pääalalla 1,3 prosenttia) vastaajista ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan. Kyselyssä kysyttiin myös onko työpaikalla käytössä työehtosopimuksen mukainen töiden vaativuuden määrittely. Paikallisen erän soveltamisen kannaltahan palkkarakenteen kunnossa olo on yksi tärkeä edellytys. Kyselyyn vastanneista vain 65 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla on käytössä työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuden määrittely. Näin ollen 35 prosentissa kyselyyn vastanneista työpaikoista sitä ei ollut käytössä. Tilanne oli hieman parempi pelti- ja teollisuuseristysalan työnantajaliiton Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n jäsenyritysten työpaikoilla. Niistä 68 prosentissa oli käytössä työehtosopimuksen mukainen vaativuuden määrittely. Työnantajaliittoon järjestäytymättömissä työpaikoissa oli tilanne sitten vastaavasti huonompi, vain puolessa oli käytössä töiden vaativuuden määrittely. Kaikista työpaikoista 52 prosentissa sovittiin 1,6 prosentin työpaikkakohtaisesta palkankorotuserästä (metallin pääalalla 64 prosentissa työpaikoista) ja vastaavasti 48 prosentissa korotusprosentiksi tuli 1,0 (metallin pääalalla pienempään erään päätyi 36 prosenttia kaikista vastanneista työpaikoista). Pelti- ja teollisuuseristysalalla paikallisesta palkankorotuserästä sopiminen meni siis selvästi huonommin kuin metalliteollisuuden pääalalla. Niistä työpaikoista, joissa on käytössä työehtosopimuksen mukainen töiden vaativuuden määrittely, 55 prosentissa sovittiin 1,6 prosentin paikallisesta erästä ja siis 45 prosenttia päätyi 1,0 prosentin erään. Niistä työpaikoista, joissa ei ole käytössä töiden vaativuuden määrittelyä, 45 prosenttia sopi 1,6 prosentin erästä ja 55 prosenttia päätyi 1,0 prosentin erään. Taulukosta 1 käy ilmi työntekijämäärät työpaikkakohtaisen palkankorotuserän mukaan. Työntekijämäärällä mitattuna korkeammasta erästä sopineiden osuus oli hieman suurempi kuin korkeammasta erästä sopineiden työpaikkojen osuus (52 prosenttia). Tämä johtuu siitä, että suuremmissa työpaikoissa onnistuttiin sopimaan korkeammasta erästä hieman paremmin kuin keskimäärin. Työpaikkakohtaisen erän soveltamisen ohjeistus oli sellainen, että korkeammasta korotuserästä sovittaessa korotusta ei pitänyt antaa kaikille. Vuonna 2008 ohjeistusta selvennettiin ja tarkennettiin, mutta yhä ohjeistuksessa oli, että korkeammasta paikallisesta erästä sovittaessa korotusta ei saanut antaa kaikille. Ohjeistuksessa todettiin suoraan, että paikallinen erä lasketaan pienemmän vaihtoehdon mukaisesti, jos korotus haluttaisiin antaa siten, että osa paikallisesta erästä jaettaisiin yleiskorotuksena ja vain osa henkilökohtaisina korotuksina. Ohjeistuksesta johtuen osa korkeammasta paikallisesta erästä sopineiden työpaikkojen työntekijöistä, noin 33 prosenttia, jäi ilman paikallisesti sovittua palkankorotusta (taulukko 2). Taulukko 1. Työntekijämäärät työpaikkakohtaisen palkankorotuserän mukaan vuonna 2008 Korotuserä Työntekijämäärät Osuudet, % 1,6 % , 1,0 % ,3 Kaikki yhteensä ,0 Taulukko 2. Korotuksia saaneiden työntekijöiden määrät ja osuudet työpaikkakohtaisen korotuserän mukaan vuonna 2008 Korotuserä Työntekijöitä yhteensä Kuvio 1. Työpaikkakohtaisen erän toteuttaminen niissä työpaikoissa, joissa korotus oli 1,6 prosentin mukainen, prosenttia tähän ratkaisuun päätyneistä työpaikoista Korotus annettiin kaikille yhtä suurena korotuksena Kaikki saivat korotuksen, mutta eri henkilöt tai ryhmät eri suuruisina Osa työntekijöistä jäi ilman korotusta Osa korotuksesta käytettiin kaikille annettuun yhtä suureen korotukseen ja osa kohdistettiin vain tietyille henkilöille Korotuksia saaneita Korotuksia saaneiden osuus, % 1,6 % ,9 1,0 % ,0 Kaikki yhteensä , Metalli Liitto 2009
3 Kaikista työntekijöistä noin 82 prosenttia sai joko 1,0 prosentin korotuksen tai paikallisesti sovitun palkankorotuksen ja noin 18 prosenttia jäi kokonaan ilman paikallista palkankorotusta. Korotuksen suuruuden jakaumaa 1,6 prosentin korotuserästä sopineista työpaikoista ei pystytä esittämään. Vajaassa viidesosassa niistä työpaikoista, joissa oli sovittu 1,6 prosentin palkankorotuserästä, korotus jaettiin siten kuin ohjeistuksessa sanottiin eli osa työntekijöistä jäi ilman korotusta (kuvio 1). Tämän tuloksen kääntöpuolena on se, että noin neljässä viidestä korkeammasta korotuserästä sopineista työpaikoista paikallinen erä jaettiin ohjeistuksen vastaisesti joko kaikille yhtä suurena tai muuten siten, että kaikki saivat ainakin jonkinlaisen korotuksen. Tällaista ohjeistuksen vastaista jakotapaa voinee pitää ilmauksena siitä, että näillä työpaikoilla sekä työnantajat että työntekijät pitivät epäoikeudenmukaisena sellaista jakotapaa, jossa jotkut työntekijät jäisivät kokonaan ilman paikallisesti sovittavaa korotusta. 4. Miksi niin t ehtiin Selvästi tärkein peruste suuremman työpaikkakohtaisen erän jakamiselle oli palkkauksen vinoutumien oikaiseminen (kuvio 2). Siten voi todeta, että työpaikkakohtaisen erän epätasaiselle jakamiselle oli monessa työpaikassa perusteet. Palkkauksen vinoutumien oikaiseminen oli myös ohjeistuksessa esitetty keskeinen peruste erän jakamiselle. Merkille pantavaa on, että lähes kolmasosa ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan. On huomioitava, että kuviossa 2 prosentit eivät summaudu sadaksi, vaan summa on paljon suurempi, koska vastaajat saattoivat ilmoittaa useita perusteita erän jakamiselle. Tärkein peruste jakaa työpaikkakohtainen erä pienempänä eli kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena oli vastaajien mukaan työnantajan halu jakaa erä yleiskorotuksena (kuvio 3). Tulos saattaa kertoa enemmänkin alan heikoista neuvottelusuhteista kuin työnantajan halusta säästää kustannuksissa. Vain yhden vastaajan (seitsemän prosenttia kaikista) työpaikalla yrityksen taloudellinen tilanne oli perusteena pienempään erään. Tulkintaa tukee myös kuvio 4. On huomioitava, että kuvion prosentit eivät summaudu sadaksi, vaan summa on paljon suurempi. Tämä on helposti ymmärrettävissä. Onhan hyvin mahdollista, että sekä pääluottamusmies että työnantajan edustaja on halunnut jakaa työpaikkakohtaisen palkankorotuserän kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena. Tällöin pääluottamusmies on merkinnyt kolme vaihtoehtoa: pääluottamusmies halusi jakaa yleiskorotuksena, työnantaja halusi jakaa yleiskorotuksena ja yhteisesti sovittiin jaettavan yleiskorotuksena. Tällainen menettely oli sovellutusohjeistuksen mukainen, koska suurempaa erää ei olisi saanut jakaa kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena. Kuvio 2. Työpaikkakohtaisen 1,6 % palkankorotuserän jakoperusteet, prosenttia tähän ratkaisuun päätyneistä työpaikoista Palkkauksen vinoutuminen oikaiseminen Ei vastannut Työn vaativuus Kannustavan palkkaporrastuksen aikaansaaminen Henkilön pätevyys Henkilökohtainen työsuoritus Jotenkin muuten Kuvio 3. Syyt 1,0 % suuruiseen työpaikkakohtaiseen erään päätymiseen, prosenttia tähän ratkaisuun päätyneistä työpaikoista Työnantaja halusi jakaa yleiskorotuksena Yhteisesti sovittiin, että erä jaetaan yleiskorotuksena 1,6 prosentin korotuksesta ei päästy yksimielisyyteen Luottamusmies / henkilöstö halusi jakaa yleiskorotuksena Jakaminen oli teknisesti vaikeaa Yrityksen taloudellinen tilanne Luottamusmies/yhdyshenkilö koki, että ei saanut riittävasti tietoa Muu syy Kuvio 4. Työpaikkakohtaisen erän jakamisessa koetut ongelmat, prosenttia vastanneista työpaikoista Paikalliset neuvottelusuhteet toimivat huonosti Ei ollut neuvotteluosapuolia Muu ongelma Luottamusmies/yhdyshenkilö koki, ettei saanut riittävästi tietoa Epäselvä ohjeistus Paikallinen erä 2008, peltiala 3
4 Vastaajille tarjottiin myös vaihtoehto muu syy. Siihen tuli vain yksi vastaus, jossa todettiin, että työnantaja oli yksipuolisesti päättänyt jakaa yleiskorotuksena. Selvästi eniten ongelmia työpaikkakohtaisen palkankorotuserän jakamisessa aiheutti huonosti toimivat paikalliset neuvottelusuhteet (kuvio 4, edellisellä sivulla). Enemmistö näin vastanneista työpaikoista oli sellaisia, joissa päädyttiin 1,0 prosentin yleiskorotukseen. Muiden tekijöiden osalta ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä, koska vastaajia oli niin vähän: yksi vastaaja merkitsee reilua kolmea prosenttia kaikista vastaajista. Tämä on syytä ottaa huomioon vastauksia tulkittaessa. Esimerkiksi neuvotteluosapuolien puutteen 10 prosentin vastaajaosuus merkitsee kolmea vastaajaa, mistä ei vielä voi vetää kovin voimakkaita johtopäätöksiä alan tilanteesta yleensä. Se on syytä todeta, että kaikissa näissä kolmessa työpaikassa päädyttiin 1,0 prosentin yleiskorotukseen, mikä ei sinänsä ole yllättävää. Kaksi vastaajaa koki, että luottamusmies ei saanut riittävästi tietoa ja yksi vastaaja koki, että ohjeistus oli epäselvä. Kolme vastaajaa merkitsi kohdan muu syy. Heidän sanalliset vastauksensa olivat seuraavat: Palkanlaskija otti edellisen (200) työkohtaisen erän pois. Nykyisten palkkatietojen puute. Ei voi tietää kuka tienaa mitäkin. Työnantaja halusi jakaa 1 % kaikille eikä olisi halunnut jakaa 1,6 %. Ilman ohjeistusta olisi ollut 1 %. Kuvio 5. Miten neuvottelut ja sopiminen työpaikkakohtaisesta erästä sujuivat suhteessa viime vuoteen? Prosenttia vastanneista Huomattavasti paremmin Jonkin verran paremmin Ei muutosta Jonkin verran huonommin Huomattavasti huonommin Liittojen apua ilmoitti käyttäneensä vain yksi vastaaja, jonka työpaikassa päädyttiin silti 1,0 prosentin yleiskorotukseen. Vastaajista noin 40 prosenttia ilmoitti, että neuvottelut ja sopiminen työpaikkakohtaisesta erästä menivät ainakin jonkin verran paremmin vuonna 2008 kuin edellisenä vuonna (kuvio 5). Valtaosa näistä vastaajista oli työpaikalta, jossa päästiin sopimukseen 1,6 prosentin erästä. Vain yksi vastaaja koki, että neuvottelut menivät huomattavasti huonommin. Hän oli työpaikalta, jolla päädyttiin yhden prosentin yleiskorotukseen. Enemmistö koki, että muutosta ei tapahtunut lainkaan. Valtaosa näistä vastaajista oli työpaikoilta, joilla päädyttiin yhden prosentin yleiskorotukseen. 5. Mitä oltiin Kyselyssä esitettiin lopuksi työpaikkakohtaisen palkankorotuserän sopimiseen liittyviä väitteitä, joihin vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa. Väitteet oli muotoiltu sellaisiksi, että niiden avulla voidaan hahmottaa yleiskuva työpaikkakohtaisen palkankorotuserän sopimisen toimivuudesta ja yleisistä asenteista työpaikkakohtaiseen palkoista sopimiseen. Noin kolme neljästä vastaajasta arvioi, että työpaikkakohtaisen erän jakamisessa ei ollut ongelmia (kuvio 6). Arviot olivat selvästi myönteisemmät kuin metallin pääalalla, jossa vain 55 prosenttia vastaajista oli tätä. Peltialan vastausjakaumat poikkeavat hieman toisistaan ja odotettuun suuntaan, kun niitä tarkastellaan sen mukaan, sovittiinko työpaikalla 1,6 prosentin paikallisesta erästä vai päädyttiinkö 1,0 prosentin yleiskorotukseen. Korkeammasta erästä sopineiden työpaikkojen vastaajista 80 prosenttia ei kokenut ongelmia ja pienempään erään päätyneistä 6 prosenttia ei kokenut ongelmia. Ohjeistuksen koki selkeäksi 6 prosenttia vastaajista eikä vastauksissa ole kovin suurta eroa sen suhteen oliko työpaikalla sovittu 1,6 prosentin paikallisesta erästä vai päädytty 1,0 prosentin yleiskorotukseen. Tulos oli selvästi myönteisempi kuin metallin pääalalla, jossa ohjeistuksen koki selkeäksi reilut puolet vastaajista. Merkille pantavaa peltialan tuloksissa on, että yksikään vastaaja ei ollut täysin eri Kuvio 6. Mielipiteet työpaikkakohtaisen erän sopimisen ongelmallisuudesta ja ohjeistuksen selkeydestä, prosenttia vastanneista työpaikoista Työpaikkakohtaisen erän jakamisessa ei ollut ongelmia Ohjeistus oli selkeä Vaikea sanoa eri eri 4 Metalli Liitto 2009
5 väitteen kanssa (kuvio 6). On kuitenkin aivan ilmeistä, että jos jatkossa yhä tehdään sopimuksia, joissa on paikallinen erä, niin ohjeistuksen selkeyteen on syytä panostaa vielä nykyistä enemmän. Vaikka ohjeistusta toisena vuonna selkeytettiinkin, koki lähes neljännes kaikista vastaajista, että ohjeistus ei ollut selkeä. Reilut 40 prosenttia kaikista vastaajista arvioi, että omalla työpaikalla pääluottamusmiehen edellytykset sopia työpaikkakohtaisen palkankorotuserän soveltamisesta ovat hyvät (kuvio ). Tulos oli huonompi kuin metallin pääalalla, jossa yli puolet vastaajista koki edellytykset hyviksi. Toisaalta peltialalla oli kuitenkin vain suunnilleen saman verran kuin metallin pääalalla niitä, jotka kokivat pääluottamusmiehen sopimisedellytykset huonoiksi. Osuus oli metallin pääalalla 31 prosenttia. Peltialan vastausjakaumat poikkeavat selvästi ja odotettuun suuntaan, kun vastaajat jaotellaan sen mukaan, sovittiinko työpaikalla 1,6 prosentin työpaikkakohtaisen erän soveltamisesta vai päädyttiinkö 1,0 prosentin yleiskorotukseen. Korkeammasta erästä sopineiden työpaikkojen vastaajista reilut puolet koki edellytykset hyviksi, kun taas pienempään erään päätyneiden työpaikkojen vastaajista vain noin 2 prosenttia koki niin. Reilut 60 prosenttia kaikista vastaajista arvioi työpaikan työntekijöiden kokeneen työpaikkakohtaisen erän jakamisen toteutuneen oikeudenmukaisesti. Tulos oli parempi kuin metallin pääalalla (53 %). Eri ratkaisuun päätyneiden työpaikkojen vastaajien näkemykset poikkeavat varsin selvästi toisistaan. Korkeamman työpaikkakohtaisen palkankorotuserän sopineiden työpaikkojen vastaajista 5 prosenttia arvioi työntekijöiden pitäneen ratkaisua oikeudenmukaisena, kun taas 1,0 prosentin yleiskorotukseen päätyneiden työpaikkojen vastaajista reilut 50 prosenttia arvioi näin. Työpaikalla löydetyn työpaikkakohtaisen erän jakamisen ratkaisun arvioi hyväksi lähes 0 prosenttia vastaajista. Tulos oli parempi kuin Metallin pääalalla, jossa ratkaisun hyväksi arvioi vajaa 60 prosenttia vastaajista. Lähes 90 prosenttia 1,6 prosentin paikallisesta palkankorotuserästä sopineiden työpaikkojen vastaajista piti työpaikalla löydettyä ratkaisua hyvänä, kun taas 1,0 prosentin yleiskorotukseen päätyneiden työpaikkojen vastaajista noin puolet koki työpaikalla löydetyn ratkaisun hyväksi. Reilut puolet vastaajista ei haluaisi lisätä työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisuissa nykyisen kaltaisella ohjeistuksella (kuvio 8). Osuus oli hie- Kuvio. Mielipiteet pääluottamusmiehen sopimisedellytyksistä sekä omalla työpaikalla tehdyn ratkaisun oikeudenmukaisuudesta ja hyvyydestä, prosenttia vastanneista työpaikoista Omalla työpaikallani pääluottamusmiehen edellytykset sopia työpaikkakohtaisen erän soveltamisesta ovat hyvät Oman työpaikkani työntekijät kokivat työpaikkakohtaisen erän jakamisen toteutuneen oikeudenmukaisesti Työpaikallani löydettiin hyvä ratkaisu työpaikkakohtaisen erän jakamisessa Vaikea sanoa eri eri Kuvio 8. Mielipiteet työpaikkakohtaisen erän osuuden lisäämisestä ja erän soveltamisohjeistuksesta, prosenttia vastanneista työpaikoista Työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisussa pitää jatkossa lisätä nykyisen kaltaisella ohjeistuksella Työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisussa pitää jatkossa lisätä ilman liitoilta tulevaa ohjeistusta Ohjeistusta ei tarvita lainkaan Vaikea sanoa eri eri Paikallinen erä 2008, peltiala 5
6 man alhaisempi kuin metallin pääalalla, jossa näin vastasi 61 prosenttia. Vastausjakaumassa ei ollut merkittävää eroa peltialalla sen mukaan, kumpaan ratkaisuun työpaikalla päädyttiin. Peltialan vastaajista 40 prosenttia olisi valmis kasvattamaan työpaikkakohtaisen erän suuruutta jatkossa, jos se tehtäisiin nykyisen kaltaisella ohjeistuksella. Metallin pääalalla paikallisen erän osuuden kasvattamiseen nykyisen kaltaisella ohjeistuksella on valmis huomattavasti pienempi osuus vastaajista, vain 2 prosenttia. Merkittävää on, että peltialalla erän kasvattamiseen olisi valmis yhtä suuri osuus kumpaankin paikalliseen palkkaerään päätyneiden työpaikkojen vastaajista. Hyvin kielteisesti suhtaudutaan siihen, että työpaikkakohtaisen erän osuutta kasvatettaisiin ilman nykyisen kaltaista ohjeistusta. Reilut 80 prosenttia vastaajista pitää tällaista mahdollisuutta epäsuotavana. Osuus oli sama myös metallin pääalalla. Eri ratkaisuun päätyneiden vastaajaryhmien vastausjakaumat eivät peltialalla poikkea merkittävästi toisistaan. Vielä kielteisempi on suhtautuminen väitteeseen, että ohjeistusta ei tarvita lainkaan. Yleiskuva vastauksista on hieman ristiriitainen. Paikallisesta erästä sopimisen koettiin menevän suhteellisen hyvin, varsin suuri osa vastaajista piti työpaikalla löydettyä ratkaisua hyvänä ja suuri osa vastaajista arvioi, että työpaikan työntekijät kokivat paikallisen erän jakamisen toteutuneen oikeudenmukaisesti. Kielteistä tuloksissa oli, että vain alle puolet vastaajista arvioi pääluottamusmiehen edellytykset sopia työpaikkakohtaisen erän soveltamisesta olevan hyvät. Johtopäätöksenä voi todeta, että jos pääluottamusmiehen asemaa paikallisessa sopimisessa pystytään parantamaan, voi peltialalla olla kohtalaisen hyvät edellytykset paikalliseen palkoista sopimiseen. Helsingissä Jorma Antila Tutkimuspäällikkö 6 Metalli Liitto 2009
7 KYSELY TYÖEHTOPIMUSRATKAISUN VUODEN 2008 KOROTUKSEEN LIITTYVÄN TYÖPAIKKAKOHTAISEN ERÄN KÄYTÖSTÄ Vastaajan työpaikka Vastaajan nimi 9. Minkä suuruinen työpaikallanne jaettu työpaikkakohtainen erä oli? 1. 1,6 % 2. 1,0 % 1. Vastaaja 1. Pääluottamusmies 2. Yhdyshenkilö 3. Liiton toimitsija (työpaikalla ei pääluottamus miestä tai yhdyshenkilöä) 2. Työpaikan työntekijöiden lukumäärä (työpaikalla olevia vuokratyöntekijöitä ei lasketa mukaan) 3. Työpaikan toimihenkilöiden määrä 4. Onko työpaikalla käytössä työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuden määrittely? 5. Onko työpaikka Teknologiateollisuus ry:n (työnantajaliiton) jäsen? 3. En osaa sanoa 6. Kuuluuko työpaikka johonkin konserniin (on tytär- tai emoyritys tai niiden osa)? 3. En osaa sanoa. Millä alueella työpaikka sijaitsee? 1. Helsinki 2. Uusimaa 3. Varsinais-Suomi 4. Satakunta 5. Häme 6. Pirkanmaa. Kymi 8. Etelä-Savo 9. Pohjois-Karjala 10. Pohjois-Savo 11. Keski-Suomi 12. Vaasa 13. Oulu 14. Lappi 15. Useita alueita tai koko maan kattava työpaikka 10. Kuinka monelle työntekijälle työpaikkakohtainen erä jaettiin? Työntekijöiden lukumäärä Vastaa seuraavaksi kysymyksiin 11 ja 12 tai 13 sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa työpaikkakohtaisen erän jaossa työpaikallasi käytettin 11. Miten 1,6 prosentin työpaikkakohtainen erä jaettiin? 1. Siten, että osa työntekijöistä jäi ilman korotusta 2. Siten, että kaikki saivat korotuksen, mutta eri henkilöt tai ryhmät erisuuruisina 3. Siten, että osa korotuksesta käytettiin kaikille annettuun yhtä suureen korotukseen ja osa korotuksesta kohdistettiin vain tietyille henkilöille 4. Siten, että korotus annettiin kaikille yhtä suurena korotuksena 5. Jotenkin muuten. Miten? 12. Jos työpaikalla päädyttiin jakamaan 1,6 prosentin työpaikkakohtainen erä erisuuruisina henkilökohtaisesti kohdennettuina palkankorotuksia, niin mitkä olivat erän jakoperusteet? Ympyröi oikea vaihtoehto alla olevasta listasta (voit tarvittaessa valita useita) 1. Työn vaativuus 2. Henkilön pätevyys 3. Henkilökohtainen työsuoritus 4. Kannustavan palkkaporrastuksen aikaansaaminen 5. Palkkauksen vinoutumien oikaiseminen 6. Muu jakoperuste, mikä? 13. Jos työpaikalla päädyttiin jakamaan työpaikkakohtainen erä 1,0 prosentin suuruisena yleiskorotuksena, niin mitkä olivat syyt siihen? Ympyröi oikea vaihtoehto alla olevasta listasta (voit tarvittaessa valita useita) 1. 1,6 prosentin korotuksesta ei päästy yksimielisyyteen 2. Yhteisesti sovittiin, että erä jaetaan yleiskorotuksena 3. Työnantaja halusi jakaa yleiskorotuksena 4. Luottamusmies/henkilöstö halusi jakaa yleiskorotuksena 5. Jakaminen oli teknisesti vaikeaa (esim. palkkarakenne ei ole käytössä tms.) 6. Yrityksen taloudellinen tilanne. Koin, että en saanut riittävästi tietoa 8. Muu syy. Mikä? 8. Neuvoteltiinko työpaikalla työpaikkakohtaisen erän käytöstä ja jakoperusteista? Paikallinen erä 2008, peltiala
8 14. Minkälaisia ongelmia työpaikalla oli erän jakamisessa? Ympyröi oikea vaihtoehto alla olevasta listasta (voit tarvittaessa valita useita) 1. Koin, että en saanut riittävästi tietoa 2. Epäselvä ohjeistus 3. Ei ollut neuvotteluosapuolia 4. Paikalliset neuvottelusuhteet toimivat huonosti 5. Muu ongelma. Mikä? 16. Miten neuvottelut ja sopiminen työpaikkakohtaisesta erästä sujuivat suhteessa viime vuoteen? 1. Huomattavasti paremmin 2. Jonkin verran paremmin 3. Ei muutosta 4. Jonkin verran huonommin 5. Huomattavasti huonommin 15. Käytettiinkö liittojen asiantuntijoiden apua paikallisesta erästä neuvoteltaessa? 1. Mitä olet seuraavista väitteistä? Ympyröi yksi vaihtoehto jokaiselta riviltä Vaikea sanoa eri eri a. Työpaikkakohtaisen erän jakamisessa ei ollut ongelmia b. Työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisussa pitää jatkossa lisätä nykyisen kaltaisella ohjeistuksella c. Työpaikkakohtaisen erän osuutta palkkaratkaisussa pitää jatkossa lisätä ilman liitoilta tulevaa ohjeistusta d. Ohjeistus oli selkeä e. Ohjeistusta ei tarvita lainkaan f. Omalla työpaikallani pääluottamusmiehen edellytykset sopia työpaikkakohtaisen erän soveltamisesta ovat hyvät g. Oman työpaikkani työntekijät kokivat työpaikkakohtaisen erän jakamisen toteutuneen oikeudenmukaisesti h. Työpaikallani löydettiin hyvä ratkaisu työpaikkakohtaisen erän jakamisessa KIITOS VASTAUKSESTASI! 8 Metalli Liitto 2009
Tulos parani, kriittisyys ennallaan
Tutkimustoiminta Tulos parani, kriittisyys ennallaan Työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteutuminen pääalalla vuonna 1. Johdanto Metallityöväen liitto ry ja Teknologiateollisuus ry solmivat kesällä
LisätiedotRaportti vuoden 2007 työehtosopimusratkaisuun liittyvän työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteuttamista selvittäneestä kyselystä
1(17) Raportti vuoden 2007 työehtosopimusratkaisuun liittyvän työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteuttamista selvittäneestä kyselystä Jorma Antila Tutkimuspäällikkö Metallityöväen Liitto ry Helsinki
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2012
TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry
LisätiedotYrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa
Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa
Lisätiedot1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET
METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN
LisätiedotYRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA. Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9.
YRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9. Teknologiateollisuus ry Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO
LisätiedotKysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta
Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %
LisätiedotVuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen
TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2015 Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen KONSERNIOHJAUS VAIKEUTTAA TYÖPAIKKAKOHTAISTA SOPIMISTA Työpaikoista 86 prosenttia toteutti palkankorotukset perälaudan mukaisesti.
LisätiedotTeknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008
LisätiedotSyksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN
Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?
LisätiedotAllekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU
Allekirjoituspöytäkirjan liite 1: Palkkaratkaisu 1(6) PALKKARATKAISU 2(6) Palkat A. Palkkojen tarkistaminen Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus Vuosi 2017 Neuvottelut palkkaratkaisusta
LisätiedotYHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA
YHTEISTOIMINTA PAIKALLISEN ERÄN JAKAMISESSA Käsiteltävät aiheet: yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen kehittämisen apuna yrityksen palkkapolitiikka oikeudenmukaisen ja kannustavan palkitsemisen perustana
LisätiedotTOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010
Jäsentiedote 9-2010 / Työmarkkinat Ruooniemi 5.10.2010 TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Keskustelu yrityksen tilanteesta ja palkanmuodostuksesta On tärkeää, että paikallisesti tarkastellaan
LisätiedotPalkkojen tarkistaminen syksy
Palkkojen tarkistaminen syksy 2010 28.9.2010 1 Sisältö 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Tuottavuus - Tie menestykseen 3. Yrityskohtainen palkkaratkaisu 4. Muut asiat Isyysvapaa Muutosturva 28.9.2010
LisätiedotPalkantarkistukset syksy Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus
Palkantarkistukset syksy 2018 Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti yritys- tai työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset,
LisätiedotSuunnittelu- ja konsulttiala
Suunnittelu- ja konsulttiala Palkankorotushistoria vuodesta 1990 alkaen Koonnut: Sirkku Pohja, 2018 2 Sisällysluettelo SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAISET PALKANKOROTUKSET 2017 2020...
LisätiedotPALKKARATKAISU Syksy 2012
MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto PALKKARATKAISU Syksy 2012 1 Palkkaratkaisu 1. Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 2. Paikallinen palkkaratkaisu 3. Palkankorotukset, ellei paikallista
LisätiedotPUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden
Lisätiedot^&^uo[^. ^i^)os ZjTJ. 2.^/p tl/o /J. <s>tf- (^. +^:
^&^uo[^. ^i^)os ZjTJ. 2.^/p tl/o /J. tf- ^~< (^. +^: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018.2019 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ''. Valtakunnansovittelija Minna Helteen 20. 1. 2018 antaman sovintoesityksen
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteinen ohjeistus syksyn 2008 palkkojen korottamisesta
Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteinen ohjeistus syksyn 2008 palkkojen korottamisesta Ohjelma: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Kokemuksia työpaikkakohtaisen erän jakamisesta 2007 3 Työpaikkakohtainen
LisätiedotPalkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1
Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan
LisätiedotYrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010
Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin
LisätiedotYhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista
Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista -Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes -Tietotekniikan palvelualan tes -Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden tes
LisätiedotYhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista
Yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisuista -Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes -Tietotekniikan palvelualan tes -Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden tes
LisätiedotTEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Liite 1 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY 9.10.2013 PALKKARATKAISU
Liite 1 PALKKARATKAISU Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus Vuosi 2013 Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen
LisätiedotOHJE 1 (6) Sopimuskorotus = Työehtosopimuksella sovitut palkankorotukset yleisesti.
OHJE 1 (6) Suunnitteluala/THa, MKo 29.1.2008 SOPIMINEN SUUNNITTELUALAN TYÖPAIKKAKOHTAISESTA ERÄSTÄ YTN suosittelee, että - luottamusmies selvittää henkilöstön näkemyksiä työehtosopimuksen työpaikkaerän
LisätiedotPalvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki
NEUVOTTELUTULOS YLEISSOPIMUKSEN PALTA -JYTY UUDISTAMINEN Aika 30.1.2018 Paikka Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki Läsnä PALTA ry JYTY ry. Hanne Salonen Päivi Salin 1. Sopimuskausi
LisätiedotVENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 13.1.2011 Paikka Läsnä Eteläranta 10, Helsinki Veneteollisuuden Työnantajat ry Timo Sarparanta Puu- ja erityisalojen
LisätiedotPalkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä
Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Ekonomisti Antti Aarnio, STTK Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.3.2008 1 Esimerkki: Rahoitusalan palkkakeskustelumalli Sopimuskausi 1.6.2007-31.5.2011
LisätiedotTietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010
Hanna Hovi 14.1.2010 1(7) Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010 Vuoden 2010 palkankorotukset Työehtosopimuksen mukaisesti toteutetaan vuodelle 2010 seuraavat palkankorotukset:
LisätiedotFarmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010
Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän
LisätiedotEhdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen
Ehdokaskysely 2019 STTK 25.2.2019 Luottamuksellinen Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Projektin tavoitteena oli kartoittaa eduskuntavaaliehdokkaiden
LisätiedotMTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU
MTHL:n Työnantajat ja Metallityöväen Liitto TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU 28.10.2011 31.10.2013 TES 1 Palkkaratkaisu 1. Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 2. Paikallinen palkkaratkaisu 3. Palkankorotukset,
Lisätiedot1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011
1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet
LisätiedotPuusepänteollisuuden TES
Puusepänteollisuuden TES 2018-2020 1 Työehtosopimuksen 2018-2020 keskeinen sisältö Työehtosopimus on voimassa 1.2.2018-31.1.2020 Työehtosopimus sisältää palkantarkistukset sekä vuodelle 2018 että vuodelle
LisätiedotHenkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen
LisätiedotOsapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen
LisätiedotFarmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.9.2009
Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.9.2009 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 25.5.2009 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän
LisätiedotPaikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä
LisätiedotYrityskyselyn toteutus
Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon
LisätiedotPaikallinen sopiminen pk-yrityksissä
Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009
LisätiedotYrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt
Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus kirjatyöntekijät toimihenkilöt 2013 1 Yrityskohtainen erä 1.10.2013 Osana kirjatyöntekijöiden ja toimihenkilöiden kevään 2012 työehtosopimusratkaisuja sovittiin syksyllä
LisätiedotAsiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki
Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,
LisätiedotTyö- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014
Palkankorotustyöryhmä 27.6.2014 1 (13) Työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014 Palkankorotustyöryhmä 27.6.2014 2 (13) Työ- ja virkaehtosopimusten palkkaratkaisujen palkankorotusten
LisätiedotNäyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia
Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa
LisätiedotApteekkien työntekijöiden palkankorotukset alkaen
Jäsentiedote 2/12 JKK Apteekkien työntekijöiden palkankorotukset 1.5.2012 alkaen A. Henkilökohtaiset palkat 1.5.2012 Apteekin työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja tuntipalkkoja korotetaan
LisätiedotPelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimusratkaisu
Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimusratkaisu 8.11.2017-31.10.2020 1 Sisältö 1. Pelti-ja teollisuuseristysalan työehtosopimuksen voimaantulo ja voimassaolo 2. Palkkaratkaisu 3. Tekstimuutoksia
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotPaikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2005 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 22.5.2006 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2005 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin ja
Lisätiedot1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen
LisätiedotKunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1.9.2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 21.2.2008 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.9.2007
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotPaikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 30.5.2007 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2006 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin ja
LisätiedotTEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi
LisätiedotSisältö. 1. Raamisopimus 2. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus 3. Palkkaratkaisu 4. Tekstikysymykset
Teknologiateollisuuden ja YTN ry/tietoalan toimihenkilöiden yhteiset tiedotustilaisuudet tietotekniikan palvelualan työehtosopimusratkaisusta 9.11.2011 31.10.2013 Sisältö 1. Raamisopimus 2. Tietotekniikan
LisätiedotTietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016
Ruohoniemi 1.11.2013 Liite jäsentiedotteeseen 4/2013 Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016 Tässä jäsentiedotteessa selvitetään tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkkaratkaisua
LisätiedotYrittäjägallup toukokuu 2019
Yrittäjägallup toukokuu 0..0 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry Yrittäjägallup, toukokuu 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämän Yrittäjägallupin tarkoituksena on selvittää pk-yrittäjien mielipiteitä ja näkemyksiä
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotYhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008
Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016
Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 1. Työllisyys- ja kasvusopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 allekirjoittaman
LisätiedotKysely eduskuntavaaliehdokkaille osaamisen kehittämisen keinoista
Kysely eduskuntavaaliehdokkaille osaamisen kehittämisen keinoista Aula Research 14.3.2019 Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Kyselytutkimuksen
LisätiedotValtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
LisätiedotFarmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset alkaen
Jäsentiedote 7/12 JKK Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2012 alkaen A. Henkilökohtaiset palkat 1.12.2012 Farmaseuttien, proviisorien ja pakollisessa harjoittelussa olevien farmasian oppilaiden
Lisätiedot1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä
1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä
LisätiedotLuottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista
Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista
LisätiedotPaikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna
Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2002 1.10.2002 Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2002 Yleistä: Voimassa oleviin kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvän sopimusalakohtaisen
LisätiedotMuistio 1 (8)
Muistio 1 (8) Palkankorotusohje 2019 Sisällys 1 Palkkojen korotukset... 2 1.1 Palkkojen korottamiseen käytettävä rahasumma... 2 1.2 Palkkojen korottamisesta sopiminen... 2 1.3 Ellei paikallisessa sopimisessa
LisätiedotKUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018 2019 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen 2 Yleiskorotukset Tämä työehtosopimus (TTES)
LisätiedotTeknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)
Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet
LisätiedotMitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta
Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Henkilöstöjohtaja Erja Saari Kyselyn toteutus Kyselyn toteutus Kokonaisarvosanaksi saimme 7,05 (7,16 vuonna 2017). Kyselyn vastausprosentti oli 67 % (52
LisätiedotPalkankorotusohje 2018 työntekijät
Muistio 1 (8) 5.1.2018 Palkankorotusohje 2018 työntekijät Sisällys 1 Palkkojen korotukset... 2 1.1 Palkkojen korottamiseen käytettävä rahasumma... 2 1.2 Palkkojen korottamisesta sopiminen... 2 1.3 Ellei
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotTurun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta
1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25
LisätiedotTyöehtosopimuksen sopimuskausi on
TAY- PALVELUT OY:N TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELUTULOS 26.2.2018 1. Lähtökohdat Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia
LisätiedotKYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti
KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely
LisätiedotTeknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015
Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015 Talous, tilauskanta ja työllisyyskehitys kattavasti esillä yrityksissä Teollisuus 10 9 8 86,3 % 81,8 % 91,2 % 87,8 % 7 6 5 4 3 64,3 %
LisätiedotKUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos
KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos 8.2.2018 JHL:n edustajisto 15.2.2018 Hannu Moilanen/Marja Lehtonen KUNNALLINEN TUNTIPALKKAISTEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS Sopimuksen
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia
LisätiedotMUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
LisätiedotFARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012
FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun
LisätiedotHenkilökohtainen palkanlisä, siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen lisä
KT Yleiskirjeen 17/2007 liite 4 1 (6) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2007 2009) allekirjoituspöytäkirjan soveltamisohjeet Palkantarkistukset, järjestelyerät ja kertaerä
LisätiedotKursivoidut (punaisella olevat) tekstit ovat Sähköliiton neuvottelijoiden kirjauksia sovittelun aikaisista keskusteluista.
15.12.2017 Valtakunnansovittelijan toimistolla 7.11.2017 saavutettu ratkaisu koostuu sovintoehdotuksesta sekä sitä täydentävästä Sähköliiton, Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisestä sopimuksesta.
LisätiedotValtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite
Tutkimusosio Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite Valtuutetut pitivät kaikkia valtioneuvoston sote-uudistukselle asettamia keskeisiä
LisätiedotKRISTILLISIÄ JÄRJESTÖJÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Kirkon alat ry Kirkon akateemiset AKI r.y. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KRISTILLISIÄ JÄRJESTÖJÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 31.1.2021 Aika 1.2.2018 1. Sopimuskausi 2.
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI
YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI JOHDANTO Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muuttuminen haastaa työyhteisöt arvioimaan yhä uudelleen toimintatapojaan. Työyhteisön kyky muutoksen hallintaan on edellytys voimavarojen
LisätiedotPalkkoja korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,24 %.
ETL:n työmarkkinatiedote 14.4.2011 MEIJERIALA 13/11 PALKANTARKISTUKSET 1.4.2011 1. TYÖNTEKIJÄT Tausta Elintarviketeollisuusliitto ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry hyväksyivät 24.5.2010 valtakunnansovittelijan
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry
Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,
LisätiedotPaikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 19.5.2004 Paikallisen järjestelyvaraerän käyttö vuonna 2003 Yleistä: Vuonna 2003 kunnissa ja kuntayhtymissä oli
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 28.11.2018 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2017 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotArviot työehtosopimusten palkankorotuksista. Viestinnän Keskusliitto
Arviot työehtosopimusten palkankorotuksista Millä tasolla yksittäisen työntekijän palkankorotusten tulisi määräytyä? Sekä työehtosopimusneuvotteluissa että yritystasolla 10 69 83 89 Pääosin yritystasolla
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 3.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2016 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotPaikallinen sopiminen Kirkon luottamusmiessopimusta koskien
Paikallinen sopiminen Kirkon luottamusmiessopimusta koskien Luottamusmieskurssi C evankelis-luterilaisen kirkon luottamusmiehille Hotelli AVA, Helsinki 5.-6.9.2018 Paikallisen virka- ja työehtosopimisen
LisätiedotProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009
Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa
LisätiedotValtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet
Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)
Lisätiedot